:: wikimiki.org ::
| Taantuma |
TaantumaTaantuma on makrotaloustieteissä tilanne, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Jos samaan aikaan esiintyy inflaatiota, syntyvää ilmiötä kutsutaan stagflaatioksi.
Lyhyttä taantumaa kutsutaan useimmiten taloudelliseksi korjausliikkeeksi. Pidentynyt taantuma on puolestaan lama.
Taantuma ei useimmiten kuulu tavalliseen talouteen, jonka mukaan suhdannevaihteluiden aallonpohja kestää korkeintaan yhden vuosineljänneksen. Puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa.
Katso myös
- Suhdannevaihtelu
Luokka:Makrotaloustiede
MakrotalousMakrotaloustiede tutkii kokonaisen talouden tuotantoa ja kysyntää, tienattua rahaa, työllisyyttä tai yleistä hintateoriaa. Makrotaloustiede antaa vastauksen kysymykseen, miten tietyt poliittiset tavoitteet (taloudellinen kasvu, hintojen vakaus, täystyöllisyys) saavutetaan parhaimmin.
Makrotaloustieteiden yleisimmät koulukunnat ovat:
#Uusklassinen taloustiede, joka palauttaa taloustieteen perusideat mikrotaloustieteelliselle pohjalle.
##Monetaristinen taloustiede, jonka mukaan inflaatiota vastaan ei tule taistella kysyntää säätelevällä budjettipolitiikalla vaan keskuspankin rahapolitiikalla.
##Tuotantopuolen taloustiede, jonka mukaan talouspolitiikan tulee keskittyä tuotannon kasvattamiseen parantamalla palkkatyön, yrittämisen ja sijoittamisen kannustavuutta alentamalla veroja. Talouspolitiikan yhtenä tarkoituksena on antaa valtiolle mahdollisimman paljon verotuloja kiihdyttämällä talouskasvua, jolloin myös veropohja kasvaa. Kaikenlainen verotus nähdään kuitenkin huonona ideana.
#Itävaltalainen taloustiede, jonka mukaan yksittäisten ihmisten toimien summaa ei pidä arvioida pelkkien yleistävien lakien perusteella, vaan niitä pitää pyrkiä selittämään loogisella prakseologialla.
#Keynesiläinen taloustiede, joka selittää työttömyyttä ja syklejä kokonaiskysynnällä. Keynesiläinen talouspolitiikka on vastasyklinen, eli valtion tulisi tasata talouden laskuja ja nousuja.
Makrotaloudellisia malleja
Yksi jaottelun peruste makrotaloustieteellisille malleille on niiden kattama aikaväli.
- Lyhyt aikaväli
- IS-LM -malli
- Keskipitkä aikaväli
- AS-AD -malli
- Pitkä aikaväli
- Solow:n kasvumalli
Eri koulukunnilla on hyvinkin erilaiset näkemykset taloustieteiden perustasta.
Katso myös
- Mikrotalous
Luokka:Makrotaloustiede
ja:マクロ経済学
BruttokansantuoteBruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, mutta lopputulos on kaikissa sama. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. Tavaroiden lisäksi siihen sisältyvät palvelut. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yritysten tuotannontekijöistä tulleet tulot eli mm. palkat, osingot ja yrittäjätulot.
Bruttokansantuotteeseen ei sisälly kaikki maassa tapahtuva tuotanto, kuten kotityö ja harmaa talous. BKT:tä käytetään usein maan elintason kehityksen mittarina. Eri maiden välisiä elintason vertauksia tehdään käyttäen samaksi valuutaksi (useimmiten dollareiksi) muutettua asukaskohtaista bruttokansantuotetta.
Koska hintataso vaihtelee maiden välillä, usein käytetään myös ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon.
Kansalaisten tosiasiallisen elintason arviointiin on kehitetty muitakin menetelmiä. Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat käyttää inhimillisen kehityksen indeksiä HDI (engl. human development index).
Katso myös
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan
- Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan
Luokka:Kansantaloustiede
Inflaatio vuoden 1923—1924 hyperinflaation aikana.]]
Inflaatio tarkoittaa yleensä rahan arvon alenemista eli yleistä hintatason nousua. Itävaltalaisen taloustieteen eräiden edustajien mukaan inflaatio on sama asia kuin rahamäärän kasvu eikä heidän mielestään yleistä hintatasoa voi mitata.
