:: wikimiki.org ::

Tasa-arvo

Tasa-arvo

Tasa-arvo tarkoittaa, että eri ihmisillä on tietyssä suhteessa yhtäläinen asema. Tasa-arvoista on esimerkiksi, että naiset ja miehet saavat samasta työtehtävästä yhtä paljon palkkaa. Tasa-arvoa ideologiana kutsutaan egalitarismiksi (tai egalitarianismiksi). Yleisesti ottaen tasa-arvon loukkaaminen on syrjintää. Eritoten rodun perusteella syrjiminen on rasismia ja naisten syrjiminen on sovinismia.

Tasa-arvon järjestäminen

Suomessakin jokainen poliittinen puolue sanoo kannattavansa tasa-arvoa, mutta puolueiden näkemykset käytännön toteutuksesta vaihtelevat laidasta laitaan. Kuvaavaa on, että jokainen puolue kutsuu omaa tasa-arvoaan todelliseksi tasa-arvoksi. Jos esimerkiksi opettajista suurin osa on naisia, erilaiset näkökulmat asiaan voisivat olla:
- Kiintiöt: otetaan opettajakoulutukseen tasan 50% miehiä ja 50% naisia, riippumatta heidän pätevyydestään
- Tasoitus: annetaan lisäpisteitä vähemmistösukupuolen hakijoille, jotta tasoitettaisiin eroja
- Valistus: markkinoitaisiin miesopettajia sekä potentiaalisille hakijoille että muulle yhteiskunnalle ja yritettäisiin muuttaa kulttuuria
- Valvonta: varmistettaisiin, että hakuprosesseissa ja pisteytyksissä ollaan sukupuolineutraaleja, eikä kukaan syrji ketään missään vaiheessa
- Puuttumattomuus: katsotaan, että tämä vain on asioiden luonnollinen tila kulttuurillisen evoluution tuloksena tai että asiaan ei muuten pidä puuttua.

Tasa-arvon ideologiat

Tasa-arvon pahimpia esteitä ovat esimerkiksi kastijärjestelmä Intiassa tai aikoinaan luokkajako Suomenkin feodaaliyhteiskunnassa. Marxilaisten mielestä vielä nykyäänkin teollisuusmaissa vallitsee luokkayhteiskunta liian vapaan kapitalismin ansiosta. Laillistettua syrjintää kohtaan nousi valistusaikana ideologia, jonka mukaan kaikkien ihmisten tuli olla tasa-arvoisia lain edessä. Filosofeista ja yhteiskuntavaikuttajista eritoten Immanuel Kant ja Voltaire julistivat, että ketään ei saanut asettaa etulyöntiasemaan lain edessä, vaan saman lain piti koskea kaikkia. Perimmilleen johdettuna valtion neutraaliusperiaate ja tasa-arvo lain edessä tarkoittavat jopa, että köyhiä ei saa suosia rikkaiden kustannuksella (ks. minarkia). Mahdollisuuksien tasa-arvo oli toinen nimi, jota valistusajan filosofit käyttivät tasa-arvostaan. Kaikilla tuli olla yhtäläinen mahdollisuus vaikkapa omistaa viljelemänsä maa tai ryhtyä papiksi. Nykyisin mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa pikemminkin peruslähtökohtien tasoittamista yhteiskunnassa niin, että esimerkiksi kenelle tahansa kustannetaan ilmainen koulutus yliopistossa riippumatta tulotasosta, vain osaaminen ratkaisee. Tasa-arvoa lain edessä taas on esimerkiksi marxilaisessa perinteessä kutsuttu muodolliseksi tasa-arvoksi, koska kaikilla ihmisillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia menestyä yhteiskunnassa. Sosialistit kannattavat usein lopputulosten tasa-arvoa eli esimerkiksi tuloerojen ja varallisuuserojen vähäisyyttä.

