:: wikimiki.org ::

Tanskan Kieli

Tanskan kieli

Tanskan kieltä puhutaan Tanskassa. Se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan. Se on sukua ruotsin ja norjan kielille. Tanskan kieli on virallinen kieli Tanskassa, yksi kahdesta virallisesta Grönlannin kielestä ja yksi kahdesta virallisesta Färsaarten kielestä. Saksan Schleswigissä puhutaan myös tanskaa ja se on siellä virallisesti suojeltu vähemmistökieli.

Ääntäminen

Vaikka tanska kirjoitetussa muodossa on todella samanlaista kuin esim. ruotsi, sitä lausutaan niin eri tavalla ettei sitä välttämättä tajua vaikka osaisi ruotsia. Siinä on esim. useimpien mielestä vaikeita kurkkuäänteitä.

Numerot

Tanskassa numerojärjestelmä eroaa mm. suomen ja ruotsin kielessä käytetyistä desimaaliluvuista. Yli 40 mentäessä numerot perustuvat lukuun 20. Esimerkiksi 60 on tanskaksi tres (lyhennetty tresindstyve), eli 3 kertaa 20. 70 on tanskaksi halvfjerds mikä tarkoittaa (4 - 1/2) kertaa 20.

Kirjoitusjärjestelmä

Tanskassa käytetään latinalaisia aakkosia ja kolmea muuta kirjainta: Æ/æ, Ø/ø ja Å/å. Ennen vuoden 1948 reformeja aa:ta käytettiin å:n sijasta.

Linkkejä

- Wikipedia. Forside Tanskankielinen Wikipedia Luokka:Tanskan kielet ko:덴마크어 ja:デンマーク語

Tanska

Tanska on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on muihin pohjoismaihin verrattuna pieni, vain 43 094 neliökilometriä. Väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden pohjoismaiden kanssa.

Historia

Tanskan yhdisti lopullisesti Harald Blåtand noin vuonna 980. Tällöin tanskalaiset tunnettiin viikinkeinä ja he ryöstelivät, kävivät kauppaa ja kolonisoivat suuria osia Euroopasta. Tanskan vallan alla olikin eri aikoihin Englanti, Norja, Ruotsi, Baltian rannikkoa ja Pohjois-Saksan rannikkoa. Skoone oli osa Tanskaa siihen asti kun se menetettiin Ruotsille vuonna 1658. Tanskan ja Norjan unioni lakkasi olemasta vuonna 1814 ja Norja päätyi uuteen unioniin Ruotsin kanssa. Vuonna 1864 käydyn Toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luopumaan Schleswig-Holsteinista Preussille. Tämän jälkeen Tanska on pitänyt kiinni neutraliteetti-linjasta eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. 9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä miltein koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin. Luettelo Tanskan kuninkaista.

Politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

Läänit

Luettelo Tanskan kuninkaista Tanska jaetaan 13 lääniin (amter) ja 271 kuntaan (kommuner).
- Frederiksborgin lääni
- Fynin lääni
- Kööpenhaminan lääni
- Nordjylland (Pohjois-Jyllannin lääni)
- Riben lääni
- Ringkjøbingin lääni
- Roskilden lääni
- Sønderjylland (Etelä-Jyllannin lääni)
- Storstrømin lääni
- Vejlen lääni
- Viborgin lääni
- Vestsjælland (Länsi-Sjellannin lääni)
- Århusin lääni Kolmella kunnalla on lääninoikeudet:
- Bornholm
- Fredriksberg
- Kööpenhamina Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

Maantiede

Färsaaret Tanska koostuu Jutlandin niemimaasta ja 405 saaresta joista 82 on asutettua. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Suuri Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin. Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin. Lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on laaja itsehallinto. Tanskan korkein piste on noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella.

Väestöjakauma

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa. 84,3 % tanskalaisista kuuluu luterilaiseen Tanskan valtionkirkkoon, Den Danske Folkekirke. Noin 10% kuuluu muihin kristittyihin kirkkoihin ja muslimeja on 2% väestöstä. Muut uskonnot ja uskontokuntiin kuulumattomat mahtuva jäljelle jäävänä vajaaseen prosenttiin.

