Taajuus

Taajuus on tietyssä ajassa tapahtuva toistojen määrä. Taajuutta voidaan mitata määrittelemällä ensin jokin aikaväli, ja tutkimalla sen jälkeen, kuinka monta kertaa jokin ilmiö tapahtuu tämän aikavälin aikana. Kun kertojen lukumäärä jaetaan aikavälin pituudella, saadaan taajuus. Jos taas tiedetään kahden samanlaisena säännöllisin aikavälein toistuvan tapauksen välinen aika T (eli jakso), saadaan taajuus tämän ajan käänteisluvusta 1/T. Taajuuden yksikkö on 1/s, jota kutsutaan nimellä hertsi (tunnus Hz), joka tulee saksalaisen fyysikon Heinrich Rudolf Hertzin nimestä. Yksi hertsi kertoo tapahtuman toistuvan kerran sekunnissa - kymmenellä hertsillä toistoja on kymmenen kappaletta sekunnissa. Sähkötekniikan sini-signaaleilla puhutaan usein myös kulmataajuudesta. Taajuuden f ja kulmataajuuden ω välillä on seuraava riippuvuus: :ω = 2π·f

Katso myös

- luettelo radion, valon ja infrapunan taajuuksista on sähkömagneettinen spektri
- siniaalto Luokka:Fysiikka Luokka:Aaltoliike Luokka:Suureet ko:진동수 ja:周波数 th:ความถี่

Aika

Aika on ihmisen luoma käsite olemattomasta. Ajasta, niin kuin me ihmiset sen ymmärrämme, on ollut varmasti jonkinlainen käsitys niin kauan kuin on ollut ihmisiä, jotka tietävät kuolevansa jonain päivänä ja pystyvät suunnittelemaan tulevaisuutta. Aikaa on ensin mitattu sen selkeimmistä merkeistä eli vuorokausina (päivän ja yön vaihteluna) ja vuodenaikoina. Vanhimmatkin tuntemamme sivilisaatiot ovat jakaneet aikaa ainakin kuukausiksi ja tunneiksi. Babylonialaisissa teksteissä 3000 vuotta sitten puhutaan, miten kuukauden 7., 14., 21. ja 28. ovat lepopäiviä: viikotkin ovat siis olleet käytössä jo kauan. Minuutit ja sekunnit ovat tulleet tarpeeseen vasta tähtitieteen myötä, ja vaikka nekin on tunnettu jo pari tuhatta vuotta, on niitä käytetty vasta 1600-luvulta lähtien. Tunnin ja minuutin omituinen jako kuuteenkymmeneen periytyy babylonialaisilta. Jossain vaiheessa myös sekunti jaettiin 60 terttiin, jotka puolestaan jaettiin 60 kvarttiin.

Aika fysiikassa

Fysiikassa perussuure aika (tunnus t) määritellään tapahtumien välisenä etäisyytenä aika-avaruuden neljännellä akselilla. Suppean suhteellisuusteorian mukaan aikaa ei voi esittää muuten kuin aika-avaruuden osana. Tapahtumien välinen etäisyys riippuu tapahtumia tarkkailevien havainnoitsijoiden suhteellisesta nopeudesta tapahtumaan nähden. Yleinen suhteellisuusteoria muutti ajan määritelmää vielä enemmän esittämällä kaareutuneen aika-avaruuden käsitteen. Ajan voi käsittää myös nopeudeksi, jolla eri ilmiöt tapahtuvat. Esimerkiksi suuressa gravitaatokentässä aika kuluu hitaammin kuin pienessä gravitaatiokentässä, mikä näkyy esimerkiksi kemiallisten reaktioiden ja kellojen käynnin hidastumisena. Itse emme tietenkään voi huomata ajan kulumisessa tapahtuvia muutoksia, sillä aivommekin toimivat aikaan sidotulla nopeudella.

