:: wikimiki.org ::
| Snooker |
Snooker
Snooker on biljardia muistuttava pöytäpeli. Pelissä yritetään keppiä käyttäen lyödä valkoisella pallolla muita palloja (15 punaista ja kuusi muunväristä: keltainen, vihreä, ruskea, sininen, vaaleanpunainen ja musta) pöydän kulmissa ja reunoissa oleviin pusseihin. Pisteitä pelissä jaetaan pussitetuista palloista, joista kullakin on oma pistearvo pallon väristä riippuen. Erän voittaa enemmän pisteitä kerännyt pelaaja. Snooker-ottelu koostuu ennalta sovitusta määrästä eriä. Peli on erityisen suosittu useissa englanninkielisissä maissa (Iso-Britannia, Irlanti, Kanada, Australia). Lisäksi viimeaikona peli on lisännyt suosiotaan useissa Kaakkois-Aasian maissa, kuten Thaimaassa, Hong Kongissa ja Kiinassa.
Historiaa
Snooker erityi omaksi pelikseen Biljardista 1800-luvun loppupuolella. Yleisimmän tarinan mukaan pelin kehittivät brittiläiset upseerit, jotka palvelivat Intiassa. Intiasta peli tuotiin emämaahan 1880-luvulla. Lajin ensimmäisen mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1916 ja ammattilaistem Snookerin maailmanmestaruuskisat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1927.
Pelin kulku
Snookeria pelataan suorakaiteen muotoisella pöydällä, jonka mitat ovat kuusi jalkaa kertaa 12 jalkaa (noin 1,83m kertaa 3,66m). Pöydässä on kuusi pussia, yksi kussakin kulmassa ja kaksi pöydän pitkien sivujen keskellä. Pöydälle asetetaan 15 punaista palloa ja kuusi värillistä palloa kukin erikseen määrättyyn paikkaansa.
Kiina
Peliä pelaa kaksi pelaajaa, jotka vuorotellen yrittävät pussittaa palloja lyömällä kepillään valkoista lyöntipalloa. Lyöntivuoronsa aluksi pelaajan on yritettävä pussittaa punainen pallo, jonka pussittamisesta saa yhden pisteen. Pussitettu punainen pallo poistetaan pelistä. Mikäli pelaaja onnistuu pussittamaan punaisen pallon, jatkuu hänen lyöntivuoronsa ja hänen tulee nyt yrittää pussittaa värillinen pallo. Värillisten pallojen pussittamisesta saa pisteitä seuraavasti: keltainen 2 pistettä, vihreä 3 pistettä, ruskea 4 pistettä, sininen 5 pistettä, vaaleanpunainen kuusi pistettä ja musta 7 pistettä. Jos pöydällä on jäljellä punaisia palloja, palautetaan pussitettu värillinen pallo takaisin pöydälle alkuperäiselle paikalleen. Pussitettuaan värillisen pallon, pelaajan tulee yrittää seuraavalla lyönnillään pussittaa punainen pallo. Jos punaisia palloja ei ole jäljellä, pelaajan on yritettävä pussittaa matalimman pistearvon omaava pöydällä oleva värillinen pallo. Pelaajan lyöntivuoro päättyy kun hän ei pussita palloa tai tekee virheen.
Tunnettuja pelaajia
- Joe Davis
- Stephen Hendry
- Steve Davis
- Robin Hull
- Ronnie O'Sullivan
- John Higgins
Aiheesta muualla
- [http://www.worldsnooker.com/ World Snooker]
- [http://www.ibsf.org/ IBSF]
- [http://www.globalsnookercentre.co.uk/ Global Snooker Centre]
- [http://www.laboremus.no/snooker/ WWW Snooker]
- [http://quis.qub.ac.uk/snooker/ Queen's University Belfast Snooker Club]
- [http://www.nationalpooltables.com/ Pool Tables]
- [http://www.JestersSnooker.co.uk/ Jesters Snooker - UK Snooker Portal]
- [http://www.prosnookerref.co.uk/ Eirian Williams - Professional Snooker Referee]
- [http://www.paulcollier.net/ Paul Collier - Professional Snooker Referee]
- [http://www.janverhaas.nl/ Jan Verhaas - Professional Snooker Referee]
- [http://www.leaguesnooker.co.uk/ UK National Amateur Snooker Leagues Website]
- [http://www.flyordie.com/pelit.html Online-Snooker]
Luokka:Pallopelit
Biljardi:Biljardi on myös epävirallinen nimitys luvulle 1015 eli 1 000 000 000 000 000 eli virallisemmin tuhat biljoonaa. SI-järjestelmän kerrannaisyksikkönä sitä vastaa peta.
peta
Biljardi on nimitys joukolle pallopelejä, jota pelataan vihreällä veralla päällystetyllä pöydällä, joka on suorakaiteen muotoinen ja kumipintaisella raunavallilla varustettu. Biljardipöydässä on tavallisesti kuusi pussia, yksi kussakin kulmassa sekä yksi kummankin pitkän sivun keskikohdilla, mutta joissakin pöydissä ei ole pusseja lainkaan. Biljardipeleissä lyödään kööksi (ransk. queue) kutsuttavalla suippenevalla kepillä pöydällä olevia palloja.
Eri biljardipelejä:
- Kaisa
- Pool
- Snooker
- Carambole (suomeksi karamboli)
Näistä poolia on helpoin pelata, minkä takia se on myös yleisin Suomessa. Yleisimmät pool-pelit ovat kasipallo (8-ball), ysipallo (9-ball) ja straight pool (14.1). Näiden lisäksi on olemassa variaatioita ja muita epävirallisia pelimuotoja.
Kaisa on myös suosittu laji, lähinnä Itä-Suomessa.
Snookerissa pelipöytä on huomattavasti isompi ja pussien suut ovat vain hieman palloa suurempia,poolissa on taas verrattain isot ja leveät aukot.
Suomessa melko harvinainen Carambole eli kara eroaa muista biljardipeleistä sillä ettei pöydässä ole lainkaan pusseja. Pelin tarkoituksena onkin pussituksen sijaan osua omalla lyöntipallolla kahteen muuhun pöydällä olevaan palloon.
Samantyyppisiä pelejä
- Korona
- Crud
Linkkejä
- [http://www.suomenbiljardiliitto.fi Suomen Biljardiliitto r.y.]
