Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Taiteilija

Taiteilija

Taiteilija harjoittaa luovaa toimintaa tuottaakseen taidetta. Termiä voidaan käyttää monissa taiteen eri osa-alueissa kuten esimerkiksi musiikissa, kirjallisuudessa ja teatterissa. Yleisimmin taiteilijalla tarkoitetaan henkilöä, joka harjoittaa kuvataidetta. Historiallisesti katsoen (kuvataiteessa) taiteilija nimettynä henkilönä on uuden ajan alun tuote. Keskiaikaiset taiteilijat olivat lähes poikkeuksetta nimettömiä taiteen käsityöläisiä, jotka eivät ottaneet työstä henkilökohtaista kunniaa vaan kaikki taide oli Jumalasta. Luokka:Taiteilijat ms:Artis ko:미술가 ja:美術家

Taide

Taide on yksi kulttuurin peruselementeistä. Se koostuu ihmisen luomista teoksista, jotka saavat hänessä aikaan esteettisen nautinnon tunteen. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Taiteessa pyritään yleensä kauneuteen; silti taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita. Taideteoksella ei tarvitse olla käytännön funktiota. Silti myös käytännölliset asiat voivat olla taidetta. Taideteos on äärimmillään tarkka jäljennös jo olemassaolevasta kohteesta tai jotain sellaista, mitä emme kykene edes hahmottamaan. Teoksen taas ei tarvitse olla esine, vaan se voi olla vaikka teatteri-, musiikki- tai performanssiesitys ja sellaisena toistamaton. Immanuel Kantin mukaan ihminen ei voi saada tietoa ympäristön todellisesta olemuksesta, vaan ympäröivä maailma ilmentyy havainnoissamme sellaisena, kuin aistimme ne hahmottavat. Estetiikka ei siis myöskään kerro mitään tarkesteltavasta esineestä itsestään, vaan tarkastelijan tunnepohjaisesta suhtautumisesta esineen mielikuvaan. Kantin toisen määritelmän mukaan taideteoksia voidaan verrata luonnon tuotoksiin: luonnossa kaikki on välttämätöntä seurausta luonnonlaeista, ja vaikka taideteokset syntyvätkin ikään kuin vapaudessa, noudattaa taiteilija niissäkin luonnon määräämiä sääntöjä, ja taide jäljittelee siten luontoa. Platon taas ajatteli, että taide vain jäljittelee jo olemassaolevia esineitä. Esimerkiksi tehdessään tuolia puuseppä jäljittelee tuolin ideaa, kun taas tuolia maalaava taidemaalari jäljittelee jäljitelmää, missä Platonin mukaan ei ole järkeä. Taiteen käsite on laaja ja sen rajat ovat epäselvät. Näin on erityisesti nykyaikaa lähestyttäessä. Taidehistoria käsittelee taiteen kehitystä esihistoriasta nykyaikaan. Taidesuuntaukset ovat historian eri aikoina vallinneita tyylejä.

Taiteenlajit

Jaottelu on vain suuntaa-antava.

Perinteinen kuvataide


- animaatio
- elokuva
- kalligrafia
- keramiikka
- kuvanveisto
- käsityöt
- maalaustaide
- piirtäminen
- taidegrafiikka
- tekstiilitaide
- typografia
- valokuvaus

Moderni kuvataide


- installaatiotaide
- sarjakuva
- tietokonetaide
- videotaide
- mediataide
- mediataiteen alakäsitteitä

Suunnittelu


- arkkitehtuuri
- grafiikka
- heraldiikka
- mainossuunnittelu
- muotoilu
- vaatesuunnittelu
- web-suunnittelu

Muut


- musiikki
- kirjallisuus
  - runous
- tanssi
- tekotaide

Katso myös


- Suomen taide Luokka:Taide ms:Seni ja:芸術 simple:Art

Kirjallisuus

Kirjallisuus on kirjoitettua kieltä eri muodoissa.

Määritelmä

Kirjallisuutta on jokseenkin yhtä hankalaa määritellä lyhyesti mutta tyhjentävästi kuin rakkautta tai surua. Miltei ainoa yleinen piirre, joka liittyy kaikkeen siihen, mitä kirjallisuuden käsitteen alla on mahdollista käsitellä, on että kirjallisuus on kirjoitettua kieltä, sanataidetta. Kirjallisuus on myös mahdollista nähdä arvoväritteisenä seikkana. Eri aikakausina kirjoitetut tekstit on jaettu eri tavoin kirjallisuuteen ja muihin kirjoitettuihin teksteihin. Tällöin käsitteellä kirjallisuus viitataan jonkinlaiseen kirjalliseen kaanoniin eli tiettyyn suppeahkoon kirjoitettujen tekstien joukkoon. Erilaisia kirjallisia kaanoneita ovat määritelleet eri aikojen valtaapitävät ja vaikutusvaltaiset tahot kuten maalliset hallitsijat, kirkon edustajat tai muut jossain mielessä elitistiset ryhmät. Yleensä käsitteellä kirjallisuus viitataan kaunokirjallisiin teksteihin, eli esimerkiksi runoihin, romaaneihin ja novelleihin. Historian kuluessa kirjallisuuden lajikirjo on kuitenkin lisääntynyt siinä määrin, että on yhä vaikeampaa tehdä perusteltua jakoa kirjallisuuteen ja muihin kirjallisiin teksteihin - jos kyseinen jako ylipäätään on koskaan ollut mahdollinen.

