Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Suhteellinen Vaalitapa

Suhteellinen vaalitapa

Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa tapaa valita edustajat niin, että vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään. Suhteellinen vaalitapa edellyttää useamman ehdokkaan vaalipiirejä. Suhteellisia vaalitapoja ovat mm. d'Hondtin menetelmä ja Sainte-Laguën menetelmä, joista edellinen on käytössä Suomessa.

Katso myös


- Vaalitapa luokka:vaalitavat ja:比例代表制

Sainte-Laguën menetelmä

Sainte-Laguën menetelmä on suhteellisessa listavaalissa käytetty menetelmä, jolla listan saamien äänimäärien perusteella jaetaan paikat listoille. Sainte-Laguën menetelmä on käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Sainte-Laguën menetelmässä puolueiden saamien paikkojen osuus on mahdollisimman lähellä puolueen osuutta annetuista äänistä . Menetelmässä äänikynnys asettuu kohtalaisen alhaiseksi, joten sitä ei voi syyttää pienten puolueiden syrjimisestä kuten Suomessa käytössä olevaa d'Hondtin menetelmää. Menetelmä on nimetty ranskalaisen matemaatikon, André Sainte-Laguën mukaan.

Paikkojen jakaminen

Jokaiselle listalle lasketaan vertailuluku sen saamien äänien mukaan. Vertailuluvun laskemiseen käytettävä kaava on Ä/(2p+1), jossa Ä on listan saamat äänet ja p listalle jo jaetut paikat (aluksi nolla). Lista, jolla on suurin vertailuluku, saa seuraavan jaossa olevan paikan, minkä jälkeen sille lasketaan uusi vertailuku. Tämä toistetaan, kunnes kaikki paikat on jaettu. Paikkojen jakaminen listojen sisällä on riippumaton Sainte-Laguën menetelmästä. Suljetuissa listoissa paikat jaetaan ehdokaslistan jättäneen ryhmän ilmoittamassa järjestyksessä, kun taas avoimessa listassa paikkojen jakautuminen perustuu ehdokkaiden saamiin äänimääriin.

Esimerkki

 Lista ALista BLista CLista DLista E
1. paikka 26421018012055
2. paikka 8821018012055
3. paikka 887018012055
4. paikka 88706012055
5. paikka 8870604055
6. paikka 52,870604055
7. paikka 52,842604055
8. paikka 52,842364055
Paikkoja22211

Sainte-Laguën suhteellisuus

Sainte-Laguën menetelmä jakaa paikat niin, että puolueen paikkojen osuus kaikista paikoista vastaa mahdollisimman tarkkaan puolueen äänten osuutta kaikista äänistä. Tämän takia Sainte-Laguën äänikynnys on pienempi kuin d'Hondtin menetelmässä, minkä takia Sainte-Laguë ei syrji pieniä puolueita. Jos esimerkiksi kahdesta puolueesta toinen saa laskennallisesti 2,3 ja toinen 0,7 paikkaa, jakaantuvat paikat suhteessa 2:1 eivätkä 3:0 kuten d'Hondtin menetelmässä.

Paradoksit

Koska Sainte-Laguë ei tavoittele sitä, että puolueiden paikkojen suhde on mahdollisimman lähellä niiden äänimäärien suhdetta, voi Sainte-Laguën menetelmää käytettäessä käydä niin, että enemmistön äänistä saanut puolue saa vähemmistön paikoista. Näin käy esimerkiksi silloin, kun jaettavana on kolme paikkaa, joista kilpailee kolme puoluetta, jotka saavat 28, 12 ja 10 ääntä. Tässä tapauksessa paikat jakaantuvat niin, että jokainen puolue saa yhden paikan. Koska Sainte-Laguën menetelmää käytettäessä voi puolue kasvattaa omaa osuuttaan paikoista jakaantumalla kahtia, ei Sainte-Laguën menetelmää voi käyttää vaaleissa, joissa äänestäjien joukko on tunnettu ja ryhmäkuri voimakas.