- [http://www.biljardi.com/saannot.htm#pelin Biljardin säännöt]
- [http://www.suomenbiljardiliitto.fi/kertomuksia/Biljardin_historiateksti_H_Grahn_2000.asp Lyhyt johdanto biljardin historiaan]
----
Luokka:Pallopelit
ja:ビリヤード
ko:당구
Irlanti
Irlanti (epävirallisesti Irlannin tasavalta) käsittää suurimman osan Irlannin saaresta. Pohjois-Irlanti, johon kuuluu suurin osa perinteisestä Ulsterin maakunnasta, on kuitenkin Yhdistyneen kuningaskunnan hallussa. Irlannin kokonaispinta-ala on 70 280 neliökilometriä ja väkiluku noin 4,1 miljoonaa.
Historia
:Pääartikkeli Irlannin historia
Politiikka
Irlanti kuuluu Euroopan unioniin, mutta ei Natoon.
Maantiede
Natoon
Kreivikunnat maakunnittain
Irlanti jakautuu neljään maakuntaan. Maakunnan iirinkielinen nimitys cúige tarkoittaa oikeastaan viidennestä (cúig = viisi), ja alkujaan maakuntiakin oli viisi - viides oli Meath eli iiriksi An Mhí. Nykyään Meathin maakunta lasketaan osaksi Leinsteriä ja on jakaantuneena kahdeksi kreivikunnaksi, varsinaisen Meathin lisäksi Westmeathiksi (An Iarmhí).
Maakuntajaolla ei ole hallinnollista merkitystä, mutta esimerkiksi urheilujärjestöt ja monet kulttuurijärjestöt ovat organisoituneet maakunnittain, ja otteluita pelataan maakuntamestaruuksista sekä maakuntien välillä. Useimmat maakuntajaot noudattavat alla olevaa kaavaa, mutta ainakin iirinkielisyystyössä Louthin kreivikunta lasketaan osaksi Ulsteria.
Maakuntien englanninkielisissä nimissä esiintyy pääte -ster. Tämä on yhdistelmä englannin- tai muinaisskandinaavinkielisestä genetiivinpäätteestä -s, 's ja iirin kielen sanasta tír "maa". Esimerkiksi Leinster on siis "Laighean's tír".
Ulster (Uladh)
- Cavan/An Cabhán
- Donegal/Dún na nGall
- Monaghan/Muineachán
Ulsterin kuusi muuta kreivikuntaa kuuluvat Pohjois-Irlantiin.
Munster (An Mhumhain)
- Clare/An Clár
- Cork/Corcaigh
- Kerry/Ciarraí
- Limerick/Luimneach
- Tipperary/Tiobraid Árann
- Waterford/Port Láirge
Connacht (Chonnacht)
- Galway/Gaillimh
- Leitrim/Liatroim
- Mayo/Maigh Eo
- Roscommon/Ros Comáin
- Sligo/Sligeach
Leinster (Laighean)
- Carlow/Ceatharlach
- Dublin/Áth Cliath
- Kildare/Cill Dara
- Kilkenny/Cill Chainnigh
- Laois
- Longford/An Longphort
- Louth/Lú
- Meath/An Mhí
- Offaly/Uíbh Fhailí
- Westmeath/An Iarmhí
- Wexford/Loch Garman
Väestöjakauma
Väestö puhuu pääosin englantia, pieni vähemmistö alkuperäiskieltä iiriä. Valtauskontona on katolisuus. Irlannin protestantit kuuluvat Irlannin anglikaaniseen kirkkoon (Church of Ireland) tai presbyteerikirkkoon.
Kulttuuri
Kevyen musiikin alalla Irlanti on suurvalta. Irlannin edustaja on voittanut Euroviisut seitsemän kertaa.
Irlannin symboleita ovat apila sekä kelttiläinen harppu, joka esiintyy myös kaikissa Irlannin eurokolikoissa.
Merkittävimmät luonnonvarat
- sinkki
- lyijy
- maakaasu
- öljy
- kupari
- kipsi
- turve
- kalkkikivi
Merkittävimmät vientituotteet
- kemikaalit
- karjataloustuotteet
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=53.159947,-8.217773&spn=5.851427,16.215820&z=11&t=h&hl=en Irlanti Google Mapsissa]
ms:Ireland
ja:アイルランド
Luokka:Irlanti
Luokka:Britteinsaaret
Kanada
Kanada on pohjoisamerikkalainen liittovaltio. Kanadan pinta-ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku noin 32 miljoonaa. Viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Pääkaupunki on Ottawa. Muita suuria kaupunkeja ovat mm. Calgary, Edmonton, Montreal, Toronto ja Vancouver. Kanadan rajanaapurina on Yhdysvallat etelässä ja luoteessa (Alaska). Kanada oli aiemmin Britannian siirtomaa.
Kanada on läheisessä liittosuhteessa Yhdysvaltoihin: ne kuuluvat molemmat mm. NATOon ja muodostavat yhdessä Meksikon kanssa Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen.
Historia
Ranskalaisen löytöretkeilijän, Jacques Cartierin katsotaan löytäneen Kanadan, kun hän vuonna 1534 saapui St. Lawrencen lahteen. Englantilainen John Cabot näki Newfoundlandin saaren kylläkin jo vuonna 1497. Kanadan eurooppalainen asuttaminen alkoi 1600-luvulla, jolloin ranskalaiset perustivat Quebec Cityn (1608) ja Montrealin (1642).
Politiikka
Hallitsija on virallisesti Englannin kuningatar Elizabeth II, käytännössä pääministeri Paul Martin.
Hallinnolliset alueet
Kanada koostuu kymmenestä provinssista ja kolmesta territoriosta; provinsseilla on melko suuri itsemääräämisoikeus. Kanadan provinssit ovat:
- Alberta
- Brittiläinen Kolumbia
- Manitoba
- New Brunswick
- Newfoundland ja Labrador
- Nova Scotia
- Ontario
- Prinssi Edwardin saari
- Quebec
- Saskatchewan
Ja territoriot:
- Luoteisterritoriot
- Nunavut
- Yukon
Maantiede
Kanada on samoilla leveysasteilla kuin Länsi-Eurooppa, mutta siellä on huomattavasti kylmempää. Ilmasto vaihtelee suuressa maassa eri paikoin. Kanada on harvaanasuttu valtio, kuten Suomi.
Talous
Kanada on high-tech-teollisuusyhteiskunta, joka muistuttaa Yhdysvaltoja niin talousjärjestelmän, tuotannon kuin korkean elintason myötä. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut tuotanto-, kaivos- ja palvelusektorien kasvu on muuttanut valtion maatalousyhteiskunnasta nykyaikaiseksi teollisuusyhteiskunnaksi. Kanada on energian puolesta omavarainen. Itärannikolla ja provinsseissa on suuret luonnonkaasuvarannot sekä muita luonnonvaroja.
