:: wikimiki.org ::

Teollisuus

Teollisuus

Teollisuus on tuotantotoiminnan laji, joka muuttaa kiinteässä toimipaikassa alkutuotannon luovuttamia orgaanisia tai epäorgaanisia raaka-aineita tai teollisesti valmistettuja puolivalmisteita mekaanisesti tai kemiallisesti uusiksi aineellisiksi hyödykkeiksi.

Teollisuuden toimialoja

- elintarviketeollisuus
- elintarvikkeet
- juomat
- päihteet
- kaivosteollisuus ja muu kaivannaistoiminta
- kemianteollisuus
- maaöljy
- kumi
- muovi
- metalliteollisuus- ja konepajateollisuus
- metsäteollisuus
- paperi
- graafinen teollisuus
- puu
- raakapuu
- sahateollisuus
- savi-, lasi- ja kiviteollisuus
- tekstiiliteollisuus – tevanake
- tekstiili
- vaatteet
- nahka
- kenkä
- Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

Katso myös

Teollistuminen Elinkeinoelämän valtuuskunta Luokka: Tekniikka Luokka: Teollisuus ja:産業 simple:Industry

Raaka-aine

Raaka-aine on jalostuskelpoinen luonnontuote tai puolivalmiste josta jalostetaan valmiita tuotteita tai materiaaleja.

Jalostus

Raaka-aineiden muokkausta valmiiksi tuotteiksi tai muiksi aineiksi kutsutaan jalostukseksi eli jalostamiseksi. Esimerkiksi puuraaka-aineesta voidaan jalostaa paperia, rakennuspuuta ja huonekaluja. Usein jalostusvaiheita on monia. Esimerkiksi raakamalmi voidaan ensin jalostaa metalliksi, joka on raaka-ainetta seuraaville jalostusvaiheille. Metalleja voidaan käsitellä ja seostaa seoksiksi, joista voidaan valaa valmiita esineitä. Luokka:Teollisuus ja:材料 simple:Material

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus on teollisuuden ala, joka tuottaa elintarvikkeita tai elintarvikkeiden raaka-aineita. Järjestelmänä elintarvikkeiden tuottaminen on mutkikas, maailmanlaajuinen joukko erilaisia liiketoiminnan aloja joka tuottaa suurimman osan maailman väestön kuluttamasta ruuasta. Vain kotitarveviljelyn voidaan katso olevan modernin elintarviketeollisuuden vaikutuksen ulkopuolella. Elintarvike Elintarviketeollisuuden piiriin kuuluvat:
- sääntely: paikalliset, alueelliset, kansalliset ja kansainväliset säännöt ja määräykset ruuan tuotannolle ja myynnille, sisältäen ruuan laadun ja ruuan turvallisuuden, ja teollisuuden lobbaus toiminta
- koulutus: yliopistot, ammattikoulut, konsultointi
- tuotekehitys: elintarviketeknologia
- tuotanto: maatalouskemikaalit, siemenet, maatalouskoneet ja tarvikkeet, maatalousrakennukset yms.
- maatalous: viljan ja karjan kasvatus, meren antimet
- elintarvikkeiden jalostus: tuoretuotteiden esikäsittely, eineksien valmistus
- markkinointi:tuotteiden myynninedistäminen, uudet tuotteet, yleinen mielipide, mainostaminen, pakkaukset, suhdetoiminta yms.
- tukkukauppa ja jakelu:varastointi, kuljetus, logistiikka
- vähittäiskauppa: marketit, suoramyynti, ravintolat

Yleiskatsaus

Pohjimmiltaan elintarviketeollisuus on kaupallista ruuan liikettä pellolta lautaselle. Nykyaikainen elintarviketeollisuus on viimeisten 150 vuoden aikana tapahtuneen teknologian ja kulttuurin muutosten tulosta. Perinteisesti, tuhansien vuosien ajan, ruuan tuotanto keskittyi kahden toiminnon ympärille: :#työvoima-intensiiviin maanviljelystoimintoihin, viljan viljelyyn ja karjan kasvatukseen :#Henkilökohtaiseen ruuan valmistukseen, jossa yksilöt ja perheet hankkivat raakoja tai vähän käsiteltyjä raaka-aineita, joista valmistavat itselleen ruokaa omaan käyttöön Huomattava osa väestöstä oli suoraan tekemisissä maatalouden kanssa. Samalla moni ruokki itsensä suoraan pellolta. Nykyaikainen elintarviketeollisuus perustuu huomattavasti enemmän tekniikkaan, erityisesti koneellistumiseen ja biokemiaan, eikä ihmis- tai eläintyövoimaan. Elintarviketeollisuus koostuu tällaisestä ruuan kasvatuksesta, käsitelystä, varastoinnista ja liikuttelusta. Teollisuus on globaalia ja raaka-aineita voidaan kuljettaa maapallon toiselta puolelta saakka. Esimerkiksi eurooppalaisia maatalouskoneita ja pohjoisamerikkalaisia kemikaaleja voidaan säännöllisesti kuljettaa maatiloille etelä-Amerikkaan, jossa maataloustuotteet kasvatetaan ja maataloustuotteet kuljetaan takaisin joko kulutettavaksi tai edelleen jalostettavaksi. Ruuan alkuperä ja jalostuspaikka on muuttunut epäselvemmäksi, syömämme ruoka on koottu useista lähteistä. Nykyinen elintarvikejärjestelmä on suuresti riippuvainen teknologiasta, kuljetuksesta, logistiikasta fyysisten tuotteiden kannalta ja markkinoinnista ja lainsäädännöstä tehokkaiden kuluttajamarkkinoiden kannalta. Suunnattoman suuri määrä yrityksiä ja ihmisiä ovat osallisena tässä suuressa ja mutkikkaassa järjestelmässä. Jatkuvaa materiaalin, ruokatuotteiden ja niihin liittyvän tiedon virtaa valvoo suuri joukko säädöksiä ja iso virkakoneisto.