Ajan mittaaminen

Ajan mittaus perustuu jonkin muutoksen havaitsemiseen: analogisen kellon viisarit kääntyvät, tiimalasin hiekka valuu kuvusta toiseen, vesikellon vesi valuu astiasta tai astiaan ja aurinko liikkuu taivaalla. Jos mikään ei muutu, ei aikaakaan voi havaita. Nykyään ajan perusyksikkö on SI-järjestelmän mukaisesti sekunti.Aika on vain määritelmä liikkeelle joka on ympärillämme.

Aikakäsityksiä

Eri lähteet viittasivat siihen että aikakäsitys ja sen muotoutuminen liittyy ihmisten käyttäytymiseen, kulttuurihistoriaan ja uskontoon. Me suomalaiset miellämme, että aamu alkaa noin kuudelta, aamupäivä noin yhdeksältä, keskipäivä klo 12 ja iltapäivä kello 15 jälkeen, ilta klo 18 jälkeen ja yö klo 00. Nämä ovat kulttuurisidonnaisia sanattomia sopimuksia, jotka ovat muotoutuneet meidän ihmisten välisessä käyttäytymisessä. Ei liene kuitenkaan sattumaa että katolisen kirkon rukoushetkien kellonajat ovat melko samat kuin meidän käsityksemme vuorokaudenajasta ja sen jaosta. Huomioitavaa on myös se että islamilaisessa ja juutalaisessa kulttuurissa vuorokausi alkaa auringon laskusta. Nykyaikana ajan määritykset liittyvät vahvasti käyttäytymiseen esimerkiksi koska syömme lounasta ja koska sanomme "hyvää päivää". Näihin kysymyksiin neuvoja antavat erilaiset käytösoppaat ja nämä käytännöt vaihtelevat maittain. Virolaiset ja ranskalaiset eivät toivota "hyvää huomenta". Tähtitieteellisessä mielessä aamu alkaa siitä kun auringon yläreuna pilkistää ensimmäisen kerran taivaanrannan takaa, ja ilta siitä kun viimeinen auringonsäde katoaa. Tähtitieteellinen keskipäivä, siis se hetki kun aurinko on etelässä saattaa vaihdella klo 12 noin klo 13.30:een. Nykyihmisen vuorokausi vaihtuu keskiyöllä. Tämä on vain sopimuskysymys, sillä vuorokaudessa on muitakin sopivia aloituskohtia. Vuorokausi voisi alkaa vaikkapa auringon noustessa, auringon ollessa korkeimmillaan taivaalla tai auringon laskiessa. Kaikkia näitä vuorokauden alkukohtia on käytetty eri kulttuureissa. Myös koko aika käsitetään eri kulttuureissa ja uskonnoissa eri tavoin. Lineaarinen aikakäsitys näkee ajan janana, jolla on alku ja loppu. Itämaisissa uskonnoissa kuten hinduismissä vallitsee syklinen aikakäsitys, joka näkee ajan kiertävänä kehänä.

Katso myös

- aikajärjestelmä
- aikavyöhyke
- päivä
- yö Luokka:Fysiikka Luokka:Klassinen mekaniikka Luokka:Aika Luokka:Suureet ko:시간 ja:時間 simple:Time

Sekunti

:Tämä sivu käsittelee ajan yksikköä sekunti. Sivu Kulmasekunti käsittelee tasokulman yksikköä. Musiikissa sekunti on puolestaan yksi intervalleista. Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö. Sekunti on määritelmän mukaisesti 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133 -atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. Sekunnin tuhannesosa on millisekunti (tunnus ms), miljoonasosa mikrosekunti (μs) ja miljardisosa nanosekunti (ns). Arkikäytössä 60 sekuntia on minuutti ja 3600 sekuntia on tunti. :60 s = 1 min :3600 s = 1 h Minuutin jakaminen 60 sekuntiin perustuu babylonialaisten käyttämään 60-järjestelmään. Luokka:Ajan yksiköt ja:秒 simple:Second