Yleisimmin inflaatiota kuvataan kuluttajahintaindeksin prosenttimuutoksella. Kuluttajahintaindeksi mittaa yleisesti kulutetuista tavaroista ja palveluista koostuvan hyödykekorin hintaa. Eri hyödykkeiden paino kuluttajahintaindeksissä määräytyy niiden osuudesta kotitalouksien kokonaiskulutuksessa. Painoja muutetaan Suomessa viiden vuoden välein kulutuksessa tapahtuneiden muutosten mukaan.
Euroopan unionin talous- ja rahaliiton Emun jäsenmaissa pyritään alhaiseen, enintään noin kahden prosentin vuosittaiseen inflaatiovauhtiin. Mikäli hinnat nousevat tätä nopeammin, Euroopan keskuspankki EKP voi nostaa euron korkoa, jolloin kulutus vähenee ja hintojen nousu tästä syystä hidastuu. Inflaation vastakohta on deflaatio.
Klassisesta taloustieteestä periytyvän rahan kvantiteettiteorian mukaan inflaatio johtuu liikkeellä olevan rahamäärän kasvusta.
Katso myös hyperinflaatio.
Aiheesta muualla
- [http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/ind/oppitunnit/ind06/index.html Tilastokeskuksen sivut kuluttajanhintaindeksistä]
Luokka:Raha
ms:Inflasi
ko:인플레이션
ja:インフレーション
simple:Inflation
StagflaatioStagflaatio on yhdistelmä sanoista stagnaatio (pysähtyneisyys) ja inflaatio (hintojen nousu). Termi stagflaatio tuli käyttöön 1970-luvulla, kun länsimaiden taloudessa oli öljykriisin yhteydessä samaan aikaan lama, suurtyöttömyys ja korkea inflaatio. 1930-60-luvuilla muodissa olleen keynesiläisen taloustieteen mukaan suurtyöttömyys ja korkea inflaatio ovat toisensa poissulkevia ilmiöitä, joten 1970-luvun stagflaatio romutti keynesiläisen taloustieteen väitteitä omalta osaltaan. Monetaristien mukaan stagflaatio voidaan selittää rahan kvantiteettiteorialla ja työmarkkinoiden jäykkyydellä.
Katso myös
- Lama
- Luettelo lamoista ja taantumista
- Taantuma
- Öljykriisi
Luokka:Kansantaloustiede
Lama (talous)Lama on taloustieteellinen termi, joka kuvaa useamman vuosineljänneksen ajan jatkuvaa taloudellisen laskun aikaa. Se on taantumaa vakavampi ilmiö, eikä laman aikainen talouden kehitys muistuta enää normaaleja suhdannevaihteluita. Suhdannevaihtelu tarkoittaa talouskasvun vaihtelua eri aikoina.
Kuten taantuman, myös laman alkua luonnehtivat työttömyyden kasvu, luoton vähentyminen, tuotannon ja sijoitusten vähentyminen, konkurssien lisääntyminen ja kaupankäynnin vähentyminen.
Lamalle ei ole vakiintunutta määritelmää. Keynesiläisyydessä ja marxilaisuudessa se tarkoittaa pidempään jatkuvaa liikatuotantoa kulutuksen pysyessä matalana – tätä kutsutaan myös erityisesti kulutuskysyntälamaksi erotuksena muunlaisista lamoista. Yleisesti taantuma tarkoittaa "talouden kaatumista", kun taas lama tarkoittaa tilannetta, kun "talous ei pääse enää takaisin ylös."
Noususuhdanne merkitsee talouden kiihtyvää kasvua. Korkeasuhdanne merkitsee talouden nopeata kasvua. Laskusuhdanne merkitsee talouskasvun hidastumista. Matalasuhdanne merkitsee talouden hidasta kasvua tai kasvun olemattomuutta tai talouden supistumista eli taantumaa.
Klassisen taloustieteen ja itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihteluja ei tule yrittää tasoittaa suhdannepolitiikalla, vaan matalasuhdanne menee ohi itsestään vapaassa markkinataloudessa ja tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi. Uusklassisen taloustieteen mukaan 1930-luvun suuri lama johtui paljolti protektionismin, verotuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta. Monetarismin mukaan lama johtui paljolti rahamäärän supistumisesta, joka taas johtui epäonnistuneesta keskuspankkipolitiikasta. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihtelut kuten 1930-luvun lama johtuvat enimmäkseen valtiollisen keskuspankin liian löysästä nousukauden kuten 1920-luvun rahapolitiikasta ja pankkien kassavarantovelvoitteen vähäisyyden aiheuttamasta luoton lisäämisestä, jotka johtavat vääriin investointeihin, talouskuplaan ja kuplan puhjettua taantumaan. Keynesiläisyyden mukaan lamat johtuvat liian vähäisestä kokonaiskysynnästä ja yksityisten ja valtion investointien vähäisyydestä ja liiallisesta säästämisestä. Moni keynesiläinen taloustieteilijä uskoo nykyisin, että makrotaloudellisen tietämyksen ja siitä seuraavan aktiivisen suhdannepolitiikan, globalisaation ja sosiaalisen turvaverkon ansiosta uusia suuria lamoja ei enää tule. Marxistien mielestä lama on kapitalismin sisäinen ominaisuus, kriisi, joka johtuu siitä, että riistoa ei voi enää laajentaa, pääoma on kasautunut monopoleiksi ja luonut työttömyyden ja ylituotantoa, voiton suhdeluku tendenssimäisesti alenee ja kansa on proletarisoitunut [http://www.sosialistiliitto.org/nettik/talous/osakaksi.html Kapitalismin dynamiikka].