Tasa-arvon muotoja

Tasa-arvo lajeihin kuuluu:
- Sukupuolinen tasa-arvo
- Uskonnollinen tasa-arvo
- Seksuaalinen tasa-arvo
- Poliittinen tasa-arvo

Tasa-arvon ja demokratian suhde

Vasemmistolaisessa perinteessä kantava argumentti on ollut yhdistää demokratia ja tasa-arvo toisiinsa. Tällöin väitetään, että demokratia ei toteudu liian epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa, koska siinä rikkaat saavat vaikutusvaltaa poliittiseen elämään. Tähän liittyen on esitetty väitteitä, joiden mukaan poliittisen ja taloudellisen eliitin edustajat sekä tärkeissä asemissa olevat virkamiehet olisivat osittain samaa joukkoa. Tasa-arvoisempi yhteiskunta taas väitetysti lisää intressien yhteneväisyyttä eri väestönosien kesken. Muodollinen tasa-arvo ei tämän argumentin mukaan tuo tasa-arvoisia poliittisia vaikutusmahdollisuuksia, minkä vuoksi parempiosaiset pystyvät uusintamaan vallitsevan tilanteen.

Sitaatteja

"Kapitalismin pelko on pakottanut sosialismin laajentamaan vapautta, ja sosialismin pelko on pakottanut kapitalismin lisäämään tasa-arvoa" :- William James Durant "Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia" :- George Orwell

Katso myös

- Marxilaisuus
- Liberalismi
- Taloudellinen yhdenmukaisuus (economic equality)

Linkkejä

- [http://www.freedomsnest.com/cgi-bin/q.cgi?subject=equality] Sitaatteja tasa-arvosta
- [http://www.tsowell.com/] Tom Sowell ja hänen vastailmestynyt kirjansa tasa-arvo-ohjelmista ympäri maailmaa

Egalitarismi

Egalitarismi on näkemys, jonka mukaan tasa-arvon tulisi vallita tietyssä ryhmässä tietyin tavoin. Erilaisia egalitaristisia näkemyksiä voidaan ymmärtää parhaiten tutkimalla keiden kaikkien tulisi olla tasa-arvoisia, ja missä suhteissa. Yleisiä egalitarismin lajeja ovat taloudellinen, moraalinen, juridinen, demokraattinen, poliittinen, sukupuolellinen ja mahdollisuuksellinen egalitarismi. Taloudellisen egalitarismin mukaan tulonjako pitäisi tasapuolistaa, jotta kaikki omistaisivat yhtä paljon. Juridisen egalitarismin mukaan lain tulisi kohdella samalla tavoin kaikkia ihmisiä. Moraalisen egalitarismin mukaan kaikkien ihmisten ihmisarvo on yhtäläinen. Demokraattisen egalitarismin mukaan jokaisen ihmisen äänen pitäisi kuulua yhtä hyvin poliittisissa asioissa. Poliittisen egalitarismin mukaan poliittista valtaa tulisi käyttää tasaveroisesti kansalaisia kohtaan. Mahdollisuudellisen egalitarismin mukaan kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet taloudelliseen toimintaan. Luokka:Poliittinen ideologia

Sovinismi

Sovinismi (ransk. chauvinisme) tarkoittaa nykyisin lähinnä miesten ylivaltaa naisten yli kannattavaa aatetta. Aiemmin sana tarkoitti lähinnä kiihkoisänmaallisuutta, mutta myös yleisemmin kiihkoilevaksi koettua tai väitettyä aatetta tai toimintaa. Sana johtuu (alkuperäisessä merkityksessään) ranskalaisen näytelmän la cocarde tricolor (1831) hahmon nimestä "Nicolas Chauvin". Englannissa käytettiin ilmaisua "male chauvinism" miesten ylivallaksi tai naisten sortamiseksi koetuista asioista erotukseksi muusta kiihkomielisyydestä. Sen mukaisesti on Suomessa ruvettu puhumaan miessovinismista, mutta määriteosa on nykyisin melko tarpeeton, koska sanan "sovinismi" vanhempi käyttö on lähes hävinnyt. Nationalistit ovat omaksuneet sanan chauvinismi-asussa kuvaamaan jälleen alkuperäistä merkitystään erottaakseen itsensä heistä. Luokka:Sosiologia

Immanuel Kant

Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 - 12. helmikuuta 1804), oli merkittävä preussilainen filosofi, jota pidetään valistusajan viimeisenä suurena henkilönä ja etenkin pohjoismaisessa perinteessä eräänä historian vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista.

