:: wikimiki.org ::

Stagflaatio

Stagflaatio

Stagflaatio on yhdistelmä sanoista stagnaatio (pysähtyneisyys) ja inflaatio (hintojen nousu). Termi stagflaatio tuli käyttöön 1970-luvulla, kun länsimaiden taloudessa oli öljykriisin yhteydessä samaan aikaan lama, suurtyöttömyys ja korkea inflaatio. 1930-60-luvuilla muodissa olleen keynesiläisen taloustieteen mukaan suurtyöttömyys ja korkea inflaatio ovat toisensa poissulkevia ilmiöitä, joten 1970-luvun stagflaatio romutti keynesiläisen taloustieteen väitteitä omalta osaltaan. Monetaristien mukaan stagflaatio voidaan selittää rahan kvantiteettiteorialla ja työmarkkinoiden jäykkyydellä.

Katso myös

- Lama
- Luettelo lamoista ja taantumista
- Taantuma
- Öljykriisi Luokka:Kansantaloustiede

Inflaatio

vuoden 1923—1924 hyperinflaation aikana.]] Inflaatio tarkoittaa yleensä rahan arvon alenemista eli yleistä hintatason nousua. Itävaltalaisen taloustieteen eräiden edustajien mukaan inflaatio on sama asia kuin rahamäärän kasvu eikä heidän mielestään yleistä hintatasoa voi mitata. Yleisimmin inflaatiota kuvataan kuluttajahintaindeksin prosenttimuutoksella. Kuluttajahintaindeksi mittaa yleisesti kulutetuista tavaroista ja palveluista koostuvan hyödykekorin hintaa. Eri hyödykkeiden paino kuluttajahintaindeksissä määräytyy niiden osuudesta kotitalouksien kokonaiskulutuksessa. Painoja muutetaan Suomessa viiden vuoden välein kulutuksessa tapahtuneiden muutosten mukaan. Euroopan unionin talous- ja rahaliiton Emun jäsenmaissa pyritään alhaiseen, enintään noin kahden prosentin vuosittaiseen inflaatiovauhtiin. Mikäli hinnat nousevat tätä nopeammin, Euroopan keskuspankki EKP voi nostaa euron korkoa, jolloin kulutus vähenee ja hintojen nousu tästä syystä hidastuu. Inflaation vastakohta on deflaatio. Klassisesta taloustieteestä periytyvän rahan kvantiteettiteorian mukaan inflaatio johtuu liikkeellä olevan rahamäärän kasvusta. Katso myös hyperinflaatio.

Aiheesta muualla

- [http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/ind/oppitunnit/ind06/index.html Tilastokeskuksen sivut kuluttajanhintaindeksistä] Luokka:Raha ms:Inflasi ko:인플레이션 ja:インフレーション simple:Inflation

Öljykriisi

Öljykriisi tarkoittaa kansantaloudessa tapahtuvaa öljyn saatavuuden suurta vähenemistä tai hinnannousua. Energiakriisi vaikuttaa usein koko talouteen, ja useita taantumia väitetään syntyneen öljykriisin seurauksena. Öljyn hinta vaikuttaa lukuisten kulutushyödykkeiden hintaan muoveista ruokaan, ja monissa maissa sähkön hinta voi öljykriisin seurauksena nousta, mikä myös vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Kuluttajan näkökulmasta etenkin autojen ja muiden ajoneuvojen käyttämän bensiinin hinta nousee, mikä johtaa alentuneeseen kuluttajaluottamukseen ja vähentyneeseen rahan käyttöön.

Talous

Öljyn hinnan muodostuminen markkinataloudessa noudattaa kysynnän ja tarjonnan lakia, mikä voi aiheuttaa nopeita muutoksia öljyn hintaan, kun joko kysyntä tai tarjonta äkisti muuttuu. Joissakin tapauksissa öljykriisi voisi osittain johtua markkinoiden epäonnistumisesta hintojen määrittämisessä. Kriisi voi myös aiheutua vapaiden markkinoiden puuttumisesta. Kuluttajien käyttäytyminen voi pahentaa öljykriisin taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi protestien ja "paniikkiostojen" muodossa. Jotkut taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että vuoden 1973 öljykriisi vaikeutui hintasäännöstelyn takia.