Öljyhuipun on pelätty aiheuttavan tulevaisuudessa jopa maailmanlaajuisen laman tai taantuman, jos se tapahtuu ennen kuin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on siirrytty riittävän laajassa mittakaavassa. 1970-luvulla öljykriisin väitettiin johtaneen stagflaatioon, mutta talouskasvun on sanottu olevan länsimaissa nykyisin vähemmän riippuvaista öljyn hinnasta. On kuitenkin väitetty, että vapaassa markkinataloudessa öljyn hinnan kallistuminen ei aiheuttaisi lamaa eikä jatkuvaa inflaatiota ja että keskuspankinkin maltillinen rahapolitiikka voisi estää jatkuvan inflaation.
Katso myös
- Luettelo lamoista ja taantumista
- Taantuma
- Öljykriisi
Luokka:Makrotaloustiede
SuhdannevaihteluLama on taloustieteellinen termi, joka kuvaa useamman vuosineljänneksen ajan jatkuvaa taloudellisen laskun aikaa. Se on taantumaa vakavampi ilmiö, eikä laman aikainen talouden kehitys muistuta enää normaaleja suhdannevaihteluita. Suhdannevaihtelu tarkoittaa talouskasvun vaihtelua eri aikoina.
Kuten taantuman, myös laman alkua luonnehtivat työttömyyden kasvu, luoton vähentyminen, tuotannon ja sijoitusten vähentyminen, konkurssien lisääntyminen ja kaupankäynnin vähentyminen.
Lamalle ei ole vakiintunutta määritelmää. Keynesiläisyydessä ja marxilaisuudessa se tarkoittaa pidempään jatkuvaa liikatuotantoa kulutuksen pysyessä matalana – tätä kutsutaan myös erityisesti kulutuskysyntälamaksi erotuksena muunlaisista lamoista. Yleisesti taantuma tarkoittaa "talouden kaatumista", kun taas lama tarkoittaa tilannetta, kun "talous ei pääse enää takaisin ylös."
Noususuhdanne merkitsee talouden kiihtyvää kasvua. Korkeasuhdanne merkitsee talouden nopeata kasvua. Laskusuhdanne merkitsee talouskasvun hidastumista. Matalasuhdanne merkitsee talouden hidasta kasvua tai kasvun olemattomuutta tai talouden supistumista eli taantumaa.
Klassisen taloustieteen ja itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihteluja ei tule yrittää tasoittaa suhdannepolitiikalla, vaan matalasuhdanne menee ohi itsestään vapaassa markkinataloudessa ja tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi. Uusklassisen taloustieteen mukaan 1930-luvun suuri lama johtui paljolti protektionismin, verotuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta. Monetarismin mukaan lama johtui paljolti rahamäärän supistumisesta, joka taas johtui epäonnistuneesta keskuspankkipolitiikasta. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihtelut kuten 1930-luvun lama johtuvat enimmäkseen valtiollisen keskuspankin liian löysästä nousukauden kuten 1920-luvun rahapolitiikasta ja pankkien kassavarantovelvoitteen vähäisyyden aiheuttamasta luoton lisäämisestä, jotka johtavat vääriin investointeihin, talouskuplaan ja kuplan puhjettua taantumaan. Keynesiläisyyden mukaan lamat johtuvat liian vähäisestä kokonaiskysynnästä ja yksityisten ja valtion investointien vähäisyydestä ja liiallisesta säästämisestä. Moni keynesiläinen taloustieteilijä uskoo nykyisin, että makrotaloudellisen tietämyksen ja siitä seuraavan aktiivisen suhdannepolitiikan, globalisaation ja sosiaalisen turvaverkon ansiosta uusia suuria lamoja ei enää tule. Marxistien mielestä lama on kapitalismin sisäinen ominaisuus, kriisi, joka johtuu siitä, että riistoa ei voi enää laajentaa, pääoma on kasautunut monopoleiksi ja luonut työttömyyden ja ylituotantoa, voiton suhdeluku tendenssimäisesti alenee ja kansa on proletarisoitunut [http://www.sosialistiliitto.org/nettik/talous/osakaksi.html Kapitalismin dynamiikka].