Kulttuuri

Tunnettuja tanskalaisia:
- Hans Christian Andersen, kirjailija
- Niels Bohr, fyysikko
- Tyko Brahe, tähtitieteilijä
- Karen Blixen, kirjailija
- Søren Kierkegaard, filosofi
- K E Løgstrup, filosofi
- Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
- Bertel Thorvaldsen, taiteilija
- Lars von Trier, ohjaaja

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kalkkikivi
- suola
- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- elintarvikkeet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=56.102683,9.733887&spn=2.720762,8.107910&z=10&t=h&hl=en Tanska Google Mapsissa] Luokka:Tanska fiu-vro:Taani als:Dänemark ms:Denmark zh-min-nan:Dan-kok ko:덴마크 ja:デンマーク simple:Denmark th:ประเทศเดนมาร์ก

Pohjoisgermaaniset kielet

Skandinaaviset kielet (toiselta nimeltään pohjoisgermaaniset kielet) ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja sen germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä. Skandinaavisia kieliä ovat islannin kieli, fäärin kieli, norjan kieli, tanskan kieli ja ruotsin kieli. Norni, jota puhuttiin Skotlannin rannikolla ja saaristoissa, on kuollut sukupuuttoon. Luokka:Kieliryhmät ko:북게르만어군

Norjan kieli

Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan. Norjassa ei kuitenkaan ole yhtenäistä kirjakieltä, vaan maan viralliset kielet ovat kirjanorja (bokmål) ja nykynorja (nynorsk), kaksi alkuperältään varsin erilaista kirjakieltä, jotka eroavat selvästi toisistaan ja joiden kannattajien välillä on esiintynyt aika ajoin katkeriakin kieliriitoja. Norjan kieli oli alkujaan lähempänä islantia ja Färsaarilla puhuttua fäärin kieltä (jotka alkujaan ovatkin muinaisnorjan murteita) kuin tanskaa ja ruotsia, jotka karkeasti sanoen muodostavat skandinaavisten kielten itäryhmän. Silmiinpistävin ero on, että norjassa, fäärissä ja islannissa ovat säilyneet alkuperäiset germaaniset diftongit, jotka ruotsissa ja tanskassa ovat muuttuneet tavallisiksi vokaaleiksi: isl. steinn, no. stein - ta. ja ru. sten "kivi".

Tanska Norjan kirjakielenä

Norja joutui 1300-luvulta alkaen tanskalaisten hallintaan, ja muinaisen norjan kielen kirjallinen käyttö loppui. Kuten muissakin mannerpohjoismaisissa kielissä, myös norjassa kielioppi yksinkertaistui ja monet omaperäiset sanat syrjäytyivät saksalaisten lainojen tieltä. Kuitenkin norjalaiset murteet eritoten maan länsiosissa jäivät hyvin erilaisiksi kuin tanska. Kun raamatunkäännös 1500-luvulla vakiinnutti tanskan kirjakielisen normin, tanskasta tuli norjalaisten virallinen sivistyskieli, jota jokainen kirjallisesta kulttuurista osalliseksi pyrkivä norjalainen sai luvan opetella. Sivistyneistö myös pyrki puhumaan norjan sijasta tanskaa, mutta käytännössä 1600-1700-luvulla kehittynyt ns. sivistynyt puhekieli (det dannede dagligtale) oli norjalaisittain äännettyä tanskaa. Se erosi tanskasta esim. sikäli, että vokaalienväliset konsonantit vaikkapa sellaisissa sanoissa kuin købe (sama sana kuin ruotsin köpa) eivät norjalaisten suussa yleensä pehmentyneet, vaan jäivät äännettäessä koviksi (sana siis äännettiin useimmiten ikään kuin se olisi kirjoitettu køpe). Toisaalta norjalaisia diftongeja ei sivistyneessä puhekielessä suvaittu ollenkaan, vaan niitä pidettiin rahvaanomaisuuden huippuna.

Mistä Norjalle oma kieli?