Alkulähteet

Kirjallista perinnettä edeltää luonnollisesti ihmiskunnan suullisen kerronnan, tarinoiden, kaskujen ja tarujen pitkä perinne. Länsimaisen kirjallisuusperinteen voidaan katsoa perustuvan sumerilaiseen kulttuuriin, jonka parissa kehitettiin nykyään nuolenpääkirjoituksena tunnettu kirjoitustapa noin 3200-3000 eaa. Monet jo sumerilaisessa kirjallisuudessa esiintyvät teemat ovat keskeisiä länsimaisen kirjallisuuden rakennusaineksia.

Länsimainen kirjallisuus

Länsimaisen kirjallisuuden kehdoksi määritellään kuitenkin tavallisesti antiikin Kreikka. Antiikin Kreikan kulttuurin on historian kuluessa aika ajoin - myös omana aikanaan - katsottu edustavan inhimillisen sivistyksen huipentumaa. Koska näin ollen ei ole ikään kuin ollut mitään syytä edetä ajassa antiikin Kreikkaa kauemmaksi, on tieto varhemman kirjallisen kulttuurin merkityksestä ainakin omassa kulttuurissamme ollut vain muutaman asiaan vihkiytyneen henkilön hallussa. Toisaalta ajatus länsimaisen kirjallisuuden kehdon sijoittamisesta antiikin Kreikkaan on perusteltavissa sikäli, että tuolloin kehittyi selkeä kirjallisuuden lajijako toisaalta Dionysos-jumalan palvontamenoihin kuuluneen näytelmäkilpailuperinteen myötä tragedioihin ja komedioihin, toisaalta Aristoteleen Runousopissaan esittelemän kolmijaon mukaan draamaan, lyriikkaan ja epiikkaan. Näin ollen erityisesti kirjallisuusteorian ja kirjallisuuden tutkimuksen juurien voi katsoa olevan antiikin Kreikassa. Mainitut lajijaot ovat merkityksellisiä länsimaisessa kirjallisuusperinteessä myös sikäli, että erilaiset kirjallisuuden kaanonit, käsitykset "hyvästä kirjallisuudesta", ovat eri aikakausina olleet sidoksissa niihin. Esimerkiksi tragediaa on alun perin pidetty komediaa ylevämpänä taidemuotona. Antiikin Kreikan merkityksellisyydestä kertoo jotain myös se, että eräät maailmankirjallisuuden vaikutuksellisimmat tekstit, joita on eri tavoin uusinnettu myöhempien kirjailijoiden toimesta, ovat peräisin juuri tältä ajalta. Kuuluisimpia esimerkkejä edellä mainituista ovat Platonin dialogit, Homeroksen Ilias ja Odysseia, tai vaikkapa Sofokleen kuuluisa tragedia kuningas Oidipuksesta, jonka monet katsovat vaikuttaneen esimerkiksi William Shakespearen kuuluisaan näytelmään Hamlet.

Kirjallisuuden lajeja

Kirjallisuus jaetaan sanataiteisiin ja tietokirjallisuuteen. Sanataiteet jaetaan edelleen runoihin ja kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuuden lajityyppejä
- Humoristinen kirjallisuus
  - Pakina
- Jännityskirjallisuus
- Lastenkirjallisuus
- Nuortenkirjallisuus
- Kauhukirjallisuus
- Tieteiskirjallisuus
- Fantasiakirjallisuus Kaunokirjallisuuden aiheita
- Eroottinen kirjallisuus
- Romanttinen kirjallisuus
- Historiallinen kirjallisuus Sanataiteiden koulukuntia
- Venäläiset
  - Symbolismi
  - Akmeismi
  - Futurismi
  - Formalismi
  - Sosialistinen realismi
- Beat-sukupolvi

Katso myös


- Luettelo kirjailijoista
- Luettelo kirjoista
- Suomen kirjallisuus
- Kirja astuu ulos kansista

Kirjoittamisen ohjeita

Kirjallisuutta opetetaan yliopistoissa, lyhytkursseilla opistoissa jne. Myös ammattikirjailijat - esim. Mika Waltari, Stephen King - ovat kirjoittaneet siitä, millaisena he kokevat kirjoittamisen antaen ohjeita alalle haluaville. Tällaisia kirjoja ovat mm.
- Julia Cameron, Tyhjän paperin nautinto, Like, Juva 2004, ISBN 952-471-393-4, 295 sivua.