Teollisuuden koko

Suomessa elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin teollisuuden ala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. Tuotannon bruttoarvo on 8,8 miljardia euroa vuosittain ja jalostusarvo 2,1 miljardia euroa. Itse elintarviketeollisuudessa työskentelee 37000 työntekijää noin 2000 toimipaikalla. Yhdysvalloissa kuluttajat käyttävät yli triljoona dollaria vuosittain ruokaan, joka on noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee yli 16,5 miljoonaa henkeä.

Katso myös

- ruoka

Lähteet

# http://www.etl.fi/elintar_teol/elinta.asp?akt=3
-

Elintarvike

Elintarvikkeella tarkoitetaan lain mukaan pakattua tai pakkaamatonta syötäväksi, juotavaksi tai muutoin ihmisen nautittavaksi tarkoitettua tuotetta tai valmistetta taikka sen ainesosaa tahi raaka-ainetta; (Elintarvikelaki 17.3.1995/361). Puhekielessä elintarvike on ruokaa. Elintarvikkeisiin kuuluu kaikki suun kautta nautittava joka ei ole lääkeainetta. Kasvi- ja eläinkunnan tuotteiden lisäksi elintarvikkeisiin voidaan lukea juomavesi, joskus myös alkoholi ja jopa tupakka. Elintarvikkeiden myynti on osa päivittäistavarakauppaa. Katso myös ravinto.

Lähteet

- [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950361 Elintarvikelaki] Luokka:Ruoka

Juoma

Juomat jaetaan tavallisemmin kahteen luokkaan, alkoholittomiin ja alkoholillisiin juomiin. Alkoholittomilla juomilla tarkoitetaan esimerkiksi vettä ja virvoitusjuomia. Alkoholillisia juomia ovat esimerkiksi keskioluet ja siiderit, jotka sisältävät vähän alkoholia. Runsaasti alkoholia sisältäviä juomia ovat esimerkiksi viinat ja konjakit. Yli 4,7 % alkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiä hoitaa Suomessa valtion hallinnoima Alko. Alkoholijuoma-annoksia ja -sekoituksia kutsutaan nimellä drinkki tai kokteili. Suomen virvoitusjuomamarkkinat ovat kahden suuren yrityksen hallussa. Hartwall ja Sinebrychoff ovat Suomen suurimmat valmistajat. Molempien tuotevalikoimaan kuuluvat virvoitusjuomat ja miedot alkoholijuomat, kuten oluet. Virvoitusjuomiin voidaan lukea monikansalliset tuotemerkit kuten Coca-Cola ja Pepsi. Molemmat edellä mainitut ovat tummia kasvista uutettuja nesteitä, joihin on lisätty sokeri. Lisäksi Suomen markkinoilla on paikallisia merkkejä, kuten Jaffa. Tavallisia juomia ovat vesi, kahvi ja tee. Tee on yleensä teekasvin lehdistä tehty juoma. Siinä kasvin kuivattuja lehtiä haudutetaan kuumassa vedessä. Kahvi on yleinen juoma Suomessa. Yleisimmin se valmistetaan keittimessä, jossa kuuma vesi automaattisesti valuu kahvin siemenistä jauhetun jauheen päälle. Vesi suodattuu jauheen läpi pannuun, kyseessä on suodatinkahvi. Kahvi nautitaan yleisimmin kuumana joko siltään tai maidon, kerman tai sokerin kanssa. Luokka:Juomat ja:飲料

Öljy

Öljy on yleinen termi jolla kuvataan sellaisia orgaanisia nesteitä jotka eivät ole vesiliukoisia. Usein öljy-sanalla viitataan nimenomaan maaöljyyn (raakaöljyyn), jota pumpataan maan sisältä. Maaöljy on tällä hetkellä yksi maailman tärkeimmistä energialähteistä ja se liittyy kansainväliseen politiikkaan.