Dogmaattisesta unesta herääminen

Kant oli nuorena metafyysikko perinteisemmässä mielessä, mutta hän sanoi David Humen herättäneen hänet "dogmaattisesta unesta". Hume esitti esimerkiksi, että kausaliteettia ei voida havaita aistein eikä myöskään johtaa ihmisen järjestä. Kant piti tällaisia ajatuksia tieteenfilosofian perustan murentavina, ja pyrki luomaan filosofisen järjestelmän, jossa kausaliteetti ja muut havaitun maailman säännönmukaisuudet voidaan "pelastaa" skeptisiltä vastaväitteiltä. Kantin filosofian yhtenä lähtökohtana on myös kristinuskon puolustaminen, kuten hän itse ilmoitti.

Transsendentaalinen idealismi

Kant tunnetaan parhaiten transkendentaalisesta idealismistaan, jonka mukaan tuomme tietokyvystämme lähtöisin olevia muotoja ja konsepteja raa'an maailman havaintoihimme, joita emme muuten kykenisi tulkitsemaan. Tämän ajatus yhdistää pitkään vallalla olleet kaksi vastakkaista näkemystä: rationalismin, jonka mukaan varmaa tietoa voidaan saada vain järjellä ja empirismin, joka luottaa ainoastaan havaintoihin. Kant nimesi 12 ymmärryksen peruskategoriaa, joiden läpi havaintomme maailmasta suodattuvat mieleemme. Näitä ovat muun muassa ykseys, moneus, satunnaisuus, välttämättömyys, aika, tila ja syysuhde. Emme voi koskaan saada tietoa maailmasta sinänsä, koska emme voi käsittää asioita ilman näitä kategorioita. Kant teki perinteiseen tiedon luonnetta käsittelevään keskusteluun uuden jaon analyyttiseen ja synteettiseen. Linkki: A priori ja a posteriori.

Kantin muut filosofiset opit

Estetiikassa Kant kannatti näkemystä, jonka mukaan esteettinen arvostelma tehdään tunteella, mutta tunne voi olla objektiivisessa mielessä joko oikeassa tai väärässä. Moraalifilosofiassa Kant oli velvollisuusetiikan kannattaja. Hänen mielestään järjellä voimme nähdä tietyt käskyt objektiivisesti oikeiksi moraalin ohjenuoriksi. Näiden oikeiden käskyjen perustana on "kategorinen imperatiivi", jonka mukaan ihmisen on toimittava siten, että hänen toimintansa kantava ajatus voi periaatteessa tulla laiksi kaikkina aikoina. Esimerkiksi valehtelu on väärin, koska jos valehtelusta tulisi yleinen ohjenuora, silloin puhumisesta menisi merkitys, jota valehtelija ei itsekään halua.

Kantin persoona

Kant oli aikanaan pidetty seuramies. Hän piti myös suosittuja maantiedon luentoja, vaikkei koskaan itse poistunut Itä-Preussin Königsbergistä (nykyinen Venäjän Kaliningrad). Kant sanoi, että olisi halunnut nuorena naimisiin, mutta hänellä ei ollut rahaa siihen. Vanhempana hänellä taas olisi ollut rahaa, mutta hän ei ollut enää kiinnostunut ajatuksesta.

Myöhempi näkökulma

Kantin filosofian perusajatus, jonka mukaan ihmisen tietokyky antaa havaitulle maailmalle sen muodon kausaliteettia ja joitain fysiikan perusominaisuuksia myöten, ei ole kovin suosittu nykyään. Toisaalta esimerkiksi nykyaikainen neurologia käyttää yhä osittain kantilaista käsitteistöä. Kant tiivisti aikansa ajatuksia ja tarjosi valtavan haasteen myöhemmille filosofisille ajattelijoille empirismin, rationalismin ja moraalifilosofian kriittisellä synteesillään.