Öljyhuipun on pelätty aiheuttavan tulevaisuudessa jopa maailmanlaajuisen laman tai taantuman, jos se tapahtuu ennen kuin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on siirrytty riittävän laajassa mittakaavassa. 1970-luvulla öljykriisin väitettiin johtaneen stagflaatioon, mutta talouskasvun on sanottu olevan länsimaissa nykyisin vähemmän riippuvaista öljyn hinnasta. On kuitenkin väitetty, että vapaassa markkinataloudessa öljyn hinnan kallistuminen ei aiheuttaisi lamaa eikä jatkuvaa inflaatiota ja että keskuspankinkin maltillinen rahapolitiikka voisi estää jatkuvan inflaation.
Katso myös
- Luettelo lamoista ja taantumista
- Taantuma
- Öljykriisi
Luokka:Makrotaloustiede
Luokka:MakrotaloustiedePääartikkeli makrotaloustiede
Luokka:Taloustiede Terence Lewin, Baron Lewin of GreenwichThe Right Honourable Terence Thornton Lewin, Baron Lewin, KG, GCB, LVO, DSC (1920-1999) was an Admiral of the Fleet in the Royal Navy.
Having entered the Navy in 1939 he served with distinction being mentioned in dispatches three times and being awarded the DSC. Post war he rose rapidly through the ranks and was eventually appointed First Sea Lord and Chief of Naval Staff . He was Chief of the Defence Staff and member of the War Cabinet during the Falklands War and it was for this role that he was created a life peer, as Baron Lewin, of Greenwich in Greater London, and appointed a Knight of the Garter.
He retired from service in late 1982.
Lewin, Terence Lewin, Baron
Lewin, Terence Lewin, Baron
Lewin, Terence Lewin, Baron
Lewin, Terence Lewin, Baron
Lewin, Terence Lewin, Baron
wegetarianizm wydarzenia Dorota Rabczewska spielautomaten online spielautomaten
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Prefectura de Aichi
Prefectura de Aichi (愛知県)
Símbolo de la prefectura de Aichi
Símbolo de la prefectura de Aichi
|
| Capital | Nagoya |
| Región:
|
Puntos de Lagrange
Los puntos de Lagrange, como su nombre lo indica, es un descubrimiento realizado por el físico Louis de Lagrange, cuyos estudios se centraron en temas de matemáticas y de mecánica además del estudio del movimiento de los cuerpos celestes.
Los puntos de Lagrange son regiones ubicadas en la transición de
|
Lista de sondas interplanetarias estadounidenses
La primera sonda interplanetaria estadounidense fue una misión del programa Pioneer que no tuvo nombre oficial pero que generalmente se la conoce como Pioneer 0. Al principio, el envío de estas sondas no sólo estaba destinado a la satisfacción de la necesidad de explorar nuevos mundos y ampliar el conocimiento, sino que también constituyeron un elemento importante de competencia entre los Estados Unidos y la entonces Unión So
|
Jonathan Harris
Jonathan Harris (6 de noviembre de 1914, Nueva York - †3 de noviembre de 2002, Encino, California), fue un actor estadounidense.
De padres rusos, Jonathan Harris nació en Nueva York en una familia muy pobre. En su adolescencia trabajó en una región de Tohoku en el norte de Japón. La capital es Akita.
Prefectura de Akita (秋田県)
| Read More... |
Raphus cucullatus
El dodo (Raphus cucullatus, llamado Didus ineptus por Linnaeus) era un ave no voladora de un metro de alto de un peso de 13 a 25 kg y originaria de las islas Mauricio situadas en el Océano Índico. Se alimentaba de frutas. Su pico, particularmente por la forma, le permitía frangir las cortezas de los cocos, y anidaba en el suelo.
Evolutivamente surgió de palo
|
|
Koala
El koala (Phascolarctos cinereus, Goldfuss 1817) es un mamífero marsupial que habita en los árboles de Australia. Fue una de las mascotas de los Juegos Olímpicos de Sydney 2000.
=Aspecto=
El koala mide entre 61 y 85 cm y pesa entre 4 y 14 kg. El tamaño del cuerpo y las proporciones de un animal adulto dependen de la
|
|
|
|
| All Rights Reserved 2005 wikimiki.org |
|
|
| |
