:: wikimiki.org ::

Talvi

Talvi

Vuodenajat Suomessa
Vuodenaika	Kuukausi
Talvi	Tammikuu
Talvi	Helmikuu
Kevät	Maaliskuu
	Huhtikuu
	Toukokuu
Kesä	Kesäkuu
	Heinäkuu
	Elokuu
Syksy	Syyskuu
	Lokakuu
	Marraskuu
Talvi	Joulukuu

Vuodenajat ovat ilmastossa tapahtuvan vuotuisen kierron vaiheita. Niiden vaihtelu on seurausta maapallon pyörimisakselin kaltevuudesta suhteessa Aurinkoon. Kaltevuuden vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, ja siksi eri kulttuureissa on erilaisia tapoja jaotella vuosi osasiinsa. Esimerkiksi päiväntasaajan lähellä sijaitsevilla alueilla puhutaan vain sateisesta tai monsuuni- ja kuivasta kaudesta. Toisaalta Australian pohjoisosissa elävät alkuperäiskansat jakavat vuoden peräti kuuteen vuodenaikaan. Suomalaisesta näkökulmasta on luontevaa jakaa vuosi neljään vuodenaikaan: talveen, kevääseen, kesään ja syksyyn.

Vuodenajat

Talvi

Talvi määritellään kestämään usein välillä 1. marraskuuta–31. maaliskuuta. Talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle 0 °C:n. Etelässä talvi yleensä alkaa marraskuun aikana ja Lapissa lokakuun puolivälissä. Talvisin autoissa käytetään nasta- tai kitkarenkaita.

Kevät

Meteorologiassa kevät on aikaa, jolloin lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Kesä

Kesällä lämpötila on enemmän kuin 10 °C, ja helle on, jos ulkolämpötila on yli 25 °C.

Syksy

Syksyllä lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Vuodenajat eri asteikoilla

Vuodenajat kuvina

Kuva:Schneelandschaft_Furx.JPG|Talvella kasvit ovat levossa. Kuva:Urban spring blooms.jpg|Keväällä kasvit alkavat jälleen kasvamaan. Kuva:The Chase Wood - Newbury.jpg|Kesä on kasvun aikaa. Kuva:Czechia, Jicin, Wallenstein's alley.jpg|Syksyllä puut kellastuvat ja pudottavat lehtensä.

Aiheesta muualla

Luokka:Maantiede ja:季節 simple:season

Talvi

Vuodenajat Suomessa
Vuodenaika	Kuukausi
Talvi	Tammikuu
Talvi	Helmikuu
Kevät	Maaliskuu
	Huhtikuu
	Toukokuu
Kesä	Kesäkuu
	Heinäkuu
	Elokuu
Syksy	Syyskuu
	Lokakuu
	Marraskuu
Talvi	Joulukuu

Vuodenajat

Talvi

Kevät

Meteorologiassa kevät on aikaa, jolloin lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Kesä

Kesällä lämpötila on enemmän kuin 10 °C, ja helle on, jos ulkolämpötila on yli 25 °C.

Syksy

Syksyllä lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Vuodenajat eri asteikoilla

Vuodenajat kuvina

Aiheesta muualla

Luokka:Maantiede ja:季節 simple:season

Helmikuu

Helmikuu on vuoden toinen kuukausi. Helmikuussa on 28 päivää, karkausvuosina 29 päivää. Etelä-Suomessa helmikuu on viimeinen talvikuukausi. Helmikuun esitetään saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, kun suojasään jälkeen pakkanen taas äkkiä kiristyy. Vanha kansa odotti innolla ensimmäistä sydäntalven suojaa, koska siitä laskettiin olevan 200 päivää rukiin tuleentumiseen. Februarius, helmikuun latinankielinen nimi tulee sanasta februa, joka oli roomalaisten sovinto- ja puhdistusjuhla. Helmikuussa valmistauduttiin puhdistautumismenoin ja sovintouhrein uuden vuoden tuloon ja uuteen alkuun. Roomalaisessa kalenterissa helmikuu oli vuoden viimeinen kuukausi. Vuonna 1899 Nikolai II:n Helmikuun manifesti aloitti sortokauden Suomessa. ms:Februari ko:2월 ja:2月 simple:February th:กุมภาพันธ์

Maaliskuu

Maaliskuu on vuoden kolmas kuukausi, ja talvikuukausista viimeinen. Maaliskuussa on 31 päivää. Maaliskuussa eli "maallisessa kuussa" maa alkaa paljastua ja kevät tehdä tuloaan. Maaliskuun latinankielinen nimi martius juontuu siitä, että se oli sodanjumala Marsille omistettu kuukausi. Suomessa syntyy maaliskuussa enemmän lapsia kuin minään toisena kuukautena. Erot kuukausien välillä ovat kuitenkin hyvin pieniä. ms:Mac ko:3월 ja:3月 simple:March th:มีนาคม

