:: wikimiki.org ::

Teho

Teho

Teho on myös suomalainen virvoitusjuoma. Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä jossakin aikamäärässä. Tehon SI-yksikkö on watti (W), joka vastaa joulen energiamäärää sekunnissa.

Mekaaninen teho

Mekaaninen teho saadaan voiman F ja nopeuden v tulona: :P = F·v Teho on myös energian E kulutus (tai tuotto) aikaa t kohti: :P = E/t

Sähköteho

Sähköinen teho saadaan laskettua virran I ja jännitteen U tulona: :P = U·I Vaihtoehtoisesti teho saadaan sähköisessäkin järjestelmässä energian E kulutuksena (tai tuottona) aikaa t kohti: :P = E / t Vaihtovirtapiirissä teho jaetaan pätötehoon (yksikkö watti), loistehoon (yksikkö vari) on ja näennäistehoon (yksikkö volttiampeeri). Luokka:Fysiikka Luokka:Suureet Luokka:Elektroniikka Luokka:Sähkötekniikka Luokka:Klassinen mekaniikka ms:Kuasa (fizik) ja:仕事率

Teho (juoma)

Teho on suomalainen Olvin valmistama 0,33 litran tölkeissä myytävä energiajuoma. Se sisältää kofeiinia, tauriinia, guaranauutetta, maltodekstriiniä ja vähäisessä määrin B-ryhmän vitamiineja. Tehon myynti alkoi huhtikuussa 2005. Tehon kilpailijoita ovat mm. Battery sekä Red Bull.

Ravintosisällöt ja energiapitoisuudet

- Energiaa 54 kcal / dl, 230 kJ / dl
- Hiilihydraatteja 12,7 g / dl
- Rasvaa <0,1 g / dl
- Proteiinia 0,4 g / dl
- Niasiinia 2,7 mg / dl
- Pantoteenihappoa 1,80 mg / dl
- B2-vitamiinia 0,24 mg / dl 15 %
-
- B6-vitamiinia 0,40 mg / dl 20 %
-
- B12-vitamiinia 1,0 µg / dl 100 %
-
- Kofeiini 32 mg / dl
- Tauriini (0,4 %)
- Päivän saantisuosituksesta

Lisäaineet

- E330 happamuudensäätöaine
- E150d väri
- E211 säilöntäaine

Aiheesta muualla

- [http://www.olvi.fi/positiivinen/tuotteet/energiajuomat/TEHO_energiajuoma/ Tehon tuotetiedot] Luokka:Juomat

Energia

Energiaa on kaikki se joka pystyy vaikuttamaan johonkin. Se voi kiihdyttää jotakin tai hidastaa jotakin. Joule (1 J = 1 Nm) on SI-järjestelmän perusyksikkö energialle ja työlle. Sähköisen energian yksikkönä käytetään usein kilowattituntia (1 kWh = 3,6 MJ). Suureesta energia käytetään fysiikassa tunnuksia E ja W. Energialla käsitetään yleensä kykyä tehdä työtä: liike-energia, potentiaalienergia, lämpöenergia, sähkömagneettinen energia... Energia noudattaa energiaperiaatetta. Exergia on energian käytettävissä oleva osuus, anergia on se osa, jota ei voi hyödyntää, esimerkiksi lämpöenergia ympäristön lämpötilassa. Suhteellisuusteorian mukaan myös aine (massa) on energiaa. Energia voi vapautua aineesta esimerkiksi ydinreaktiossa. Energian hyödyntämisen tehokkuutta mitataan hyötysuhteella.

Liike-energia

Liike-energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa. Kappaleella on sitä enemmän liike-energiaa, mitä suurempi on sen nopeus ja mitä painavampi kappale on. Klassisen fysiikan kaava kappaleen liike-energialle on ::

E_k=\fracmv^2

, missä m on kappaleen massa ja v sen nopeus.