Merkittävimmät luonnonvarat
- nikkeli
- sinkki
- kupari
- kulta
- lyijy
- hopea
- puu
- kala
- kivihiili
Merkittävimmät vientituotteet
- vilja
- koneet
- teollisuustuotteet
Luokka:Kanada
als:Kanada
ms:Kanada
zh-min-nan:Canada
ko:캐나다
ja:カナダ
simple:Canada
th:ประเทศแคนาดา
Thaimaa
Thaimaan kuningaskunta (ราชอาณาจักรไทย, prathet thai) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambodža idässä, Thaimaan lahti ja Malesia etelässä, sekä Andamaanien meri ja Myanmar lännessä. 11. toukokuuta 1939 asti Thaimaa tunnettiin nimellä Siam. Valtion pinta-ala on noin puoli miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku yli 62 miljoonaa. Thaimaan pääkaupunki on Bangkok.
Historia
Pääartikkeli: Thaimaan historia
Thaimaan juuret juontavat vuonna 1238 perustettuun Sukhothain kuningaskuntaan ja sitä seuranneen Ayutthayan kuningaskuntaan.
Ainoana Kaakkois-Aasian maista Thaimaa on välttynyt länsimaiden kolonisaatiolta, ja myös toisessa maailmansodassa Japanin miehitykseltä; nimi prathet thai tarkoittaakin vapaiden maa.
Toisen maailmansodan jälkeen Thaimaa kärsi pitkästä sarjasta vallankaappauksia ja sotilasdiktaatureja, mutta vuoden 1992 vapaista vaaleista lähtien maa on ollut tuntuvasti demokraattisempi. Nykyista hallintopuoluetta Thai Rak Thaita ja sen johtajaa pääministeri Thaksin Shinawatraa on kuitenkin syytetty diktatorisista taipumuksista.
Thaimaan pääelinkeino, turismi, kärsi Intianmeren tsunamikatastrofissa vuonna 2004, mutta näyttää olevan taas hitaasti toipumassa.
Politiikka
Pääartikkeli: Thaimaan politiikka
Thaimaa on perustuslaillinen kuningaskunta. Vaikka poliittinen valta onkin pääministerillä, kuningas nauttii suunnatonta arvostusta kansan keskuudessa ja on useampaan otteeseen käyttänyt moraalista arvovaltaansa ratkaistakseen poliittisia kriisejä.
Provinssit
kuningaskunta
Pääartikkeli: Thaimaan provinssit
Thaimaa jakautuu 76 provinssiin (changwat, yksikkö ja monikko), jotka on luokiteltu 5 provinssiryhmäksi. Kunkin provinssin nimi on johdettu sen pääkaupungista.
Provinssit on jaettu 795 alueeseen (amphoe), 81 osa-alueeseen (king amphoe) ja 50 Bangkokin alueeseeen (khet) (näin vuonna 2000) ja lisäksi 7 236 kuntaan (tambon), 55 746 kylään (muban), 123 kaupunkiin (tesaban) ja 729 terveydenhoitopiiriin (sukhaphiban) (näin vuonna 1984).
- katso myös Thaimaan kaupunkiluettelo
Maantiede
Pääartikkeli Thaimaan maantiede
Thaimaan maasto on vaihtelevaa. Pohjoinen osa maasta on pitkälti vuoristoista.
Koillis-Thaimaa eli Isaan on ylänkö jonka itärajana toimii Mekong-joki. Keski-Thaimaa, jossa sijaitsee myös Bangkok, on Chao Phraya-joen laaksoa. Etelä-Thaimaa koostuu vain kapeasta Kran kannaksesta, joka yhdistää manner-Aasian Malesian niemimaahan.
Ilmastoltaan koko maa on trooppinen, mutta paikallisia vaihteluja esiintyy. Etelä on aina kuuma ja kostea, kun taas pohjoisen vuoristossa lämpötila voi laskea jopa alle nollan Celsiusasteen talvimonsuunin aikaan.
Katso myös: Luettelo Thaimaan saarista
Luonnonkatastrofit
Joulukuussa 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami tappoi yli 250 000 ihmistä ja aiheutti merkittävää tuhoa Thaimaan länsirannalla, mukaan lukien turistien suosimilla Khao Lakin ja Phuketin alueilla.
Talous
Pääartikkeli Thaimaan talous
Thaimaa on teollistuva kehitysmaa. Vuosina 1985-1995 Thaimaa nautti maailman nopeimmasta kasvusta (keskimäärin 9 % vuodessa kymmenen vuoden ajan). Bahtin devalvaatio ja sitä seurannut vuoden 1997 Kaakkois-Aasian talouskriisi kuitenkin järisytti taloutta perin pohjin, aiheuttaen 10 % pudotuksen BKT:ssa vuoden sisään. Vuonna 1999 talous kääntyi taas varovaiseen nousuun ja vuonna 2004 kasvaa taas hyvin voimakkaasti.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Thaimaan väestöjakauma
Kolme neljäsosaa Thaimaan väestöstä on etnisiä thaita. Maassa on myös merkittävä kiinalaisvähemmistö, jonka hallussa on suuri osa maan taloutta. Thaimaan kiinalaiset ovat laajalti sulautuneet (useimmat mm. eivät osaa kiinaa), mutta pysyttäytyvät silti hieman erillään taloudellisen luokkajaon takia.
Muita merkittäviä väestöryhmiä ovat malaijit (n. 1,5 miljoona eli 2,3% väestöstä) etelässä lähellä Malesian rajaa ja erinäiset vuoristoheimot (mm. Hmong, Mein, Karen) pohjoisessa.
Theravada-buddhalaisuus on Thaimaan virallinen uskonto, jota n. 95% väestöstä tunnustaa. Muslimeja on 3,8%, kristittyjä 0,5% ja hinduja 0,1% väestöstä. Buddhalaisuuden rinnalla harjoitetaan myös shamanismia ja henkien palvontaa.
Kulttuuri
Pääartikkeli Thaimaan kulttuuri
Vahvasti theravada-buddhalainen Thaimaa omaa arkkitehtuuriltaan ja perinteiltään selvästi naapureistaan erottuvan kulttuurin.
Maailmalla Thaimaa tunnetaan mm. thai-nyrkkeilystä ja tulisesta ruuastaan.