1800-luvun alussa Norja vaihtoi omistajaa: Wienin kongressi, joka Napoleonin sotien jälkeen järjesteli Euroopan karttaa uuteen uskoon, antoi näet Norjan Ruotsille korvaukseksi Venäjän vuonna 1809 siltä viemästä Suomesta. Nyt kun poliittista yhteyttä Tanskaan ei enää ollut, ei ollut enää syytä ylläpitää kielellistäkään yhteyttä, ja 1830-luvulta alkaen Norjassa virisi vilkas keskustelu mahdollisista kielellisistä uudelleenjärjestelyistä. Kysymys kuului, pitäisikö tanskalaisesta kirjakielestä kehittää norjalaisempi vai norjalaisten kansanmurteiden pohjalta luoda kokonaan uusi kirjakieli. Ensimmäistä vaihtoehtoa asettui puoltamaan kirjanorjan isä Knud Knudsen. Jälkimmäisen valitsi nykynorjan luoja Ivar Aasen.

Knudsen ja kirjanorja

Knud Knudsen (1812-1895) ja hänen seuraajansa asettuivat kannattamaan esim. kovia vokaalienvälisiä konsonantteja sekä eräiden taivutuspäätteiden norjalaistamista (esim. sanan hest "hevonen" monikkoon heste piti norjan mukaisesti saada -r loppuun: hester). Myös æ-kirjaimen käyttöä haluttiin vähentää e:n hyväksi, koska tanskalaisten käsitys siitä, missä sanoissa æ:tä kuului käyttää, ei ollut enää missään yhteydessä edes heidän oman kielensä ääntämiseen, saati sitten norjan. Knudsen kutsui kieltä nimellä riksmål eli koko valtakunnan kieli, mutta vuonna 1929 Norjan parlamentti, suurkäräjät, muutti sen nimen muotoon bokmål, kirjakieli. Tuossa vaiheessa se oli jo kokenut useita uudistuksia ja oli selvästi norjalaisempi kuin jo edesmenneen Knudsenin alkuperäinen, vaatimaton ehdotelma.

Ivar Aasen ja nykynorja

Ivar Aasen (1813-1896) lähti siitä, että erillisen norjan kirjakielen pohjana tulisi olla Folkets virkelige Talesprog, kansan tosiasiallinen puhekieli. 1840-luvulla hän matkusti pitkin Norjan maaseutua ja vertaili murteita, niiden sanastoa ja kielioppia, ja julkaisi työnsä tuloksista aluksi kieliopin ja sanakirjan, sitten hän ryhtyi kehittämään tälle kielelle kirjakielistä normia. Kielen nimeksi tuli aluksi landsmål, maakieli - vasta 1929 suurkäräjät nimesivät sen uudellen nynorskiksi, uusnorjaksi tai nykynorjaksi. Maaseudulla se suurimman suosionsa saavuttikin, ja opetuskieliksi se pääsi ensin kansanopistoihin. Se sai virallisen aseman yhdessä tanskan kanssa jo 1885. Kirjallisuudessa sitä alettiin käyttää jo 1850-luvulta alkaen: esimerkiksi Edvard Griegin kuuluisa laulu Våren - Enno ein gong fekk eg vetren å sjå for våren å røma ("Taas kerran sain nähdä talven pakenevan kevään tieltä") on sävelletty nykynorjankieliseen klassikkoon Aasmund Olavsson Vinjen (1818-1870) runoon. Aasenin luoman kielimuodon ongelmallinen piirre on, että Aasen katsoi olemassa olevan hyviä ja turmeltuneita murteita. Turmeltuneina hän piti ennen muuta itänorjalaisia murteita, joissa esiintyi hänen mielestään liikaa tanskan vaikutusta. Hän ei myöskään suvainnut ns. anbeheitelse-sanoja eli sanoja, joissa oli alasaksalaisperäisiä etuliitteitä (kuten an- ja be-) tai johtopäätteitä (kuten -else tai -heit), vaan haki islannista (!) malleja esimerkiksi substantiivien muodostamiselle adjektiiveista. Tästä syystä esimerkiksi "persoonallisuus", joka on bokmåliksi tanskan ja ruotsin mallin mukaan personlighet, onkin nynorskiksi suosituksen mukaan personlegdom, vaikka käytännössä myös muotoa personlegheit esiintyy. Vastaavasti esimerkiksi liian tanskalaisena pidetylle sanalle moglegheit "mahdollisuus" on koetettu tarjoilla islannin mukaista sanaa mogleik (isl. möguleiki), mutta tämä ei ole oikein ottanut tulta.

