:: wikimiki.org ::
| Sosiaalivaltio |
SosiaalivaltioSosiaalivaltio on neutraalihko synonyymi tai lähikäsite käsitteille hyvinvointiyhteiskunta, hyvinvointivaltio. Hyvinvointiin viittavat käsitteet ovat yleisiä julkisessa keskustelussa, mutta joskus viitataan käsitteenä vähemmän historiallisesti värittyneeseen sosiaalivaltioon. Keskeinen sisältö molemmissa käsitteissä katsotaan yleensä yhteneväksi.
Silloin tällöin puhutaan myös holhousvaltiosta - usein negatiiviseen sävyyn esim. vapaan markkinatalouden puolustajien taholta.
Luokka:Politiikka
Luokka:Hyvinvointivaltio
HyvinvointiyhteiskuntaHyvinvointiyhteiskunnalla tarkoitetaan vähintään mahdollisuuksien tasa-arvoa turvaavaa yhteiskuntaa, jolla on suuri vastuu kansalaisten hyvinvoinnista ja yhteisöllisestä turvallisuudesta, ja joka on järjestynyt niin että ihmisillä on mahdollisimman paljon vaihtoehtoja elämässään.
Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen takaajana on julkinen valta, esimerkiksi valtio, kunnat ja kuntayhtymät. Hyvinvointiyhteiskunnan tarpeellisuus perustuu keskeisesti John Maynard Keynesin talousteoriaan.
Hyvinvointipolitiikan tavoitteena on köyhyyden ja suurten yhteisöllisten eriarvoisuuksien poistaminen.
Hyvinvointiyhteiskunnan holhoavinta muotoa kutsutaan holhousvaltioksi tai puolueettomammalla termillä sosiaalivaltio.
Luokka:Hyvinvointivaltio
HyvinvointivaltioHyvinvointivaltio (esiintyy myös muodossa hyvinvointiyhteiskunta, ja mahdollisesti oikeusvaltio) on Suomen politiikassa 1990-luvulla ja etenkin 2000-luvulla käytetty termi. Se juontuu englannin kielen termiin "welfare state". Useimmiten termiä käyttävät sosialistisiä näkemyksiä edustavat (erityisesti Suomen sosialidemokraattinen puolue) viittaamaan sosialistisia tai kommunistisia ihanteita, ja yleensä keinoja, toteuttavaan valtioon. Termiä ei ole määritelty tarkemmin Suomen käytössä ja sitä käytetään viittaamaan myös muihin ihanteisiin ja keinoihin Toisaalta, hyvinvointivaltio voidaan nähdä suomenkielen sanana ilmaisemaan merkitystä "mielestäni hyvin voiva valtio".
Hyvinvointivaltiota kritisoidaan mielivaltaisesti Suomen politiikassa käytetyksi retoriikaksi, vaikutussanaksi kuten "vapaus" tai "oikeus" ovat joissain kulttuureissa. Toisaalta, sana on nykyään laajasti Suomen poliittisessa keskustelussa käytetty.
Historiaa
Hyvinvointivaltion (englanniksi welfare state) varhaisia kannattajia olivat sosialistit, jotka pilkkasivat klassisten liberaalien kannattamaa minimivaltiota yövartijavaltioksi ja Saksaa sodankäyntivaltioksi (warfare state). Saksassa Otto von Bismarckin johdolla 1800-luvun lopulla luotiin vieläkin yleisesti käytössä olevia hyvinvointivaltion elementtejä kuten sosiaalivakuutusta vastauksena uhkaavalle poliittiselle liikehdinnälle. Modernin hyvinvointivaltion taloustieteellinen pohja perustuu keskeisesti William Beveridgen raporttiin, joka ilmestyi vuonna 1942. Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen.
Ideologiat ja hyvinvointivaltio
Ideologiat, jotka tukevat hyvinvointivaltiota ja markkinataloutta, ovat sosiaalidemokratia, distributismi, liberalismin muoto, jota kutsutaan hyvinvointi- tai sosiaaliliberalismiksi (jota edustivat vaikkapa John Maynard Keynes ja mainittu Rawls), ja bismarckilainen konservatismi. Konservatismin ja liberalismin monet muodot (kuten libertarismi) suhtautuvat hyvinvointivaltioon kriittisesti. Sosiaaliliberalismia edustavan John Rawlsin yhteiskuntafilosofinen oikeudenmukaisuusteoria on moraalifilosofinen, usein siteerattu puolustus hyvinvointivaltiolle. Hyvinvointivaltion rakentamisella on ollut vahva periaatteellinen kannatus läpi puoluekentän sotien jälkeen ja etenkin 1960-luvulta lähtien. Hyvinvointivaltio on edelleen erittäin suosittu kansalaisten keskuudessa. Suomalaiseen järjestelmään on otettu vaikutteita Ruotsista ja tämän vuoksi maiden sosiaalijärjestelmissä on paljon yhdenmukaisuuksia. Usein puhutaan pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, ja tämä käsite tunnetaan myös pohjoismaiden ulkopuolella.