Öljyn tarjonta

hintasäännöstely hintasäännöstely Öljyn tarjontaa hallitsevat suurelta osin kansalliset öljy-yhtiöt maissa, joissa on merkittäviä halvan ja energiatehokkaasti tuotettavan öljyn reservejä. Näihin kuuluvat mm. Kuwait, Norja, Saudi-Arabia, Venezuela ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Useat näistä maista kuuluvat OPEC-nimiseen (Organization of Petroleum Exporting Countries) kartelliin. OPEC hallitsee hyvin suurta osaa maailmanlaajuisista öljymarkkinoista ja se voi siten vaikuttaa hintoihin. Jos OPEC päättää vähentää jäsenmaidensa tuotantokiintiöitä, se nostaa öljyn hintaa. Aikaisemmin OPEC on myös voinut tuotantoa nostamalla laskea hintoja. OPECin toimintavapaudella on kuitenkin rajoituksia. Jos OPEC nostaa hinnan liian korkeaksi, kulutus vähenee ja öljyntuotanto epätavanomaisista lähteistä, esimerkiksi öljyhiekasta, tulee kannattavaksi. Öljynviejämaiden taloudet ovat lisäksi riippuvaisia öljytuloista ja maailmantalouden tilasta, ja näin ollen tuotantorajoituksilla olisi kielteisiä vaikutuksia. Rajoittavina tekijöinä ovat myös jalostus- ja kuljetuskapasiteetti sekä pitkällä aikavälillä tehdyt investoinnit. Öljyn tarjontaan saattaa aiheutua ongelmia, jos markkinoita hallitsevat OPEC-maat ovat liioitelleet öljyreservejään ja kykyään nostaa tuotantokapasiteettia. Maailman suurimman öljykentän, Saudi-Arabiassa sijaitsevan Ghawarin kunto on keskeisessä asemassa.

Öljyn kysyntä

Suurin osa öljyn kysynnästä tulee kaupalliselta sektorilta, joka käyttää öljytuotteita esimerkiksi liikenteeseen, sähköntuotantoon ja lämmitykseen. Öljyn kysyntä riippuu mm. talouskasvusta ja vuodenajasta: pohjoisen pallonpuoliskon maat esimerkiksi kuluttavat talvisin enemmän öljyä kotien lämmityksessä. Kylmä talvi Yhdysvalloissa, joka kuluttaa maailman öljyntuotannosta noin neljänneksen, voi vaikuttaa öljyn hintoihin maailmanlaajuisesti ja pitkäaikaisesti. Viime vuosina kehittyvät taloudet ovat lisänneet öljyn kysyntää, ja öljyn saatavuus on niiden talouskehityksen kannalta tärkeää.

Öljykriisin syntyminen

Ennen öljykriisiä maailmanpoliittinen tilanne on usein kiristynyt. Suuren öljyntuottajan, esimerkiksi OPECin, yritys vaikuttaa maan tai maiden politiikkaan öljyntuotantoa vähentämällä voi aiheuttaa pitkäaikaisen öljykriisin. Kun öljyntuottaja kieltäytyy myymästä öljyä, hankaloituu öljyn saanti usein hyvin paljon. Jos jossain suuressa öljyntuottajamaassa syttyy sota tai maassa syntyy kriisi, öljyntuonanto kärsii ja voi loppua kokonaan, mikä voi vaikeuttaa öljyn saatavuutta. Esimerkiksi monet lähi-idässä tapahtuneet sodat, kriisit ja vallankumoukset ovat johtaneet öljykriiseihin. Myös luonnonkatastrofi öljyntuotantoalueella tai öljynkuljetuksille tärkeällä alueella vaikeuttaa öljyn saatavuutta. Kiinan nopea talouskasvu on aiheuttanut öljyn saatavuuden vaikeutumista. Kun talous ja kysyntä kasvavat liian nopeasti suhteessa tuotantomääriin, öljyn saatavuus vaikeutuu ja voi syntyä suoranainen öljykriisi. Nopeasta tuotannon laskusta aiheutuu myös usein hintojen nousu, mikä voi pitkään jatkuessaan johtaa öljykriisiin. Öljyhuippu, öljyntuotannonväheneminen tai öljyn loppuminen kokonaan johtaa myös pahaan öljykriisiin. ASPO onkin ennustanut, että öljyhuippu on tullut tai tulee lähiaikoina.

Öljykriisin vaikutukset talouteen

Öljykriisin tapahtuessa talous usein kokee taantuman. Etenkin kehitysmaissa, joilla ei ole varaa kilpailla länsimaiden kanssa, öljyn hinnalla on suuri merkitys, mitä korostaa monien valtioiden subventoima bensiini. Kalliit hinnat voivat näkyä esimerkiksi julkisen liikenteen toimimattomuutena. Öljykriisit ovat johtaneet varmuusvarastojen keräämiseen ja muiden energianlähteiden hyödyntämisen kasvuun ja energiatehokkuuden paranemiseen. Usein varsinkin ydinvoimaan panostetaan öljykriisien aikana massiivisesti. Öljykriisit voivat aiheuttaa valtioiden välien kiristymistä ja jännitteitä etenkin silloin kun kriisi johtuu poliittisista syistä, millä voi olla pidempiaikaisia seurauksia myös maailmantalouteen.