Linkkejä

- [http://www.101languages.net/norwegian/ Norwegian 101] Norjan alkeita englanniksi
- Wikipedia. Hovedside Kirjanorjankielinen Wikipedia
- Wikipedia. Hovudside Nykynorjankielinen Wikipedia Luokka:Norjan kielet zh-min-nan:Norge-gí ko:노르웨이어 ja:ノルウェー語

Grönlanti

Kalâtdlit nunât (Kalaallit Nunaat) (grönlanniksi)
Grønland (tanskaksi)


(Suurempi kuva)	(Suurempi kuva)

Motto: -

Grönlannin sijainti

Virallinen kieli

grönlanti, tanska

Pääkaupunki

Nûk (Nuuk) (tansk. Godthåb)

Hallitsija

Margareeta II

Pinta-ala
- Yhteensä
- % jäätikköä

Sijalla 14
2,166,086 km²
85%
Rantaviivaa 41 00 km

Väkiluku
- Yhteensä (2004)
- Tiheys

Sijalla 210
56 854
0,2/km²

Aikavyöhyke

UTC 0:sta +4:ään

Internet-verkkotunnus

.GL

Kansainvälinen suuntanumero

299

Grönlanti (grönlanniksi Kalâtdlit nunât (Kalaallit Nunaat), tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva saari Pohjois-Atlantissa.

Historia

Grönlannin asutettiin ensimmäistä kertaa jo tuhansia vuosia sitten inuitti-sukuisen väestön toimesta, mutta ilmeisesti 300-400-luvuilla asutus hävisi. Viikingit asuttivat Grönlannin (ja nimesivät sen "Vihreäksi maaksi", Grönlanniksi) vuoden 1000 tienoilla, jolloin saaren ilmasto oli huomattavasti nykyistä lämpimämpi. 1400-luvulla skandinaavinen asutus hävisi ilmaston kylmetessä. Nykyisten inuittien eli eskimoiden esi-isät saapuivat Grönlantiin 1200-luvulta alkaen. 1700-luvulla Grönlantiin perustettin jälleen tanskalaisten tukikohta ja saari tunnustettiin Tanskan omaisuudeksi 1815. Vuonna 1979 Grönlanti sai itsehallinnon Tanskan yhteydessä. Kansanäänestys mahdollisesta itsenäisyydestä on suunniteltu pidettäväksi 2005.

Politiikka

Grönlannin yksikamarisessa parlamentissa (Inatsisartut) on 31 neljän vuoden välein suhteellisella vaalitavalla valittavaa edustajaa. Grönlannista valitaan myös kaksi edustajaa Tanskan parlamenttiin. Pääpuolueet ovat Siumut ja Atassut. Grönlanti kuului EEC:hen vuodesta 1975, mutta erosi EU:sta 1985. Pohjoismaiden neuvoston jäsen se kuitenkin on. Viikingit

Maantiede

Viikingit Grönlanti on maailman suurin saari, josta valtaosa on maailman toiseksi suurimman jäätikön peitossa. Jäätikön keskipaksuudeksi arvioidaan n. 1,5 km. Muilta osin saari muodostuu rikkonaisista vuorista, vuonoista, jäävuorista ja pienistä saarista. Korkein vuori on Dolmen (3700 m) Asutus on rajoittunut pienille rannikkoalueille. Jos Grönlantia peittävä jäätikkö sulaisi niin se muistuttaisi todennäköisesti enemmänkin saaristoa kuin Australian tapaista saarta.

Ilmasto

Grönlannin ilmasto vaihtelee voimakkaasti niin pohjoisen ja eteläisen välillä kuin rannikon ja sisämaan välillä. Ilmasto on arktinen. Vuoden keskilämpötila etelässä on +0,5 C,kylmimmän kuukauden keskilämpötila on -7,8 C. Pohjoisessa taasen - 8,7 C (jäätiköllä - 25 C) ja kylmin kuukausi -30,6 C. Kuitenkin esim. kesäisin lämpötila saatta nousta yli 10 C asteeseen.