Aiheesta muualla


- [http://www.satakirjaa.fi/satatxt.htm Tuhat vuotta - sata kirjaa]
- [http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/vinkit/80suosik.html Suomalaisen kaunokirjallisuuden suosituimmat teokset]
- [http://ca.geocities.com/gruppo04web/bookmarks.html Gruppo04]
- [http://wikisource.org/wiki/Main_Page Wikisource] Luokka:Harrastukset luokka:Kirjallisuus als:Littérature ja:文学 ko:문학 simple:Literature zh-cn:文学 zh-tw:文學

Kuvataide

Kuvataiteen opetuksessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään
- silmän ja käden yhteistyötä
- käden motoriikkaa
- havainnointia
- mielikuvien tuottamista ja ilmaisua kuvallisin keinoin
- pitkäjännitteistä työskentelyä; vastuunkantamista omasta työstä
- työvälineistä ja työtiloista huolehtimista
- esteettisyyttä Taiteita hyödynnetään nykyään paljon erilaisissa suunnittelutöissä, laitteita ja nettisivuja pyritään muotoilemaan silmiä miellyttäviksi.

Kuvataiteen osa-alueita

Perinteinen kuvataide
- animaatio
- elokuva
- kalligrafia
- keramiikka
- kuvanveisto
- kuvitus
- käsityöt
- maalaustaide
- piirtäminen
- taidegrafiikka
- tekstiilitaide
- typografia
- valokuvaus Moderni kuvataide
- installaatiotaide
- sarjakuva
- tietokonetaide
- videotaide
- graafinen suunnittelu Luokka:Taide

Keskiaika

Keskiaika on nimi Euroopan historian ajanjaksolle ns. "vanhan ajan" ja "uuden ajan" välissä. Kuvan keskiajasta jonkinlaisena "pimeänä" kautena loivat uuden ajan alun oppineet, jotka halusivat siten korostaa renessanssina nykyään tunnetun oman aikakautensa merkitystä – sekä omaa etevymmyyttään aikaisempiin oppineisiin nähden. Vaikka renessanssi palauttikin paljon antiikin taiteellisia ja tieteellisiä käsityksiä käyttöön, muutos keskiaikaan ei ollut läheskään niin jyrkkä kuin nämä renessanssin myyttiä rakentaneet oppineet antoivat ymmärtää. Yksi näistä myyteistä on ajatus, että keskiajalla ei juuri tapahtunut tieteiden ja tekniikan kehitystä, koska katolinen kirkko usein jarrutti kaikenlaista kehitystä esimerkiksi luonnontieteissä peläten kehityksen ja uusien ajatusten uhkaavan valta-asemaansa. Toisaalta keskiajan kirkon luostarit ja niiden koulut olivat oikeastaan ainoa paikka, missä oli mahdollista saada opetusta yliopistojen lisäksi, jotka olivat myös tiiviissä yhteydessä kirkkoon. Esimerkiksi logiikan tutkimus eteni keskiajan yliopistoissa voimakkaasti. Länsi-Rooman tuho vuonna 476 nähdään sellaisena historiallisena taitekohtana, jossa usein ajatellaan antiikin ajan päättyneen ja keskiajan alkaneen. Tosin muitakin tulkintoja on. Tämän käsityksen ongelmana on länsikeskeisyys ja yksinomaan poliittisluontoisten tapahtumien merkityksen korostaminen. Joskus myös islamin syntyminen lasketaan periodisoinnin kannalta merkittäväksi murrokseksi. Yhteiskuntahistoriallisesti orientoituneet tutkijat korostavat taloudellis-sosiaalisia murroksia ja kieli- tai kirjallisuushistoriallisesti suuntautuneet tutkijat kansankielten etääntymistä latinasta. Keskiajan päättymistä perustellaan mm. kansallisvaltion synnyllä, suurilla löytöretkillä ja keksinnöillä (esimerkiksi kirjapainotaidon kehityksellä) ja varsinkin protestanttisten alueiden historiankirjoituksessa reformaatiolla. Suomessa keskiajan sanotaan usein alkaneen noin vuonna 1155, jolloin Varsinais-Suomen alueelle tehtiin epävarmojen tietojen mukaan niin sanottu 1. ristiretki. 1100-luvun jälkipuoliskolle ajoittuvat joka tapauksessa ensimmäiset Suomea sivuavat asiakirjalähteet, ja siten voidaan katsoa historiallisen aikakauden alkaneen Suomessa suoraan keskiajasta. Suomessa ja Ruotsissa uuden ajan yleensä sanotaan alkaneen Kustaa Vaasan noustessa valtaan vuonna 1523. Tällöin pidetään kansallisvaltioiden syntyä ja reformaatiota keskeisenä murroksena, joiden katsotaan olevan periodijaon pohjalla. Toisaalta yhteiskuntahistoriallisesti orientoitunut tutkimus korostaa yhteiskunnan perusrakenteiden pysyneen Suomessa pitkään 1500-luvulle hyvin vakaina. Siten periodirajana on voitu pitää myös esimerkiksi 1570-lukua. Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–900), sydänkeskiaikaan (noin 900–1300) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1300–1500). Vastaava jako on omaksuttu myös Suomen historiaan. Esimerkiksi yleisesti yliopistollisena oppikirjana käytettävässä Suomen historian pikkujättiläisessä (WSOY 1987) Jouko Vahtola jakaa luvun Keskiaika neljään osaan: varhaishistoriaan (noin 1000–1150), varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520). Tämän jaottelu perustuu yksinomaan valtiollisen historian käännekohtiin. Keskiajan ja sen eri alajaksojen tarkka ajoittaminen voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa, koska keskiaikaa määrittäville sosiaalisille, kulttuurisille ja poliittisille prosesseille ei yleensä voi määrittää alkamis- tai päättymisajankohtaa kovinkaan täsmällisesti. Tarkat ajoitukset historiallisille periodeille ovatkin kiinnostavia lähinnä oppihistorian kannalta; ne kertovat enemmän esittäjiensä käsityksistä historiallisesti merkittävistä tapahtumista ja rakenteista kuin antaisivat pohjaa menneisyyden mielekkäälle periodisoinnille. Useimmat nykytutkijat käyttävätkin ilmaisua keskiaika vain käytännöllisenä lyhenteenä ajanjaksolle, joka alkoi joskus 400–600-luvuilla ja päättyi joskus 1300–1500-luvuilla. Keskiajalla ei ollut mitään yhtenäistä olemusta. Kyse on vain modernista apukäsitteestä tai menneisyyttä koskevasta fiktiosta. Joitakin esimerkkejä eri maissa ja erilaisissa tieteellisissä perinteissä keskiajalle annetuista ajoituksista: :Cristopher Cellarius: 308–1453 :Yleinen: 476–1492 / 1517 :Tanska: 1047–1533 :Ruotsi: 1060–1517 :Suomi: n. 1155–1520–1527 :Viro ja Latvia: 1227–1558 :Liettua: 1387–1505 :Puola: 996–1505 :Venäjä: 880 / 1054–1533