Eri tyyppisiä öljyjä

- maaöljy (raakaöljy)
- synteettinen öljy
- eteerinen öljy
- keittoöljy
- mineraaliöljy
- vaihdeöljy
- moottoriöljy
- lämmitysöljy
- kalaöljy
- kasviöljyt
- auringonkukkaöljy
- hamppuöljy
- mäntyöljy
- oliiviöljy
- pellavansiemenöljy
- rapsiöljy
- rypsiöljy luokka:Raaka-aineet ja:油 simple:Oil

Muovi

Muovi (vanha nimitys plastiikki) on yleisnimitys synteettisille tai puolisynteettisille hiili- tai piikuiduista tehdyille materiaaleille. Nimi tulee materiaalien muovattavuudesta puolinestemäisessä tilassa. Muovit ovat polymeerejä. Muoveja voidaan ryhmitellä eri tavoin:
- biomuovi
- kertamuovi
- kestomuovi
- lujitemuovi
- silikoni
- solumuovi
- uusiomuovi ja:合成樹脂 simple:Plastic

Linkkejä

- http://www.luemuovia.net Luokka:Kemialliset aineet Luokka:Muovit Luokka:Raaka-aineet

Paperi

Paperi on ohut ja litteä kuiduista puristamalla valmistettu yleinen kulutustavara. Yleensä paperia valmistetaan puumassasta, mutta muitakin kasvikuituja, kuten puuvillaa ja hamppua, voidaan käyttää. Paperiin verrattavia puumassasta valmistettuja tuotteita ovat WC-paperi ym hygieniapaperit. Paperin jalosteita ovat mm sanomalehdet, kirjat, mehu- ja maitotölkit ja jotkin keksi- ja karkkipaperit. Paksumpaa paperia sanotaan kartongiksi, paksuimpia lajeja taas pahviksi. 500 arkin paperipakkausta kutsutaan riisiksi. Paperiarkkien ohuet reunat voivat vahingoittaa ihoa johtaen paperihaavoihin. Sana paperi juontuu papyruksesta.

Historia

Paperin keksi Kiinassa ilmeisesti eunukki Tsai Lun vuoden 105 paikkeilla. Paperin valmistustaidon uskotaan levinneen arabien mukana Kiinasta Espanjaan 1100-luvulla ja edelleen tästä Eurooppaan 1300-luvun tienoilla. Paperi kuitenkin säilyi ylellisyytenä vuosisatojen ajan, kunnes teolliset paperikoneet mullistivat valmistusprosessin ja myöskin kun oivallettiin että paperia pystytään valmistamaan puumassan kuiduista, joka on halpaa ja runsasta. Halvan paperin esiinmarssin myötä kirjat ja sanomalehdet yleistyivät teollistuneissa maissa, jolloin informaationlevitys mullistui lähes kaikkien saataville ja pakkaukset muodostuivat kulutuksen luontaiseksi osaksi. Tietokoneiden siirtyessä kuvaputkinäyttöihin ja rivikirjoittimien kadotessa ennustettin paperittoman toimiston ja jopa paperittoman yhteiskunnan tuloa, mutta päinvastoin tietotekniikan aikakaudella kulutus on moninkertaistunut. Kirjan ja sanomalehden korvaamista sähköisillä näytöillä on yritetty useita kartoja, PDAt ja kännykkäkalenterit ovat tulleet muistilehtiöiden rinnalle mutta paperin katoamista ei ole silti näköpiirissä.

Valmistus

PDA Nykyään valtaosa paperista valmistetaan teollisesti puukuiduista huomattavan automatisoidulla prosessilla. Eräät muutkin kuidut käyvät, mutta niiden kalleuden tai niukkuuden takia valmistus ei ole yleistä. Kuitupuu tuodaan tavallisemmin uittamalla proomujen avulla tai maateitse rekoilla, laivoilla tai rautateitse. Kuorimarummuissa puista poistetaan kuori. Rungot jatkavat matkaansa; kuoret poltetaan energiaksi tai käytetään maanparannusaineena. Osa puunrungoista haketetaan lastuiksi (puuhakkeeksi), jotka varastoidaan, osa hiotaan hiokemassaksi. Lastuista voidaan valmistaa puumassaa lähinnä kahdella eri tavalla: hake keitetään lipeässä, jolloin puusta liukenee ligniini, mutta runsaasti muutakin. Näin saadaan sellumassaa. Vaihtoehtoisesti hake hierretään mekaanisesti. Käsittelyjen tuloksena puusta muodostuu massaa (hioke, hierre tai sellu), joka pestään ja useimmiten valkaistaan (valkaisematonta massaa josta syntyy ruskeaa paperimateriaalia, käytetään lähinnä pakkauspaperien ja -kartonkien valmistukseen). Syntynyt kostea paperimassa laimennetaan perälaatikossa lisää vedellä, jolloin tuloksena on massaliuos jossa noin 99 prosenttia vettä. Tämä suihkutetaan paperikoneelle muodostumaan ohueksi tasaiseksi rainaksi, ja sen jälkeen suurin tehtävä on poistaa vesi eri keinoilla. Ensin viiralla vettä valuu pois (suotautuminen), sitten raina puristetaan suurien telojen läpi (märkäpuristus), ja viimeksi paperiraina kulkee kuumien telojen pintaa pitkin huomattavan matkan, jolloin loput tasapainokosteuden ylittävästä vedestä poistuu haihtumalla (kuivatus). Näiden jälkeen se rullataan isolle konerullalle "tampuurille". Suihkutuksella, viiralla ja puristinteloilla raakapaperi saa muotonsa. Kuivaan paperiin voidaan lisätä erilaisia päällysteitä ja pintakäsittelyaineita, jotka parantavat paperin ominaisuuksia.

