:: wikimiki.org ::
| Suuri Lama |
Suuri lama
Suuri lama oli Yhdysvalloista 1920-luvun lopulla alkanut taloudellinen taantuma. Lama johti tuotannon ja bruttokansantulon romahdukseen Yhdysvalloissa. Teollisuustuotanto väheni 47 % ja bruttokansantuote 33 %. Työttömyys nousi pahimmillaan yli 20 %:n. Talous elpyi entiselle tasolleen vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Eräänä suuren laman alkupisteenä pidetään 24. lokakuuta 1929 "musta torstai", jolloin New Yorkin pörssi romahti. Se ei kuitenkaan ollut laman varsinainen syy.
Suuren laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin. Saksassa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. Britanniassa ja Ranskassa lama alkoi vasta 1930-luvun puolella. Suomessa lama oli melko lyhyt. Elpymistä edisti keynesiläisyyden mukaan markan irrottaminen kultakannasta vuonna 1931. Vuonna 1933 markka liitettiin "puntaklubiin", mikä lisäsi vakautta ja ennustettavuutta. Latinalaisessa Amerikassa lama alkoi hiukan Yhdysvaltoja ennen.
Uusklassisen taloustieteen mukaan lama johtui paljolti protektionismin, verotuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta. Keynesiläisyyden mukaan lama johtui siitä, että ihmiset säästivät liikaa eivätkä investoineet tarpeeksi eikä valtio sosialisoinut investointeja eikä lisännyt kysyntää ajoissa. Monetarismin mukaan lama johtui paljolti rahamäärän supistumisesta, joka taas johtui epäonnistuneesta keskuspankkipolitiikasta. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan lama johtui paljolti valtiollisen keskuspankin liian löysästä 1920-luvun nousukauden rahapolitiikasta ja pankkien kassavarantovelvoitteen vähäisyyden aiheuttamasta luoton lisäämisestä, jotka johtavat vääriin investointeihin, talouskuplaan ja kuplan puhjettua taantumaan.
Luokka:Taloushistoria
ko:대공황
ja:世界恐慌
1929 Tapahtumia
- 6. tammikuuta - Kuningas Aleksandar I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin "jugoslaavi".
- 10. tammikuuta - Hergén sarjakuvahahmo Tintti teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti neuvostojen maassa.
- 17. tammikuuta - Elzie Crisler Segarin Kippari-Kalle teki ensiesiintymisensä.
- 18. tammikuuta - Trotski karkoitettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta.
- 11. helmikuuta - Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta.
- 14. helmikuuta - Ystävänpäivän verilöyly: Seitsemän Al Caponen kanssa kilpailevaa gansteria murhattiin Chicagossa.
- 18. helmikuuta - Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
- 3. maaliskuuta - Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa.
- 31. toukokuuta - Britannian vaalit johtavat umpikujaan, liberaalipuolueesta tulee ratkaisija vallanjaossa.
- 8. kesäkuuta - Ramsay MacDonald perustaa Labour-hallituksen.
- 5. heinäkuuta - Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D.H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä.
- 24. heinäkuuta - Ranskan pääministeri Raymond Poincaré eroaa terveyssyistä, Aristide Briand tulee hänen seuraajakseen.
- 24. heinäkuuta - Kellogg-Briandin sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27. elokuuta 1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynnissä nostettiin se nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
- 8. elokuuta - Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (päättyi 29. elokuuta).
- 5. syyskuuta - Aristide Briand esittelee suunnitelman "Euroopan yhdysvalloista".
- 7. syyskuuta - Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133-138 kuollutta.
- 17. syyskuuta - Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjätettiin vallankaappauksessa, johtoon Antas Smetona.
- 22. lokakuuta - Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa.
- 24. lokakuuta - Suuri lama alkaa: Musta torstai, jota seuraa Musta tiistai (20. lokakuuta) – New Yorkin pörssi romahtaa ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkaa.
- 18. marraskuuta - 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 Burin niemimaan alueella.
- 29. marraskuuta - Amiraali Richard Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli.
- 2. joulukuuta - Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa.
- Lapuan liike muodostettiin.
- Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi.
- Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki)
Syntyneitä
- 3. tammikuuta - Gordon Moore, Intelin perustaja
- 3. tammikuuta - Sergio Leone, elokuvaohjaaja (k. 1989)
- 15. tammikuuta - Martin Luther King Jr., amerikkalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968)
- 10. helmikuuta - Jerry Goldsmith, elokuvamusiikin säveltäjä (k. 2004)
- 15. helmikuuta - Graham Hill, Formula 1 -ajaja (k. 1975)
- 1. huhtikuuta - Milan Kundera, kirjailija
- 10. huhtikuuta - Max von Sydow
- 4. toukokuuta - Audrey Hepburn, näyttelijä (k. 1993)
- 12. kesäkuuta - Anne Frank
- 2. heinäkuuta - Imelda Marcos, Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin vaimo.