Öljykriisejä

ydinvoima
- Vuoden 1973 öljykriisi – syy: OPEC vähensi öljyn tuotantoa huomattavasti.
- Vuoden 1979 öljykriisi – syy: Iranin vallankumous.
- Vuosien 1980 - 1988 öljykriisi – syy: Irakin-Iranin sota.
- Vuoden 1990 piikki öljyn hinnassa – syy: Persianlahden sota.
- Vuoden 2000 Ison-Britannian öljyprotestit – syy: korkea öljyn hinta.
- Vuosien 2004 ja 2005 öljyn hinnan nousu – syy: mm. öljyntuotannon riittämätön nousu.
- Monet Lähi-idässä käydyt sodat ovat aiheuttaneet pienempimuotoisia öljykriisejä.

Vuoden 1973 öljykriisi

Lähi-idässä Vuonna 1973 OPEC-maat yrittivät öljyn tuotannon leikkauksilla kiristää Yhdysvallat liittolaisineen lopettamaan tukensa Israelille, joka oli nöyryyttänyt arabimaita useissa verisissä sodissa ja miehittämällä palestiinalaisten asuinalueet. Öljykriisin lopettamiseksi USA uhkasi arabimaita ja niitä usein avustanutta Neuvostoliittoa viljatoimitusten lopettamisella. Öljyshokki hidasti talouskasvua, kiihdytti inflaatiota, laukaisi taloustaantumaa, aiheutti joissakin maissa lamaa ja sen seurauksena Britannia ja Norja aloittivat laajat öljyn etsinnät Pohjanmerellä. Yhdysvallat reagoi energiakriisin opetuksiin myöntämällä lupia ydinvoimaloiden rakentamiseen. Suomessa alkoi voimakas panostaminen kivihiilen käyttöön perusvoiman tuotannossa öljyn sijaan ja myös ydinvoimaprojektit saivat vauhtia. Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin maakaasutoimituksien aloittamisesta, jolloin riippuvuus arabien öljystä väheni. Samoin menettelivät myös Ranska ja Saksa USA:n vastustuksesta huolimatta. Ranskassa toteutettiin massiivista ydinvoimarakentamista, jonka seurauksena tätä nykyä Ranska tuottaa miltei 80% sähköstään ydinvoimalla. OECD-maat perustivat kansainvälisen energiajärjestön IEA:n. Öljykriisi näkyi myös suomalaisten arjessa. Sakolla tai vankeudella uhattiin rangaista niitä, jotka eivät noudattaneet energiansäästömääräyksiä. Määräyksien yhteyhdessä ilmoitettiin, että ellei niitä noudateta, joudutaan turvautumaan myöhemmin pakkosäännöstelyyn. Rangaistusuhan alaisia määräyksiä olivat:
- asuin- ja toimistohuoneiden ylin lämpötila 20 astetta
- myymälöiden ja työhuoneiden ylin lämpötila 18 astetta
- varastojen ja teollisuustilojen ylin lämpötila 16 astetta
- autotallien lämmitys kielletty
- lämmitetyn veden käyttö uima-altaissa kielletty yleisiä altaita lukuun ottamatta
- lumen sulattaminen kaduilta ja pihamailta lämmitetyllä vedellä kielletty
- autojen lämmitys sähköverkosta kielletty alle 10 asteen pakkasella
- liikkeiden näyteikkunavalaistus sallittu vain liikkeiden aukioloaikoina
- moottoriteitä ei saa valaista
- yleinen 80 kilometrin kattonopeus

Iranin vallankumous ja Irakin-Iranin sota

1979 Iranissa tapahtui vallankumous. Koska Iran on suuri öljyntuottajamaa, näkyi vallankumous maailmanlaajuisesti piikkinä öljyn hinnassa ja öljyn tuotantokin väheni rajusti. Öljystä oli kova pula, ja öljykriisi johti samantapaisiin vaikutuksiin kuin vuoden 1973 öljykriisi – maakaasun ja hiilen tuotanto ja käyttö lisääntyi ja uusia ydinvoimaloita rakennettiin paljon. vallankumous länteen.]] Koska Iran oli vallankumouksen jälkeen heikko, Irak hyökkäsi sinne 1980 saadakseen haltuunsa Iranin öljykenttiä. 8 vuotta kestänyt Irakin-Iranin sota vaikeutti öljyn saatavuutta, pahensi vuoden 1979 öljykriisin aiheuttamia talousongelmia ja hidasti talouden elpymistä. Aikaa kului ennen kuin Iran kykeni kunnolla aloittamaan öljyntuotantonsa uudelleen. Lisäksi kumpikin osapuoli upotti suuren määrän vastustajansa tankkereita, mikä osaltaan myös vaikutti öljyn hintaan ja saatavuuteen.