Toukokuu

Toukokuu on vuoden viides kuukausi, ja kevään viimeinen kuukausi. Toukokuussa tehdään toukotyöt eli viljan kylvö ja sen valmistelut, kyntö ja äestys. Toukokuun toisena sunnuntaina vietetään Äitienpäivää. Toukokuussa on 31 päivää. Toukokuun latinankielinen nimi maius tulee siitä, että kuukausi oli omistettu Maialle, roomalaisten maan kasvillisuuden jumalattarelle. ms:Mei ko:5월 ja:5月 simple:May th:พฤษภาคม

Kesä

Vuodenajat Suomessa
Vuodenaika	Kuukausi
Talvi	Tammikuu
Talvi	Helmikuu
Kevät	Maaliskuu
	Huhtikuu
	Toukokuu
Kesä	Kesäkuu
	Heinäkuu
	Elokuu
Syksy	Syyskuu
	Lokakuu
	Marraskuu
Talvi	Joulukuu

Vuodenajat

Talvi

Kevät

Meteorologiassa kevät on aikaa, jolloin lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Kesä

Kesällä lämpötila on enemmän kuin 10 °C, ja helle on, jos ulkolämpötila on yli 25 °C.

Syksy

Syksyllä lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Vuodenajat eri asteikoilla

Vuodenajat kuvina

Aiheesta muualla

Luokka:Maantiede ja:季節 simple:season

Heinäkuu

Heinäkuu on vuoden seitsemäs kuukausi, keskimmäinen kesäkuukausista. Ennen vanhaan heinäkuussa tehtiin heinää. Yleensä kesän kuumimmat helteet tulevat Suomessa heinäkuussa. Heinäkuussa on 31 päivää. Heinäkuun latinankielinen nimi iulius tulee kalenterin uudistaneelta roomalaiselta diktaattorilta Julius Caesarilta, jonka kunniaksi senaatti vuonna 44 eaa. päätti antaa heinäkuulle uuden nimen. Caesar on syntynyt heinäkuussa. Kuukauden entinen nimi oli quintilis joka viittasi siihen, että se oli vuoden viides kuukausi. ms:Julai ko:7월 ja:7月 simple:July th:กรกฎาคม

Elokuu

Elokuu on kesän viimeinen ja vuoden kahdeksas kuukausi, nimensä se on saanut elonkorjuusta eli viljan keräämisestä pelloilta. Elokuussa lapset palailevat kesälomiltaan ja valmistautuvat koulun aloittamiseen. Helteet jatkuvat usein elokuun alkupuolelle asti, joskus pitemmällekin. Elokuussa on 31 päivää. vilja Elokuun latinankielinen nimi augustus tulee Rooman ensimmäisestä keisarista Augustuksesta, jolle kuukausi omistettiin. Tätä muutosta ennen kuukauden nimi oli sextilis joka viittasi siihen, että se oli vuoden kuudes kuukausi. ko:8월 ms:Ogos ja:8月 simple:August th:สิงหาคม

Syyskuu

Syyskuu on vuoden yhdeksäs kuukausi. Syyskuu on saanut nimensä siitä, että se on syksyn ensimmäinen kuukausi. Yleensä syyskuussa on jo viileää. Syyskuussa on 30 päivää. Kuukauden latinankielinen nimi september tulee seitsemää merkitsevästä sanasta septem, sillä aiemmin vuosi alkoi maaliskuusta ja syyskuu oli seitsemäs kuukausi. Syyskuu oli roomalaisille viininkorjuuaikaa. ko:9월 ms:September ja:9月 simple:September th:กันยายน

Marraskuu

Marraskuu on vuoden yhdestoista kuukausi. Marraskuussa on usein yöpakkasia, joista seuraa maan routiminen ja useimpien ruohovartisten kasvien kuoleminen. Marraskuussa maa on tyypillisesti martaana eli kuolleena. Tämä lienee antanut marraskuulle nimen. Marras tarkoittaa kuollutta. Marraskuussa on 30 päivää. Marraskuun latinankielinen nimi november tulee yhdeksää merkitsevästä sanasta novem. Marraskuussa roomalaiset hoitivat kyntö- ja kylvötöitä, mutta myös juhlimiseen riitti aikaa: tasavallan aikana puolet päivistä oli kisapäiviä ja puolet arkipäiviä, jolloin suoritettiin syyskynnöt ja -kylvöt. als:November ms:November ko:11월 ja:11月 simple:November th:พฤศจิกายน

Talvi

Vuodenajat Suomessa
Vuodenaika	Kuukausi
Talvi	Tammikuu
Talvi	Helmikuu
Kevät	Maaliskuu
	Huhtikuu
	Toukokuu
Kesä	Kesäkuu
	Heinäkuu
	Elokuu
Syksy	Syyskuu
	Lokakuu
	Marraskuu
Talvi	Joulukuu

Vuodenajat

Talvi

Kevät

Meteorologiassa kevät on aikaa, jolloin lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Kesä

Kesällä lämpötila on enemmän kuin 10 °C, ja helle on, jos ulkolämpötila on yli 25 °C.