- 24. elokuuta - Jasser Arafat (k. 2004)
- 21. lokakuuta - Ursula K. Le Guin, tieteis- ja fantasiakirjailija
- 15. marraskuuta - Erkki Lahdes, kasvatustieteen professori
- 16. marraskuuta - Aarne Laurila, professori
Kuolleita
- 13. tammikuuta - Wyatt Earp, sheriffi ja saluunanpitäjä
- 4. huhtikuuta - Carl Benz, autoinsinööri
- 20. maaliskuuta - Ferdinand Foch, ranskalainen marsalkka, länsirintaman ylipäällikkö ensimmäisessä maailmansodassa.
- 29. joulukuuta - Wilhelm Maybach, saksalainen autotehtailija
Luokka:1929
ms:1929
ko:1929년
ja:1929年
simple:1929
th:พ.ศ. 2472
New Yorkin pörssiNew Yorkin pörssi (The New York Stock Exchange, NYSE) on osakkeiden yhteenlasketulla markkina-arvolla mitattuna maailman suurin. Päivittäisellä osakekauppojen määrällä mitattuna maailman suurin pörssi on NASDAQ.
New Yorkin pörssi perustettiin 1792 puun alla kirjoitetulla sopimuksella osoitteessa 68 Wall Street. Nykyään pörssi sijaitsee osoitteessa 18 Broad Street, Broad Streetin ja Wall Streetin kulmassa Manhattanilla.
Pörssin osakekursseja mitataan muun muassa DJIA-indeksillä.
luokka:sijoittaminen
luokka:New York
ja:ニューヨーク証券取引所
KeynesiläisyysKeynesiläinen taloustiede on kansantaloustieteen haara, joka lähtee kokonaiskysynnän vähyydestä syynä lamoihin. Sen mukaan valtion tulee lisätä kysyntää vaikeina aikoina tasoittaakseen lamoja ja saadakseen talouden uudelleen käyntiin.
John Maynard Keynesin perusteesi oli, että uusklassinen taloustiede on erityistapaus tilanteesta, jossa vallitsee täystyöllisyys. Markkinoiden toiminta yleensä on Keynesin mukaan liian kaukana täydellisestä, ja sen takia syklejä tulee tasoittaa, jotta lamat eivät olisi niin syviä ja markkinat toimisivat pikaisemmin. Uusklassisen mallin mukaan valtion kulutus kuitenkin laskee kokonaiselintasoa pidemmällä aikavälillä. Vastauksena pidemmän aikavälin vaikutuksiin Keynes antoi toteamansa "pidemmällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet".
Keynesin ajattelu pyrittiin hyvin pian palauttamaan osaksi perinteisempää taloustiedettä. Näin syntyi varsinaisesti keynesiläisyydeksi kutsuttu taloustieteen haara, joka oli uusklassisen taloustieteen ja joidenkin Keynesin oppien yhteensulautuma. Tämän kehityksen tärkein hahmo oli John Hicks, joka on 1980-luvun alussa myöntänyt alun perin 1930-luvulla kehittämänsä teorian perustavasti virheelliseksi. Sittemmin on syntynyt post-keynesiläisyys, jonka edustajat kritisoivat keynesiläisyyttä ja uusklassista taloustiedettä Keynesin ajattelun keskeisten piirteiden laiminlyömisestä.
Kuuluisia keynesiläisiä olivat itse John Maynard Keynesin lisäksi esimerkiksi James Tobin, joka ehdotti valuutansiirtoveroa.
Luokka:Taloustiede
ja:ケインズ経済学
1931 Tapahtumia
- 22. tammikuuta - Sir Isaac Isaacsista tuli ensimmäinen Australiassa syntynyt Australian kuvernööri.
- 27. tammikuuta - Pierre Laval muodostaa hallituksen Ranskassa.
- 10. helmikuuta - New Delhista tuli Intian pääkaupunki.
- 16. helmikuuta - Pehr Evind Svinhufvud valittiin Suomen presidentiksi.
- 1. maaliskuuta - Henry Pu Yi, entinen Kiinan keisari asetettiin Japanin muodostaman Mantšukuon nukkevaltion kuninkaaksi.
- 3. maaliskuuta - The Star-Spangled Banner valitaan Yhdysvaltain kansallishymniksi.
- 7. maaliskuuta - Eduskuntatalo vihitään käyttöön Helsingissä.
- 17. maaliskuuta - Nevada laillistaa uhkapelin.
- 6. huhtikuuta - Portugali julisti sotatilalain Madeiralla ja Azoreilla Funchalin sotilasvallankaappausyrityksen vuoksi.