Paperiarkkien koot

Koot ovat ISO 216 -standardeja ja ne on ilmoitettu millimetreinä.

Erilaisia papereita

- aikakausilehtipaperi
- etikettipaperit
- kartongit
- kopiopaperi
- leivinpaperi
- pahvit
- pakkauspaperit
- pehmopaperit
- rasvatiiviit paperit
- sanomalehtipaperi
- setelipaperi
- taidepaperit
- tapettipaperit
- tarrapaperit
- valokuvauspaperi

Linkkejä

- [http://www.upm.fi Paperinvalmistaja UPM]
- [http://www.storaenso.com/ Paperinvalmistaja Stora-Enso]
- [http://www.metsopaper.com/ Metso] Luokka:Paperiteollisuus Luokka:Kirjoitus als:Papier ms:Kertas ko:종이 ja:紙 simple:Paper th:กระดาษ

Sahateollisuus

Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puuteollisuuden suurin tuotantoala. Sahalle toimitetaan puita, tukkeja metsästä, niitä kastellaan, ja niistä jalostetaan erilaisia lautoja rakennusteollisuuden ja omatoimisen rakentamisen tarveaineiksi. Aikaisemmin sahalle uitettiin tukkeja vesistöjä pitkin, nykyään tukkirekat hoitavat tämän. Luokka: Teollisuus

Savi

Savi on maalaji, jonka pääaineksena on ns. saves eli hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa, jonka raesuuruus on alle 0,002 mm. Suuri osa tästä on kolloiditilassa, jossa raesuuruus lasketaan millimetrin miljoonasosissa. Juuri nämä hienorakeiset ainekset antavat savelle ominaisia fysikaalisia ominaisuuksia. Savi imee itseensä liuenneita aineita ja kaasuja (toisia enemmän, toisia vähemmän), lisäksi mm. alkalisuoloja, joista kaliumsuolat ovat kasvien ravinnesuoloina tärkeät. Saven kemialliselle koostumukselle on ominaista alumiinioksidin suuri määrä, kun taas piioksidia siinä on hiesuun ja hiekkaan verraten vähän. Savea on Pohjoismaissa syntyynsä nähden kahdenlaatuista: kerrallista ja jääkauden jälkeistä. Kerrallista savea, joka on syntynyt jääkautisten jäätikköjokien tuomasta lietteestä, on tyypillisimpänä Euroopassa Suomessa ja Ruotsissa. Sen karkeampi kerros ori muodostunut kesällä, hienompi talvella, joten joka vuosikertaan kuuluu yksi karkea ja yksi hieno kerros. Näiden kerrosten avulla on selvitettävissä mm. koko muinaisen jäätikön reunan perääntyminen. Jääkauden jälkeinen harmaa savi on syntynyt jokien meren ja järvien rannoille tuomasta lietteestä (ancylus- ja litorinasavi). Luokka:Geologia Luokka:Keramiikkataide ms:Tanah liat ja:粘土

Lasi

Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut massa. Lasi on haurasta, kovaa ja yleensä läpinäkyvää. Sulatetun silikaatin jäähtyessä, atomit eivät enää palaudu kiteiseen muotoon vaan jähmettynyt massa jää lasiksi. Tavallinen ikkunalasi läpäisee näkyvää valoa, mutta ei juuri ollenkaan ultraviolettisäteilyä. Lasi ei juurikaan johda sähköä sen jälkeen kun se on jähmettynyt, mutta ennen sitä kun se on vielä juoksevaa, se johtaa erittäin hyvin sähköä. Lasi ei myöskään johda erityisen hyvin lämpöä, minkä vuoksi se täytyy jäähdyttää hitaasti. Jos lasi jäähdytetään liian nopeasti, lämpötila laskee lasimassassa epätasaisesti ja lasiin jää sisäisiä jännitystiloja. Vähäinenkin ulkopuolinen voima saattaa purkaa näitä jännityksiä, jolloin lasi särkyy lähes räjähdysmäisesti. Tämän on saattanut moni huomata kun on kaatanut kylmään lasiin vaikka kuumaa kahvia tai teetä.