Teokset

Kantin kuuluisin kirja Puhtaan järjen kritiikki käsittelee tieto-oppia ja ontologiaa. Kirja on pyrkimys pelastaa tieteenfilosofin David Humen esittämiltä skeptisiltä väitteiltä ja luoda pohjaa uudelle ihmisen tietokykyyn huomiota kiinnittävälle ajattelutavalle filosofiassa. Teos on erittäin pitkä ja vaikeaselkoinen. Kun se aikanaan julkaistiin, meni monta vuotta, ennen kuin teoksesta alkoi ilmestyä kommentaareja. Kantin kaksi muuta pääteosta ovat nimeltään "Käytännöllisen järjen kritiikki", joka käsittelee etiikkaa, sekä "Arvostelukyvyn kritiikki", joka käsittelee estetiikkaa.

Lista Kantin teoksista

- Allgemeine Naturgeschichte und Theorie des Himmels, (1755)
- Principiorum Primorum Cognitionis Metaphysicae Nova Dilucidatio, (1755)
- Der Einzig Mögliche Beweisgrund zu einer Demonstration des Dasein Gottes, (1763)
- Beobachtungen über das Gefühl des Schönen und Erhabenen, (1764)
- Untersuchungen über die Deutlichkeit der Grundsätze der Natürlichen Teologie und der Moral, (1764)
- Träume eines Geistersehers, Erläutert Durch die Träume der Metaphysik, (1766)
- De Mundi Sensibilis Atque Intelligibilis Forma et Principiis, (1770)
- Puhtaan järjen kritiikki, (Kritik der Reinen Vernunft, 1781)
- Prolegomena zu einer Jeden Künftigen Metaphysik, (1783)
- Idee zu einer allgemeinen Geschichte in Weltbürgerlicher Absicht, (1784)
- Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, (1785)
- Metaphysiche Anfangsgründe der Naturwissenschaft, (1786)
- Kritik der Praktischen Vernunft, (1788)
- Kritik der Urteilkraft, (1790)
- Religion Innerhalb der Grenzen der Blossen Vernunft, (1793)
- Zum Ewigen Frieden, (1795) suomeksi Ikuiseen Rauhaan, Jaakko Tuomikoski
- Metaphysik der Sitten, (1797)
- Anthropologie in Pragmatischer Hinsicht, (1798)
- Über die Fortschritte der Metaphysik Seit Leibniz und Wolff, (1804)

Katso myös

- Kategorinen imperatiivi Kant, Immanuel Kant, Immanuel ko:이마누엘 칸트 ja:イマヌエル・カント simple:Immanuel Kant th:อิมมานูเอิล คานท์