Kasvisto ja eläimistö

Arktisesta ilmastosta johtuen kasvi- ja eläinlajeja on suhteellisen vähän. Kasvilajeja on n. 500, kalalajeja n. 125, lintuja n. 210. Nisäkkäitä on 33 lajia, joista vain 8 elää maalla. Puita kasvaa hyvin vähän Etelä-Grönlannissa (koivuja), mutta suurilta osin kasvusto on sammalta ja matalaa varvikkoa. Lisäksi viljeltyjä kasveja viljellään vähäisissä määrin Etelä-Grönlannissa sekä saarella on muualta tuotuja eläimiä (esim. vetokoiria, lampaita).

Talous

Grönlannin elinkeinot voidaan jakaa neljään pääryhmään: kalastus/metsästys, mineraalivarat, turismi ja palveluelinkeinot. Valtaosin Grönlanti on riippuvainen kalastuksesta, jonka tärkein saalis on katkaravut. Myös hylkeenpyynnillä ja sen ympärillä toimivalla turkisteollisuudella on merkittävä työllistävä vaikutus. Turismin merkitys on kasvanut, mutta ei ole vielä kovin merkittävä johtuen kaukaisesta sijainnista ja siten hankalista ja kalliista liikenneyhteyksistä. Palveluelinkeinojen puolella julkisella sektorilla on keskeinen rooli ja noin puolet hallinnon tuloista tulee tukena Tanskasta.

Väestöjakauma

Syntyperäisiä grönlantilaisia 87% (inuitteja ja eurooppalaisperäisiä yhteensä), tanskalaisia ja muita 13%

Kulttuuri

Grönlannin kulttuurin tärkeä osa on ollut aina oma kieli. Niinpä tänäkin päivänä Grönlannissa on paljon kirjailijoita, joiden teoksia on julkaistu ja käännetty eri puolilla maailmaa.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- lyijy
- rautamalmi
- kulta
- molybdeeni
- kala
- hylkeet

Merkittävimmät vientituotteet

- kalatuotteet Luokka:Tanskan saaret Luokka:Saaret zh-min-nan:Chheⁿ-tē ko:그린란드 ja:グリーンランド simple:Greenland

Latinalaiset aakkoset

Latinalainen aakkosto tai roomalaiset kirjaimet on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä. Se kehittyi kreikkalaisesta etruskien aakkoston (vanha italia) kautta Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa.
- Ensimmäinen I tarkoitti kreikan Zeta-kirjainta
- C:tä käytettiin G:n ja K:n sijaan
- Toinen I vastasi kirjaimia I ja J
- R kirjoitettiin yleensä P:nä
- V vastasi kirjaimia U, V ja W. Myöhemmin Zeta korvattiin G:llä ja kreikan valloituksen jälkeen 100-luvulla eaa Y ja Z omaksuttiin kreikasta. Kirjaimet J, U ja W lisättiin keskiajalla. Roomalaisten käytössä aakkostossa oli vain isot kirjaimet, pienet kirjaimet muodostuivat kursiivista keskiajalla.

Nykyiset kirjaimet

Isot kirjaimet

Pienet kirjaimet

Kaikki länsieurooppalaiset kielet käyttävät nykyisin latinalaista aakkostoa ja se on levinnyt myös muiden alueiden kielien kirjoitusjärjestelmäksi, jossain tapauksissa syrjäyttäen vanhemman järjestelmän, esimerkiksi turkissa ja vietnamissa. Tarpeen vaatiessa kirjaimistoon on lisätty uusia kirjaimia tai tarkkeita olemassaoleviin kirjaimiin. Tällaisia ovat:
- Treema, eli kirjaimen yläpuoliset pisteet: ü, ä, ö
- Sedilji (koukku): ç, ş
- Ogonek (häntä): ą, ę
- Akuutti: á, í, é
- Gravis: à, è
- Caron (hattu): š, ž, č
- Sirkumfleksi: ô, ê
- Tilde: ã, õ, ñ
- Macron (pituusmerkki): ā, ē, ī
- Breve (Lyhyysmerkki): ă, ĕ, ğ
- Yläpuolinen ympyrä ja pisteet, alapuolinen pilkku ja poikkiviiva: Å, Ŀ, Ț, Ł Joihinkin kieliin on jäänyt kirjaimia aikaisemmista kirjoitusjärjestelmistä, kuten islannin thorn (Þ, þ) tai muinaisenglannin ja keskienglannin wynn (Ƿ, ƿ). Jotkin kirjaimet ovat syntyneet kahden aikaisemman kirjaimen yhdistelminä, kuten Œ œ, Æ æ ja saksan ß.