- 14. huhtikuuta - Espanjan toinen tasavalta julistettiin perustetuksi. Kuningas Alfonso XIII luopuu kruunusta ja lähtee maasta.
- 1. toukokuuta - Empire State Building valmistui New Yorkissa.
- 4. toukokuuta - Mustafa Kemal (myöhemmin Atatürk) valittiin uudelleen Turkin presidentiksi.
- 13. toukokuuta - Paul Doumer valittiin Ranskan presidentiksi.
- 14. kesäkuuta - Jahti St Philiebert upposi Loirejokeen, yli 500 hukkunutta.
- 24. elokuuta - Ramsay MacDonald erosi UK:n pääministerin tehtävästä ja muodosti uuden kansallisen hallituksen kaikkien puolueiden edustajista.
- 31. elokuuta - Jangtse tulvii, 23 miljoonaa kodittomiksi.
- 18. syyskuuta - Mukdenin räjähdys Etelä-Mantšurian rautatiellä. Japani käyttää sitä tekosyynä valloittaakseen Mantšurian.
- 18. syyskuuta - 23-vuotias Geli Raubal löydettiin kuolleena Münchenistä natsipuolueen johtajan Adolf Hitlerin asunnosta. Tapaus nimettiin itsemurhaksi.
- 1. lokakuuta - Naiset saavat äänioikeuden Espanjassa.
- 8. marraskuuta - Panaman kanava suljettiin muutamiksi viikoiksi maanjäristysvaurioiden vuoksi.
- 10. joulukuuta - Alcala Zamora valittiin Espanjan toisen tasavallan presidentiksi.
- Kurt Gödel todisti Gödelin epätäydellisyysteoreeman.
- Brittiläinen imperiumi muutettiin Brittiläiseksi kansainyhteisöksi (Commonwealth).
- Haddon Sundblom suunnittelee Coca-Colalle Joulupukin nykyään yleisimmän ulkonäön.
Syntyneitä
- 16. tammikuuta - Johannes Rau, Saksan presidentti
- 17. tammikuuta - James Earl Jones, näyttelijä
- 30. tammikuuta - Gene Hackman, näyttelijä
- 1. helmikuuta - Boris Jeltsin, Venäjän presidentti 1991–1999
- 8. helmikuuta - James Dean, näyttelijä (k. 1955)
- 18. helmikuuta - Toni Morrison, kirjailija, Nobel-voittaja 1993
- 2. maaliskuuta - Mihail Gorbatšov
- 11. maaliskuuta - Rupert Murdoch, kustantaja
- 22. maaliskuuta - William Shatner, näyttelijä (Star Trek)
- 26. maaliskuuta - Leonard Nimoy, näyttelijä, ohjaaja
- 15. heinäkuuta - Clive Cussler, kirjailija
- 29. syyskuuta - Anita Ekberg, näyttelijä ja malli
- 7. lokakuuta - Desmond Tutu, arkkipiispa ja apartheidin vastustaja.
- 15. marraskuuta - Ike Turner, amerikkalainen muusikko ja orkesterin johtaja
Kuolleita
- 23. tammikuuta - Anna Pavlova, ballerina
- 7. maaliskuuta - Akseli Gallen-Kallela, suomalainen taiteilija
- 11. maaliskuuta - F. W. Murnau, saksalainen elokuvaohjaaja
- 18. lokakuuta - Thomas Alva Edison, yhdysvaltalainen keksijä
ms:1931
ko:1931년
ja:1931年
simple:1931
th:พ.ศ. 2474
1933 Tapahtumia
- 5. tammikuuta - Golden Gate -sillan rakennus alkoi San Franciscossa.
- 30. tammikuuta - Edouard Daladier muodosti uuden hallituksen Ranskassa.
- 30. tammikuuta - Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
- 4. helmikuuta - Kapina hollantilaisella panssarilaiva Zeven Provinciënilla.
- 15. helmikuuta - Giuseppe Zangara yrittää murhata Franklin D. Rooseveltin Miamissa, mutta surmaakin Chicagon pormestarin Anton J. Cermakin.
- 17. helmikuuta - Kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa, Blaine Act salli 3,2 vol-% oluen myynnin.
- 25. helmikuuta - USS Ranger, ensimmäinen varta vasten suunniteltu lentotukialus laskettiin vesille.
- 27. helmikuuta - Saksan valtiopäivätalo, Reichstag, tuhopoltetaan. (Katso: Natsien valtaannousu)
- 4. maaliskuuta - Franklin Delano Roosevelt astuu virkaan Yhdysvaltain presidenttinä Herbert Clark Hooverin seuraajana.
- 5. maaliskuuta - Laman vuoksi Roosevelt määrää kaikki pankit suljettaviksi. (Rahaliikenne jatkui 13. maaliskuuta).