Merkittävimmät luonnonvarat
- tina
- maakaasu
- volframi
- lyijy
- kipsi
- puu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- elektroniikka
- tekstiilit
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| 13-15.4. | Thaimaalainen uusi vuosi | Songkran | Vuoden kuumimpiin päiviin sijoittuva juhla, jolloin ystävät ja ohikulkijat kastellaan läpimäräksi vedellä |
Aiheesta muualla
- [http://www.thaigov.go.th/index-eng.htm Royal Thai Government] - Hallituksen viralliset sivustot
- [http://www.parliament.go.th/files/mainpage.htm Thai National Assembly] - Parlamentin viralliset sivustot
- [http://www.tourismthailand.org Tourism Authority of Thailand] - Viralliset turismisivustot
Luokka:Kaakkois-Aasia
Luokka:Thaimaa
ms:Thailand
zh-min-nan:Thài-kok
ko:타이
ja:タイ王国
th:ประเทศไทย
Hong Kong
Hongkong (香港, pinyin: xiānggǎng, virallisesti suomeksi Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue Hongkong) on kaupunki eteläisessä Kiinassa.
Hongkong on yksi maailman liberaaleimmista talouksista ja tärkeimmistä kansainvälisen talouden keskuksista. Hongkong on erittäin tiheästi asuttu pilvenpiirtäjäkaupunki ja sen seitsemän miljoonaa asukasta nauttivat korkeaa elintasoa. Entinen Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa on nyt Kiinan kansantasavallan hallinnassa "yksi maa, kaksi järjestelmää" periaatetta soveltaen. Sille on perustuslaillisesti taattu suhteellisen korkea autonomia, esimerkiksi, sillä on oma lainsäädäntönsä, valuuttansa, tullinsa, lentoliikenneoikeudet ja maahanmuuttolakinsa. Vain puolustus ja diplomaattiset suhteet ovat Pekingin keskushallinnon vastuulla.
Hongkong kirjoitetaan usein Hong Kong.
Historia
Kiinan kansantasavallan
Pääartikkeli: Hongkongin historia
Yhdistynyt kuningaskunta miehitti Hongkongin saaren ensimmäisen oopiumsodan yhteydessä 1841. Kyseessä oli ensimmäinen ns. epäoikeudenmukaisista sopimuksista, jotka Kiinan Qing-dynastia joutui solmimaan. Tätä ennen paikka oli varsin merkityksetön eikä siellä ollut merkittävää asutusta. Toisen oopiumsodan seurauksena osa Hongkongiin liittyvästä Kowloonin niemimaasta luovutettiin myös Britannialle 1860. 1. heinäkuuta 1898 tämän yhteydessä olevaa maa-aluetta (nk. Uudet territoriot) vuokrattiin Britannialle 99 vuodeksi.
Kiinan kansantasavalta aloitti neuvottelut Britannian kanssa Hongkongin palauttamisesta virallisesti 1982. 19. joulukuuta 1984 Kiinalais-brittiläinen yhteisjulistus ilmoitti siirtokunnan muuttuvan Kiinan erityishallintoalueeksi 1. heinäkuuta 1997, Uusien territorioiden vuokrasopimuksen umpeutuessa. Yhteisjulistus ilmoitti Hongkongissa noudatettavan "yksi maa, kaksi järjestelmää"-järjestelyä, jonka kansantasavalta alun perin suunnitteli Taiwanin varalle. Sopimus tarjosi Hongkongille autonomian kaikissa asioissa ulkopolitiikkaa ja puolustusta lukuun ottamatta.
1980-luvulta lähtien Britannia alkoi luoda Hongkongille itsehallinnollisia instituutioita vanhan kolonialistisen järjestelmän tilalle. Vaaleilla valittu osuus hallinnosta jäi kuitenkin aina pieneksi.
Politiikka
Taiwanin
Pääartikkeli: Hongkongin politiikka
Piirit (District)
Pääartikkeli: Hongkongin piirit
Maantiede
Hongkongin piirit
Pääartikkeli Hongkongin maantiede
Talous
Pääartikkeli Hongkongin talous
Hongkong on jatkuvasti Heritage-instituutin vuosittaisessa taloudellisen vapauden tutkimuksissa [http://cf.heritage.org/index2004test/country2.cfm?id=HongKong ensimmäisellä sijalla]. Lähiaikoina taustalla on ollut pelko, että Kiinan kasvava vaikutus Hongkongin politiikkaan aiheuttaisi tilanteen muuttumisen.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Hongkongin väestöjakauma
Kulttuuri
Pääartikkeli Hongkongin kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- maasälpä
Merkittävimmät vientituotteet
- tekstiilit
- elektroniikka
- pienteollisuustuotteet
Luokka:Kiinan kaupungit
Luokka:Hongkong
ms:Hong Kong
zh-min-nan:Hiong-káng
ko:홍콩
ja:香港
simple:Hong Kong
th:เขตปกครองพิเศษฮ่องกง
Kiina
Kiina (yksink.: 中国, perint.: 中國, pinyin: Zhōngguó), virallinen nimi: Kiinan kansantasavalta eli 中华人民共和国 (Zhōnghuá rénmín gòng hé guó). Katso myös Kiinan tasavalta (Taiwan).
Kiina on väkiluvultaan maailman suurin ja maapinta-alaltaan Venäjän ja Kanadan jälkeen maailman kolmanneksi/neljänneksi suurin valtio (Yhdysvallat on myös suurempi jos vesialueet lasketaan). Se sijaitsee Itä-Aasiassa. Kiinalla on 14 rajanaapuria: Afganistan, Bhutan, Intia, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Mongolia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Pohjois-Korea, Tadžikistan, Venäjä ja Vietnam. Asukkaita Kiinassa on noin 1,3 miljardia ja pinta-ala on noin 9,6 miljoonaa neliökilometriä.
Kiinan pääkaupunki on Peking eli Beijing, joka sijaitsee maan pohjoisosassa ja jossa asuu noin 13 miljoonaa ihmistä. Suurin kaupunki on etelämpänä rannikolla sijaitseva Shanghai.
Kiinan valuutta on renminbi (人民币), lyhenne RMB, ja sen yksikkö on yuan (元). Kansainvälisessä rahaliikenteessä tästä käytetään lyhennettä CNY (Chinese Yuan Renminbi). Hintojen perässä on tavallisesti valuuttamerkki yuan (元), jolla voidaan kuitenkin viitata muihinkin rahayksiköihin. Yksi euro vastaa noin 10 CNY (14.11.2005), vastaavasti yksi CNY vastaa 0,10 euroa.