Potentiaalienergia

Potentiaalienergia on kappaleeseen varastoitunutta energiaa. Energia varastoituu kappaleeseen, kun kappaleeseen kohdistetaan voima, joka aiheuttaa muutoksen kappaleessa. Esimerkkejä potentiaalienergiasta ovat jouseen varastoitunut voima ja kappaleen asemaan nostettaessa varastoituva energia. Jousta jännitettäessä tehdään työtä jousen jäykkyysvoimia vastaan. Kappaletta nostettaessa taas tehdään maan painovoimaa vastaan työtä, joka varastoituu kappaleen asemaan potentiaalienergiaksi. Nostotyön varastoima potentiaalienergia voidaan laskea kaavasta ::

E_=m\cdot g\cdot h

, missä m on kappaleen massa, g painovoimakiihtyvyys ja h nostokorkeus.

Sähköenergia

Sähköenergiaa mitataan laskemalla kuinka kauan (aika t) kuinka suurta tehoa (teho P) kulkee. Teho on puolestaa jännitteen U ja virran I tulo. Näin ollen energia on: ::

E_=P\cdot t=U\cdot I\cdot t

Käytössä olevia energialähteitä

- polttoaineet
- fossiiliset polttoaineet
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- turve
- uusiutuvat biopolttoaineet
- ydinenergia
- fissio
- luonnonvirtaukset
- vesiputous
- tuuli
- auringon säteily
- geoterminen lämpö

Energianvälitystapoja

- sähkö
- kulkeutuminen
- säteily
- johtuminen Luokka:Suureet Luokka:Fysiikka Luokka:sähkötekniikka Luokka:Klassinen mekaniikka Luokka:Energia ms:Tenaga ko:에너지 ja:エネルギー simple:Energy th:พลังงาน

Aika

Aika on ihmisen luoma käsite olemattomasta. Ajasta, niin kuin me ihmiset sen ymmärrämme, on ollut varmasti jonkinlainen käsitys niin kauan kuin on ollut ihmisiä, jotka tietävät kuolevansa jonain päivänä ja pystyvät suunnittelemaan tulevaisuutta. Aikaa on ensin mitattu sen selkeimmistä merkeistä eli vuorokausina (päivän ja yön vaihteluna) ja vuodenaikoina. Vanhimmatkin tuntemamme sivilisaatiot ovat jakaneet aikaa ainakin kuukausiksi ja tunneiksi. Babylonialaisissa teksteissä 3000 vuotta sitten puhutaan, miten kuukauden 7., 14., 21. ja 28. ovat lepopäiviä: viikotkin ovat siis olleet käytössä jo kauan. Minuutit ja sekunnit ovat tulleet tarpeeseen vasta tähtitieteen myötä, ja vaikka nekin on tunnettu jo pari tuhatta vuotta, on niitä käytetty vasta 1600-luvulta lähtien. Tunnin ja minuutin omituinen jako kuuteenkymmeneen periytyy babylonialaisilta. Jossain vaiheessa myös sekunti jaettiin 60 terttiin, jotka puolestaan jaettiin 60 kvarttiin.

Aika fysiikassa

Fysiikassa perussuure aika (tunnus t) määritellään tapahtumien välisenä etäisyytenä aika-avaruuden neljännellä akselilla. Suppean suhteellisuusteorian mukaan aikaa ei voi esittää muuten kuin aika-avaruuden osana. Tapahtumien välinen etäisyys riippuu tapahtumia tarkkailevien havainnoitsijoiden suhteellisesta nopeudesta tapahtumaan nähden. Yleinen suhteellisuusteoria muutti ajan määritelmää vielä enemmän esittämällä kaareutuneen aika-avaruuden käsitteen. Ajan voi käsittää myös nopeudeksi, jolla eri ilmiöt tapahtuvat. Esimerkiksi suuressa gravitaatokentässä aika kuluu hitaammin kuin pienessä gravitaatiokentässä, mikä näkyy esimerkiksi kemiallisten reaktioiden ja kellojen käynnin hidastumisena. Itse emme tietenkään voi huomata ajan kulumisessa tapahtuvia muutoksia, sillä aivommekin toimivat aikaan sidotulla nopeudella.