- 5. maaliskuuta - Kansallissosialistinen puolue sai 43,9% äänistä Saksan vaaleissa. SPD 18,3%, KPD 12,3%, Zentrumspartei 11,2%, DNVP 8%.
- 20. maaliskuuta - Dachaun, ensimmäisen keskitysleirin rakentaminen tulee päätökseen. Se otetaan käyttöön 22. maaliskuuta.
- 23. maaliskuuta - Reichstag päättää antaa Adolf Hitlerille diktaattorin aseman (Ermächtigungsgesetz, laki kansan ja valtion kurjuuden helpottamiseksi).
- 27. maaliskuuta - Japani erosi Kansainliitosta.
- 1. huhtikuuta - Natsit järjestävät Julius Streicherin johdolla päivän mittaisen boikotin juutalaisia liikkeitä vastaan.
- 5. huhtikuuta - Haagin kansainvälinen tuomioistui päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut. Norja tyytyi päätökseen.
- 11. huhtikuuta - Saksan poliisi sulkee Bauhausin.
- 11. huhtikuuta - Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Cape Towniin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962 Saharasta.
- 26. huhtikuuta - Gestapo perustettiin.
- 27. huhtikuuta - Stahlhelm liittyy natsipuolueeseen.
- 2. toukokuuta - Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä.
- 10. toukokuuta - Sensuuri: Saksassa natsit järjestävät julkisia kirjanpolttajaisia. Heinrich Mannin, Erich Maria Remarquen, Karl Marxin, Heinrich Heinen, Ernst Blochin ja Sigmund Freudin teokset joutuvat tulilinjalle.
- 17. toukokuuta - Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostavat Nasjonal Samlingin, Norjan natsipuolueen.
- 21. kesäkuuta - Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa.
- 4. heinäkuuta - Mohandas Gandhi tuomittiin vankilaan.
- 14. heinäkuuta - Uusien puolueiden perustaminen kiellettiin Saksassa.
- 20. heinäkuuta - 500 000 osoitti mieltään antisemitismiä vastaa Hyde Parkissa, Lontoossa.
- 30. elokuuta - Air France aloitti lennot 250 koneella.
- 3. syyskuuta - Alejandro Leroux muodosti uuden hallituksen Espanjassa.
- 12. syyskuuta - Fyysikko Leó Szilárd saa liikennevaloissa seistessään idean ketjureaktiosta.
- 1. lokakuuta - Salamurhayritys Itävallan kansleria Engelbert Dollfussia vastaan.
- 16. lokakuuta - Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta).
- 29. lokakuuta - José Antonio Primo de Rivera perustaa Falange Españolan.
- 16. marraskuuta - Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
- 16. marraskuuta - Brasilian presidentti Getúlio Dornelles Vargas julistaa itsensä diktaattoriksi.
- 29. joulukuuta - Legioonalaisliikkeen (Mişcarea Legionară) natsit surmaavat presidentti Ion Gheorghe Ducan Romaniassa.
Muita tapahtumia
- XI yleinen kirkolliskokous ottaa käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.
Syntyneitä
- 16. tammikuuta - Susan Sontag, kirjailija
- 25. tammikuuta - Corazón Aquino, Filippiinien presidentti
- 13. helmikuuta - Kim Novak, näyttelijä
- 18. helmikuuta - Yoko Ono, laulaja, taiteilija ja John Lennonin vaimo
- 21. helmikuuta - Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja († 2003)
- 14. maaliskuuta - Michael Caine, näyttelijä
- 14. maaliskuuta - Quincy Jones, tuottaja, säveltäjä
- 22. maaliskuuta - May Britt, näyttelijä
- 19. huhtikuuta - Jayne Mansfield, näyttelijä
- 20. huhtikuuta - Birgitta Andersson, näyttelijä
- 3. toukokuuta - James Brown, muusikko
- 23. toukokuuta - Joan Collins, näyttelijä
- 11. kesäkuuta - Gene Wilder, näyttelijä
- 18. elokuuta - Roman Polański, elokuvaohjaaja
- 3. marraskuuta - Michael Dukakis, Yhdysvaltalainen poliitikko, vuoden 1988 demokraattien presidenttiehdokas.
- 23. joulukuuta - Akihito, Japanin keisari
Kuolleita
- 5. tammikuuta - Calvin Coolidge, Yhdysvaltain presidentti
- 22. maaliskuuta - Uuno Kailas
- 25. joulukuuta - Francesc Macià, presidentti, Generalitat de Catalunya (Katalonian autonominen hallitus).
ms:1933
ko:1933년
ja:1933年
simple:1933
th:พ.ศ. 2476
Uusklassinen taloustiedeUusklassinen taloustiede on osittain epäyhtenäinen kokoelma mikrotaloustieteellisten teorioiden pohjalta johdettuja laajempia järjestelmiä, joka syntyi pitkälle marginaalisen arvoteorian perusoletuksille.