Vuoden 1990 öljykriisi

Vuoden 1990 öljykriisillä on ollut öljykriiseistä vähiten vaikutuksia. Sen syynä oli Persianlahden sota, ja se kesti ainoastaan kuusi kuukautta, jonka jälkeen talouden toipuminen oli nopeaa. Varsinainen öljykriisin syy oli Saddam Husseinin käsky polttaa Kuwaitin öljykentät peräännyttäessä. Tämä aiheutti suuria ympäristöhaittoja ja Kuwaitin öljyntuotanto oli tehotonta vielä pitkään sodan jälkeen. Öljykriisin aikaan öljyn hinta oli noin 40 dollaria barrelilta.

Ison-Britannian öljyprotestit

barreli Ison-Britannian öljyprotesteilla tarkoitetaan saarivaltakunnassa öljyn hinnan nousun takia tapahtuneita protesteja ja niistä seurannutta kriisiä, jonka vaikutukset muistuttivat aikaisempia öljykriisejä. Ensimmäiset protestit tapahtuivat syyskuussa 2000. Järjestäjät ja osanottajat (mm. kuorma-autoilijat, maanviljelijät, taksinkuljettajat) vaativat polttoaineveron laskemista. Vuoden 2000 kriisi johti taloudellisen toiminnan ja yhteiskunnallisten perustoimintojen huomattavaan hidastumiseen ja vaikeutumiseen polttoaineiden saatavuuden vähennyttyä. Hinnannousun seurauksena mielenosoittajat ja kuorma-autot estivät 5. syyskuuta vuonna 2000 pääsyn Englannin kanaalin tunneliin ja Shellin öljynjalostamoon. Kymmenes päivä syyskuuta saarrot laajenivat kuuteen kahdeksasta maan suuresta öljynjalostamosta, mistä seurasi suuria bensiinin ostomääriä jakeluasemilla ja saatavuusongelmien pahenemista. Kahden päivän kuluttua kolmannes maan tankkausasemista oli vailla polttoainetta, ja jonot olivat pitkiä; kriisin aikana yli 90 % maan bensa-asemista oli suljettuna jossakin vaiheessa. Protestit vaikuttivat myös kauppojen kuljetuksiin ja monin paikoin peruselintarvikkeet loppuivat. Protestin huippukohtana moottoritieliikenne väheni 40 % ja maantieliikenne 25 %. Osa terveydenhoitoviranomaisista lopetti vähemmän tärkeät ambulanssikuljetukset polttoainepulan takia ja neuvoi kuljettajia ajamaan hitaammin. Eräässä sairaalassa mm. leikkauksissa käytettävät tikit loppuivat, joidenkin maatilojen eläimet uhkasivat kuolla nälkään, kouluja suljettiin ja postikuljetukset keskeytettiin sunnuntaiksi. Protestit päättyivät 14. syyskuuta 2000, kun osallistujat uskoivat viestinsä menneen perille, yleisön mielipide ei enää tukenut protestoijia ja poliisi valvoi kuljetusten perille pääsyä. Kriisin aiheuttamat taloudelliset tappiot olivat huomattavia. Syyskuussa 2005 Ison-Britanniassa oli jälleen laajahkoja protesteja polttoaineiden kohonneita hintoja vastaan. Uhka polttoaineen saatavuudelle aiheutti pitkiä jonoja ja bensa-asemien tyhjenemistä. Jos protestit olisivat laajentuneet, Ison-Britannian hallitus olisi suunnitelmien mukaan saattanut kutsua armeijan apuun ja aloittaa säännöstelyn, mutta protestit eivät saavuttaneet aikaisempia mittasuhteita.

Vuosien 2004–2005 hinnannousu

2000-luvun alussa öljyn hinta on noussut, ja tuotannon tehostaminen on käynyt vaikeammaksi. Epävarmuus, spekulointi ja jalostamokapasiteetin puute ovat aiheuttaneet sen, että öljyn hinta on noussut korkeammalle kuin pitkään aikaan. Öljyntuotantokalustosta ja osaavasta henkilökunnasta on puutetta. Monet suuret öljykentät ovat ehtyneet tai alkaneet ehtyä, ja ASPO-yhdistys on ennustanut että öljyhuippu on tapahtunut 2004, tai on juuri tapahtumassa. Öljyn kulutus kasvaa kovaa vauhtia, ja tuotannon nousu on ollut riittämätöntä. Myös Yhdysvaltojen ja Irakin sota ja levottomuudet Lähi-idässä ovat johtaneet öljyn hinnan nousuun. Poliittinen tilanne monissa öljyntuottajamaissa, kuten Nigeriassa ja Venezuelassa, on lisännyt hintapainetta. Yhdysvalloissa riehunut hirmumyrsky Katrina ja sitä seurannut Rita ovat myös lisänneet epävarmuutta ja nostaneet hintatasoa. Osa yhdysvaltalaisista bensa-asemista esimerkiksi rajoitti myrskyjen aikana ostomäärän tilapäisesti 20 dollariin, jotta säiliöt eivät tyhjenisi kuljetusten välillä. Hintojen nousu on johtanut uuteen öljykriisiin ja monissa köyhemmissä maissa jonoihin, öljyn säännöstelyyn, mellakoihin, sähkökatkoihin, julkisen liikenteen toimimattomuuteen ja epävarmoihin oloihin. Zimbabwessa keskeytyivät syyskuussa 2005 mm. ambulanssi-, vanki- ja hautauskuljetukset muun liikenteen ja joidenkin teollisuudenhaarojen ohella. Maa on poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten ongelmiensa takia erityistapaus, mutta öljyn hinnan nousu on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Jemeniläisissä mellakoissa kuoli kymmeniä ihmisiä, jotka protestoivat valtion bensiinin hintatuen vähentämistä vastaan.