Historia
Kiina on maailman vanhin, katkeamattoman historian omaava, merkittävä sivilisaatio, ja sen kirjalliset lähteet ulottuvat yli 3 500 vuotta ajassa taaksepäin. Riisinviljelyä Kiinassa on harjoitettu jo 6000-luvulla eKr.. Varsinainen kiinalainen sivilisaatio arvioidaan kuitenkin tavallisesti "vain" noin 5 000 vuotta vanhaksi ja useimmiten historiankertomus aloitetaan ensimmäisestä dynastiasta, eli ajasta jolloin hallitsijavalta siirtyi suvussa tavallisesti isältä pojalle. Kiinan ensimmäinen dynastia, Xia-dynastia, alkoi noin vuonna 2100 eaa.
Pääartikkelit:
- Kiinan dynastiat
- Kiinan esihistoria ( – n. 1000-luku eaa)
- Kiinan varhaishistoria (n. 1000-luku eaa – 200-luku eaa)
- Kiinalainen imperiumi (200-luku eaa – 200-luku jaa):
- Qin-dynastia (221 eaa – 206 eaa)
- Han-dynastia (206 eaa – 220 jaa) ("Suuri dynastia")
- Kiinan keskiaika (200-luku – 500-luku)
- Keskiajalta moderniin aikaan (600-luku – 900-luku)
- Sui-dynastia (581 – 618), joka yhdisti Kiinan uudelleen.
- Tang-dynastia (618 – 907) ("Suuri dynastia")
- Kiinan renessanssi (900-luku – 1200-luku)
- Mongolivalta Kiinassa (1200-luku – 1300-luku)
- Ming-dynastia (1300-luku – 1600-luku) ("Suuri dynastia")
- Mantšuvalta ja keisarivallan loppu (1600-luku – 1911)
- Kiinan tasavallan historia (1911 – 1949 (+ Taiwan))
- Kiinan kansantasavallan historia (1949 – )
Merkittäviä keksintöjä:
- Kirjapainotaito (Tang-dynastia)
- Paperin valmistus (Han-dynastia)
- Ruuti ja ilotulitteet (Eteläiset ja pohjoiset dynastiat) (raketit kuitenkin keksittiin Koreassa)
- Kompassi
- Leijat
- Paperiraha (Song-dynastia)
- Pankkiluotot (Song-dynastia)
Hallinto
Song-dynastia
Kiinan kansantasavalta on sosialistinen valtio, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue. Vuodesta 2002 lähtien kommunistisen puolueen puhemiehenä ja vuodesta 2003 lähtien presidenttinä toimii vuonna 1942 syntynyt Hu Jintao. Aiemmin presidentteinä ovat toimineet: Mao Zedong (Mao Tse-Tung), Liu Shaoqi, Li Xiannian, Yang Shangkun ja Jiang Zemin. Presidentti edustaa Kiinaa ulkomailla, allekirjoittaa kansainvälisiä sopimuksia ja nimittää edustajia valtioneuvostoon. Nykyisin Kiinassa vallitsee kollektiivinen johto ja presidentti on suoraan kansankongressin alaisuudessa.
Kiinan hallinnon pääosat ovat:
- Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea
- Kiinan kansankongressi
- Kiinan presidentti
- Kiinan valtioneuvosto
- Kiinan keskussotilaskomissio
- Kiinan korkein oikeus
- Kiinan korkein prokuraattorinvirasto
Kommunistisen puolueen lisäksi Kiinassa toimii lukuisia pieniä "demokraattisia puolueita", joiden virallinen rooli on edustaa sitä pientä kansanryhmää, jota kommunistit eivät edusta (kommunistien katsotaan edustavan noin 95 % kansasta).
Alueellinen hallinto
Pääartikkeli: Kiinan alueellinen hallinto
Kiina on jaettu 22 provinssiin eli maakuntaan (省), mutta viralliset tahot laskevat lisäksi usein Taiwanin 23. provinssiksi, vaikkei se olekaan Kiinan hallituksen alaisuudessa. Taiwanille on tarjottu erityishallintoalueen asemaa, mutta se ei ole sitä hyväksynyt. Provinssien lisäksi Kiinassa on viisi autonomista aluetta (自治区), joissa suuri osa väestöstä kuuluu vähemmistökansallisuuksiin; neljä itsehallinnollista kaupunkia (直辖市) ja kaksi erityishallintoaluetta (特别行政区).
Taloudelliset erityisalueet
Yleishallinnon aluejaon lisäksi voi Kiinassa olla myönnetty joillekin alueille erityisiä oikeuksia investointien houkuttelemiseksi Kiinaan. Tällaisia erityisiä talousetuja nauttivia erityistalousalueita ovat:
- Shenzhen (香港)
- Zhuhai (澳门)
- Xiamen
- Shanghai
- Shantou
- Hainanin provinssi sekä avoimet rannikkokaupungit, kuten
- Beihai
- Dalian
- Fuzhou
- Guangzhou
- Lianyungang
- Nantong
- Ningbo
- Tianjin
- Wenzhou
- Yantai
- Zhanjiang
- Qinhuangdao ja
- Qingdao
|
Lippu
Kiinan kansantasavallan lippu on nimeltään 五星红旗 [wǔ xīng hóng qí], eli viisitähtinen punalippu. Sen suunnitteli Zeng Liansong (曾联松). Lipun punainen tausta on kommunismin symbolinen väri. Keltaisten tähtien symbolismista on erilaisia tulkintoja. Erään mukaan suurin tähti kuvastaa Kommunistista puoluetta ja pienemmät tähdet kenties neljää yhteiskuntaluokkaa: työläiset, maanviljelijät, pikkuporvaristo ja isänmaalliset kapitalistit. Toisen tulkinnan mukaan se kuvastaisi perinteistä viiden kansanryhmän ajattelua Kiinassa, jolloin iso tähti kuvastaisi han-kiinalaisia, pienet olisivat tällöin mongolit, mantšut, tiibetiläiset ja huit.
Politiikka
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan politiikka
Kiinan hallitusta nimitetään edelleen sosialistiseksi, vaikka käytännössä maa on siirtynyt keskusjohtoiseen markkinatalousjärjestelmään talousuudistusten myötä. Tosin 2000-luvulle tultaessa vielä noin puolet kansantulosta oli peräisin julkisesti omistetuista tuotantolaitoksista, mistä johtuen maalla on ollut vaikeuksia saada markkinatalousmaan statusta kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Suurista talousreformeista huolimatta demokratia ei ole maassa kovin pitkällä, joskin kylätasolla järjestetään nykyisin varsin vapaita vaaleja ja kylätason edustajat pääsevät valitsemaan korkeampia edustajia. Kommunistisen puolueen jäsenyys on kuitenkin edellytys vähänkin korkeampiin hallinnollisiin virkoihin.