Syksy

Syksyllä lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Vuodenajat eri asteikoilla

Vuodenajat kuvina

Aiheesta muualla

Luokka:Maantiede ja:季節 simple:season

Joulukuu

Joulukuu on kahdestoista eli vuoden viimeinen kuukausi. Joulukuu-sana viittaa jouluun. Joulua vietetään 25. joulukuuta. Jouluaatto on puolestaan 24. joulukuuta. Joulukuussa on 31 päivää. Vuoden lyhin päivä on joinakin vuosina (esim vuosista 2000-2003 vuosina 2000 ja 2001 21. joulukuuta) tai 22. joulukuuta esim. vuosina 2002 ja 2003, jolloin on talvipäivänseisaus. Tällöin kaikki napapiirin pohjoispuolella oleilevat jäävät kokonaan päivää vaille. Joulukuuta sanottiin Suomessa 1600-luvulle asti talvikuuksi. Kuukauden latinankielinen nimi december tulee kymmentä merkitsevästä sanasta decem. Joulukuu on sekä ruotsiksi, että englanniksi december, joka kirjoitetaan vain englannissa isolla (December) Luokka:Joulu als:Dezember ms:Disember ko:12월 ja:12月 simple:December th:ธันวาคม

Ilmasto

Ilmasto tarkoittaa tietyn alueen keskimääräistä säätä pitkän ajanjakson aikana. Määritelmää kuvaa sanonta "ilmasto on se mitä odotetaan, sää mitä saadaan". Ilmaston muodostavia säämuuttujia ovat muun muassa lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta sekä ilmankosteus. Tyypillisesti vertailujakso on 30 vuoden mittainen. Ilmastoa tutkiva tiede on klimatologia. Ilmaston ja sään välistä rajaa ei ole määritelty tarkasti. Esimerkiksi tietyssä mielessä yksittäistä El Niño -ilmiötä voidaan pitää ilmastollisena ilmiönä, mutta toisaalta myös sääilmiönä. Kun käsitys ilmastosta pitkäaikaisena keskiarvona syntyi 1800-luvun loppupuolella, ajatus ilmastonmuutoksesta oli tuntematon ja 30 vuoden keskiarvoistusaikaa pidettiin riittävänä. Nykyään kun ilmaston tiedetään muuttuvan pitkän ajan kuluessa, on termin ilmasto tarkka ristiriidaton määrittely vaikeaa: keskiarvot saattavat siirtyä, ja lyhyellä ajanjaksolla tilastot eivät ole vakaita. Tietyllä maantieteellisellä alueella ilmasto ei yleensä muutu ihmisen elinajan aikana. Kuitenkin geologisessa ajassa ilmasto voi vaihdella samassa paikassa huomattavasti. Esimerkiksi Skandinaviassa on ollut useita jääkausia kymmenien tuhansien vuosien aikana (edellinen loppui noin 10 000 vuotta sitten). Paleoklimatologia eli muinaisilmastotiede tutkii historiallisia ilmastoja.

Ilmastoluokittelut

Alkuperäisessä tarkoituksessaan ilmasto on käsite, jota on käytetty jakamaan maapallo alueisiin joilla on samankaltaiset ilmastolliset arvot. Ilmastoalueet voidaan luokitella pelkästään lämpötilan ja sademäärän perusteella. Kasvillisuuden katsotaan riippuvan eniten näistä suureista. Tällaisia järjestelmiä ovat muun muassa Köppenin tai Thornthwaiten ilmastonluokittelujärjestelmät. Erilaisia ilmastoja:
- Trooppinen ilmasto
- Subtrooppinen ilmasto
- Aavikkoilmasto
- Aroilmasto
- Välimerenilmasto
- Lauhkea ilmasto
- Meri-ilmasto
- Mannerilmasto
- Alppi-ilmasto eli vuoristoilmasto
- Subarktinen ilmasto
- Arktinen ilmasto
- Etelämantereen ilmasto
- Väli-ilmasto

Katso myös

- Ilmastonmuutos

Linkkejä

- [http://www.ilmatieteenlaitos.fi Ilmatieteenlaitos]
- [http://www.worldclimate.com WorldClimate]
- [http://www.weatherbase.com Weatherbase]
- [http://www.climate-zone.com Global Climate Data]
- [http://www.ilmasto.org Ilmastosivut] Luokka:Ekologia Luokka:Ilmasto Luokka:Klimatologia ko:기후 ja:気候 simple:Climate

Maapallo

:Yleisnimenä maa tarkoittaa maaperää tai valtiota. Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on n. yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa hieman muuttua luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi Joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni 3 mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4) Maan ikä on noin 4500 miljoonaa vuotta. Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Paria voi pitää lähes kaksoisplaneettana. Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26000 vuotta.