Tulevaisuus

Öljyvarojen ehtyminen, totaalinen loppuminen tai öljyn hinnan muodostuminen niin kalliiksi, että sitä voi käyttää vain valikoituihin tilanteisiin, aiheuttaisi nykyisessä tilanteessa vakavan energiakriisin. Mitään muuta yhtä helposti kuljetettavaa, moni- ja helppokäyttöistä polttoainetta ei tunneta. Öljyntuotannon ehtyminen aiheuttaisi lievimmässäkin tapauksessa vaikeuksia yhteiskunnan eri alueilla ja pahimmillaan katastrofin, joka voisi saada länsimaisen yhteiskuntamuodon jopa kokonaan romahtamaan. Jemen

Öljyhuippu

:Pääartikkeli: Öljyhuippu Öljyhuippu (engl. peak oil) koskee maailman öljyntuotannon huippua ja sen jälkeistä laskuun kääntymistä. Tämän niin kutsutun Hubbertin teorian puolustajat huomauttavat, että öljyä käytetään paljon suuremmalla nopeudella kuin uusia varoja löydetään. Kun vanhojen öljykenttien tuotanto kääntyy laskuun, uusien tuotanto ei usein pysty korvaamaan menetettyä tuotantoa. Useat asiantuntijat väittävät, että tämä tapahtuu vuosikymmenen kuluessa. Öljyhuippu voi eräiden arvioiden mukaan johtaa pitkään taantumaan ja geopoliittisiin seurauksiin, koska kyseessä ei ole tilapäinen, poliittisista syistä johtuva energiakriisi aikaisempien suurten öljykriisien tapaan.

Vaihtoehtoiset energianlähteet

:Pääartikkeli: Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle Öljyntuotannon vähenemisen aiheuttamaa energiakriisiä tai öljyshokkien taloudelle muodostamaa uhkaa voidaan yrittää lievittää uudella teknologialla. teknologia Ydinvoimalla voidaan tuottaa energiaa jo pienellä määrällä erittäin paljon, mutta jotta se pystyisi korvaamaan kaiken nykyisen fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian, sitä pitäisi olla yli kymmenkertaisesti. Onnistuessaan fuusioreaktorikoe ITER ratkaisisi ihmiskunnan energiantuotanto-ongelman pitkäksi aikaa, sillä fuusio polttoainetta vetyä saadaan meristä käytännössä loputtomasti. Kivihiiltä maapallolla on noin 300 vuodeksi, joten sillä saadaan tuotettua sähköä vielä pitkään öljyn loputtua. Maakaasulla voidaan tuottaa energiaa tehokkaammin kuin öljyllä, sillä maakaasumolekyylissä on yksi osa hiiltä ja neljä osaa vetyä. Maakaasusta voidaan myös "rikastaa" öljyä saksalaisten toisessa maailmansodassa kehittämällä menetelmällä (ns. Fischerin–Tropschin prosessi), mutta myös maakaasu on nopeasti ehtyvä luonnonvara, ja on myös öljyä harvinaisempaa. Puu, turve, vesivoima, aurinkovoima ja tuulivoima ovat uusiutuvia luonnonvaroja ja niillä voidaan tuottaa jossain määrin energiaa. Polttoainekäyttöisten koneiden polttoaineena ja yleiskäyttöisenä energianlähteenä öljyn voi korvata biokaasu, biomassa, vety, tai maakaasu. Autojen käyttöön öljyn vaihtoehtona nähdään ns. laturihybridit (plugin-hybrids), eli autot jotka toimivat akulla. Yön aikana autot kytketään pistorasiaan lataamaan akkujaan. Akulla voidaan ajaa noin 30 - 40 kilometriä, jonka jälkeen polttoaineella toimiva akkulaturi lähtee käyntiin.