Hyvinvointivaltion kritiikki
Nykyäänkään harva poliitikko sinänsä torjuu hyvinvointivaltion perusmallin ja -tavoitteet. Malli on kuitenkin kritisoitu mm. seuraavasta:
- Monimutkaisuudesta ja monikerroksisuudesta joka luo kannustinloukkuja
- Yksilöiden passivoitumisesta: vastuu hyvinvoinnista liiaksi valtiolla yksilöiden sijaan
- Tehottomasta hallinnosta
- Näistä ja tulonsiirroista seuraavasta korkeasta verotuksesta
- Korkeasta verotuksesta ja kannustinloukuista johtuvasta työnteon vähemmästä kannattavuudesta
- Taloudellisesta tehottomuudesta: virkamiehet ja poliitikot päättävät, miten merkittävä osa yksilöiden varoja ja resursseja kohdistetaan, vaikka yksilöiden uskotaan itse tekevän sen hallintoa paremmin, jolloin syntyisi enemmän hyvinvointia
Poliittiset liikkeet ja hyvinvointivaltio nykyään
Poliittisten liikkeiden suhtautuminen hyvinvointivaltioon voidaan pääpiirteissään jakaa kahteen ryhmään:
1) Perinteistä hyvinvointivaltiota kannattavat vasemman laidan liikkeet (esim. Vasemmistoliitto, osa ay-liikettä, jotkut kansalaisjärjestöt sekä osa SDP:tä ja Vihreää liittoa) sekä
2) Hyvinvointivaltion karsimista kannattavat liberaalit ja keskusta-oikeistolaiset liikkeet (esim. Kokoomus, osa Keskustaa ja useat muut talouden laajempaa vapauttamista kannattavat ryhmät).
Jakoa ei tule kuitenkaan ymmärtää kovin ankarasti, vaan se kuvaa enemmän vallitsevia tendenssejä. Yleensä molemmat ryhmät ovat kiinnostuneita ratkaisuista, joissa hyvinvointivaltiota voidaan tehostaa ilman, että sen käytännön toiminnot kärsivät. Tämän tyyppistä lähestymistapaa edustaa esimerkiksi keskustelu kansalaispalkasta ja negatiivisesta tuloverosta.
Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin määritelmä
Hyvinvointi prof. Erik Allardtin mukaan
1) elintaso
- tulot
- asumistaso
- työllisyys
- koulutus
- terveys
2) yhteisyyssuhteet
- paikallisyhteys
- perheyhteys
- ystävyyssuhteet
3) itsensä toteuttamisen muodot
- arvonanto
- korvaamattomuus
- poliittiset voimavarat
- mielenkiintoinen vapaa-ajan toiminta (”tekeminen”)
Sosiaalituen muodot
On olemassa mm. seuraavia sosiaalitukia:
- KELA: mm. opintotuki, sotilasavustus
- sairausvakuutus
- kuntoutus
- perhe-etuudet: mm. lapsilisä, lapsen kotihoito
- asumistuki
- eläkkeet
Tietoa muualta
- [http://www.vn.fi/stm/paosoho/suomi/sospalv.html Verkkosivut] Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalipalveluista.
simple:Welfare state
Luokka:Hyvinvointivaltio
Luokka:HyvinvointivaltioPääartikkeli hyvinvointivaltio tai hyvinvointiyhteiskunta
Luokka:Politiikka
Luokka:Sosiaalipolitiikka Leaders of South Vietnam
President
Provisional Central Government of Vietnam (27 May 1948 – 14 June 1949)
President
Chief (Quoc Truong)
Prime Ministers
President
Prime Minister
Provisional Revolutionary Government of the Republic of South Vietnam (8 June 1969 – 2 July 1976)
President
1 Communist "Vietcong" front grouping.
Prime Minister
See also
- South Vietnam (the State of Vietnam and the Republic of Vietnam)
- Republic of Cochin China
- Republic of South Vietnam
External link
- [http://rulers.org/rulvw.html#vietnam Rulers (Vietnam)]
- [http://www.worldstatesmen.org/Vietnam.html WORLD STATESMEN, Vietnam (include South Vietnam)]
Category:History of Vietnam
darmowe statystyki Barcellona hotel realplayer Sennik online narty austria
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
Kategorija:Operacijski sistemi
Ta kategorija zajema članke o operacijskih sistemih.
Kategorija:Računalništvo
Kategorija:Programska oprema
Kategorija:Računalniški programi
ameriški računalnikar in programer,
- 1943, New Orleans, Louisiana, ZDA.
Življenjepis
Thompson je diplomiral iz elektrotehnike na
|
Jöns Jacob Berzelius
Jöns Jacob Berzelius, švedski kemik,
- 20. avgust 1779, Väversunder, pokrajina Östergötland, Švedska, † 7. avgust 1848,
|
Paul Isaac Bernays
Paul Isaac Bernays, švicarski matematik in logik,
- 17. oktober 1888, London, Anglija, † 18. september 1977, Zürich, kemijski element, ki ima v periodnem sistemu simbol Mg in atomsko število 12. Magnezij je osmi najpogostejši element in sestavlja okoli 2 % Zemljine skorje, ter je tretji najbolj zastopan element od raztopljenih v venezuelski revolucionar,
- 24. julij 1783, Venezuela, † 17. december 1830
Bolivar je najzaslužnejši kot vodja v boju za osvoboditev južnoameriških ]]
Stotnik (angleško Captain, nemško Hauptmann) je častniški čin; v mornaricu mu ustreza poročnik bojne ladje.
Glej tudi
- ]]
Nadporočnik je častniški čin; v mornarici mu ustreza poročnik fregate.
V kopenski vojski ZDA temu činu ustreza First Lieutenant.
Glej tudi
|
|