Muunnelmia

Ensimmäisen jakajan suurentaminen

Edellä mainitun paradoksin todennäköisyyden vähentämiseksi sekä parlamentin hajaantumisen estämiseksi käytetään monessa maassa (mm. Ruotsissa) muokattua Sainte-Laguën menetelmää, jossa ensimmäisenä jakajana on 1,4 eikä 1. Kun ensimmäisenä jakajana on 1,4, muistuttaa menetelmä hieman enemmän d'Hondtin menetelmää, ja useimmissa olosuhteissa se takaa lähes parhaan mahdollisen suhteellisuuden. Edellisen esimerkin paikat jakautuisivatkin suhteessa 2:1:0.

Äänikynnys

Paradoksia, jossa enemmistön äänistä saanut puolue saa vähemmistön paikoista, voi ehkäistä myös sillä, että vaaleissa asetetaan äänikynnys. Mm. Ruotsissa on käytössä valtakunnallinen 4 % äänikynnys. Muokatun Sainte-Laguën menetelmän ja äänikynnyksen yhtäaikainen käyttäminen ei ole suhteellisuuden toteutumisen kannalta kuitenkaan perusteltua.

Websterin menetelmä

Websterin menetelmä on yhdysvaltalainen nimi Sainte-Laguën menetelmälle. Paikkojen laskemiseen käytettävät kaava on erilainen, mutta tulos aina sama. Websterin menetelmässä jokaisen puolueen saama paikkamäärä lasketaan kaavalla
\frac\times \beta
ja pyöristämällä tulos lähimpään kokonaislukuun. Kaavassa a on puolueen saamat äänet, p on jaossa olevat paikat ja K kaikki hyväksytyt äänet. Kaavassa olevaa kerrointa, β, säädetään niin, että kaikki paikat - eikä yhtään ylimääräistä - tulevat jaetuiksi.

Menetelmän levinneisyys

Sainte-Laguën menetelmä on käytössä mm. Norjassa, Ruotsissa, Bosnia-Herzegovinassa ja Uudessa-Seelanissa.

Katso myös


- Vaalitapa
- D'Hondtin menetelmä Luokka:Vaalitavat

Vaalitapa

Vaalitapa on ryhmäpäätöksenteossa käytettävä algoritmi, joka yhtenäistää ryhmään kuuluvien yksilöiden erilliset valinnat koko ryhmän vastaavaksi. Erilaisia vaalitapoja käytetään tavallisimmin äänestysten toteuttamiseen demokratiassa, mutta niillä on myös teknisiä sovelluksia esimerkiksi tekoälytutkimuksessa. Suomessa käytetään kierrosvaaleja (runoff voting) presidentinvaaleissa ja d'Hondtin menetelmää eduskuntavaaleissa, eu-vaaleissa ja kunnallisvaaleissa.

Vaalitavan määritelmä

Formaalisti vaalitapa on funktio yksilöille esitettyjen valintojen tulojoukon osajoukolta koko ryhmän päätösvaihtoehtojen joukkoon. Yleensä valintajoukot ovat jollakin tavalla järjestettyjä, ja vaalitavalta vaaditaan erilaisia lisäominaisuuksia kuten Pareto-tehokkuutta. Vaalitapojen tutkimusta kutsutaan sosiaalisen valinnan teoriaksi, ja se perustuu vaalitapojen luokitteluun tällaisista toivottaviksi katsotuista ominaisuuksista lähtien. Vaalitapoja tutkitaan myös olettamalla, että äänestäjät toimivat strategisesti. Tällöin äänestyksiä päädytään analysoimaan peleinä tai taloudellisena toimintana. Perusmuodossaan vaalitavan määritelmä on erittäin yleinen. Se ei esimerkiksi edellytä, että vaalitapa tuottaisi aina tuloksen (ts. olisi määritelty koko tulojoukossa) tai että se olisi universaali (ts. kaikki mahdolliset ryhmäpäätökset seuraisivat joistakin valinnoista), vaikka näin usein vaaditaankin. Esimerkiksi konsensus on teknisesti vaalitapa, jossa kaikki valintajoukot ovat samanlaisia, ryhmän päätös on kaikkien yhtenevä päätös, eikä ryhmäpäätöstä ole määritelty jos joku on eri mieltä. (Toisaalta katso konsensus-päätöksenteko.) Kun vaalitavat määritellään tällä tavalla yleisesti, niistä seuraa monia yllättäviä matemaattisia tuloksia, kuten Gibbard-Satterthwaite-teoreema, Arrow'n paradoksi ja paretolaisen liberaalin paradoksi. Pohjimmiltaan ne kertovat, että monet toivottavat ominaisuudet joita vaalitavoilta voidaan vaatia ovat itse asiassa toisensa poissulkevia. Niinpä paras vaalitapa riippuu päätöksenteon luonteesta. Tällaisia ns. äänestysparadokseja voidaan myös käyttää perusteena ryhmäpäätöksentekoa vastaan.