Maan ilmakehä ja vesivaippa

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala. Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

Maan kuori ja vaippa

elämä Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on sama radioaktiivinen hajoaminen josta enempää myöhemmin.

Maan ydin

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet. Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika-ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.

Maan ytimen tutkiminen

Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Ydin ei kuitenkaan ole aivan saavuttamaton, koska Kalifornian teknisessä korkeakoulussa planeettoja tutkiva David Stevenson on keksinyt erikoisen keinon vaipan tutkimiseen. Ensin räjäytetään maankuoreen syvä halkeama muutaman megatonnin vetypommilla. Halkeamaan kaadetaan samalla kertaa 100 000 tonnia sulaa rautaa, joka omalla painollaan painuu syvemmälle 400 km/vrk. Mukana pitäisi olla myös nyrkinkokoinen luotain, joka lähettää tietoja vaipan lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta ja kemiallisesta koostumuksesta. Tietä raivaava sula rauta voi tosin sotkea mittauksia jonkin verran. Tutkimuksen raportit välitetään maanpinnalle ääniaaltoina, sillä radioaallot pysähtyvät paksuihin maakerroksiin. Vaippa ulottuu 3000 km syvyyteen, jonka jälkeen sula rauta viimeistään pysähtyy Maan metalliytimen tullessa vastaan. Stevenson itse sanoo hämmästyvänsä paljon, jos suunnitelma joskus toteutuu.

Maailmankartta

Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
kartta kartta kartta

Linkkejä

- [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core]

Katso myös

- Maantiede Luokka:Planeetat Luokka:Maa zh-min-nan:Tē-kiû ko:지구 ms:Bumi ja:地球 simple:Earth th:โลก