Kommunistinen puolue sallii nykyisin useimmat poliittisetkin kannanotot, mikäli kannanotoilla ei pyritä haastamaan puolueen valtaa maassa. Kaikki yritykset vallanvaihtoon tukahdutetaan ja sensuuri estää varsinaisen kritiikin johtajia ja puoluetta kohtaan. Sensuuri ei kuitenkaan puutu asioihin, joita puolue ei katso vaaralliseksi, joten poliittisiakin parannusehdotuksia voi tehdä varsin vapaasti asioista, jotka koskettavat ihmisten jokapäiväistä elämää, edellyttäen ettei samalla esitetä vallanvaihdosta.
Ulkopolitiikka
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan ulkopolitiikka
Saatuaan YK:n jäsenyyden Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin aikaisen ulkoministeri Henry Kissingerin sukkuladiplomatian tuloksena Taiwanin sijaan 1971, Kiina on pitänyt yllä diplomaattisuhteita lähes kaikkiin maailman maihin. Diplomaattisuhteiden edellytyksenä vaaditaan, ettei toinen osapuoli saa ylläpitää diplomaattisuhteita Taiwaniin, vaan sitoutuu "yhden Kiinan politiikkaan". Tästä syystä Taiwanin itsenäistymisliikettä ei katsota hyvällä, koska Taiwanin itsenäiseksi julistautuminen synnyttäisi tilanteen, missä joillain mailla voisi olla diplomaattisuhteet sekä Kiinan kansantasavaltaan, että Kiinan tasavaltaan, Taiwaniin. Tämä rikkoisi ajatuksen yhdestä Kiinasta ja saattaisi herättää itsenäisyystoiveita myös muilla erityisalueilla. Taiwanin lisäksi toinen ulkopolitiikan ongelmatapaus on 1950 haltuun otettu Tiibet sekä sen maanpakoon siirtynyt uskonnollinen valtionpäämies Dalai Lama. Tiibetin kapinayritys kukistettiin 1959. Lisäksi sisäpoliittista keskustelua herättää jonkinlaiseen aktivismiin taipuvainen islamilainen Uigurian autonominen alue Luoteis-Kiinassa sekä viimeksi Falun Gong -liike.
Kiinalle muodostui 1960-luvulla aluekiistoja Intian kanssa Aksai Chinissä, minkä Kiinan kansantasavalta otti haltuunsa Intialta 1962. Kuolonuhreja vaatineeksi rajavälikohtaukseksi puhjennut kiista neljästä pienestä saaresta Neuvostoliiton kanssa Amurin lähellä Ussur-joella 1960-luvun lopulla, johti Kiinan kansantasavallan ja Neuvostoliiton suhteet lähes ydinsodan partaalle 1970-luvun alkuun mennessä. 1978 Kiina kävi lyhyen ja tuloksettoman rajasodan Vietnamin kanssa sen pohjoisrajalla. Neuvostoliitto tuki Vietnamia Kamputsean kysymykseen liittyen, kun taas Kiina tuki punaisia khmerejä. Neuvostoliiton Afganistanin sodan aikana (1979-1989) Kiina, Pakistan ja arabimaat tukivat neuvostoliittolaisia vastaan taistelevia muslimisissejä.
1989 Kiina joutui monien maiden boikottiin kukistettuaan verisesti Taivaallisen rauhan aukiolla opiskelijamielenosoituksen. Tämä vaikutti Kiinan vahvan miehen, taloudellisen uudistuspolitiikan liikkeelle saattaneen ja kulttuurivallankumouksen aikana kapitalistisen tien kulkijana tunnetun Deng Xiaopingin maineeseen.
Kiinalla on diplomaattista vaikutusvaltaa Aasiassa mm. Korean kansantasavaltaan (Pohjois-Koreaan), mihin sillä on perinteisesti ollut läheiset suhteet jo Korean sodan ajoilta. Aasian kokonaistilanteessa Kiina on Intian vastapaino, Intian vaaliessa perinteisesti läheisiä neuvostoaikaisia suhteita myös Venäjän kanssa, mikä on näkynyt mm. asehankinnoissa.
Länsimaiden kasvavien investointien vuoksi alkaa Kiinalla olla merkitystä EUn ja Yhdysvaltain taloudelle, mikä on tehnyt myös lännen ulkopolitiikasta Kiinaa kohtaan maltillisempaa. Kiina on merkittävä rahanlainaaja myös Yhdysvaltain liittovaltiolle Bushin hallinnon tehdessä veronalennusten ja varustelun vuoksi alijäämäisiä budjetteja. Kiina ja Japani kilpailevat -Persianlahden epävakaan tilanteen vuoksi- siitä, että kumpi saa ensin Venäjältä öljy- ja maakaasuputkia. Tämä vahvistaa Venäjän neuvotteluvoimaa Aasiassa.
Kiinan Kansan vapautusarmeija on mieslukumäärällä mitattuna maailman suurin armeija. Kiinan sotilasbudjetti vuodelle 2003 oli noin 60 miljardia dollaria, suuremman summan sotilasmenoihin sijoittaa vain Yhdysvallat (lähes 400 miljardia dollaria). Vaikka Kiinalla on myös ydinaseita ja kehittyneet kuljetusraketit, Kiinan asevoimien rakenne on puolustusvoittoinen ja sillä on suuri sotilasvoima vain sen lähialueilla eikä sitä siten tavallisesti lasketa suurvallaksi. 1950-luvulla ennen vuoden 1958 Neuvostoliiton ja Kiinan kansantasavallan välirikkoa, Kiina sai merkittävää tukea mm. Korean sodan vuoksi Neuvostoliitolta. Välirikon vuoksi Kansan vapautusarmeijan ilmavoimien kehitys hidastui.
1989 Taivaallisen rauhan aukion taphtumien vuoksi Euroopan yhteisö ja Yhdysvallat kielsivät aseviennin Kiinaan, mitä ovat viime aikoina (2004) EUn osalta pyrkineet mm. Ranska ja Saksa poistamaan Yhdysvaltain ja Britannian vastustaessa mm. Taiwanin tilanteen vuoksi. Kiinalla on ilmoituksensa mukaan oikeus puuttua Taiwanin tilanteeseen, mikäli Taiwan julistautuu itsenäiseksi tai se ei palaa Kiinan keskushallinnon yhteyteen riittävän nopeasti.