Ajan mittaaminen

Ajan mittaus perustuu jonkin muutoksen havaitsemiseen: analogisen kellon viisarit kääntyvät, tiimalasin hiekka valuu kuvusta toiseen, vesikellon vesi valuu astiasta tai astiaan ja aurinko liikkuu taivaalla. Jos mikään ei muutu, ei aikaakaan voi havaita. Nykyään ajan perusyksikkö on SI-järjestelmän mukaisesti sekunti.Aika on vain määritelmä liikkeelle joka on ympärillämme.

Aikakäsityksiä

Eri lähteet viittasivat siihen että aikakäsitys ja sen muotoutuminen liittyy ihmisten käyttäytymiseen, kulttuurihistoriaan ja uskontoon. Me suomalaiset miellämme, että aamu alkaa noin kuudelta, aamupäivä noin yhdeksältä, keskipäivä klo 12 ja iltapäivä kello 15 jälkeen, ilta klo 18 jälkeen ja yö klo 00. Nämä ovat kulttuurisidonnaisia sanattomia sopimuksia, jotka ovat muotoutuneet meidän ihmisten välisessä käyttäytymisessä. Ei liene kuitenkaan sattumaa että katolisen kirkon rukoushetkien kellonajat ovat melko samat kuin meidän käsityksemme vuorokaudenajasta ja sen jaosta. Huomioitavaa on myös se että islamilaisessa ja juutalaisessa kulttuurissa vuorokausi alkaa auringon laskusta. Nykyaikana ajan määritykset liittyvät vahvasti käyttäytymiseen esimerkiksi koska syömme lounasta ja koska sanomme "hyvää päivää". Näihin kysymyksiin neuvoja antavat erilaiset käytösoppaat ja nämä käytännöt vaihtelevat maittain. Virolaiset ja ranskalaiset eivät toivota "hyvää huomenta". Tähtitieteellisessä mielessä aamu alkaa siitä kun auringon yläreuna pilkistää ensimmäisen kerran taivaanrannan takaa, ja ilta siitä kun viimeinen auringonsäde katoaa. Tähtitieteellinen keskipäivä, siis se hetki kun aurinko on etelässä saattaa vaihdella klo 12 noin klo 13.30:een. Nykyihmisen vuorokausi vaihtuu keskiyöllä. Tämä on vain sopimuskysymys, sillä vuorokaudessa on muitakin sopivia aloituskohtia. Vuorokausi voisi alkaa vaikkapa auringon noustessa, auringon ollessa korkeimmillaan taivaalla tai auringon laskiessa. Kaikkia näitä vuorokauden alkukohtia on käytetty eri kulttuureissa. Myös koko aika käsitetään eri kulttuureissa ja uskonnoissa eri tavoin. Lineaarinen aikakäsitys näkee ajan janana, jolla on alku ja loppu. Itämaisissa uskonnoissa kuten hinduismissä vallitsee syklinen aikakäsitys, joka näkee ajan kiertävänä kehänä.

Katso myös

- aikajärjestelmä
- aikavyöhyke
- päivä
- yö Luokka:Fysiikka Luokka:Klassinen mekaniikka Luokka:Aika Luokka:Suureet ko:시간 ja:時間 simple:Time

Watti

Teho on yksi watti (tunnus W), kun kulutetaan joule energiaa sekunnissa. Watin teholla voi siis nostaa omenan (102 g) metrin korkeuteen sekunnissa - kymmenessä sekunnissa puolestaan kymmenen metrin korkeuteen. Sähköisessä kuormassa watin teho syntyy, jos jännite kuorman yli on voltti ja virta kuorman läpi on ampeeri. Esimerkiksi sähkölampun teho on 60 W, kun se kytketään 12 V jännitteeseen ja siitä menee läpi 5 A virta, sillä 12 V · 5 A = 60 V · A = 60 W. Watti on SI-järjestelmän tehon yksikkö.