Vaalitapauudistukset

Käytetty vaalitapa vaikuttaa voimakkaasti demokratian toimintaan. Duvergerin laki esimerkiksi kertoo, että pluraliteettivaali johtaa tavallisesti kaksipuoluejärjestelmään. Tällaisia ongelmia voidaan korjata siirtymällä parempaan vaalitapaan, mitä kutsutaan vaalitapauudistukseksi. Toisaalta vaalitapauudistukseen saatetaan pyrkiä myös poliittisista syistä–monissa maissa vaalitapa on tarkoituksellisesti valittu niin, että se tuottaa keinotekoisen äänikynnyksen ja estää näin pienpuolueita pääsemästä valtaan. Äänivalta ry ajaa Suomessa vaalitapauudistusta, jonka seurauksena siirryttäisiin siirtoäänivaaliin. Myös yksinkertaisempaa, mutta silti usein teknisesti nykyistä d'Hondtin menetelmää parempana pidettyä hyväksymisvaalitapaa on ehdotettu.

Lista vaalitavoista

Yhden voittajan vaalitavat

Vaalitavat, jotka valitsevat vain yhden voittajan luokitellaan useimmiten äänestyslipun tyypin mukaan:
- Kyllä/ei-äänestys: Ehdokkaille voi antaa vain kyllä- tai ei-äänen
- Lajiteltu äänestys: Ehdokkaita voi lajitella numerojärjestykseen (1. Möttönen, 2. Virtanen, 3. Heikkinen..)
- Painotettu äänestys: jokaiselle ehdokkaalle voi antaa tietyn numeron (mahdolliset numerot on määritelty ennalta)

Kyllä/ei-vaalitavat


- Pluraliteettivaalitapa: äänestä korkeintaan yhtä ehdokasta. Suurimman äänimäärän saanut voittaa, vaikkei äänimäärä olisikaan yli 50%.
- Kierrosvaalit
  - Kierrosvaalitapa, kaksikierroksinen järjestelmä: jos ensimmäisellä kerralla yksikään ehdokas ei saa yli puolta äänistä, otetaan toinen kierros kahdella eniten ääniä saaneella ehdokkaalla.
  - Eliminoiva kierrosvaalitapa: jos ensimmäisellä kierroksella yksikään ehdokas ei saa yli puolta äänistä, tiputetaan heikoin ehdokas ja jatketaan seuraavalle kierrokselle. Jatketaan, kunne saadaan enemmistö äänistä jollekin ehdokkaalle.
  - Eliminoimaton kierrosvaalitapa: äänestetään, kunnes tulee enemmistöpäätös jollekin ehdokkaalle. Käytetään paavin valitsemiseen.
- Hyväksymisvaalitapa: ehdokkaat voivat äänestää kyllä tai ei jokaiselle ehdokkaalle (ehdokkaat voivat hyväksyä tai hylätä jokaisen ehdokkaan). Kandidaatti, jolla on eniten kyllä-ääniä voittaa.
- Satunnaisvaalitapa: vedetään hatusta yksi ääni, joka ratkaisee tuloksen. Usein käytetään satunnaisten kierrosten jälkeen.

Lajitellut vaalitavat


- Siirtoäänivaali: vähiten ensimmäiseksi äänestetty ehdokas pudotetaan. Sitä äänestäneiden lipuissa toinen ääni siirretään ensimmäiseksi.
- Borda-laskenta: Ensimmäinen äänestetty saa lipusta yhtä monta pistettä kuin on ehdokkaita, toinen yhden vähemmän ja niin edespäin aina viimeiseen, joka saa vain yhden pisteen.
- Condorcet-vaalitavat: valitsevat aina sen ehdokkaan, jota kaikki pitävät muita parempana.
  - Kloonivapaa Schwartzin lajiteltu pudotus eli "Schulzen vaalitapa" tai "Beatpath"
  - Lajitellut parit

Painotetut vaalitavat


- Kardinaalinen lajittelu: äänestäjät antavat numeron esim. asteikolla 1-10 jokaiselle ehdokkaalle.