Maantiede
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan maantiede
Kiina on pinta-alaltaan maailman suurimpia maita ja sisältää hyvin erilaista maastoa. Idässä Keltaisenmeren ja Itä-Kiinan meren on hyvin tiheäänasuttua alluviaalitasankoa, kun taas Etelä-Kiinan meren rannikko on vuoristoisempaa. Kiinan eteläosat koostuvat pääosin ylängöistä ja vuoristoista. Maan keskiosien halki virtaavat sen kaksi suurta jokea, Keltainenjoki ja Jangtsejoki. Muita merkittäviä jokia ovat Xi Jiang, Mekong, Brahmaputra ja Amur.
Kiinan läntisemmän osan etelärajalla sijaitsse Himalajan vuoristo, jossa on myös Kiinan (ja samalla maailman) korkein kohta, Mount Everest. Läntisiä vuoristoja ja ylänköjä seuraavat autiomaat, kuten Gobi ja Takla-Makan. Läntiset osat ovatkin itärannikkoon verrattuna erittäin harvaanasuttuja.
Ilmasto Kiinassa vaihtelee subarktisesta pohjoisesta trooppiseen etelään. Monsuunit vaikuttavat merkittävästi erityisesti sadekauden aikaan ja lisäksi myös vuosittaisiin sademääriin. Lämpötilavaihtelu maan osien välillä on suurinta talvella, jolloin pohjoisimman provinssin Heilongjiangin keskilämpötila on pakkasen puolella ja ajoittain jopa -30 astetta, kun maan eteläosissa keskilämpötilat pysyttelevät aina yli 10 lämpöasteen.
Talous
Pääartikkeli: Kiinan kansantasavallan talous
Talousuudistusten aloittamisen jälkeen 1978 Kiinan bruttokansantuote on yli nelinkertaistunut. Yksityisyrittäminen on teoriassa sosialistisesta järjestelmästä huolimatta sallittua ja rohkaistua. Ulkomaisia investointeja pyritään vauhdittamaan sähkötekniselle alalle suuntautuvalla yliopisto-opetuksella, teknologiakeskuksilla ja erityistaloustalueilla.
BKT kansalaista kohden vuonna 2003 oli arvioltoa 5 000 USA:n dollaria. Kuitenkin suuren väestömääränsä vuoksi Kiina on maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen (mikäli Euroopan unionia ei lasketa yksittäiseksi alueeksi). Kiinan talous kasvaa 5-10 prosentin vuosivauhtia, ja Kiina onkin ollut maailman nopeimmin kasvavia talouksia joka vuosi vuodesta 1989 lähtien.
Kiina on eräs teen tärkeimmistä tuottajista.
Väestöryhmät ja uskonnot
Pääartikkeli: Kiinan etniset ryhmät
Valtaosa (93,5 %) Kiinan kansalaisista on Han-kiinalaisia. Loppu 6,5 %, eli yli 90 miljoonaa ihmistä, edustaa noin 55 etnistä vähemmistöä. Etniset vähemmistöt nauttivat tietyistä etuuksista, esimerkiksi yhden lapsen politiikka ei sido vähemmistökansoja.
Kansantasavallan aikana eri uskontoihin suhtautuminen on vaihdellut, nykyisin uskontoja pidetään ei-toivottuina, mutta ei kuitenkaan kiellettyinä asioina, edes puolueen jäsenille. Poikkeuksen muodostaa Falun Gong meditaatioharjoitus, jonka harjoittaminen on kielletty Kiinassa
Eri kansallisuudet seuraavat usein eri uskontoja. Han-kiinalaiset ovat tavallisesti joko ateisteja, buddhalaisia, kristittyjä tai taolaisia. Vähemmistökansallisuuksien keskuudessa merkittävimmät uskonnot ovat islam, buddhalaisuus (myös lamalaisuus), kristinusko ja šamanismi.
Kielet
Kiinan virallinen kieli on mandariinikiina. Sitä puhuu Kiinassa äidinkielenään noin 870 miljoonaa ihmistä, eli noin 70 % väestöstä. Mandariinikiina on opetuskieli kaikissa Kiinan oppilaitoksissa, joten lähes kaikki kiinalaiset osaavat sitä ainakin vieraana kielenä. Muutenkin han-kiinalaiset puhuvat siniittisiä kieliä, muilla Kiinan etnisillä ryhmillä on tavallisesti omat kielensä. Virallisesti Kiinassa on 55 etnistä vähemmistöä, kieliä on kuitenkin noin 100-120 vaikka eri kiinat laskettaisiinkin murteiksi, katso siniittiset kielet.
Muita yli miljoonan puhujan kieliä Kiinassa ovat (Huom. Osa näistä lasketaan yleensä kiinan murteiksi):
- Wu-kiina (77 milj.) siniittinen
- Yue-kiina eli kantoninkiina (52 milj.) siniittinen
- Jinyu-kiina (45 milj.) siniittinen
- Xiang-kiina (36 milj.) siniittinen
- Hakka-kiina (26 milj.) siniittinen
- Minnan-kiina (26 milj.) siniittinen
- Gan-kiina (21 milj.), siniittinen
- Minbei-kiina (10 milj.) siniittinen
- Pohjoinen zhuang (10 milj.) tai-kadai
- Uiguuri (7 milj.) turkkilainen
- Eteläinen zhuang (4 milj.) tai-kadai
- Kiinalainen viittomakieli (3 milj.) viittomakieli
- Mongoli (3 milj.) mongolialainen
- Bouyei (2 milj.) tai-kadai
- Korea (2 milj.) isolaatti
- Sichuanin yi (2 milj.) lololainen
- Eteläinen dong (1,5 milj.) tai-kadai
- Hmong njua (1 milj.) hmong-kieli
- Kasakki (1 milj.) turkkilainen
- Khams (1 milj.) tiibetiläinen
- Tiibet (1 milj.) tiibetiläinen
Kulttuuri
Pääartikkeli: Kiinan kulttuuri
Kiinalainen kulttuuri on vuosituhansien saatossa kehittynyt kaikilla kulttuurin osa-alueilla yhdeksi maailman suurista kulttuureista. Kiinalainen kulttuuri poikkeaa osin paljon länsimaisesta lähes kaikilla aloilla.
Kiinan kirjallisuus on kiinan kirjoitusjärjestelmän varhaisuuden vuoksi kehittynyt jo muinaisina aikoina, mutta kertomakirjallisuutta ei ole arvostettu, joten sitä on säilynyt vasta 1300-luvulta lähtien. Tätä varhaisempi säilynyt kirjallisuus on pääosin tietokirjallisuutta, filosofisia tai uskonnollisia teoksia sekä runoutta.
Kiinalainen musiikki, varsinkin perinteinen musiikki, poikkeaa selkeästi länsimaisesta, niin soitinten kuin sävelkulunkin osalta.