Uusklassiset teoriat keskittyvät usein utiliteettiin ja hyötyjen maksimointiin. Hyötyjen maksimointi lähtee uusklassisesta yrityksen teoriasta sekä hyödykkeiden tarjontakäyrien ja tuotantotekijöiden kysyntäkäyrien päättelystä. Utiliteetin maksimointi on pohjana uusklassiselle kulutusteorialle sekä hyödykkeiden kysyntäkäyrien ja tuotannontekijöiden tarjontakäyrien päättelylle.
Uusklassinen taloustiede painottaa tasapainoa, joka on yksittäisten ihmisten utiliteetin maksimoinnin tulos.
Uusklassinen taloustiede syntyi lähes murroksenomaisesti klassisen taloustieteen pohjalta rajahyötyteorian myötä. uusklassisen murroksen kolme perusteosta ovat William Stanley Jevonsin "Theory of political economy" (1871), Carl Mengerin "Principles of economics" (1871) ja Leon Walrasin "Elements of pure economics" (1874-1877). Tutkijat ovat kiistelleet
- josko rajahyödyssä tärkeämpää oli raja (marginalismi) vai hyöty (utiliteetti)
- josko kyseessä oli vallankumous vai hidas kehitys
- josko näiden taloustieteilijöiden niputtaminen yhteen piilottaa yhteneväisyyksiä suuremmat eroavaisuudet
Uusklassisen taloustieteen toinen iso hyppy tapahtui 1933. Joan Robinson ja Edward H. Chamberlain julkistivat lähes yhtäaikaisesti kirjansa "The economics of imperfect competition" ja "The theory of monopolistic competition", joissa esiteltiin epätäydellisen kilpailun periaate.
1990-luvulla koulukunnan näkyvimpiin edustajiin kuului Robert Lucas Jr, jonka kuuluisa Lukaksen kritiikki huomautti, että monimutkaisista kansantalouksista, joiden toimintaan puututaan jatkuvasti monilta eri tahoilta, ei voida tehdä lähes minkäänlaisia luotettavia makrotaloudellisia päätelmiä. Hän kehitti myös "todellisen sykliteorian" (Real Business Cycles, RBC).
Katso myös
- Indifferenssikäyrä
Luokka:Taloustiede
ProtektionismiProtektionismi tarkoittaa taloustieteellisenä terminä valtion sisäisillä markkinoilla toimivien eli kotimaisten tuottajien suojelemista ulkopuoliselta kilpailulta haittaamalla ulkopuolista tarjontaa esimerkiksi suojatulleilla.
Protektionismia voi harjoittaa valtion tai liittovaltion hallinto. Protektionismissä rajoituksena toimivat tullit, kiintiöt ja muut määräykset. Syitä siihen ovat oman tuotannon suojaaminen, työllisyyden ja omavaraisuuden turvaaminen.
Luokka:Hallinto
VeroVero on valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön (evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, kansaneläkelaitos, metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus) jäseniltään perimä pakollinen suoritus. Se maksetaan nykyisin vain rahana ja sen perimiseen saa oikeutuksen jonkin lain perusteella.
Verotuksen toimittaa verohallinto, Konserniverokeskus tai tullilaitos. Veron saaja ei suorita maksajalle siitä välitöntä vastiketta, vaan veroilla rahoitetaan julkisyhteisöjen toimintaa niiden hoitaessa keskeisiä palveluita yhteiskunnassa. Verot eroavat maksuista siinä, että maksu on korvausta jonkin edun käyttämisestä. Veron ja maksun välinen raja ei aina kuitenkaan ole selvä. Veroja ovat ne joita laissa veroiksi kutsutaan, mutta veroiksi luetaan myös esimerkiksi työnantajan sosiaaliturvamaksu.
Tavoitteet
Julkisen sektorin toiminnan rahoittaminen eli verojen fiskaalinen tavoite on verotuksessa tärkeintä. Veroilla voidaan vaikuttaa myös sosiaalipoliittisesti, esimerkiksi tulonsiirtoina kotitalouksille (lapsilisä). Progressiivisella verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja. Veroilla voidaan vaikuttaa taloudelliseen toimintaan joko suhdanteiden tai muiden syiden takia (avustukset yrityksille ja maataloudelle). Niillä voi olla aluepoliittisia tavoitteita tai tarkoitus ohjata ihmisten toimintaa haluttuun suuntaan terveyden (tupakkavero) tai ympäristön (ympäristövero) vuoksi.