1 \, \operatorname 
= 1 \, \frac 
= 1 \, \frac 
= 1 \, \operatorname \cdot \operatorname

Loisteholle ja näennäisteholle on omat yksikkönsä vari (var) ja volttiampeeri (VA). Nämä ovat toiselta muodoltaan myös V·A, mutta yksiköt pitää erottaa huolellisesti toisistaan. Ajoneuvojen moottorien tehoille on toisinaan käytössä SI-järjestelmään kuulumaton yksikkö hevosvoima (noin 735 Wattia.) Luokka:tehon yksiköt ko:와트 ja:ワット simple:Watt

Joule

Joule (tunnus J) on energian yksikkö. Yksi joule aiheuttaa yhden newtonin voiman metrin matkalla. Joule energiaa kuluu myös työskenneltäessä watin teholla sekunnin ajan. Joule on SI-järjestelmän energian ja työn yksikkö. Joule korvaa kaikissa yhteyksissä vanhentuneet energian yksiköt, kuten kalorin. 1 J = 1 Nm = 1 Ws Sähkön energiamäärää mitataan usein joulen sijaan kilowattitunteina (tunnus kWh). 1 MJ ≈ 0,277778 kWh tai 1 kWh = 3,6 MJ Yhden joulen energialla voi nostaa omenan (102 g) metrin korkeuteen maan painovoimakentässä (putoamiskiihtyvyys = 9,8 m/s²). Ihminen kuluttaa energiaa noin 100 joulea sekunnissa, eli ihmisen "teho" on noin 100 wattia. Yksi sydämen lyönti kuluttaa energiaa noin joulen. Luokka:energian yksiköt ms:Joule ko:줄 ja:ジュール

Voima (fysiikka)

Voima (tunnus F) vaikuttaa, kun jokin laite tai esim. ihminen vetää tai työntää jotakin kappaletta. Kaikki kappaleet vaikuttavat toisiinsa painovoimalla. Voiman yksikkö SI-järjestelmässä on newton (N). Voimaa voidaan mitata yksinkertaisesti esim. jousivaa'alla. Voima on fysiikassa ilmiö, joka muuttaa kappaleen liiketilaa. Vakiovoima

F

antaa kappaleelle, jonka massa on m, kiihtyvyyden

\bar = \frac

. Voima on vektorisuure, eli sillä on aina suunta sekä suuruus. Myös kiihtyvyydellä on aina suunta sekä suuruus. Pyörivässä liikkeessä voimaa vastaa momentti.

Katso myös

- Harmoninen värähtelijä
- Vapaakappalekuva Luokka:suureet Luokka:Klassinen mekaniikka ja:力 ko:힘 simple:Force (physics)

Energia

Liike-energia

E_k=\fracmv^2

, missä m on kappaleen massa ja v sen nopeus.

Potentiaalienergia

E_=m\cdot g\cdot h

, missä m on kappaleen massa, g painovoimakiihtyvyys ja h nostokorkeus.

Sähköenergia

Sähköenergiaa mitataan laskemalla kuinka kauan (aika t) kuinka suurta tehoa (teho P) kulkee. Teho on puolestaa jännitteen U ja virran I tulo. Näin ollen energia on: ::

E_=P\cdot t=U\cdot I\cdot t

Käytössä olevia energialähteitä

Energianvälitystapoja

Aika

Aika fysiikassa

Ajan mittaaminen

Aikakäsityksiä

Katso myös

- aikajärjestelmä
- aikavyöhyke
- päivä
- yö Luokka:Fysiikka Luokka:Klassinen mekaniikka Luokka:Aika Luokka:Suureet ko:시간 ja:時間 simple:Time

Energia

Liike-energia

E_k=\fracmv^2

, missä m on kappaleen massa ja v sen nopeus.

Potentiaalienergia

E_=m\cdot g\cdot h

, missä m on kappaleen massa, g painovoimakiihtyvyys ja h nostokorkeus.