Kulttuuri

Kulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa. Yleisesti ottaen kaikki ihmisen toiminta on kulttuuria. Myös kieli kuuluu erottamattomana osana kulttuuriin.
- Jokapäiväisessä kielenkäytössä kulttuuri-sanaa käytetään usein, kun tarkoitetaan korkeakulttuuria eli taidemuotoja, joka usein liitetään eliittiin (ooppera, taidenäyttelyt ym).
- Kulttuuri voi tarkoittaa myös eläinten kulttuuria. Esimerkiksi lintujen kulttuurilla tarkoitetaan linnuiksi määriteltävien eläinten toimintaa, kuten soidinmenoja ja rakennelmia, kuten pesiä. Sana "kulttuuri" johtuu latinankielen sanasta, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Jo muinaiset roomalaiset käyttivät tätä sanaa tarkoittamaan myös "hengenviljelyä". Erik Ahlman sanoi, että toimintana kulttuuri on (aineellisen tai henkisen) aineksen muokkaamista sellaiseksi, mitä se ei alkuaan, luonnostaan, ole. Tämän toiminnan tuloksia ja myös tilaa, joka syntyy, sanotaan myös kulttuuriksi. Ensimmäisen Tietosanakirjan kulttuuri-hakusanan kirjoittaja Arvi Grotenfelt katsoi, että kulttuuri pyrkii muuttamaan taistelun olemassaolosta yhteistyöksi inhimillisen olemassaolon kohottamiseksi. Aineellisen toiminnan ja ihmishengen viljelemisen välillä hän toteaa kehitystä edistävän vuorovaikutuksen: kun ihminen muovailee ympäröivää luontoa ja muodostelee luonnonesineitä tarkoitustensa mukaisiksi, tämä toiminta vaikuttaa takaisin häneen itseensä siten, että hänen omat ruumiilliset ja henkiset kykynsä voimistuvat. Hänen käytännöllinen taidokkuutensa ja älynsä kehittyvät ja ne saavat vuorostaan aikaan läheisempää yhteiselämää ihmisten kesken, jonka johdosta verkalleen moraalisetkin suhteet, tunteet ja käsitteet hienostuvat ja jalostuvat. Kulttuuri jaetaan usein aineelliseen kulttuuriin ja henkiseen kulttuuriin. Aineellinen kulttuuri on sellaisten tuotteiden kuin rakennusten, asusteiden, työvälineiden, kotitaloustarvikkeiden, liikenne- ja kuljetusvälineiden yms. muodostama kokonaisuus. Niinpä aineellisella kansankulttuurilla on myös taidearvo. Henkinen kulttuuri sisältää arvoja, aatteita, mielikuvia, taideteoksia, vertauskuvia, tapoja ja asioita, joiksi nämä aatteet ovat kiteytyneet. Ihmisen käyttäytymistä joudutaan tutkimaan ainakin neljän erityyppisen järjestelmän kannalta. Ne ovat biologinen järjestelmä eli ihmisen elimistö, psykologinen järjestelmä eli persoonallisuus, sosiaalinen järjestelmä kuten ryhmä tai yhteiskunta sekä kulttuurin muodostama järjestelmä. Nämä järjestelmät vaikuttavat toisiinsa mm. siten, että yksilö biologisena ja psykologisena kokonaisuutena asettaa ne edellytykset, joiden vallitessa yhteiskunta ja kulttuuri pääsevät kehittymään. Kun kulttuuri vaikuttaa tietoisuuteen, puhutaan kulttuurin sisäistämisestä, yksilö oppii kulttuurin arvot, tavat ja normit. Yhteiskunnan tasolla kulttuurin arvopäämäärät saavat muotonsa yhteiskunnallisissa laitoksissa. Kulttuuriksi nimitetään usein kokonaisuutta, joka käsittää tiedon, uskomukset, taiteen, moraalikäsitykset, lain, perinteen sekä kaikki muut sellaiset kyvyt ja tavat, jotka ihminen on yhteiskunnan jäsenenä omaksunut. Kulttuuri antaa myös yhteiskunnalliselle toiminnalle merkityksen. Jokin teko, ele tai ilme saattaa eri kulttuureissa merkitä aivan eri asioita. Kulttuuri leviää ja siirtyy sukupolvelta toiselle kopioinnin ja opetuksen kautta. Tämä näkökulma on tärkeä esimerkiksi kulttuuriantropologiassa, sosiaalipsykologiassa ja sosiologiassa. Tästä on kyse, kun puhutaan kulttuurievoluutiosta. Meemiteoria on ehkä tunnetuin kulttuurievoluution mallinnusyritys. Uutta kulttuuria ei kuitenkaan synny biologisen vastaavuuden mukaisesti kopiointivirheiden kautta: sitä luodaan. Ihminen ei ole tyhjä taulu, joka imee passiivisesti vaikutteita ja jota kasvatetaan, vaan luova subjekti, jolla on luontaisen oppimiskyvyn lisäksi myös aktiivinen asenne ja valmiudet kohdata ulkopuolinen maailma haasteineen. Ilman näitä biologisen evoluution luomia vaistoja ei kulttuuriakaan olisi olemassa: meemit eivät selitä luovuutta, joka on psykologinen ominaisuus.

Kulttuuri ja sivistys

Kulttuurin osa-alueista esimerkiksi taide ja uskonto eivät ole edistyviä ja kehittyviä aloja, mutta tiede on: kymmeniä tuhansia vuosia vanhat luolamaalaukset eivät ole modernia taidetta huonompia, mutta esimerkiksi tietämyksemme Kuusta on aivan eri tasolla kuin kivikaudella. Kulttuureja voidaan siis vertailla niiden tieteen mukaan riippumatta siitä, pitääkö korkeaa tieteellistä tasoa tavoittelemisen arvoisena asiana sinänsä. Mahdollisia sivistyksen määritelmiä on monia. Sivistykseksi voidaan kutsua esimerkiksi pyrkimystä vähimmäistää inhimillistä kärsimystä: korkea sivistystaso on tällöin tietoisesti arvottava määritelmä. Sivilisaatio on välitaso kulttuurin ja ihmiskunnan välillä. Sivistyksen käsite on kulttuureihin liittyvä adjektiivi, ja määrittely tuottaa hankaluuksia esimerkiksi englanninkielessä, jossa sana civilisation vastaa sekä sivistystä että sivilisaatiota. Luokka:Kulttuuri ja:文化 simple:Culture

Australia

Australia on saarivaltio, jonka pääkaupunki on Canberra. On olemassa hienoista epäselvyyttä siitä, onko Australia maantieteellisesti saari vai manner. Yksi käsitys on että se kuuluu Oseanian mantereeseen, jolla ei ole varsinaisesti omaa emämannertaan. Toisen käsityksen mukaan Australia olisi ainoa valtio joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, joka tarkoittaa eteläistä.