Katso myös

- Ääntämistä osoittavat eli diakriittiset merkit luokka:kirjoitusjärjestelmät als:Lateinisches Alphabet zh-min-nan:Lô-má-jī ko:로마 문자 ja:ラテン文字 th:อักษรละติน

1948

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan rautatiet kansallistettiin.
- 1. tammikuuta - Arabimilitantit piirittivät Jerusalemin vanhan kaupungin juutalaisalueen.
- 1. tammikuuta - Italian tasavaltainen perustuslaki voimaan.
- 4. tammikuuta - Burma sai itsenäisyyden Britanniasta.
- 17. tammikuuta - Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä Jaavalla.
- 30. tammikuuta - Intian pasifistijohtaja Mahatma Gandhin salamurha.
- 4. helmikuuta - Ceylon, myöhemmin Sri Lanka, sai itsenäisyyden. Kuningas Yrjö VI jäi Ceylonin kuninkaaksi ja valtion päämieheksi.
- 24. helmikuuta - Kommunistipuolue otti vallan Tšekkoslovakiassa.
- 10. maaliskuuta - Tšekkoslovakian ulkoministeri Jan Masaryk kuoli pudottuaan toimistonsa ikkunasta. Tapaus leimattiin itsemurhaksi.
- 3. huhtikuuta - Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman allekirjoitti viiden miljardin dollarin Marshall-avun 16 maalle.
- 9. huhtikuuta - Populistisen presidenttiehdokkaan Jorge Eliécer Gaitánin salamurha aloitti väkivaltaiset mellakat Bogotássa (Bogotazo) ja kymmenvuotisen väkivallan aallon koko Kolumbiassa (La violencia), jossa yli 300 000 tapettiin.
- 9. huhtikuuta - Deir Yassinin verilöyly Palestiinassa, juutalaisten Irgun ja Lehi hyökkäsivät arabisiviilejä vastaan, 107–120 sai surmansa.
- 1. toukokuuta - 213 kommunistia teloitettiin Kreikassa.
- 11. toukokuuta - Luigi Einaudista Italian presidentti.
- 14. toukokuuta - Israelin valtio julistettiin perustetuksi.
- 15. toukokuuta - Egypti, Transjordan, Libanon, Syyria, Irak ja Saudi-Arabia aloittivat sodan Israelia vastaan.
- 18. toukokuuta - Ensimmäinen Kiinan tasavallan lakiasäätävä kokous kokoontui Nanjingissa.
- 21. kesäkuuta - Deutsche Mark Saksan liittotasavallan viralliseksi valuutaksi.
- 24. kesäkuuta - Berliinin saarto alkoi Neuvostoliiton katkaistua tiet ja rautatiet Länsi-Berliiniin.
- 28. kesäkuuta - Kominform syytti Jugoslavian kommunistipuoluetta marxism-leninismin hylkäämisestä ja neuvostovastaisesta asenteesta. Välirikko Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteissa.
- 28. kesäkuuta - Yhdysvallat, Britannia ja Ranska aloittivat kaikkiaan 324 päivää kestäneet ilmakuljetukset Länsi-Berliinin huoltamiseksi.
- 15. heinäkuuta - Palmiro Togliattin, Italin kommunistipuolueen pääsihteerin, murhayritys aloitti lakkoja ympäri maata.
- 20. heinäkuuta - Kylmä sota: Presidentti Harry S. Truman määräsi ensimmäisen rauhanajan sotaväenoton Yhdysvalloissa välien viilentyessä Neuvostoliittoon.
- 24. heinäkuuta - Suuri öljypalo Naantalin satamassa.
- 26. heinäkuuta - Rotusyrjintä lopetettiin Yhdysvaltain armeijassa.
- 12. elokuuta - USA tunnusti Etelä-Korean hallituksen.
- 19. elokuuta - Neuvostojoukot ampuivat saksalaisia Berliinin saartoa vastustaneista mielenosoittajia.
- 6. syyskuuta - Julianasta tuli Alankomaiden kuningatar Wilhelminan erottua terveyssyistä.
- 17. syyskuuta - Lehi murhasi kreivi Folke Bernadotten.
- 28. lokakuuta - Neuvostoliitto veti lähettiläänsä Jugoslaviasta, monet muut kommunistimaat seuraavat päätöstä.
- 2. marraskuuta - Harry S. Truman voitti presidentinvaalin Thomas E. Deweyia vastaan Yhdysvalloissa.
- 12. marraskuuta - Tokiossa sotasyyllisyysoikeudenkäynti tuomitsi seitsemän kuolemaan, mukaan lukien kenraali Hideki Tojon.
- 10. joulukuuta - Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi Yleisen ihmisoikeuksien julistuksen.
- 28. joulukuuta - Egyptin pääministerin Mahmud Fahmi Nokrashin salamurha.