Sähköenergia

Sähköenergiaa mitataan laskemalla kuinka kauan (aika t) kuinka suurta tehoa (teho P) kulkee. Teho on puolestaa jännitteen U ja virran I tulo. Näin ollen energia on: ::

E_=P\cdot t=U\cdot I\cdot t

Käytössä olevia energialähteitä

Energianvälitystapoja

Vaihtovirta

Vaihtovirta on sähkövirtaa, jonka jännite vaihtuu napaisuudeltaan jatkuvasti ajan kuluessa verrattuna nollakohtaan. Tavallisimmin käytetty vaihtovirta seuraa sinikäyrää. Vaihtovirran merkkinä käytetään merkkiä "~" tai merkintää "AC" (engl. Alternating Current). Kodeissa käytettävä verkkovirta on vaihtovirtaa, jonka jännite on nimellisesti 230 volttia ja taajuus 50 hertsiä. Samanlaista sähköä tarjotaan yleensä ainakin Euroopassa. Toinen yleinen verkkovirta maailmalla on 120 voltin ja 60 hertsin vaihtovirta. Sähkönjakeluverkot ovat yleensä ns. kolmivaihejärjestelmiä: kolmessa johtimessa kulkee vaihtovirta eri vaiheessa. Katso myös tasavirta. Luokka:Elektroniikka Luokka:sähkötekniikka ja:交流

Loisteho

Vaihtovirtapiireissä loisteho (tunnus Q) kuvaa jännitteen U ja sähkövirran I vaihe-erosta johtuvaa näennäistehon S ja pätötehon P eroavuutta. Loistehon SI-yksikkö on vari. Loisteho voidaan laskea tehollisen jännitteen, tehollisen sähkövirran ja vaihe-eron sinin tulona. S² = P² + Q² Q = U·I·sinφ Loisteho ei ole työtä tekevää tehoa (toisin kuin pätöteho). Loistehon siirtäminen kuormittaa kuitenkin sen aiheuttaman virran takia siirtojohtoja. Kapasitiivinen kuorma aiheuttaa kapasitiivista loistehoa, ja induktiivinen kuorma induktiivista loistehoa. Samassa virtapiirissä syntyessään nämä kumoavat toisensa. Koska esimerkiksi sähkömoottoreissa on induktiivista kuormaa, niiden aiheuttama loisteho kompensoidaan kondensaattoreilla, jotka luovat kapasitiivista loistehoa. Voidaan ajatella myös että induktiivinen kuorma kuluttaa loistehoa ja kondensaattori tuottaa loistehoa. Loistehoa tuotetaan yleensä sähkökeskuksiin asennettavilla automaattisilla kondensaattoriparistoilla, jotka kytkevät verkkoon kondensaattoreita aina tarvittaessa. Resistiiviset kuormat, kuten lämpöpatterit ja muut sähkövastukset kuluttavat vain pätötehoa. Luokka:sähkötekniikka Luokka:suureet

Vari

Vari (tunnus var) on SI-järjestelmän loistehon yksikkö sähkötekniikassa. 1 var on myös V·A, mutta sitä ei pidä sekoittaa wattiin (tehon yksikkö) tai volttiampeeriin (näennäistehon yksikkö). Luokka:yksiköt

Volttiampeeri

Volttiampeeri (tunnus VA) on SI-järjestelmän näennäistehon yksikkö sähkötekniikassa. 1 VA on V·A, mutta sitä ei pidä sekoittaa wattiin (tehon yksikkö) tai variin (loistehon yksikkö). Luokka:yksiköt

Luokka:Fysiikka

Tämä luokka sisältää artikkeleita fysiikasta ja kuuluisista fyysikoista. Luokka:Tiede als:Kategorie:Physik ms:Category:Fizik ko:분류:물리학 ja:Category:物理学 th:Category:ฟิสิกส์

Luokka:Elektroniikka

Tämä luokka listaa artikkeleita elektroniikasta sekä siihen läheisesti liittyvistä sähköisistä ilmiöistä ja sähköfysiikasta. Luokka:Fysiikka Luokka:Viestintätekniikka Luokka:Tekniikka ja:Category:電子工学 ko:분류:전자공학