Verot voivat yrittää ehkäistä jotakin toimintaa (investointivero) tai ne voivat kannustaa johonkin toimintaan (vähennykset, veronhuojennus). Ne ovat hienovaraisempi yhteiskunnan ohjauskeino kuin suorat käskyt tai kiellot. Erilaisten tavoitteiden tarkka kohdistaminen haluttuun ryhmään, ja vain siihen, tekee verolait kuitenkin helposti kovin monimutkaisiksi.
Verolait
Perustuslain mukaan valtion ja kuntien veroista säädetään aina lailla. Verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteiden tulee yksiselitteisesti ilmetä laista, ettei hallinnollisilla määräyksillä voida tehdä tärkeitä ratkaisuja lakia käytäntöön sovellettaessa. Lisäksi laissa on oltava säännökset muutoksenhausta verotuspäätökseen, jotta verovelvollisen oikeusturva toteutuisi.
Nykyinen perustuslaki kumosi vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan vuotta pidemmältä ajalta kannettava uusi tai lisätty vero tuli hyväksytyksi, jos sitä kannatti kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Siksi verolait säädettiin yleensä yhtä kalenterivuotta koskevina, koska siihen riitti äänten enemmistö. Nykyisin verolait tulevat hyväksytyiksi muiden lakien tapaan annettujen äänten enemmistöllä.
Verot ulkomailla
Verojen määrä vaihtelee eri valtioissa riippuen julkisten palvelujen määrästä ja julkisen sektorin toimintojen tehokkuudesta. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa verotus on suhteellisesti korkea, koska yhteiskunta rahoittaa hyvin monia asioita (mm. sosiaaliturva, julkista terveydenhuoltoa, koulutus, joukkoliikenne jne.) ja tähän tarvitaan rahaa. Veroparatiisi on paikka, jossa verotus on vähäistä. Nämä ovat usein saaria (Jersey, Guernsey, Bermuda, Cayman jne.) tai kaupunkivaltioita, esim. Monaco, Liechtenstein, Singapore, Hongkong ja Andorra.
Verorikokset
Jotkut ihmiset ja yritykset jättävät verot maksamatta. Tällaisia laittomia verottomia markkinoita kutsutaan harmaaksi taloudeksi ja tällainen työ on ns. pimeää työtä.
Kokonaisveroaste
Verojen kaltaisia ovat erilaiset laajasti käytetyt veroluonteiset maksut, joita ei aina lueta veroiksi, joten ne eivät välttämättä ole mukana laskennallisessa kokonaisveroasteessa. Joissakin maissa esim. pakolliset lakisääteiset eläkemaksut eivät kuulu tilastolliseen kokonaisveroasteeseen, vaikka Suomessa ne on laskettu siihen mukaan. Tämä hankaloittaa verotuksen tilastollista vertailua eri maiden välillä.
Suomessa kokonaisveroaste on valtiovarainministeriön mukaan 44 % vuonna 2004. Tämä on koko maailman kolmanneksi korkein kokonaisveroaste. Kireämpää verotus on vain Ruotsissa ja Tanskassa.
Kunnallinen tuloveroprosentti
Veroäyri, nyk. kunnallinen tuloveroprosentti, on kunnallisveron veroyksikkö. Nimitys muuttui vuonna 1997.
Katso myös
- Savuvero
Luokka:Politiikka
Luokka:Verotus
zh-min-nan:Sòe-kim
simple:Tax
Itävaltalainen taloustiedeItävaltalainen taloustiede on uusklassista taloustiedettä lähellä oleva koulukunta, joka kuitenkin uusklassismista poiketen korostaa utiliteetin subjektiivisuutta, markkinoiden toiminnan epävarmuutta, yrittäjyyden riskejä, sääntelyn toimimattomuutta ja rahajärjestelmän epäneutraalisuutta suhteessa kansantalouteen. Ideologisesti Itävaltalaisen taloustieteen katsotaan olevan lähellä liberaaleja ja libertaristisia aatteita. Vaikka itävaltalaista talousteoriaa pidetään varsin kiistanalaisena, sen painotuksella tuottavuuden luovaan osuuteen ja kritiikkillä uusklassisen talousteorian käyttäytymistieteellisiä teorioita kohtaan on ollut merkittävä vaikutus taloustieteen kehitykseen.
Itävaltalaisen talousteorian määrävä luonne on sen metodologia, jonka mukaan positivistinen asenne ja luonnontieteellisen metodin käyttö ei ole läheskään yhtä hyvä idea kuin taloustieteen ja ihmisen toiminnan tutkiminen yksinkertaisen logiikan, prakseologian avulla. Sen kuuluisimmat edustajat ovat Carl Menger, Ludwig von Mises ja Friedrich Hayek. Nimestään huolimatta itävaltalainen taloustiede on suosituinta Amerikassa toisen maailmansodan jälkeen, koska jotkut merkittävät itävaltalaiset taloustieteilijät pakenivat USA:han kansallissosialisteja. Se on kuitenkin varsin marginaalisessa asemassa uusklassiseen taloustieteeseen nähden.