Katso myös

- Ghawar
- Maaöljy
- OPEC
- Öljyhuippu
- Öljyntuotanto
- Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle

Aiheesta muualla

- [http://www.mecheng.ohio-state.edu/~korpela/suomenmaa.html Öljykriisi vie talouskurjimukseen] Suomenmaa-lehden artikkeli.
- [http://www.ylioppilaslehti.fi/2000/001006/001006oljy.html Kun öljystä on pulaa] Ylioppilaslehden artikkeli.
- [http://www.forbes.com/2005/03/11/cx_da_0311topnews_print.html Oil Crises Now And Then] Forbes-lehden artikkeli, englanninkielinen.
- [http://www.fcnp.com/521/peakoil.htm The Peak Oil Crisis: A Mid-Summer Review] Öljyn hintojen nousun seurauksia, englanninkielinen.
- [http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/magazine/4135122.stm I don't drive; why should I care about oil prices?] BBC:n artikkeli (engl.).
- [http://www.climateark.org/articles/reader.asp?linkid=44942 Shortages Stifle a Boom Time for the Solar Industry] (engl.)

Viitteet

# [http://www.timesonline.co.uk/article/0,,2-1780144,00.html Petrol protest fails to ignite] Times Onlinen artikkeli Ison-Britannian öljyprotesteista. # [http://www.fcnp.com/529/peakoil.htm The Peak Oil Crisis: The First Casualty] Zimbabwen öljykriisin syistä. # [http://www.zimbabwechronicle.com/2005/September/20/local_news/local1.htm Fuel shortages reach unprecedented levels] Zimbabwen öljykriisin vaikutuksista. Luokka:Energiantuotanto Luokka:Talous Luokka:Öljyhuippu Luokka:Öljynjalostusteollisuus Luokka:Luonnonvarat ja:オイルショック

Keynesiläinen taloustiede

Keynesiläinen taloustiede on kansantaloustieteen haara, joka lähtee kokonaiskysynnän vähyydestä syynä lamoihin. Sen mukaan valtion tulee lisätä kysyntää vaikeina aikoina tasoittaakseen lamoja ja saadakseen talouden uudelleen käyntiin. John Maynard Keynesin perusteesi oli, että uusklassinen taloustiede on erityistapaus tilanteesta, jossa vallitsee täystyöllisyys. Markkinoiden toiminta yleensä on Keynesin mukaan liian kaukana täydellisestä, ja sen takia syklejä tulee tasoittaa, jotta lamat eivät olisi niin syviä ja markkinat toimisivat pikaisemmin. Uusklassisen mallin mukaan valtion kulutus kuitenkin laskee kokonaiselintasoa pidemmällä aikavälillä. Vastauksena pidemmän aikavälin vaikutuksiin Keynes antoi toteamansa "pidemmällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet". Keynesin ajattelu pyrittiin hyvin pian palauttamaan osaksi perinteisempää taloustiedettä. Näin syntyi varsinaisesti keynesiläisyydeksi kutsuttu taloustieteen haara, joka oli uusklassisen taloustieteen ja joidenkin Keynesin oppien yhteensulautuma. Tämän kehityksen tärkein hahmo oli John Hicks, joka on 1980-luvun alussa myöntänyt alun perin 1930-luvulla kehittämänsä teorian perustavasti virheelliseksi. Sittemmin on syntynyt post-keynesiläisyys, jonka edustajat kritisoivat keynesiläisyyttä ja uusklassista taloustiedettä Keynesin ajattelun keskeisten piirteiden laiminlyömisestä. Kuuluisia keynesiläisiä olivat itse John Maynard Keynesin lisäksi esimerkiksi James Tobin, joka ehdotti valuutansiirtoveroa. Luokka:Taloustiede ja:ケインズ経済学

Rahan kvantiteettiteoria

Rahan kvantiteettiteoria on alun perin David Humen kehittämä ja myöhemmin klassisen taloustieteen ydinteeseihin kuulunut teoria, jonka mukaan markkinoilla olevan rahan määrä verrattuna markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrään määrää yleisen kuluttajahintatason, eli kääntäen sanottuna rahan hinnan suhteessa hyödykkeisiin. Rahan kvantiteettiteorian perustana on Fisherin yhtälö[http://www.econlib.org/library/Enc/bios/Fisher.html]: Rahan määrä (M)
- Rahan kiertonopeus (V) = yleinen hintataso (P)
- Taloudellisen toimeliaisuuden määrä (T) Jos rahan kiertonopeus ja taloudellisen toimeliaisuuden määrä korreloivat keskenään, on siis rahan määrällä ja myytävien tuotteiden ja palvelujen määrällä (ceteris paribus) suora verrannollinen yhteys hintoihin. Kausaliteetti kulkee teorian mukaan vasemmalta oikealle. Kuten Milton Friedman totesi, "inflaatio on aina ja kaikkialla rahapoliittinen ilmiö" - sitä ei siis määrää reaalitaloudellinen toiminta vaan keskuspankin liikkeellelaskeman rahan määrä. Rahan kvantiteettiteoria liittyy täten monetaristiseen neutraliteettiin, jonka mukaan vaikkapa rahavarannon tuplaus tuplaa hintatason ceteris paribus, muttei vaikuta mitenkään tavaroiden ja palveluiden reaaliseen kokonaistuotantoon, reaalikorkoihin tai työttömyyteen. Rahan kvantiteettiteorian mukaan rahalla ei siis itsellään ole arvoa, vaan sillä on pelkkä vaihtoarvo tai välinearvo. Rahaa ei haluta sen itsensä takia, vaan niiden tuotteiden takia joita sillä voi ostaa. Luokka:Makrotaloustiede