Minarkia

Minarkismi on klassisesta liberalismista johdettu liberaali poliittinen ideologia, jonka lähtökohtana on valtion minimaalisuus. Minarkismin mukaan ainoastaan minimivaltio eli yövartijavaltio voidaan sallia. Yhdessä anarkokapitalismin kanssa se muodostaa libertarismin. Kaikista liberalismin aatesuunnista minarkismi muistuttaa eniten 1800-luvun klassista liberalismia. Se ei kaikkien mielestä kuitenkaan ole sama asia. Minarkismi käsitteenä on muotoutunut koherentiksi ideologiaksi vasta 1900-luvulla, jolloin sanan minarkismi (englanniksi minarchism) keksi anarkokapitalisti Samuel Edward Konkin III. Esimerkiksi Adam Smith kannatti kilpailulainsäädäntöä ja majakoiden valtiollista omistusta ja John Stuart Mill piti jonkinlaista sosiaaliturvaa tarpeellisena. Minarkismi muistuttaa kuitenkin enemmän tyypillistä klassista liberalismia kuin sosiaaliliberalismi tai anarkokapitalismi. Minarkismi poikkeaa sosiaaliliberalismista siinä, että sosiaaliliberalismiin kuuluu sosiaalivaltio eli verotuksella rahoitettu sosiaalipoliittinen tulonsiirtojärjestelmä; tätä minarkistit pitävät yksityisen omistusoikeuden ja kehollisen itsemääräämisoikeuden loukkauksena. Minarkismi poikkeaa anarkokapitalismista siinä, että minarkismissa on minimivaltio, joka voi verottaa ja estää minimivaltion kanssa kilpailevien yrittäjien kuten yksityisarmeijoiden ja yksityisten vartijoiden toimintaa. Minarkismin ja anarkokapitalismin välisistä eroista ei vallitse täyttä yksimielisyyttä, mutta yleisen käsityksen mukaan erona on vähintään yksi seuraavista kolmesta kriteeristä: #valtion olemassaolo, #valtion kanssa kilpailevien yksityisten oikeusjärjestelmien kieltäminen, #valtion verotusoikeus. Minarkismin mukaan valtion ainoa tehtävä on torjua henkirikoksia, väkivaltarikoksia, yksilön vapauteen kohdistuvia rikoksia (kidnappaus tms.) ja omaisuusrikoksia sekä vieraiden valtioiden hyökkäyksiä tai kotimaisten ihmisoikeusrikollisten vallankaappausyrityksiä. Rikollisuutta minimivaltio torjuu vain suoraan rikollisuuteen puuttumalla eikä esimerkiksi huumeiden kieltolailla tai muilla minarkismin mukaan yksilönvapautta vähentävillä keinoilla. Yhteinen nimittäjä näille minarkismin kannattamille valtion tehtäville on kansalaisten hengen, vapauden, turvallisuuden ja omaisuuden puolustaminen. Mitään muita tehtäviä ei valtiolla pidä olla libertarismin mukaan. Minarkistisen talousmallin idea on siis pitkälle menevä kapitalismi. Tehtäviensä toteuttamiseksi minimivaltiolla on tyypillisesti #rikokset ja rangaistukset määrittelevä lainsäädäntökoneisto, #ylintä poliittista toimeenpanovaltaa käyttävä hallitus, #tuomiovaltaa käyttävä oikeuslaitos, #rangaistuksia toimeenpaneva vankilalaitos, #rikoksia tutkiva ja torjuva poliisi, #valtakunnan ulkoista turvallisuutta ja laillista yhteiskuntajärjestystä ylläpitävä puolustuslaitos, #verovirasto. Suomessa liberaaliin minimivaltioon kuuluvia instituutioita ovat siis eduskunta, valtioneuvosto, tuomioistuimet, vankilat, poliisi, puolustusvoimat ja verovirasto. Jotkut minarkistit eivät välttämättä kannata valtiollista vankilalaitosta tai kannattavat sen toimintojen ulkoistamista yksityisille vankilayhtiöille. Minimivaltiossa voi olla myös yksityisiä välimiestuomareita, vartiointiliikkeitä, yksityisetsiviä ja suojeluskuntatyyppisiä yksityisiä puolustusorganisaatioita. Ayn Rand ja monet muut objektivistit eivät kannata verotusta, vaan heidän mielestään valtio pitäisi rahoittaa vapaaehtoisesti, yksityisten tahojen keskinäisten sopimuksien juridisesta ylläpidosta perittävän palvelumaksun tuotolla. Jotkut ns. ultraminarkistit haluaisivat valtion hoitavan vieläkin vähemmän tehtäviä. Valtiollahan ei ole pakko olla omaa tuomioistuinlaitosta, armeijaa eikä poliisia, vaan nekin voidaan ulkoistaa ja yksityistää. Jotkut minarkistit eivät halua, että minarkistista lainsäädäntöä koskaan muutettaisiin, joten heidän mielestään eduskunta tai muu lakeja säätävä elin ei ole tarpeellinen ja voi olla vahingollinenkin, koska se voisi säätää vapautta loukkaavia lakeja. Valtioneuvostoakaan ei välttämättä tarvita, vaan sekin voi olla vapaudelle vaarallinen.

Minarkisteja

Suuri osa minarkismista perustuu suoraan klassiseen liberalismiin, joten sen perusteokset ovat luettavaa myös minarkisteille. Muita kuuluisia minarkistisia ajattelijoita ovat:
- Robert Nozick
- Ayn Rand
- Ludwig von Mises Luokka:Liberalismi Luokka:Poliittinen ideologia