Syntyneitä

- 1. tammikuuta - Henry "Remu" Aaltonen, muusikko
- 4. helmikuuta - Alice Cooper, muusikko
- 15. maaliskuuta - Sérgio Vieira de Mello, diplomaatti
- 17. maaliskuuta - William Gibson, kirjailija
- 22. maaliskuuta - Andrew Lloyd Webber, säveltäjä
- 31. maaliskuuta - Al Gore, Yhdysvaltain varapresidentti
- 3. huhtikuuta - Jaap de Hoop Scheffer, alankomaalainen poliitikko, NATOn 11. pääsihteeri
- 20. huhtikuuta - Terry Pratchett, kirjailija
- 2. kesäkuuta - Pentti Arajärvi, Suomen tasavallan presidentti Tarja Halosen puoliso
- 24. elokuuta - Jean Michel Jarre, muusikko
- 15. lokakuuta - Kari Rajamäki, ministeri, kansanedustaja (SDP)
- 14. marraskuuta - Walesin prinssi Charles
- 3. joulukuuta - Ozzy Osbourne, muusikko
- 6. joulukuuta - Keijo "Keke" Rosberg, formulakuljettaja

Kuolleita

- 30. tammikuuta - Mohandas Gandhi, salamurha
- 30. tammikuuta - Orville Wright, lentokoneen keksijä
- 11. helmikuuta - Sergei Eisenstein, elokuvaohjaaja
- 10. maaliskuuta - Jan Masaryk, Tšekkoslovakian ulkoministeri
- 9. huhtikuuta - Jorge Eliécer Gaitán, kolumbialainen poliitikko (s. 1903)
- 17. huhtikuuta - Suzuki Kantaro, japanilainen amiraali ja ulkoministeri
- 4. elokuuta - Mileva Marić-Einstein, matemaatikko
- 12. elokuuta - Harry Brearley, ruostumattoman teräksen keksijä
- 11. syyskuuta - Muhammed Ali Jinnah, ensimmäinen Pakistanin kenraalikuvernööri
- 17. syyskuuta - Folke Bernadotte, diplomaatti
- 24. lokakuuta - Franz Lehár, säveltäjä
- 23. joulukuuta - Doihara Kenji, Hirota Koki, Itagaki Seishiro, Kimura Heitaro, Matsui Iwane, Muto Akira ja Tojo Hideki, hirtetty Luokka:1948 als:1948 ms:1948 ko:1948년 ja:1948年 simple:1948 th:พ.ศ. 2491