Luettelo lamoista ja taantumista

Seuraavassa lista historian merkittävimmistä lamoista, taantumista sekä laskusuhdanteista. Lista on vapaa käännös Wikipedian englanninkielisen version vastaavasta listasta.
- Vuoden 1837 paniikki - 1837 ... 1843, terävä laskusuhdanne Yhdysvaltain taloudessa, joka johtui pankkien konkursseista ja luottamuksen puutteesta paperirahan käyttöä kohtaan
- Vuoden 1857 paniikki - 1857 ... 1860, Ohiolaisen vakuutusyhtiön konkurssi synnyttää eurooppalaisten keskuuteen spekulaatiokuplan Yhdysvaltain rautateitä kohtaan ja luottamuksen puutteen yhdysvaltalaisiin pankkeihin
- Vuoden 1873 paniikki - taloudelliset ongelmat Euroopassa johtavat Jay Cooke & Companyn, USA:n suurimman pankin konkurssiin, puhkaisten Yhdysvaltain sisällissodan jälkeisen spekulaatiokuplan
- Pitkä lama - 1873 ... 1896, alkoi Wienin pörssin romahtamisesta ja levisi maailmalle. Jotkut historioitsijat pitävät tätä vain isona taantumana
- Vuoden 1893 paniikki - 1873 ... 1896, Reading Railroad-yhtiön konkurssi ja eurooppalaisen pääoman katoaminen Yhdysvalloista johtaa pörssi- ja pankkiromahduksiin
- Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen taantuma - vakava hyperinflaatio Euroopassa ja ylituotantoa Yhdysvalloissa
- Suuri lama - 1929 ... 1930-luvun loppu, pörssiromahdus, pankkikriisi, protektionismin lisääntyminen ja vääränlaiset investoinnit Yhdysvalloissa ja fasismin nousu Euroopassa sytyttävät maailmanlaajuisen laskusuhdanteen ja Franklin Delano Rooseveltin politiikka toisen laskusuhdanteen 1937–1938
- Öljykriisi - 1973, OPECin öljysaarto yhdistettynä korkeisiin USA:n hallituksen menoihin Vietnamin sodan takia johtaa stagflaatioon Yhdysvalloissa
- Vuoden 1979 energiakriisi - 1979 ... 1980, Iranin vallankumous nostaa nopeasti öljyn hintaa Yhdysvalloissa
- 1980-luvun alun taantuma - 1982 johtui tiukasta Yhdysvaltain inflaation hallintaan tähdänneestä rahapolitiikasta terävästä korjausliikkeestä edellisen vuosikymmenen inflaatioon
- 1990-luvun alun lama - 1990 ... 1993, löysä rahapolitiikka, investointien tehottomuus, pankkikriisi, valuuttakriisit, Neuvostoliiton hajoaminen ja verojen alentaminen aiheuttivat tämän Suomessa syvän laman, joka vaikuttaa vielä nykypäivänäkin eräissä asioissa.
- Japanin taantuma - 1991 ... 2004, kiinteistökuplan puhkeaminen ja talouden tehottomuus Japanissa jäädyttävät maan huikean kasvukauden
- Aasian talouskriisi - 1997, Thaimaan valuuttaromahdus tuottaa vahinkoa monien Aasian maiden talouksille
- 2000-luvun alun taantuma, IT-kuplan puhkeaminen johtaa suhteellisen heikkoon taantumaan länsimaissa luokka: taloushistoria luokka: makrotaloustiede

Öljykriisi

Talous

Öljyn tarjonta

Öljyn kysyntä

Öljykriisin syntyminen

Öljykriisin vaikutukset talouteen

Öljykriisejä

Vuoden 1973 öljykriisi

Iranin vallankumous ja Irakin-Iranin sota

Vuoden 1990 öljykriisi

Ison-Britannian öljyprotestit

Vuosien 2004–2005 hinnannousu

Tulevaisuus

Öljyhuippu

Vaihtoehtoiset energianlähteet

Katso myös

- Ghawar
- Maaöljy
- OPEC
- Öljyhuippu
- Öljyntuotanto
- Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle

Aiheesta muualla

Viitteet

Kreis Rees

Der Kreis Rees war ein Landkreis am rechten Niederrhein im Regierungsbezirk Düsseldorf (bis 1822 im Regierungsbezirk Kleve) in Nordrhein-Westfalen. Er umfasste ein Gebiet von der Lippe im Süden, dem Rhein im Westen flussabwärts bis zur deutsch/niederländischen Grenze und der Grenze zur früheren Provinz Westfalen im Osten. Das Gebiet des Kreises Rees - überwiegend bestehend aus einem Teil des Herzogtums Kleve aus vorrevolutionärer Zeit, das spätestens seit 1666 zu Brandenburg-Preußen gehörte - wurde 1815 auf dem Wiener Kongress wieder Preußen zugeschlagen. Im Zuge der Preußischen Verwaltungsorganisation wurde daraufhin der Kreis Rees am 23. April 1816 als einer von über 40 Landkreisen der Provinz Jülich-Kleve-Berg, der späteren Rheinprovinz neugebildet. Die Bürgermeisterei bzw. das Amt Schermbeck wurde am 27. September 1823 vom Landkreis Dinslaken eingegliedert. Am 20. Mai 1842 wechselte der Sitz des Kreises von Rees nach Wesel, wobei der Kreisname erhalten blieb („Kreis Rees, Sitz in Wesel“). Bei der 1. Phase der Neugliederung in Nordrhein-Westfalen wurden am 1. Juli 1969 die Städte Emmerich, Rees und Wesel neugegliedert. Seitdem bestand der Kreis Rees aus
- der Stadt Wesel
- der Stadt Emmerich
- der Stadt Isselburg
- der Stadt Rees
- der Gemeinde Elten
- den Gemeinden Groin, Haffen-Mehr, Haldern, Heeren-Herken, Loikum und Wertherbruch im Amt Haldern
- den Gemeinden Empel, Heelden, Millingen und Vehlingen im Amt Millingen
- den Gemeinden Bislich, Diersfordt, Hamminkeln und Ringenberg im Amt Ringenberg (Sitz in Hamminkeln) sowie
- den Gemeinden Bricht, Brünen, Dämmerwald, Damm, Drevenack, Krudenburg, Overbeck, Schermbeck und Weselerwald im Amt Schermbeck. Den Öffentlichen Personennahverkehr bediente neben der Bahn hauptsächlich die Kreis Reeser Verkehrsgesellschaft. Am 1. Januar 1975 wurde der Kreis Rees im Zuge des 2. Neugliederungsprogramms aufgelöst. Der südliche und östliche Teil gehört seitdem zum Kreis Wesel, der Nordkreis zum Kreis Kleve.

Weblinks

- [http://www.ngw.nl/int/dld/kreis/rees.htm Wappen des Kreises Rees in Wesel auf ngw.nl] Rees Kategorie:Niederrhein

kalorie nadwaga jednor�ki bandyta Dorota Rabczewska t�uszcze

:: RELATED NEWS ::

Yasumoto Masayoshi
Masayoshi Son (Japanese: 孫正義, Son Masayoshi; Korean: 손정의; McCune-Reischauer: Son Chŏngŭi; Revised: Son Jeongeui; born August 11 1957 in Tosu, <

Stump grinder
A stump grinder is a petrol-powered tool for grinding tree stumps that are left over after trees have been chopped down. Stump grinders normally finish the job of tree removal, by grinding the stump down so that it's either flush with the ground, or below the ground. Most stump grinders can grind stumps to about 330mm (~1 foot) below ground level.

External Links

[http://www.bobcat.com/products/att/stumpgr

Masayoshi Yasumoto
Masayoshi Son (Japanese: 孫正義, Son Masayoshi; Korean: 손정의; McCune-Reischauer: Son Chŏngŭi; Revised: Son Jeongeui; born August 11 1957 in Tosu, <

\f
In computing, form feed is one of control characters in ASCII. It forces the printer to eject the current page and to continue printing at the top of another. On CRT terminals this character is not used (usually it is made equivalent to

Acholi sub-region
Acholiland or "Acholi-land" (also known as Acholi sub-region) is an inexact term that refers to the region traditionally inhabited by the Acholi ethnic group in northern Uganda. It is composed of the present-day Ugandan districts of Gulu, Kitgum, and

Radio Computing Services
RCS Inc., also known as Radio Computing Services, is a provider of scheduling and broadcast software for radio stations, internet stations, TV stations etc. The company was established in 1979 by Dr. Andrew Economos. The first product developed by RCS was Selector, the music scheduling system. The goal of Selector is to help music directors of radio stations to handle day-to-day operations such as daily schedule generation, music library and format hours (also known as clocks) maintenance, and others. RCS also provides non-musical elements (jingles, promos etc.) scheduling system called Li