Itävaltalaisen taloustieteen mukaan markkinat eivät ole tasapainossa markkinataloudessa kuten uusklassinen taloustiede teorioissaan usein olettaa. Kapitalismi nähdään kuitenkin parhaana talousjärjestelmänä, koska sen sanotaan reagoivan parhaimmalla tavalla markkinoiden epätasapainoon. Itävaltalaiset taloustieteilijät katsovat valtion olevan monopolien ja kartellien lähde ja tukija eivätkä yksityistä, potentiaalisesti kilpailulle altista yritystä määrittele monopoliksi tai katso vapaassa markkinataloudessa syntynyttä kartellia tai luonnollista monopolia välttämättä haitalliseksi ja vastustavat kilpailulainsäädäntöä, joka vähentää sopimusvapautta.
Uusklassisesta taloustieteestä itävaltalaisen koulukunnan erottaa ennen kaikkea jälkimmäisen negatiivinen suhtatuminen yksittäisten toimijoiden toimintojen vaikutusten summan aggregointiin makrotasolle sekä usein kielteinen suhtautuminen uusklassiselle taloustieteelle tyypilliseen syvästi matemaattiseen lähestymistapaan.
Itävaltalaisen rahateorian erikoisuutena on kansantalouden suhdannevaihteluiden (ylikuumenemisten ja lamakausien) selittäminen (itävaltalainen sykliteoria, austrian business cycle theory, ABCT) inflatorisella rahapolitiikalla ja osittaiseen kassavarantovelvoitteeseen perustavalla pankkijärjestelmällä (fractional reserve banking, FRB).
Itävaltalaisen taloustieteen edustajat
Aiheesta muualla
- [http://www.freescholars.org/default_zone/fr/html/theme124.html Syllabus of Austrian economics vs neoclassical economics]
- [http://www.freescholars.org/default_zone/fr/html/theme128.html Syllabus of Austrian economics vs institutional economics]
- [http://www.hanshoppe.com/ Hans Hermann Hoppe]
- [http://www.praxeology.net/webbio.htm Roderick T.Long]
- [http://ontology.buffalo.edu/smith/ Barry Smith]
- [http://www.walterblock.com/ Walter Block]
- [http://www.mises.org/fellows.asp?control=5 David Gordon]
- [http://www.guidohulsmann.com/ Joerg Guido Huelsmann]
- [http://www.gmu.edu/departments/economics/pboettke/ Peter J. Boettke]
- [http://www.mises.org/fellows.asp?control=13 Ralph Raico]
- [http://www.auburn.edu/~garriro/ Roger Garrison]
- [http://www.mises.org/fellows.asp?control=17 Joseph Salerno]
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Pascal_Salin Pascal Salin] (ranskaksi)
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Jacques_Garello Jacques Garello] (ranskaksi)
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Jean-Pierre_Centi Jean-Pierre Centi] (ranskaksi)
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Gérard_Bramoullé Gérard Bramoullé] (ranskaksi)
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Henri_Lepage Henri Lepage] (ranskaksi)
- [http://www.jesushuertadesoto.com/madre2.htm Jesus Huerta de Soto] (espanjaksi)
- [http://www.libinst.cz/stranka.php?id=106 Josef Šíma] (tshekiksi)
- [http://www.lewrockwell.com/ Lew Rockwell]
Luokka:Taloustiede
RahapolitiikkaRahapolitiikka on valtion talouspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on käyttää valtion kontrolloimia vaihdon välineitä erilaisiin päämääriin kuten inflaation tai korkotason kohdentamiseen. Sillä voidaan vaikuttaa välillisesti myös maan kansantalouteen. Sekä Euroopan unionissa että Yhdysvalloissa rahapoliittinen valta on siirretty edustukselliselta demokratialta keskuspankeille, jotka pyrkivät noudattamaan neutraalia rahapolitiikkaa.
Rahan kvantiteettiteorian mukaisesti vaihtokaupoissa käytettävän rahan kokonaisarvon vastatessa vaihdettavien tuotteiden kokonaisarvoa, rahan arvo ei laske (inflaatio) eikä nouse (deflaatio). Koska useimmissa talouksissa on tavallisesti talouskasvua, useimmat keskuspankit yrittävät laskea rahaa liikkeelle sen verran, että taloudessa on koko ajan pieni inflaatio (korkeintaan kuitenkin kaksi prosenttia[http://www.bof.fi/fin/2_rahapolitiikka/2.1_paatehtava/index.stm]). Euroopan keskuspankki pääsee tähän inflaatiotavoitteeseen euroalueella levittämällä rahaa siten, että lavean rahan määrä kasvaa keskimäärin viidestä kuuten prosenttia vuodessa[http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/5.1.4_rahamaara_ja_luotot/].