Luokka:Klassinen mekaniikka

Luokka:Fysiikka

Electoral division of Goyder

Goyder is an electoral division of the Legislative Assembly in Australia's Northern Territory. It was first created in 1994, and is named after George Goyder, the South Australian surveyor responsible for carrying out the first freehold surveys in the area. Goyder encompasses large rural areas south of Darwin, covering 38,119 sq km, and taking in the towns of Bees Creek, Cox Peninsula, Virginia, Marlows Lagoon and parts of Berry Springs and Humpty Doo. There were 4491 people enrolled in the electorate as of June 2005. Goyder was considered a staunch conservative electorate and a very safe seat for the Country Liberal Party for most of its history. It was created in 1990, and the endorsed CLP candidate, Terry McCarthy, defeated renegade former leader Ian Tuxworth to become the first member. He was replaced by Peter Maley in 2001, and neither of them had ever had any difficulties with re-election. However, this changed in 2005, when a string of factors caused a massive swing to the Australian Labor Party - sparking memories of what had happened in the safe ALP seat of MacDonnell in 1997. In May, barely over a month before the election, the CLP had sacked Maley over disagreements and a later dropped domestic violence order. While he decided not to run as an independent, he harshly criticised the party and urged his supporters to vote for the ALP. In addition, prominent Litchfield Shire President Mary Walshe ran as an independent, and while she did not poll anywhere well as she had hoped, she had decided to preference the ALP candidate, Ted Warren. The campaign of the CLP candidate, Keith Phasey, was further harmed when the media reported that his wife had been questioned by an Western Australian inquiry into the deaths of several cancer patients, leading to a police raid on the home eight days before the election, although the police had been careful to distance Phasey himself from the investigation. Finally, this came against the backdrop of a very large swing to the ALP across the Territory, which also resulted in Opposition Leader Denis Burke losing his very safe seat of Brennan. In the end, the combination of factors saw the previously very safe seat delivered to the ALP, with Warren narrowly defeating Phasey and becoming the first ALP member in the electorate's history. The final result was not known for several days after the election, and Goyder is now among the most marginal electorates in the entire Territory.

Members for Goyder

- Terry McCarthy (Country Liberal Party) (1990-2001)
- Peter Maley (Country Liberal Party, 2001-2005, Independent, 2005)
- Ted Warren (Australian Labor Party) (2005-present)

External link

- [http://notes.nt.gov.au/nteo/Electorl.nsf/94150a183d04f75f692564e2000ed605/5bd2c891f529ae956925693600061c23?OpenDocument Division profile from the Northern Territory Electoral Commission] Goyder

Calling Cards hotels Berlin zak�ady sportowe venice luxury hotels elitarne.info

:: RELATED NEWS ::

Ashes and Diamonds
Popiół i diament (English: Ashes and Diamonds) is 1948 novel by the Polish writer Jerzy Andrzejewski. In 1958 it was made into a film.

Plot

The film takes place on May 8, 1945, the last day of fighting World War II in Poland. Maciek (Cybulski) is a soldier assigned to terminate Szczuka (Zastr

Caribbean Tourism Organisation
The Caribbean Tourism Organisation (CTO) is a Caribbean based joint-coalition of 33 independent: committees, boards, consuls, authorities and organisations involved in tourism throughout Central America, the Caribbean basin, South America and Bermuda. The body is primarilly involved in the joint promotion and marketing of Caribbean's tourist destinations in North American and Europe.
- Antigua & Barbuda
- Bahamas
- Barbados
- Belize
- Cuba
- Dominica
- France:
- Guadeloupe
- Martinique
- Saint Martin
- Grenada
-

Fort Leavenworth Military Prison Cemetery
Fort Leavenworth Miliary Prison Cemetery is a cemetery maintained by the Fort Leavenworth Military Prison. The purpose of this cemetary is for the burial of unclaimed bodies of soldiers who died in the United States Disciplinary Barracks. It is the final resting place for 298 soldiers who died in the prison, 58 of which lie in unmarked graves. The majority of the soldiers who are buried in Fort Leavenworth Military Prison C

For Love of the Game (movie)
For Love of the Game is a film based on the book For Love of the Game by Michael Shaara.

Plot Summary

A baseball legend almost finished with his distinguished career at the age of thirty-seven has one last chance to prove who he is, what he is capable of, and win the heart of the woman he has loved for the past four years.

Starring

- Kevin Costner as Billy