Lasin raaka-aineet

Eri tarkoituksiin valmistettavilla lasilaaduilla on erilainen koostumus. Pullot, purkit, ikkunalasi ja hehkulamput ovat ns. natronlasia, jonka raaka-aineet ovat kvartsihiekka (piidioksidi) noin 3/4, sooda (natriumkarbonaatti, Na₂C O₃ (Na₂O) n.15% ja kalkkikivi (kalsiumkarbonaatti, Ca C O₃) n.10%. Jos soodan sijasta käytetään potaskaa (kaliumkarbonaattia), saadaan kirkkaampaa ns. böömiläistä kristallilasia. Lyijyoksidia sisältävä kristalli soveltuu taidelasiksi. Booripitoista lasia käytetään tekniikassa.

Miten lasi valmistetaan?

Raaka-aineet sekoitetaan oikeassa suhteessa, jolloin saadaan ns. mänkiä. Tämä seos sulatetaan lähes 1500 C:n kuumuudessa uunissa. Sulatusta seuraa lasimassan muovaus ja lasin jäähdytys. Ikkunalasi (levylasi) valmistetaan vetämällä eli rullaamalla. Sulatteeseen kastetaan kuuma rauta, johon tarttunut lasi nousee levynä rautaa nostettaessa. Lasilevyn paksuus säädetään veronopeudella. Jäähdytyksen jälkeen se voidaan leikata sopiviksi paloiksi. Pullot ja hehkulamput valmistetaan koneissa puhaltamalla. Automaattikoneet puhaltavat paineilmalla 200 000 pulloa vuorokaudessa tai 900 hehkulamppua minuutissa. Lasilautasia, tuhkakuppeja, ja huokeita juomalaseja tehdään valurautamuoteissa puristamalla. Lasia valmistetaan Suomessa mm. Nuutajärven, Riihimäen, Ryttylän, Karhulan sekä Iittalan tehtaissa.

Jälkikäsittely

Peililasi ja korkealaatuiset ikkunalasit saadaan levylasia hiomalla ja kiillottamalla. Lasi voidaan koristella esim. kaivertamalla, etsaamalla tai maalaamalla. Lasi kestää hyvin happoja, mutta poikkeuksen tekevät fluoriyhdisteet joilla voidaan syövyttää kuvioita lasin pinnalle. Puhaltamalla voimakkaasti hiekkaa läpi levyn, johon on leikattu kuvioita, saadaan nämä näkymään lasissa himmentyneenä pintana. Läpinäkymätönlasi eli opaali- tai maitolasi syntyy siten, että jo lasin raaka-aineseokseen lisätään kiteytyviä aineita. esim. kryoliittiä, fluorisälpää ja luutuhkaa. Lasin värit johtuvat metallioksideista. rauta = vihreä, kobolttioksidi = sininen, seleeni = punainen, hiili = ruskea.

Taitoa ja taidetta

Nykypäivänä suurinosa lasista valmistetaan koneilla. Kuitenkin pieniosa joistakin lasisista taide- ja koriste-esineistä valmistetaan puhaltamalla. Lasinpuhallus on vanhaa arvossa pidettyä käsityötä. Rautaisessa n.1,5 metrin pituisessa puhalluspillissä on erityinen suukappale. Pillin toiseen päähän otetaan kimpale lasisulatetta, joka puhalletaan ontoksi. Sulatetta lisäten ja koko ajan pilliä pyöritellen lasi muovataan halutuksi esineeksi, joko vapaasti tai muottia käyttäen. Suomalainen lasitaide on noussut maailmanmaineeseen 1940-luvulta alkaen. Taiteilijoitamme ovat esim. Kaj Franck, Timo Sarpeneva, Nanny Still ja Tapio Wirkkala. He ovat muotoilleet jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettua lasiesineistöä. [http://koal.cop.fi/prosessitekniikka/doc-html/lasi.html Prosessi tekniikka] [http://norssi.oulu.fi/projektit/6awww/heikkiva/lasipro_2.htm Heikin lasisivut] Luokka:Raaka-aineet ms:Kaca ja:ガラス simple:Glass th:แก้ว

Kivi

Kivi on yhdiste, joka muodostuu mineraaleista ja luokitellaan mineraalisisältönsä mukaan. Kivet luokitellaan yleensä ne muodostaneiden prosessien mukaan, ja luokitellaan magmakiviin, sedimenttikiviin ja metamorfisiin kiviin. Magmakivet ovat muodostuneet sulaneesta magmasta, sedimenttikivet maalajien rapautuessa ja muodostaessa iskostuneita yhdisteitä, metamorfiset kivet taas kun magma- ja sedimenttikivet joutuvat lämpötilan ja kovan paineen alaiseksi. Kun orgaaninen materiaali jättää jälkensä kiveen, tulos tunnetaan nimellä fossiili.

Katso myös:

- Luettelo kivityypeistä
- Graniitti
- Luettelo mineraaleista
- Luettelo vuorijonoista Luokka:Geologia ja:岩石

Tekstiili

Tekstiili on mikä tahansa materiaali, joka on tehty kuidusta tai muusta vastaavasta materiaalista. Tekstiilejä voidaan tehdä esimerkiksi neulomalla, virkkaamalla, solmimalla tai huovuttamalla.