Historia

Pääartikkeli: Australian historia Ensimmäiset asukkaat saapuivat Australiaan Kaakkois-Aasiasta jo noin 50 000 vuotta sitten. Eurooppalaiset kuitenkin löysivät saaren vasta 1600-luvulla. Yhdistynyt kuningaskunta valloitti osan maanosasta vuonna 1770, perustaen ensimmäisen vankilasiirtokunnan vuonna 1788. Australian kansallispäivä on 26. tammikuuta (Australia Day). Sinä päivänä 1788 saapui kapteeni Arthur Phillip ensimmäisen laivaston kanssa mukanaan ensimmäiset siirtolaiset, jotka olivat pääosin rangaistusvankeja. Australia itsenäistyi 1. tammikuuta 1901, joskin viimeiset siteet emomaahan katkaistiin vasta 3. maaliskuuta 1986. Australian monarkki ja valtionpäämies on kuitenkin edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan Elizabeth II, 'Australian kuningatar'.

Politiikka

Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpää on Yhdistyneen kuningaskunnan Kuningatar Elisabet II, jonka valtaa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa kuitenkin pääministeri hyvin laajoin toimeenpanovalloin. Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue jolla on enemmistö alahuoneessa muodostaa hallituksen. Australian politiikka hallitsee kolme puoluetta:
- Australian kansallispuolue (konservatiivinen)
- Liberaalipuolue
- Australian työväenpuolue (sosiaalidemokraattinen) John Howardin johtama Liberaali puolue on pitänyt hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa vuodesta 1996. Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue:
- Australian demokraatit (keskiluokkainen vasemmistopuolue)
- Australian vihreät
- Yksi kansakunta (oikeistolainen siirtolaisvastainen puolue)

Osavaltiot ja territoriot

Australia on jaettu kuuteen osavaltioon ja useisiin territorioihin. Osavaltiot ovat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia. Tärkeimmät territoriot ovat Pohjoisterritorio (NT) ja Australian Capital Territory (ACT). ACT hallinnoi myös erillistä aluetta Uudessa Etelä-Walesissa, joka tunnetaan nimellä Jervis Bay Territory, jossa on laivastotukikohta ja pääkaupungin satama. Australialla on myös useita asuttuja saaria, joilla on territorio-asema: Norfolkinsaari, Joulusaari ja Kookossaaret. Tämän lisäksi on joukko asumattomia saaria: Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret ja Australian Antarctic Territory.

Maantiede

Australian eläinkunta on kehittynyt pitkään muusta maailmasta erillään. Sille on piirteenomaista runsas pussieläinten lajisto, josta parhaiten tunnetaan kenguru, koala ja vompatti. Suurimmat kaupungit ovat Sydney (4 milj. as.), Melbourne (3,4 milj.), Brisbane (1,4 milj.), Perth (1,2 milj.) ja Adelaide (1,1 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 315 000 asukasta.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- rautamalmi
- bauksiitti
- kupari
- uraani
- hopea
- tina
- jalokivet

Merkittävimmät vientituotteet

- villa ja muut karjatuotteet
- kivihiili
- vehnä
- koneet

Linkit

- [http://www.dundernews.com Dundernews] - Australian Suomi-yhteisön verkkolehti
- [http://maps.google.com/maps?ll=-24.873047,132.626953&spn=41.497559,61.620117&t=k&hl=en Satelliittikuva Australiasta] - Google Maps
- [http://www.terragalleria.com/pacific/australia/ Valokuvia] - Terra Galleria
- [http://www.virtualaustralia.com/australia/photos/ Valokuvia] - Virtual Australia
- [http://www.australia.gov.au/ Commonwealth Online] - Australian viralliset Internet-sivut (englanniksi) ja:オーストラリア ko:오스트레일리아 simple:Australia Luokka:Australia

Talvi

Vuodenajat Suomessa
Vuodenaika	Kuukausi
Talvi	Tammikuu
Talvi	Helmikuu
Kevät	Maaliskuu
	Huhtikuu
	Toukokuu
Kesä	Kesäkuu
	Heinäkuu
	Elokuu
Syksy	Syyskuu
	Lokakuu
	Marraskuu
Talvi	Joulukuu

Vuodenajat

Talvi

Kevät

Meteorologiassa kevät on aikaa, jolloin lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Kesä

Kesällä lämpötila on enemmän kuin 10 °C, ja helle on, jos ulkolämpötila on yli 25 °C.

Syksy

Syksyllä lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Vuodenajat eri asteikoilla

Vuodenajat kuvina

Aiheesta muualla

Luokka:Maantiede ja:季節 simple:season

Kevät

Vuodenajat Suomessa
Vuodenaika	Kuukausi
Talvi	Tammikuu
Talvi	Helmikuu
Kevät	Maaliskuu
	Huhtikuu
	Toukokuu
Kesä	Kesäkuu
	Heinäkuu
	Elokuu
Syksy	Syyskuu
	Lokakuu
	Marraskuu
Talvi	Joulukuu

Vuodenajat

Talvi

Kevät

Meteorologiassa kevät on aikaa, jolloin lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Kesä

Kesällä lämpötila on enemmän kuin 10 °C, ja helle on, jos ulkolämpötila on yli 25 °C.