Mahdollisuuksien tasa-arvo

Mahdollisuuksien tasa-arvo on tasa-arvon käsitys, jonka mukaan jokaisella yksilöllä pitäisi olla samat mahdollisuudet toteuttaa toiveitaan. Se poikkeaa lopputulosten tasa-arvosta, jonka mukaan kaikilla pitäisi olla saman verran. Mahdollisuuksien tasa-arvo liittyy siten liberalismiin ja deontologiseen etiikkaan, jotka painottavat prosessia eivätkä lopputulosta. Mahdollisuuksien tasa-arvon käsite on moniselitteinen ja kiistanalainen. Vapaan markkinatalouden kannattajat eli markkinaliberaalit usein katsovat, että vapaa markkinatalous sinänsä toteuttaa mahdollisuuksien tasa-arvon. Sosiaaliliberaalit ja sosialistit sen sijaan usein katsovat, että mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen edellyttää valtiolta aktiivisia toimia eli sosiaalivaltion mahdollisuuksien luomiseksi. Mahdollisuuksien tasa-arvoa voidaan pitää mahdottomana toteuttaa käytännössä, koska reaalimaailmassa kaikilla ei mitenkään voi olla samoja mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien tasa-arvon käsite voidaan myös katsoa käytännössä samaksi kuin lopputulosten tasa-arvo, koska ihmisillä voi olla samat mahdollisuudet vain, jos heillä on samat lähtökohdat, jotka ovat myös lopputuloksia. Monet ihmiset eivät usko, että ihmiset jättäisivät mahdollisuuksia käyttämättä esimerkiksi laiskuuden takia. Mahdollisuuden käsite on siis epäselvä ja kiistanalainen. Determinismin mukaan ihminen toimii ennalta vallinneiden syiden mukaan eikä hänellä välttämättä ole vapaata tahtoa. Luokka:Etiikka

Marxismi

Marxismi on yhteiskunnallisen ajattelun traditio, joka juontuu Karl Marxin teorioista. Marxismissa on monta eri suuntausta joiden näkemykset poikkeavat toisistaan. Keskeinen jako oli aiemmin länsimaisen akateemisen marxismin sekä toisaalta Neuvostoliiton marxismi-leninismin välillä. Länsimaiden akateeminen marxismi oli suurelta osin sanoutunut irti Neuvostoliitosta.

Marxilainen filosofia

Marxilaiseen filosofiaan kuuluvat historiallinen materialismi, materialistinen dialektiikka ja paljon muita teoreettisen filosofian osa-alueita. Ks. erillinen artikkeli marxilaisesta teoreettisesta filosofiasta. Marxilainen filosofia on ollut suosituinta manner-euroopassa. Se on joskus katsottu osaksi mannermaista filosofiaa. Erityisesti Frankfurtin kriittinen koulukunta oli pitkään marxismin tunnettu edustaja. Viime aikoina tunnettu marxilaista filosofiaa edustava teos on ollut esimerkiksi tunnettu "Empire" -kirja.

Marxismi yhteiskuntatieteissä

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa marxismilla on vahvat perinteet. Esimerkiksi politiikan tutkimuksessa kansainvälisten suhteiden teorioissa marxismi oli pitkään yksi kolmesta koulukunnasta liberalismin sekä realismi/nationalismin rinnalla (nyttemmin tämä kenttä nähdään usein hajanaisempana). Marxilaista kansainvälisten suhteiden teoriaa edustavat nykyään esimerkiksi uus-gramscilaiset hegemoniateoriat. Samoin esimerkiksi sosiologiassa marxismilla oli pitkään vahva asema. Taloustieteessä marxismi ei sen sijaan koskaan ollut kovin vahvoilla länsimaiden yliopistossa, joskin marxilaisia taloustieteen professoreja on edelleen suurten maiden pienissä yliopistoissa. Länsimaisissa taloustieteen suuntauksissa Marxismia ovat edustaneet esimerkiksi monet riippuvuusteorian edustajat, ranskalainen regulaatiokoulukunta (josta käsite fordismi on lähtöisin), sekä maailmanjärjestelmäteoria. Historiantutkimuksessa marxismi on edelleen yksi teoreettinen vaihtoehto muiden joukossa. Marxilaisessa historiantutkimuksessa tärkeää on tuotantovälineiden ja teknologian kehityksen vaikutus muuhun yhteiskuntaan.