Monen voittajan järjestelmät


- Usean voittajan listattomat järjestelmät
  - Pluraliteetti/majoriteetti
    - Lohkovaalitapa
  - Puolisuhteellinen
    - Suhteellinen hyväksymisvaalitapa
    - Kumulatiivinen äänestys
    - Siirtämätön yhden äänen vaalitapa
    - Siirrettävä yhden äänen vaalitapa eli siirtoäänivaalitapa
- Listapohjainen suhteellinen vaalitapa
  - Korkeimpien keskiarvojen menetelmät
    - d'Hondtin menetelmä
    - Sainte-Laguën menetelmä
  - Korkeimpien jäämien vaalitapa
- Sekajärjestelmät
  - Rinnakkaisäänestys Luokka:Vaalitavat ja:選挙方法

Charles McCurdy

Charles McCurdy (1870 - ) was a British Liberal Member of Parliament and Minister in the Lloyd George Coalition Government. McCurdy was educated at Loughborough Grammar School and Pembroke College, Cambridge. He then became a barrister and was then elected Member of Parliament for Northampton in 1910. He was Parliamentary Secretary to the Ministry of Food Control from 1919 to 1920 and then Minister of Food Control in 1920. After the Ministry of Food Control was abolished in April 1921, he was appointed government Chief Whip (officially 'Parliamentary Secretary to the Treasury') until October 1922. He favoured a general election in January 1922 and the formation of a Centre Party made up of Liberals, Tories and moderate Labour MPs. In March 1922 McCurdy wrote to Lloyd George claiming that one hundred Conservative MPs would defect if a Centre Party was formed. Lloyd George, however, decided to stay with the Coalition. McCurdy was influential in the drawing up of the Liberals' manifesto for the 1923 general election, moving it further in a free trade direction. Sir Robert Sanders, 1st Baron Bayford, wrote in his diary that McCurdy was "a particularly bad-mannered fellow...the reverse...of Guest". McCurdy's niece, Margaret Wingfield, was an influential member of the Liberal Party, eventually its President.

References


- The Impact of Labour, 1920 - 1924 (Cambirdge University Press, 1971) by Maurice Cowling Maccurdy, Charles Maccurdy, Charles Maccurdy, Charles

finanse katalog wakacje jastrzbia gra Sklep Zoologiczny transport biaystok










































:: RELATED NEWS ::

Australian Software Engineering Conference
The Australian Software Engineering Conference (ASWEC) is Australasia's leading forum for exchanging project experiences and new research results in software engineering. Established in 1986, ASWEC attracts contributions covering the whole spectrum of software engineering research and practice. It provides an opportunity for interaction between software engineering researchers and industry practitioners. In 2006, the conference will be held at the Australian Technology Park
Bruce Weber (coach)
Bruce Weber (born October 19, 1956 in Milwaukee) is the current basketball head coach at the University of Illinois. Bruce started his coaching career as an assistant coach at Western Kentucky University. In laptop. For the personal wiki software, see Notebook (software). Notebook (software) A notebook (also notepad, writing pad, etc.) is a book of paper on which notes may be wr
Skender Kulenovic
Skender Kulenović (Скендер Куленовић)(1910-1978) was a Yugoslav poet born in Bosnia. During World War II he was a member of the Partisans, the
Aswec
The Australian Software Engineering Conference (ASWEC) is Australasia's leading forum for exchanging project experiences and new research results in software engineering. Established in 1986, ASWEC attracts contributions covering the whole spectrum of software engineering research and practice. It provides an opportunity for interaction between software engineering researchers and industry practitioners. In 2006, the conference will be held at the Australian Technology Park
Mateja Matejic
Mateja Matejić (1924) Serbian Cyrillic Матеја Матејић - Priest of Serbian Orthodox Church, emigrant since 1945, and the Professor Emeritus of Slavic languages and Lit
Dimitrije Mitrinovic
Dimitrije Mitrinović Serbian Cyrillic Димитрије Митриновић (1887-1953) - philosopher, poet, revolutionary, mystic, theoretician of modern painting, traveller and cosmopolite.

Biography

Dimitrije Mitrinović was born in Bosnia during the Austro-Hungarian occupation. As a young student he took a leading part in the movement of