Syksy

Syksyllä lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Vuodenajat eri asteikoilla

Vuodenajat kuvina

Aiheesta muualla

Luokka:Maantiede ja:季節 simple:season

Syksy

Syksy on yksi lauhkean ilmastovyöhykkeen neljästä vuodenajasta, kesän ja talven välissä. Lauhkeassa ilmastossa syksyllä sato korjataan ja lehtipuut pudottavat lehtensä. Syksyllä päivät lyhenevät ja viilenevät.

Määritelmä

Tähtitieteen kannalta katsottuna, syksy alkaa syyspäiväntasauksella syyskuun 22. tai 23. päivän kohdalla pohjoisella pallonpuoliskolla ja 21. maaliskuuta eteläisellä pallonpuoliskolla, päättyen talvipäivänseisaukseen joulukuun 21. päivän tienoilla pohjoisella- ja kesäkuun 21. päivän tienoilla eteläisellä pallonpuoliskolla. Yleisesti kuitenkin syksynä pidetään pohjoisella pallonpuoliskolla syys-, loka- ja marraskuuta, eteläisellä maalis-, huhti- ja toukokuuta.

Kuvia syksystä

kuva:Autumn colors.jpg kuva:Japanese maple.jpg kuva:Urakuen tea garden 03.jpg

Katso myös

- talvi
- kevät
- kesä Luokka:Ajanlasku Luokka:Ilmasto ja:秋

31. maaliskuuta

31. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 90. päivä (91. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 275 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Irma, Irmeli :- suomenruotsalainen kalenteri: Irma, Irmelin :- ortodoksinen kalenteri: Ylermi :- saamenkielinen kalenteri: Irbmá :- vanhemmissa kalentereissa: Adonias, Altti, Amadeus, Amos, Detlaus, Ester, Qwirinus

Tapahtumia

- 1889 - Eiffelin torni vihittiin käyttöön.
- 1917 - Yhdysvallat otti haltuunsa Yhdysvaltain Neitsytsaaret maksettuaan 25 miljoonaa dollaria Tanskalle.
- 1930 - Haysin elokuvantekoa säätelevä moraalisäännöstö otettiin käyttöön Yhdysvalloissa. Säännöstö asetti tarkat rajat rikosten, uskonnon, seksuaalisuuden ja väkivallan käsittelylle elokuvissa seuraavaksi neljäksikymmeneksi vuodeksi.
- 1931 - Maanjäristys tuhosi Managuan kaupungin Nicaraguassa. 2 000 henkeä sai surmansa.
- 1959 - 14. Dalai-lama Tenzin Gyatso ylitti pakomatkallaan Intian rajan ja hänelle myönnettiin poliittinen turvapaikka.
- 1966 - Avaruustutkimus: Neuvostoliitto laukaisi Luna 10:n, mistä tuli myöhemmin ensimmäinen Kuuta kiertävä avaruusluotain.
- 1967 - Jimi Hendrix poltti kitaransa ensimmäisen kerran Lontoossa Astorian teatterissa. Hänet lähetettiin myöhemmin käsien palovammojen takia sairaalaan.
- 1968 - Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson ilmoitti, ettei hän hae jatkokautta.
- 1970 - Explorer 1 -satelliitti syöksyi Tyyneen valtamereen oltuaan Maan kiertoradalla yli 12 vuotta.
- 1985 - Ensimmäinen WrestleMania pidettiin New Yorkin Madison Square Gardenissa.
- 1986 - Ilmailu: Mexicanan Puerto Vallartaan matkalla ollut Boeing 727 syttyi tuleen ja syöksyi vuorille Mexico Citystä luoteeseen. 166 ihmistä sai surmansa.
- 1991 - Varsovan liitto lopetti toimintansa. Liitto hajotettiin virallisesti 1. heinäkuuta Prahassa pidetyssä kokouksessa.
- 1993 - Näyttelijä Brandon Lee kuoli onnettomuudessa The Crow -elokuvaa kuvattaessa.
- 1994 - Nature -tiedejulkaisu raportoi Etiopiasta löytyneestä ensimmäisestä täydellisestä Australopithecus afarensisin pääkallosta.
- 1998 - Netscape luovutti internetselaimensa lähdekoodin avoimen lähdekoodin lisenssin alaiseksi, mikä loi Mozilla Foundationin, voittoa tavoittelemattoman säätiön johtamaan Mozillan kehitystä.
- 2004 - Google ilmoitti Gmailista, ensimmäisestä selainpohjaisesta sähköpostista (webmail), joka tarjosi 1 gigatavun sähköpostitilan (ilmainen sähköposti kutsumenettelyllä).