DA

Tohtori on korkeimman yliopistollisen tutkinnon nimitys. Tohtorin tutkinnon tarkoitus on pätevöittää ennen kaikkea tutkijan tehtäviin. Yliopiston korkeimpiin virkoihin vaaditaan tohtorin tutkinto. Professorin virkaan tohtorin tutkintoa ei teoriassa vaadita, sen sijaan edellytetään tieteellistä tai taiteellista pätevyyttä sekä opetustaitoa. Käytännössä professori, jolla ei ole tohtorin tutkintoa, on kuitenkin harvinainen. Tullakseen tohtoriksi täytyy hakeutua yliopistoon jatko-opiskelijaksi. Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai erikoistapauksissa alempi korkeakoulututkinto. Ennen pohjakoulutukseksi vaadittiin lisensiaatin tutkinto, mutta nykyään tohtorin tutkinto suoritetaan yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suorittamatta välissä lisensiaatin tutkintoa. Tohtorin tutkinnon tärkein osa on väitöskirjan laatiminen ja sen puolustaminen julkisesti. Väitöskirja voi olla joko kirjallisesti yhtenäinen kokonaisuus, eli monografia tai useista erillisistä tieteellisistä artikkeleista koostuva artikkeliväitöskirja eli ns. nippuväitöskirja. Väitöskirjan lisäksi tulee suorittaa tutkimusalaan ja -menetelmiin liittyviä syventäviä opintoja. Lisensiaatintutkinnon suorittaneilta jatko-opiskelijoilta tohtorintutkintoa tukevia opintoja vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita vähemmän. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden tunnusmerkki on tohtorinhattu, jonka väri riippuu tieteenalasta. Tällä hetkellä Suomessa voi suorittaa seuraavat tohtorintutkinnot:
- elintarviketieteiden tohtori (ETT)
- eläinlääketieteen tohtori (ELT)
- farmasian tohtori (FaT)
- filosofian tohtori (FT)
- hallintotieteiden tohtori (HTT)
- hammaslääketieteen tohtori (HLT)
- kasvatustieteen tohtori (KT)
- kauppatieteiden tohtori (KTT)
- kuvataiteen tohtori (KuT)
- liikuntatieteiden tohtori (LitT)
- lääketieteen tohtori (LT)
- maatalous- ja metsätieteiden tohtori (MMT)
- musiikin tohtori (MuT)
- oikeustieteen tohtori (OTT)
- psykologian tohtori (PsT)
- sotatieteiden tohtori (ST)
- taiteen tohtori (TaT)
- tanssitaiteen tohtori
- teatteritaiteen tohtori (TeT)
- tekniikan tohtori (TkT)
- teologian tohtori (TT)
- terveystieteiden tohtori (TtT)
- valtiotieteiden tohtori (VTT)
- yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT)

Tohtorintutkinto ulkomailla

Tohtorintutkintojen nimet vaihtelevat maittain mutta kansainvälisesti tunnetuin englanninkielinen nimitys on PhD (Doctor of Philosophy). Muita ovat mm.
- DSc = Doctor of Science
- DA = Doctor of Arts
- DBA = Doctor of Business Administration
- LL.D = Doctor of Laws

Lääkäri

Puhekielessä lääkäriä kutsutaan usein tohtoriksi, onhan esimerkiksi englanniksi sekä lääkäri että väitellyt tohtori doctor. Alan perustutkinto Suomessa on kuitenkin lääketieteen lisensiaatti ja lääketieteen tohtori on tieteellinen jatkotutkinto. Sekaannuksen välttämiseksi voidaan englanniksi lääkäristä käyttää nimitystä MD (Medical Doctor) ja väitelleestä lääkäristä nimitystä MD, PhD. +

Luokka:Tanskan kielet

Tanskan kieliä käsitteleviä artikkeleja. Luokka:Kielet maittain Luokka:Tanska

YEPV

YPVS staat voor: Yamaha Power Valve System. Dit is een powervalve-systeem in de uitlaat van Yamaha-tweetakten dat de uitlaattiming met behulp van een draaiende klep (wals), gestuurd door een centrifugaalgewicht aanpast aan toerentalveranderingen. Gevolg: het uitlaatvolume wordt vergroot met het toenemen van het toerental, waardoor meer vermogen in het middentoerengebied vrijkomt. Later veelal in elektrische uitvoering, en soms uitgevoerd met schuiven i.p.v. walsen. Eerste toepassing was bij 500 cc wegracers in 1977. Soms wel YEPV (Yamaha Exhaust Power Valve) genoemd. Het idee is veelvuldig gecopieerd door andere merken: AEC, ATAC, CTS, HPP, KIPS, RAVE. Categorie: Motorfietstechniek categorie: Yamaha

madrid accommodation nauka eurotax programy �mieszne gry

:: RELATED NEWS ::

Tennis Masters Cup
The Tennis Masters Cup is a tennis tournament played annually at the end of each year, involving the top eight players in the men's tennis world rankings. Unlike all the other events on the men's tour, the Tennis Masters Cup is not a straightforward knock-out tournament. The eight players are divided into two groups of four, and play three round-robin matches each against the other three players in their group. From there, the two players with the best records in each group progress to the semi-finals, with the semi-final winners meeting in the fin