Kiinalainen näyttämötaide sisältää usein enemmän akrobatiaa kuin länsimainen. Erityisen huomattava näyttämötaiteen osa-alue on kiinalainen ooppera.
Kiinalainen maalaustaide on myös melko omaleimaista. Hyvin tärkeä kiinalaisille on myös kalligrafia.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- öljy
- tina
- elohopea
- mangaani
- antimoni
- vanadiini
- alumiini
- uraani
- lyijy
- sinkki
- vesivoima
Merkittävimmät vientituotteet
- tekstiilit
- koneet
Katso myös
- Kiinan tasavalta eli Taiwan
- Kiinan kansantasavallan historia
- Kiinan dynastiat
- Kiinan kieli
- Maailman maat
als:Volksrepublik China
ja:中華人民共和国
ko:중화인민공화국
ms:Republik Rakyat China
simple:People's Republic of China
th:สาธารณรัฐประชาชนจีน
zh-cn:中华人民共和国
zh-min-nan:Tiong-hoâ Jîn-bîn Kiōng-hô-kok
zh-tw:中华人民共和国
Luokka:Kiina
Steve DavisSteve Davis (s. 22. elokuuta 1957) on englantilainen snooker-pelaaja, joka on voittanut lajinsa maailmanmestaruuden kuudesti 1980-luvulla. Davisia pidetään yleisesti yhdestä kaikkien aikojen parhaista snooker-pelaajista.
Steve Davis aloitti ammattilaisuransa vuonna 1978 ja voitti maailmanmestaruutensa vuosina 1981, 1983, 1984, 1987, 1988 ja 1989. Vaikka Davisin menestys snooker-kisoissa ei ole 1980-luvun jälkeen ollut mainittavampaa, hän on yhä edelleen erittäin suosittu pelaaja lajia seuraavien ihmisten keskuudessa.
Davis, Steve
Luokka:PallopelitTässä luokassa artikkeleita pallopeleistä tai pallolajeista.
Luokka:Pelit
Luokka:Urheilu Wikipedia:Featured article candidates/The Western Star
Self-nomination. A thorough life of Ohio's second oldest newspaper, with a photo, a map, and references. I had it up on WP:PR for eleven days and no comments were made so I hope no news is good news for its featured chances. PedanticallySpeaking 16:59, Mar 17, 2005 (UTC)
- Object this article reads more like a timeline than a history, the wikilinks are almost exclusively to dates. The article is also overall too short to be comprehensive. Needs a photo of the heading on the paper's mainpage preferably on an old issue. This time it shouldnt pass. I think this should go back thru Peer Review again. ALKIVAR™ALKIVAR 00:54, 19 Mar 2005 (UTC)
- Most of the people mentioned are quite obscure. Had I wikilinked them, then someone else would be objecting to the abundance of red-links. I have linked what there are articles on or could be. I did look for an image of the paper on the net, but didn't find one. One problem is the generic name tends to dredge up all sorts of unrelated sites. Yes, the one section is mainly dates as I trace the varying names of the paper. But if I presented it as a list, there'd be objections to a long list. PedanticallySpeaking 17:22, Mar 22, 2005 (UTC)
- Yes but too many redlinks is not a valid objection for FAC. As it stands I still have to object since its not really long or "comprehensive" yet... but it is still a good article! so be proud of what you've done so far. ALKIVAR™ALKIVAR 18:32, 22 Mar 2005 (UTC)
- Neutral. Good article, but as Alkivar points out, besides from the rich details you provide on the history of the newspaper, I'd like to see more about its life within the community, i.e. influence in local politic events throughout history, if available. A bit more of graphical richness would be also desirable. Very nice work, nevertheless. - Shauri 11:49, 21 Mar 2005 (UTC)
- I will add that it was a Republican paper originally, but unfortunately I can't add too much else, there not being many printed sources available on Lebanon and Warren County. I'll look at Dallas Bogen's site while I'm at it. PedanticallySpeaking 17:22, Mar 22, 2005 (UTC)
- Support (qualified). The basics are here, and it would benefit from some tweaking. It would be helpful to have some additional graphics, although I couldn't locate any from the LOC source. Vaoverland 01:11, Mar 23, 2005 (UTC)
zbiorniki tworzywowe teksty warsaw map cheap tickets gry zrcznociowe
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Xara Xtreme
Xara Xtreme is the most recent version of Xara X, also referred to as Xara X2. It was released in October 2005, and Xara Ltd announced it would release its source under the GPL and seek community help in porting it over to Linux and Mac OS X. The open source version will be known as Xara LX.
External links
- [http://www.xaraxtreme.org/ Xara Xtreme]
data analytics service provider company specializing in pricing optimization programs for the retail space and derivative operations solutions for the financial services market. With a proven track record of delivering world-class quality and innovation to Fortune 500 companies, eClerx offers an unpar
|
San Bruno Mountain
San Bruno Mountain lies in northern California adjacent to the southern boundary of San Francisco in northern San Mateo County. It is surrounded by the cities of South San Francisco, Daly City, Colma, and Brisbane.
The top
|
Meridian Mail
Meridian Mail was one of the earliest all-digital voicemail systems, running on Northern Telecom's (now Nortel) Meridian digital PBX systems. The combination of the Meridian's power and Meridian Mail's feature set was one of the major drivers that has turned Nortel into the telephony powerhouse it is today.
In the early 1980s Northern Telecom introduced the Meridian 1, a scaled-down version of their
|
Justin Lo
Justin Lo (側田, born July 1, 1976 in New York, United States of America) is a Hong Kong singer, composer and producer.
Biography
Nicknamed "Teen", born in Syracuse, New York and raised in Hong Kong until he turned 12. While in Hong Kong, he
|
All-Russian Committee for Defence of Kuriles
All-Russian Committee for Defence of Kuriles (in Russian: Всероссийский комитет защиты Курил) is an association in Russia, formed by the Communist Party of the Soviet Union of Sergei Skvortsov to politically counter the Japanese claims to the
|
Core business
The "core business" of an organization is an idealized construct intended to express that organization's "main" or "essential" activity. The corporate trend in the mid-20th Century of acquiring new enterprises and forming conglomerates enabled corporations to reduce costs of contracting and other transactions, and enable investors to reduce risks by diversification of business holdings. Thi
|
|
Chris Calhoun
Biography
Chris Calhoun, a Korean War veteran, was born in Opa-locka, Florida in 1934.
Calhoun was committed to a Florida State Hospital, Chattahoochee, located in Gadsden County in 1956 following a failed suicide attempt. He sufferd from what now is known as | |