Keskuspankit levittävät rahaa talouteen avomarkkinaoperaatioilla.
Luokka:Politiikka
Luokka:Makrotaloustiede
Luokka:TaloushistoriaTaloushistoriaan liittyviä artikkeleja.
Luokka:Talous Polska Agencja Prasowa__FORCETOC__
Polska Agencja Prasowa - publiczna agencja prasowa, jedyna państwowa agencja informacyjna w Polsce. Zgodnie ze statutem do jej zadań należy uzyskiwanie i przekazywanie odbiorcom rzetelnych, obiektywnych i wszechstronnych informacji z kraju i z zagranicy. Agencja jest także zobowiązana do upowszechniania stanowiska Sejmu, Senatu, Prezydenta Rzeczypospolitej Polskiej i Rady Ministrów, w celu umożliwienia innym naczelnym organom państwa prezentowanie stanowisk w ważnych sprawach państwowych.
Historia
31 października 1918 grupa polskich dziennikarzy przejęła biura Austriackiej Agencji Prasowej w Krakowie i Lwowie oraz założyła Polską Agencję Telegraficzną. W tydzień później Prezydium Rady Ministrów podjęło decyzję o uczynieniu z PAT agencji urzędowej. W roku 1924 spółka została znacjonalizowana. Początkowo rozpowszechniała informacje za pomocą biuletynów telegraficznych, a od 1928 - także za pomocą codziennych Kronik Filmowych PAT.
17 września 1939 władze PAT opuściły Polskę wraz z rządem i wznowiły działalność agencji na wychodźstwie - początkowo w Paryżu, a następnie (od 1940) w Londynie, gdzie Agencja działała do 1991.
10 marca 1944 Związek Patriotów Polskich powołał w Moskwie Polską Agencję Prasową "Polpress". We wrześniu 1945 jej siedziba została przeniesiona do Warszawy. Początkowo niesformalizowana i podległa bezpośrednio kierownictwu ZPP oraz dowództwu wojskowemu Wojska Polskiego, od 26 października 1945 PAP stała się niezależnym przedsiębiorstwem państwowym. Mimo zasad statutowych, Agencja stała się jednym z narzędzi propagandy PRL i PZPR. W 1957 Agencja przeniosła się z pałacyku przy warszawskiej ul. Foksal do nowego monumentalistycznego gmachu w Alejach Jerozolimskich, niedaleko Komitetu Centralnego PZPR. Budynek ten był siedzibą Agencji do 2001 roku, lecz do dziś funkcjonuje w świadomości Warszawiaków jako "budynek PAP-u".
Pod koniec lat osiemdziesiątych w Agencji rozpoczął się okres demokratyzacji i modernizacji. 10 września 1990 zmianie ulega praktycznie całe kierownictwo PAP. Agencja dzięki temu uzyskuje pełną niezależność od czynników politycznych. Dzięki temu 27 lutego 1991 dochodzi do symbolicznego połączenia Polskiej Agencji Prasowej z emigracyjną Polską Agencją Telegraficzną. Obecny kształt Agencja otrzymuje w kwietniu tego samego roku, po połączeniu z Centralną Agencją Fotograficzną.
W 1993 PAP otwiera własną stację satelitarną. W latach 1994-1996 następuje komputeryzacja redakcji, a w 1995 Agencja rozpoczyna udostępnianie swych serwisów (w tym fotograficznych) także w internecie. Dzięki temu w 1999 Polska Agencja Prasowa rozpoczyna działalność Dziennika Internetowego PAP, pierwszej w Polsce internetowej gazety codziennej. Od 2000 roku trwa budowa nowej siedziby PAP przy ulicy Mysiej, w miejscu dawnej Cenzury.
Podstawą prawną dla działania PAP jest ustawa sejmowa z 31 lipca 1997. Zgodnie z nią Agencję przekształcono w jednoosobową spółkę skarbu państwa.
Zobacz też:
- Prasa
- Media
Linki zewnętrzne:
- [http://www.pap.pl/ www.pap.pl]
- [http://bip.pap.com.pl/cgi-bin/main.pl PAP - Biuletyn Informacji Publicznej]
- [http://dziennik.pap.com.pl/ Dziennik On-line PAP]
- [http://foto.pap.com.pl/ Agencja Fotograficzna PAP]
kategoria:dziennikarstwo
Kategoria:Agencje prasowe
doda mieszne filmy narty we francji podatki cellulitis
|
|
|
|