Katso myös


- Keskiajan filosofia
- Keskiajan musiikki
- Keskiajan yliopisto
- Kiinan keskiaika Luokka:Historian ajanjaksoja Luokka:Keskiaika ja:中世 simple:Middle Ages

Luokka:Taiteilijat

Luokka:Henkilöt Luokka:Taide

Category:1984

For articles relating to the George Orwell novel 1984, see :Category:Nineteen Eighty-Four.
- 1984 ko:분류:1984년 ja:Category:1984年 simple:Category:1984

sitemap.html keno porady budowlane gry sportowe cellulitis










































:: RELATED NEWS ::
Sylvia minula
The Lesser Whitethroat, Sylvia curruca, is a common and widespread Old World warbler which breeds in temperate Europe, except the southwest, and in western and central Asia. This small passerine bird is strongly migratory, wintering in Africa just sou
Knut Sandvik
Knut Sandvik (born 07 May 1967) in Narvik in the northern part of Norway. He is an IT Consultant at an Oslo based housebuilding company [http://www.selvaag.no Selvaag Group of Companies]. Knuts homeplace is Skjomen. Hobbies are photographing and computers. A collection of pictures can be found at [http://www.sandvik.bz Knut's blog].
Parras de la Fuente
Parras de la Fuente is a city located in south central part of the state of Coahuila. In 2000 the estimated population was 43 339 people. There are a large number of factories that produce jeans fabric, and also is a winemaking place.

History

The ex-ranch of the Rosario was the place were Parras de la Fuente was founded in 1598. In that place was were the revolutionary and President of Mexico

Pinedale
Pinedale is the county seat of Sublette County, Wyoming. As of the 2000 census, the town had a total population of 1,412. Pinedale is an important outfitting town and a gateway to the Wind River Mountains.

Geography

Wind River Mountains Pinedale is located at 42°51'58" North, 109°51'53" West (42.866162, -109.864622). According to the
Patrick Madrid
Patrick Madrid (born 1960), is an American Roman Catholic apologist, host of several EWTN television and radio series, and author of twelve books on Catholic themes, including the popular Surprised By Truth series of conversion testimony books. He is also the co-founder and editor of Envoy Magazine, a publication focused on orthodox Catholic apologetics and evangelism. He formerly worked as vice president for

All Rights Reserved 2005 wikimiki.org