Tekstiili

Tekstiili on mikä tahansa materiaali, joka on tehty kuidusta tai muusta vastaavasta materiaalista. Tekstiilejä voidaan tehdä esimerkiksi neulomalla, virkkaamalla, solmimalla tai huovuttamalla.

Erilaisia tekstiilejä

- Eläinpohjaiset
- Silkki
- Villa
- Kasvipohjaiset
- Pellava
- Puuvilla
- Ruoho Luokka: Raaka-aineet

Virkkaus

Virkkaus on käsityön muoto, jossa virkkuukoukun avulla tehdään langasta silmukoita ja vedetään niitä aiemmin tehtyjen silmukoiden läpi. Syntyy virkattua pintaa: umpinaista pintaa (esim. pipoja ja lapasia) tai verkkomaista pintaa ja pitsiä. Virkkauksen perussilmukat ovat
- ketjusilmukka
- kiinteä silmukka
- pylväs
- puolipylväs Perinteisiä virkkauskohteita ovat olleet pitsit lakanan tai pyyheliinan reunaan, ja sängynpeitteet valkeasta kalastajalangasta. 1960-luvulla tuli muotiin "isoäidin neliö", kirkasvärinen lappunen joita yhdistelemällä on helppo koota poncho, villapaita tai vaikka keinutuolin matto. 2000-luvulla skeittarit ovat ottaneet pipojen virkkaamisen harrastuksekseen.

Tiesitkö, että...

- Joidenkin harrastajien mielestä virkkaaminen esim. liikkuvassa junassa on mukavampaa kuin neulominen (käytetään myös verbiä kutominen), sillä virkkaustyö purkaantuu vain yhdestä silmukasta kerrallaan, kun taas neuleesta voi alkaa silmäpako mistä tahansa ylimmän kerroksen silmukasta.

Aiheesta muualla verkossa

- [http://kallamedia.com/virkkaus/index.html OPH]n virkkausohjeita koululaisille
- [http://cc.joensuu.fi/%7Etkkroger/kuvia_kasityosta/isoaidinnelioita.htm Isoäidinneliö] Luokka:Käsityö

Batiikki

Batiikki on tapa värjätä kankaita. Tyypillisimpiä batiikin tapoja ovat: Solmubatiikki, jossa kangas tai vaatekappale solmitaan esimerkiksi käyttämällä kuminauhoja tai narua. Solmimisen jälkeen kangas värjätään. Väri ei imeydy solmukohtiin yhtä hyvin kuin solmimattomaan kankaaseen ja lopputuloksena on erilaisia abstrakteja kuvioita. Tuttu esimerkki solmubatiikista on hippi t-paita, jonka kuviona on monivärinen ympyrä. Solmubatiikkia on menetelmänä mahdotonta kontrolloida täysin, ja jokainen värjäyskerta tuo mukanaan erilaisen lopputuloksen. Vahabatiikki, jossa kangas kuvioidaan vahalla. Värjääjä voi käyttää pensseleitä tai todella pientä, varrellista kannua. Kuvioinnin jälkeen kangas värjätään. Väri ei imeydy vahan peittämälle alueelle. Kuvat voidaan tehdä monivärisiksi käyttämällä useita eri värjäyskertoja, joissa kullakin kerralla on peitetty ne alueet, joille ei haluta värin imeytyvän. Värjätessä vaha murtuu ja vahabatiikkivärjäämiselle tyypillistä onkin kuvioiden raidallisuus. Katso myös batikki.

Villa

::Tämä artikkeli käsittelee materiaalia. Villa on myös huvilaa tarkoittava sana Villa on paljon käytetty tekstiilien raaka-aine. Useimmiten villalla tarkoitetaan lampaan karvaa, mutta myös alpakan ja muiden eläinten turkkia saatetaan kutsua villaksi. Villa on hyvä lämmöneriste, joten villaa käytetään erityisesti neuleisiin ja talvivaatteisiin. Siitä voidaan myös huovuttaa todella lämpimiä vaatteita. Hyvästä villakankaasta tehdään miesten pukuja. Villa-nimitystä käytetään myös, kun aine muistuttaa rakenteeltaan villaa: esim. lasivilla, teräsvilla.

Villa materiaalina

Villa on luonnonkuitu. Villa on valkuaisainetta, proteiinia eli samaa ainetta kuin ihmisen kynnet ja hiukset. Neulelankoja valmistetaan mm. villasta, puuvillasta ja tekokuiduista. Sekoitelangoissa yhdistetään yhtä tai useampaa luonnonkuitua tekokuituihin. Villasekoitelanka on kestävämpää kuin 100 % villalanka. Villalangan parhaita ominaisuuksia ovat lämpimyys ja kosteudenimemiskyky. Villasukka pitää jalan lämpimänä ulkoillessa - luistimissa, hiihtomonoissa, saappaissa, jne. Villakuidun kiharuus ja sen sitoma ilmakerros aiheuttavat sen, että villa on hyvä lämmöneristin. Villa lämmittää erikoisesti mentäessä sisältä lämpimästä ulos kosteaan ilmaan.