Syntyneitä

- 250 - Constantius Chlorus, Rooman keisari († 306)
- 1499 - Paavi Pius IV († 1565)
- 1504 - Guru Angad Dev, sikhien toinen guru († 1552)
- 1519 - Henrik II, Ranskan kuningas († 1559)
- 1596 - René Descartes, matemaatikko († 1650)
- 1675 - Paavi Benedictus XIV († 1758)
- 1732 - Joseph Haydn, säveltäjä († 1809)
- 1809 - Nikolai Gogol, venäläinen kirjailija († 1852)
- 1809 - Edward FitzGerald, runoilija († 1883)
- 1811 - Robert Bunsen, kemisti, keksijä (Bunsenpoltin) († 1899)
- 1900 - Prinssi Henry, Gloucesterin herttua(† 1974)
- 1914 - Octavio Paz, meksikolainen kirjailija, diplomaatti ja vuoden 1990 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja († 1998)
- 1926 - John Fowles, kirjailija
- 1928 - Gordie Howe, jääkiekkoilija
- 1935 - Richard Chamberlain, näyttelijä
- 1939 - Zviad Gamsahurdia, tiedemies ja kirjailija, Georgian tasavallan ensimmäinen presidentti († 1993)
- 1943 - Christopher Walken, näyttelijä
- 1948 - Al Gore, Yhdysvaltain varapresidentti
- 1968 - Kimmo Kinnunen, keihäänheittäjä
- 1971 - Ewan McGregor, näyttelijä

Kuolleita

- 1204 - Eleanor d'Aquitaine, Ranskan ja Englannin kuningatar (s. 1121)
- 1837 - John Constable, taidemaalari (s. 1776)
- 1855 - Charlotte Brontë, kirjailija (s. 1816)
- 1880 - Henryk Wieniawski, säveltäjä
- 1913 - John Pierpont Morgan, yhdysvaltalainen rahoittaja ja pankkiiri (s. 1837)
- 1917 - Emil Adolf von Behring, vuoden 1901 Nobelin lääketieteenpalkinnon saaja (s. 1854)
- 1945 - Anne Frank (oletettu kuolinpäivä), juutalaisvainojen uhri, jonka kuoleman jälkeen julkaistusta päiväkirjasta tuli menestys (s. 1929)
- 1954 - Edwin Armstrong, sähköinsinööri, FM-radion keksijä
- 1980 - Jesse Owens, yleisurheilija
- 1993 - Brandon Lee, näyttelijä (s. 1965) ---- Katso myös: kalenteri ~ 30. maaliskuuta, 1. huhtikuuta Luokka:Maaliskuu -03-31 ms:31 Mac ko:3월 31일 ja:3月31日 simple:March 31 th:31 มีนาคม

Lappi

:Lappi-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Lappi (täsmennyssivu). Lappi (saamen kielellä Sápmi, ruotsin kielellä Lappland, norjaksi Finnmark, venäjäksi Кольский; Kolski) on saamelaisten perinteinen asuinalue. Suomen Lapin kunnissa paitsi Utsjoella saamelaiset ovat vähemmistö. Nykyään Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin historiallinen provinssi. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:
- Ruotsin Norrbottenin lääni
- Norjan Finnmarkin maakunta
- Suomen Lapin maakunta ja Lapin lääni
- Venäjän Murmanskin alue

Murmanskin alue
Saamelaiskielten puhuja-alueet

Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan.

Katso myös

- Pirkkamiehet

Lokakuu

Lokakuu on vuoden kymmenes ja syksyn toinen kuukausi. Lokakuu on yleensä sateinen ja viileä. Kelit ovat huonot ja kuraa joka paikassa. Lokakuussa on 31 päivää. Lokakuun latinankielinen nimi october tulee kahdeksaa merkitsevästä sanasta octo, sillä aikoinaan lokakuu oli roomalaisen kalenterin kahdeksas kuukausi. Muinaisessa Roomassa sotiminen lopetettiin lokakuussa ja taistelurintamalta palattiin kotiin talvea pakoon. Viini täytyi korjata, puristaa mehuksi ja panna käymään. Lokakuussa maamies huolsi työkalunsa ja sotilas aseensa kevättä varten. ms:Oktober ko:10월 ja:10月 simple:October th:ตุลาคม

Dagda

Dagda
Krāslavas rajons

Iedzīvotāji (2004)

2722

Citi nosaukumi

vācu - Dagden

Pilsēta

no 1992.g

Rajons

Krāslavas rajons

Mājaslapa

[???]

Category:Latvijas pilsētas

Hotele w Warszawie �mieszne filmy warsaw apartments slots Darmowe gry online

:: RELATED NEWS ::

Nhạc Phi
Nhạc Phi (Hoa giản thể: 岳飞, Hoa phồn thể: 岳飛, bính ngữ: Yùe Fēi) 17 tháng 3? năm 110