Erilaisia tekstiilejä

- Eläinpohjaiset
- Silkki
- Villa
- Kasvipohjaiset
- Pellava
- Puuvilla
- Ruoho Luokka: Raaka-aineet

Sähkö

Sähkö syntyy varattujen hiukkasten, yleensä elektronien, liikkeestä. Sähkön vanha nimi elektrisiteetti tulee kreikan meripihkaa tarkoittavasta sanasta ηλεκτρον (elektron). Sanan sähkö keksi 1840-luvulla suomen kielen kehittäjä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Samuel Roos. Sähkövaraus syntyy, kun johonkin tulee varausten ylijäämä (negatiivinen varaus) tai alijäämä (positiivinen varaus). Sähkövirta syntyy, kun eri suuruisten sähkövarausten välille kytketään sähkönjohde (esim. kupari sähköjohdossa). Tällöin elektronit virtaavat ylijäämästä alijäämään, kunnes varaukset ovat tasoittuneet. Sähköneristeessä (esim. sähköjohdon muovipäällyste) elektronit eivät voi edetä, joten siihen ei myöskään sähkövirtaa muodostu. Sähkövarauksien siirtyminen pystyy siirtämään sähköenergiaa.

Sähkön historiaa

Sähköenergian tuottaminen ja siirtäminen

Sähköenergiaa voidaan tuottaa monista energianlähteistä erilaisissa sähkövoimalaitoksissa. Eri energialähteitä ovat muiden muassa vesivoima, ydinvoima, tuulivoima ja maalämpö. Sähköä tuotetaan kemiallisten ja magneettisten ilmiöiden avulla tai suoraan auringon valosta. Kemiallinen sähkö tarkoittaa esimerkiksi paristoa, akkua tai polttokennoa ja magneettista generaattoria. Aurinkoenergiaa voidaan muuttaa sähköksi aurinkokennolla. Sähkö siirretään käyttökohteisiin (esim tehtaisiin ja kotitalouksiin) sähkönsiirtoverkkoa pitkin. Valtakunnallisessa siirtoverkossa on monia muuntamoja, joissa sähkön jännitetasoa vaihdetaan kyseiselle siirtovälille soveltuvaksi.

Sähköiset ilmiöt ja suureet

Jännite (sähköinen potentiaali) on volteissa (V) mitattava eräänlainen sähkön "voimakkuuden" yksikkö, jota voitaisiin verrata vaikkapa putouksen korkeuteen tai hydraulisen laitteen paineeseen. Verkkojännite suomessa on 230 volttia. Pienissä paristoissa voi olla esim. 1,5 voltin tai 9 voltin jännite. Sähkövirtaa voitaisiin verrata virtauksen määrään putousvertauksessa tai hydrauliikassa. Sähkövirta on putouksen veden tai hydrauliikan öljyn sijaan sähkövarauksen siirtymistä. Virtaa mitataan ampeereissa (A). Tyypillinen kodin sähkötaulun sulake rajoittaa sähköjohdon virran 10 tai 16 ampeeriin ylikuormitustilanteessa. Sähkön tuottamaa tehoa mitataan wateissa (W) tai kilowateissa (1 kW = 1 000 W). Esim. sähkölämmittimen teho saattaa olla 2 000 wattia. Sähköinen teho on virran ja jännitteen tulo, joten 230 V sähköverkossa tuo 2 000 W lämmitin aiheuttaa noin 9 A virran. Energia on tietynlainen "tehdyn työn määrä" ja sitä mitataan yleensä sähköisissä yhteyksissä kilowattitunteina (kWh), vaikka joule onkin yleinen energian yksikkö muuten. Jos kahden kilowatin tehoista laitetta käytetään vaikkapa kolmen tunnin ajan, kuluu sähköenergiaa 6 kilowattituntia.

Sähkölaitteet

Useat teollisuuden ja kotien koneista ja laitteista toimivat nykyään sähköllä. Sähkölämmitys toimii siten, että sähköisissä vastuksissa sähkövirta muuttuu lämpöenergiaksi. Sähkömoottorit käyttävät monia kodinkoneita kuten vatkaimia, pölynimureita, astianpesukoneita ja pyykinpesukoneita sekä pyörittävät teollisuuden koneita. Sähkömoottoreissa sähköinen energia muuttuu mekaaniseksi energiaksi. Radio, televisio ja puhelin ovat sähköllä toimivia elektronisia laitteita.