Villavaatteen hoito-ohje

Villaa voi venyttää jopa 70 % pituudestaan ja se palautuu entiseen mittaansa. Villakuitu on suomuinen. Sen vuoksi villavaate vanuu väärin pestessä. Kun villa kastuu, suomut aukenevat. Jos kosteaa villa hangataan, kuitusuomut takertuvat toisiinsa, jolloin tapahtuu vanuminen. Vanumista tapahtuu etenkin silloin, jos villavaatteen pesee liian kuumassa vedessä tai jos tekee lumipalloja ja lumiukkoja villakäsineillä. Käyttövaatteiden materiaalina villa on suosittu, sillä vaatteena villa on lämmin, joustava, pehmeä, se ei ole sähköinen, lika irtoaa siitä helposti, se ei syty helposti ja sammuu itsestään sekä se ei rypisty helposti. Jos näin kuitenkin käy, villa oikenee helposti tuuletettaessa ulkona ja kosteassa ilmassa. Säilytä villavaate väljästi laskostettuna. Tuuleta usein - raitis ilma ja aurinko ovat koin vihollisia. Pesun jälkeen villatuote on usein ryppyinen, ja se siliää kuivuttuaan huonosti. Villa kellastuu helposti auringossa ja etenkin likaisena se on koin herkkua. Villa vioittuu helposti kemikaaleista, eikä se siedä klooripitoisia pesu- ja valkaisuaineita.

Villavaatteen peseminen

Villavaate voidaan pestä pesukoneessa, jos siinä on superwash-merkki tai lankavyötteessä lukee "konepestävä". Villavaate tulee kuitenkin pestä pesukoneen erityisellä villaohjelmalla ja 30°C:ssa. Villavaatetta ei saa koskaan kuivata rumpukuivaajassa, koska kuuma ilma kutistaa villan. Mikäli konepesumerkkiä ei vyötteestä löydy tai olet pesun suhteen epävarma, tee näin:
- 1. Lisää (hieno)pesuaine haaleaan (30-40°C) veteen, ja anna sen liueta.
- 2. Upota villavaate pesuveteen ja anna sen imeä itseensä tarpeeksi vettä. Pese vaatetta varovasti puserrellen, älä väännä äläkä nostele vaatetta, sillä se on painava.
- 3. Huuhtele vaate haaleissa, tasalämpöisissä vesissä, kunnes huuhteluvesi on kirkasta - muista varovainen käsittely!
- 4. Lisää viimeiseen huuhteluveteen huuhteluainetta, ja anna vaatteen olla siinä hetken. Puristele vesi vaatteesta pois, älä väännä vaatetta.
- 5. Nosta vaate paksun froteepyyhkeen päälle, suorista alkuperäiseen muotoonsa ja kokoonsa. Kierrä pyyhe vaatteineen rullalle - painele varovasti. Näin liika vesi imeytyy pyyhkeeseen. Aseta vaate uudestaan kuivalle pyyhkeelle, anna kuivua huoneenlämmössä - käännä vaatetta, jolloin kuivuminen nopeutuu. Villaneule latistuu silitettäessä, joten neule kannattaa mieluummin pingottaa vaakasuoralle alustalle ja levittää sen päälle kostea liina. Villakangasvaatteen voi silittää, mutta silitysraudan lämpö voi olla 110º. Silitettäessä kannattaa käyttää kosteaa liinaa, jonka läpi silitetään. Useimmiten villasukat neulotaan villasekoitelangasta, joka on konepestävää (maskintvättbar/machine washable/masinpesukindel). Ellei tiedossasi ole, millaista lankaa olet sukkiisi käyttänyt, on parempi pestä sukat käsin edellä olevan ohjeen mukaisesti. Huolehdi siitä, että käsittelet villasukkiasi koko ajan saman lämpöisissä vesissä, sillä veden lämpötilan vaihtelu aiheuttaa villan huopumisen (tätä menetelmää käytetäänkin huovuttamisessa). Luokka:Tekstiilien raaka-aineet ja:ウール

Puuvilla

Puuvilla on pehmeä kuitu, jota saadaan pensaina kasvavan puuvillakasvin siemenhahtuvista. Puuvillaa käytetään mm. langoissa, kankaissa ja neuleissa. Kaikista tekstiilikuiduista noin 45 % on puuvillaa. Tärkeimmät puuvillantuottajamaat ovat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Pakistan ja Uzbekistan. Puuvilla on yleisin luonnonkuitu. Luokka:Tekstiilien raaka-aineet ja:綿 simple:Cotton

Ignaz Josef Paderevsky

Ignacy Jan Paderewski (November 6, 1860 – June 29, 1941) was a Polish virtuoso pianist, composer, diplomat and politician, the third Prime Minister of Poland.