Marxismi poliittisena ideologiana

Poliittisena ideologiana marxismi perustettiin tärkeänä vaihtoehtona liberalismille sekä konservatismille, jotka olivat hallinneet länsimaista kulttuuria modernilla aikakaudella. Marxismi kansainvälisen kommunistisen liikkeen muodossa on myös ollut länsimaisen kapitalismin päävihollinen ainakin vuosina 1917-1991. Kommunismin romahtaminen 1900-luvun lopulla ei tarkoittanut marxismin poliittisen ideologian kuolemaa, koska monet marxilaiset olivat hylänneet tukensa Neuvostoliitolle jo aiemmin. Suomessa 1970-luvulla esiintynyt taistolaisuus oli länsimaissa suhteellisen poikkeuksellinen ilmiö, ja muiden maiden nuoret radikaalit 1970-luvulla pitivät Leonid Brezneviä yleensä konservatiivisena hahmona. Neuvostoliittoa ennen sen romahtamista tukeneet marxilaiset saattoivat aatteen hylkäämisen sijasta muuttaa suhtautumistaan Neuvostoliittoon (joissakin poikkeustapauksissa he kehittelivät salaliittoteorioita, jotka selittävät, miksi Neuvostoliitto romahti, vaikka se oli heidän mielestään ollut hyvä yhteiskunta).

Marxilaisia suuntauksia

- marxismi-leninismi
- trotskilaisuus
- maolaisuus
- vasemmistokommunismi
- autonominen marxilaisuus
- vasemmistososialismi
- analyyttinen marxismi Luokka:Sosialismi Luokka:Poliittinen ideologia luokka: Filosofian koulukunnat luokka: yhteiskuntatiede zh-min-nan:Marx-chú-gī ko:마르크스주의 ja:マルクス主義 simple:Marxism th:ลัทธิมาร์กซ

Uskonnollinen tasa-arvo

Uskonnollinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ihmisiä ei kohdella eriarvoisesti uskon tai vakaumuksen mukaan. Tähän liittyy oleellisesti uskonvapaus sekä uskontokuntien poliittisen vaikutusvallan vähentäminen. Merkittävimpiä uskonnollisen tasa-arvon ja uskonvapauden puolesta puhujia oli Karl Marx.

Uskonnollinen tasa-arvo Suomessa

Suomessa uskonnonvapaus kuuluu perusoikeuksiin. Uskonnonvapaus vahvistettiin jo vuoden 1919 hallitusmuodossa. Vuoden 1923 alusta tuli sallituksi olla kuulumatta mihinkään uskontokuntaan. Uskonnonvapauden perusteella jokainen ihminen saa halutessaan harjoittaa mitä tahansa uskontoa tai olla uskomatta mihinkään. Myös uusien uskontojen perustaminen sallittiin, kun samalla tavalla ajattelevia on yli 17 henkilöä. Lain mukaan ketään ihmistä ei saa tuomita tai syrjiä uskonnon tai uskonnottomuuden perusteella. Suomessa evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on uskonnollisista yhteisöistä verotusoikeus. Luokka:Yhteiskunta

Seksuaalinen tasa-arvo

Seksuaalinen tasa-arvo tarkoittaa ihmisen tasa-arvoa seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Näin ollen niin homo- kuin heteroseksuaalitkin olisivat toisiinsa nähden tasa-arvoisia. Esimerkiksi parisuhteiden rekisteröinti seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta kuuluu seksuaaliseen tasa-arvoon.

Seksuaalinen tasa-arvo Suomessa

Suomessa on virallisesti julistettu seksuaalinen tasa-arvo, jonka mukaan ihmisiä ei saa syrjiä seksuaalisen suuntauksen mukaan työ- kuin yksityiselämässäänkään. Käytännössä erilaiset ennakkoluulot estävät lain hengen täydellistä toteutumista. Katso myös: Homoseksuaalisuus ja uskonto

Marxilaisuus

Marxilainen filosofia

Marxismi yhteiskuntatieteissä

Marxismi poliittisena ideologiana

Marxilaisia suuntauksia

Taloudellinen yhdenmukaisuus

Taloudellinen yhdenmukaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella on sama määrä omaisuutta. Kannattajien mielestä jokaisella on oikeus samaan määrään omaisuutta, vastustajien mielestä jokaisella tulee olla oikeus päättää itse omasta omaisuudestaan, kuluttaako sitä vai hankkiiko lisää, eikä ketään voi pakottaa antamaan omaisuuttaan toiselle. Käsitteellä "taloudellinen tasa-arvo" tarkoitetaan joskus taloudellista yhdenmukaisuutta, joskus taas sitä, että jokaisella on sama omaisuudensuoja ja oikeus päättää omasta omaisuudestaan. Useimmissa maailman maissa ollaan lähempänä jälkimmäistä, sosialistisissa maissa pyritään teoriassa edelliseen, käytännössä missään ei kumpaakaan ole toteutettu täysin.