Sähkön tutkimus

Sähköä ja siihen liittyviä ilmiöitä tutkii sähköoppi ja sen alaisina sähködynamiikka, sähkömagnetismi ja sähköstatiikka. Sähköenergian tuottamista ja siirtämistä tutkii sähkövoimatekniikka. Elektroniikka on taas ala, joka tutkii ja kehittää elektronisista komponenteista tehtyjä laitteita kuten vaikkapa radioita ja laskimia. Automaatio käsittelee esimerkiksi tehtaiden sähköisiä tuotantolinjoja. Luokka:sähkötekniikka Luokka:elektroniikka ko:전기 ja:電気 simple:Electricity

Kaasu

Kaasu on aineen olomuoto. Kaasut, kuten nesteetkin, ovat fluideja eli ne virtaavat eivätkä vastusta muodonmuutoksia. Toisin kuin nesteet, kaasut eivät pysy vakiotilavuudessa vaan pyrkivät täyttämään kokonaan sen tilan, jossa ne ovat. Kaasujen käyttäytymistä lasketaan usein ideaalikaasumallilla. Katso myös: Biokaasu Luokka:Fysiikka Luokka:Kemia ms:Gas ko:기체 ja:気体 simple:Gas th:แก๊ส

Vesi

Vesi (divetyoksidi, tunnetaan myös hydridi-nimellä oksidaani, H₂O) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä kemiallinen yhdiste. Kaikki maapallolla oleva vesi on peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista. Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on kaiken tunnetun elämän perusehto.

Kemialliset ominaisuudet

Kiinteässä olomuodossa vesi on jäätä ja kaasuna vesihöyryä. Vesi voi esiintyä kaikissa kolmessa olomuodossaan erityisessä kolmoispisteessä (273,16 K; 6 mbar), joka toimii myös celsius- ja kelvin-asteikkojen määritelmänä. Vesi on myös ainoa aine, joka esiintyy Maan luonnonoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa. kelvin Vesimolekyyli on dipolinen. Koska molekyylin happiatomilla on suurempi elektronegatiivisuus, sen puoli molekyylistä saa negatiivisen osittaisvarauksen. Tämä johtaa molekyylien välisiin vetysidoksiin, jotka aiheuttavat vedelle sen suhteellisen korkean kiehumispisteen. Samasta syystä veden tiheys jäätyessä poikkeuksellisesti laskee, mikä mahdollistaa eliöiden selviytymisen järvissä ja merissä talvella, sillä jää kelluu veden pinnalla muodostaen huonosti lämpöä johtavan eristekerroksen. Näin vedet eivät koskaan jäädy pohjaan saakka. Samoin veden poikkeuksellinen lämpölaajeneminen mahdollistaa elämälle välttämättömät vesistöjen syksyiset ja keväiset täyskierrot. Vesi on tiheimmillään 4 celsiusasteessa. Vesi on hyvä liuotin, mikä on elintärkeää monille biologisille prosesseille soluissa. Veden vetysidokset aiheuttavat myös pintajännityksen, joka on elintärkeää maasta vettä imeville puille. Puhdas vesi ei johda sähköä sanottavasti, mutta veteen liuenneet aineet (erityisesti suolat) parantavat veden johtavuutta huomattavasti. Valoa vesi läpäisee hyvin, eikä vesikasvien yhteyttäminen ilman tätä ominaisuutta onnistuisikaan. Vettä voi valmistaa itse liuottamalla ensin suolahappoliuokseen pala magnesiumnauhaa ja keräämällä väärin päin olevaan astiaan reaktiossa syntyvän höyryn, vedyn. Sen jälkeen sytyttämällä tulitikun väärin päin olevan astian alla, vetyyn tulee happea, seos inahtaa terävästi ja siitä tulee vettä.

Fysikaaliset ominaisuudet

Vedellä on suhteellisen suuri lämmönvarauskyky. Siksi sitä käytetään mm. lämpöä kuljettavana nesteenä erilaisissa lämmitys- ja lämmönvarausjärjestelmissä.
- ominaislämpökapasiteetti: neste 4186 J/(K·kg), kiinteä (jää 0°C) 2060 J/(K·kg)
- sulamislämpö: 333 kJ/kg
- höyrystymislämpö: 2260 kJ/kg
- tiheys: 4°C 1000 kg/m³ = 1,000 kg/l = 1,000 g/cm³, muissa lämpötiloissa veden tiheys on vähäisempi

Vesi luonnonvarana

Nimenomaan makea vesi eli suolaa sisältämätön vesi on elämän elinehto. Maapallon vesivaroista 97 prosenttia on suolaista merivettä. Jäljelle jäävää kolmea prosenttia edustavasta makeasta vedestä puolestaan suurin osa on vaikeasti käytettävissä jäätiköissä (77 %) tai maa- ja kallioperässä (22 %). Vain noin 1 % maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä ja joissa. Keskimäärin 70 % vesivaroista käytetään kasteluun – kehitysmaissa kastelun osuus on kuitenkin noin 90 % vedenkäytöstä. Suomi on veden kannalta hyvin poikkeuksellinen maa, sillä Suomessa on erittäin paljon järviä, joten juomavettä voidaan käyttää katujen pesuun. On sanottu, että monissa muissa maissa juomavedestä on pulaa, ja kadut tulisi pestä muulla vedellä. Kuitenkin se vaatisi toisen vesiverkoston rakentamista eikä käyttämätön vesi siltikään varastoidu mihinkään, vaan päätyy lopulta mereen tai haihtuu ilmaan. Vesi on joillakin alueilla maapallolla rajallinen luonnonvara. Vesi voi johtaa sotiin kyseisillä alueilla. Eräs tunnettu vesikiista on Turkin ja Syyrian välillä.