Heinrich Rudolf Hertz

Heinrich Rudolf Hertz (s. 22. helmikuuta 1857, Hampuri – k. 1. tammikuuta 1894, Bonn) oli saksalainen fyysikko, jonka mukaan hertsi on nimetty. Vuonna 1888 hän havainnollisti ensimmäisenä sähkömagneettinen säteilyn olemassaolon rakentamalla laitteen, joka tuotti radioaaltoja. Hertz syntyi juutalaiseen perheeseen Hampurissa, jossa hänen isänsä toimi asianajajana. Hertz kuoli verenmyrkytykseen Bonnissa. Hertz, Heinrich Rudolf ko:하인리히 루돌프 헤르츠 ja:ハインリヒ・ヘルツ simple:Heinrich Rudolf Hertz

Sekunti

Kulmataajuus

Kulmataajuus (tunnus ω) ilmoittaa kuinka suuren kulman jokin sini-signaalia syntymistä kuvaava vektori pyörähtää ympäri jossakin ajassa. Kulmataajuudesta puhutaan elektroniikan ja sähkötekniikan signaalien yhteydessä. Tällöin ajatellaan sini-muotoisen signaalin muodostuvan pyörivästä vektorista ja kulmanopeus kertoo tuon vektorin kulman muutoksen ajan suhteen. Kulmataajuuden yksikkönä on SI-järjestelmässä radiaania sekunnissa (rad/s). Samantapainen suure kuin kulmataajuus on sähkötekniikassa taajuus, mutta se kertoo kulmamuutoksen sijaan signaalijaksojen määrän aikaa kohti. Täysi ympyrä on 2π rad, jolloin taajuutta 1 Hz vastaa kulmataajuus 2π rad/s. Kaavana ajatellen taajuus f ja kulmataajuus ω riippuvat toisistaan seuraavasti: :ω = 2π·f Luokka:suureet

Siniaalto

Siniaalto on aaltomuoto, joka syntyy kierrettäessä ympyrää tasaisella nopeudella. Yleensä ympyrää kierretään vastapäivään. Siniaallon arvo tiettynä ajanhetkenä on kulman (eli vaiheen) sinifunktio. Siniaaltojen vaihe-ero mitataan tavallisesti asteina. Esimerkiksi 90 asteen vaihe-ero tarkoittaa sitä, että toinen aalto syntyy samasta ympyrästä 90 asteen päässä olevalla vektorilla. Signaaliteknisesti ajatellen siniaallossa on vain yhtä taajuutta. Mikä tahansa aaltomuoto voidaan muuttaa siniaaltojen summaksi Fourier-muunnoksella.

Katso myös

- kulmataajuus
- trigonometria luokka:Trigonometria Luokka:Aaltoliike

Luokka:Fysiikka

Tämä luokka sisältää artikkeleita fysiikasta ja kuuluisista fyysikoista. Luokka:Tiede als:Kategorie:Physik ms:Category:Fizik ko:분류:물리학 ja:Category:物理学 th:Category:ฟิสิกส์

Luokka:Suureet

Luokka:Fysiikka ko:Category:물리량 ja:Category:物理量 zh-cn:category:物理量

Martin Lapointe

Martin Lapointe (born 12 September, 1973 in Ville St. Pierre, Quebec, Canada) is a professional ice hockey right winger who currently plays for the Chicago Blackhawks of the NHL. Lapointe was selected 10th overall by the Detroit Red Wings in the 1991 NHL Entry Draft. Lapointe has played in 757 career NHL games as of the last completed NHL season, scoring 148 goals and 165 assists for 313 points. He has also compiled 1,143 career penalty minutes. Lapointe, Martin Lapointe, Martin Lapointe, Martin Lapointe, Martin Lapointe, Martin Lapointe, Martin Lapointe, Martin

gry sportowe bwin gry wakacje venice luxury hotels

:: RELATED NEWS ::