Drylabbing

Drylabbing is the practice of creating scientific data without performing any tests. It is often used as a term of contempt.

Examples

- A forensics laboratory creating reports without performing any tests of the crime scene evidence

Sources

- NYT Ju1 1, 2005

Muzyczne gry online zujer gambling Dorota Rabczewska blackjack

:: RELATED NEWS ::

Wikipedia:WikiProject WikiAwards
WikiAwards is a project that attempts to organize the award-giving articles in Wikipedia. These awards are similar to the Academy ones but on different subjects. Here the users become the Academy Members. The WikiAwards articles are considered Articles because of its statistical interest and information about wikipedians opinion in categories such as History, Arts or Sports, and it is also a great way of exploring the other articles. Example: First, a question is posed like: "For you, what was/is the greatest civilization ever?". Then the participants vote in whatever they thin

Zeta Reticuli
Zeta Reticuli (ζ Ret / ζ Reticuli) is a binary star system located about 39 light years away from Earth. It is in the constellation Reticulum, and is visible to the unaided eye under very dark skies. Because of the southerly location of the system, it is not visible north of the tropics. Originally thought to be

Normal extension
In abstract algebra, an algebraic field extension L/K is said to be normal if L is the splitting field of a family of polynomials in K[X]. The following conditions are equivalent to L/K being a normal extension:
- Let K^a an algebraic closure of K
Read More...

Rally's Drive-In
Checkers Drive-In Restaurants, Inc. is an American fast food restaurant chain operating under the names Checkers and Rally's Hamburgers. Currently, the company operates 407 Checkers restaurants and 389 Rally's restaurants across the country. They both specialize in hamburgers,

Rally's
Checkers Drive-In Restaurants, Inc. is an American fast food restaurant chain operating under the names Checkers and Rally's Hamburgers. Currently, the company operates 407 Checkers restaurants and 389 Rally's restaurants across the country. They both specialize in hamburgers,

Matteo Maria Boiardo
Matteo Maria Boiardo (c. 1434 – December 20, 1494), was an Italian poet, born at, or near, Scandiano (Reggio Emilia); died at Reggio. The son of Giovanni di Feltrino and Lucia Strossi, he was of noble lineage, ranking as Count of Scandiano, with seignorial power over Arceto,

San Marino at the 2004 Summer Olympics
San Marino nominated six athletes to compete in the 2004 Summer Olympics. San Marino competed in 11 other Olympic Summer Games, these being 1960, 1964, 1968, 1972, 1976, 1980, 1984, 1988, 1992, 1996, and 2000. No athlete from San Marino has won a medal to this date.

Results by event

Athletics

Men's 100 metres:
-

Leeds Bradford International Airport
Leeds Bradford International Airport is located between the cities of Leeds and Bradford in West Yorkshire, England.

Scheduled Services Winter 2005

Domestic

- Aberdeen - Eastern Airways
- Belfast City Airport - <

Embassy of the United States in Ottawa
The United States embassy in Ottawa is one of Ottawa's most notable buildings and one of America's most impressive embassy buildings. It was opened in 1999, moving from a plum location directly across the street from the Pa

Wikipedia:Votes for deletion/Collis Center Dartmouth College
More. Dunc_Harris|☺ 18:54, 25 Aug 2004 (UTC)
- I quote: The third floor is the Academic sckill center. Dear original poster, feel free to use it. Or don't they teach spelling any more? --Ianb 19:07, 25 Aug 2004 (UTC)
- Now, now, that's being mean. These are the lowest 10% you're being mean to here - David Gerard 19:20, 25 Aug 2004 (UTC)
&nbs