Biography

Ignacy Jan Paderewski was born in the village of Kuryłówka in the province of Podolia, Poland. His father was working there as an economist in the local mansion. His mother, Poliksena née Nowicka, died several months after Paderewski was born and he was brought up by his distant relatives. From his early childhood Paderewski was interested in music. Initially he took piano classes with a private teacher. At the age of 12, in 1872, he went to Warsaw and was admitted to the Warsaw Conservatorium. After graduating in 1878 he was asked to become a tutor of piano classes in his alma mater, which he accepted. In 1880 he married Antonina Korsakówna and soon their first child was born. The following year, however, it turned out that the son was handicapped; soon afterward, Antonina died. Paderewski decided to devote himself to music and in 1881 he went to Berlin to study music composition with Friedrich Kiel and Heinrich Urban. In 1884 he moved to Vienna, where he was a pupil of Teodor Leszetycki. There he also made his first public appearance in 1887. He soon gathered much popularity and his following appearances (in Paris in 1889 and in London in 1890) were a major success. His brilliant playing created a furore which went to almost extravagant lengths of admiration; and his triumphs were repeated in the United States in 1891. His name at once became synonymous with the highest level of piano playing, and society was at his feet. Paderewski is remembered by many for his quote on the need for endurance in perfecting a skill: "If I don't practice for one day, I know it; if I don't practice for two days, the critics know it; if I don't practice for three days, the audience knows it." 1891 In 1899 he married Baroness de Rosen, and after 1900 he seldom appeared in public; rather, he became better known as a composer, chiefly of pieces for piano. In 1901 his opera Manru was performed at Dresden. He was also active as a social worker and donor. For instance, in 1910 he donated to the inhabitants of Kraków the Battle of Grunwald Monument. In 1913 Paderewski settled in the USA. During World War I, Paderewski became an active member of the Polish National Committee in Paris, which was soon accepted by the Entente as the representation of the allied Poland, even though the country was still under German and Austro-Hungarian occupation. He became a spokesman of that organisation and soon also formed other social and political organisations, among them the Polish Relief Fund in London. In April 1918, he met in New York City with leaders of the American Jewish Committee, including Louis Marshall, in an unsuccessful attempt to broker a deal whereby organized Jewish groups would support Polish territorial ambitions in exchange for support for equal rights. However, it soon became clear that no plan would satisfy both Jewish leaders and Roman Dmowski, head of the Polish National Committee. [Riff, 1992, 89-90] At the end of the war, when the fate of the city of Poznań and the whole region of Greater Poland was still undecided, Paderewski visited Poznań. With his public speech on 27 December 1918, Polish inhabitants of Poznań started a military uprising against Germany, called the Great Poland Uprising. In 1919, in the newly independent Poland, Paderewski became the Prime Minister and Minister of Foreign Affairs of Poland (January, 1919 - November, 1919). As such, he represented Poland on the Paris Peace Conference. After his term ended he became the Polish ambassador to the League of Nations. In 1922 he retired from political career and returned to concert life. His first concert after a long break was held in the Carnegie Hall and became a significant success. Soon he moved to Morges in Switzerland. After Piłsudski's coup d'etat in 1926, Paderewski became an active member of the opposition to Sanacja rule. In 1936 in his mansion a coalition of members of the opposition was signed; it was nicknamed the Front Morges after the name of the village. Front Morges After the Polish Defence War of 1939 Paderewski returned to public life. In 1940 he became the head of the Polish National Council, a Polish parliament in exile in London. The eighty-year-old artist also restarted his Polish Relief Fund and gave several concerts (most notably in the United States) to gather money for it. During one such tour in 1941, Paderewski died suddenly in New York, at 11:00 p.m. on June 29. He was buried in Arlington National Cemetery, in Arlington Virginia, near Washington D.C.. In 1992, his ashes were brought to Warsaw and placed in a crypt in St. John's Cathedral. Currently, in every major city in Poland there is a street named after Paderewski. There is also a street named for him in Perth Amboy, New Jersey. In addition, the Academy of Music in Poznań is named after him.

Medals and awards

- Virtuti Militari
- Légion d'honneur
- Order of the British Empire
- doctorate honoris causa of universities in Lwów (1912), Kraków (1919) and Poznań (1924), as well as several universities in the United States

References

-
- Riff, Michael, The Face of Survival: Jewish Life in Eastern Europe Past and Present. Valentine Mitchell, London, 1992, ISBN 0853032203. Paderewski, Ignacy Paderewski, Ignacy Paderewski, Ignacy Paderewski, Ignacy Paderewski, Ignacy Paderewski, Ignacy Paderewski, Ignacy Paderewski, Ignacy Paderewski, Ignacy Paderewski Paderewski

Prague appartements london cheap hotel �mieszne filmy programy gry strategiczne

:: RELATED NEWS ::