Vesi ja ihminen

Syyria Vesi on ihmiselle elintärkeä luonnonvara. Yli puolet ihmisen painosta on vettä, ja jo muutaman prosentin nestehukka heikentää työkykyä merkittävästi. Kahdenkymmenen prosentin vajaus johtaa kuolemaan. Ilman vettä ei voida tuottaa ruokaa, ei pyörittää teollisuutta tai energiantuotantoa. Koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti ja merkittäviä määriä vettä. prosentin Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnonpuutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen. Veden haihtuminen vaatii paljon energiaa, käytännössä viilentää ihmisen ruumista. Tämän voi todeta itsekin helposti: nuolaise kämmenselkää ja puhalla siihen. Tämä on yksi hikoilun ja karvattomuuden etu. Kun ihminen pystyi karvattomuuden ja hikirauhasten lisäksi kantamaan mukanaan vettä juotavaksi ja elimistönsä viilentämiseksi, tästä tuli merkittävä kilpailuetu niihin eläimiin nähden, joilla oli turkki. Helteessä ihminen pystyi juoksemaan suurenkin eläimen käytännössä kuoliaaksi. Busmannit metsästävät Afikassa vieläkin tällä tavalla. Saaliiksi valitaan vielä sellainen eläin, joka läkähtyy helteessä helposti, esim. suuret sarvet omistava gudu-uros. Vesi on siis aina ollut tärkeä ihmiselle. Maanviljelyssä siitä tuli erityisen tärkeä, sitä tarvittiin juomiseen ja ruuanlaittoon verrattuna valtavia määriä. Makeaa vettä on saatavilla suuria määriä suurien jokien alueilla (Niili, Eufrat, Hwang Ho eli Keltainenjoki). Ne synnyttivät ensimmäiset suuret kulttuurit. Myös veden kyky "tappaa" tuli on tehnyt vedestä palvonnan kohteen. Vesi oli useassa kulttuurissa yksi "alkuaine" ja palvonnan kohde. Tulevaisuudessa kyky tuottaa hallittua energiaa ydinfuusion avulla antaisi vedelle vielä uuden merkityksen. Se tekisi valtameristä käytännössä rajattoman energianlähteen ihmiselle.

Katso myös

- Nazcan linjat
- Veden kiertokulku Luokka:Juomat Luokka:Maantiede Luokka:Oksidit als:Wasser ko:물 ms:Air ja:水 simple:Water th:น้ำ

Elinkeinoelämän valtuuskunta

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) on 1974 perustettu järjestö. Se perustettiin, koska elinkeinoelämän edustajat olivat 1970-luvun alussa huolissaan suomalaisesta ilmapiiristä, jota pidettiin teollisuudelle vihamielisenä. EVA:n tarkoituksena oli pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntaan niin, että ilmapiiri saataisiin muuttumaan ja talouselämän toimintaedellytykset turvattaisiin. Tavoitteena oli myös markkinatalouden etujen esille tuominen. EVA on nykyäänkin ensisijaisesti teollisuuden näkökulman esiintuoja. EVA tekee tiivistä yheistyötä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n kanssa. EVA:n ensimmäinen toimitusjohtaja oli Max Jakobson, joka ryhtyi tehtäväänsä vuoden 1975 alussa. Nykyisin toimitusjohtajana toimii Sixten Korkman. Hallituksen puheenjohtaja toimii pääjohtaja Jorma Ollila, varapuheenjohtajana vuorineuvos Georg Ehrnrooth. Hallituksen muut jäsenet ovat professori Bengt Holmström, vuorineuvos Matti Honkala, ministeri Christoffer Taxell, konsernijohtaja Björn Wahlroos, ministeri Antti Tanskanen ja vuorineuvos Jukka Härmälä.

Lähteet

- [http://www.helsinki.fi/~arniemin/gradu1.htm Ari Niemisen sosiologian pro gradu -tutkielma]
- [http://www.eva.fi/index.php EVAn kotisivut] luokka:yhdistykset

Luokka:Tekniikka

left Tekniikka on ihmisen välineellinen laajennus menetelmänä ja esineinä: :::# menettelytapa jonkin asian suorittamiseen :::# esineiden valmistus, ylläpito ja käyttö ihmisen toiminnan tehostamiseen Luokka:Pääluokat ja:Category:技術

jastrz�bia g�ra keno Prague appartements Pozycjonowanie pisanie prac

:: RELATED NEWS ::

Stade Français
Stade Français CASG Paris on pariisilainen rugbyjoukkue. Joukkueen kotikenttä on Stade Jean-Bouin kuudennellatoista piirillä (arrondissement). Tällä hetkellä joukkue pelaa Ranskan ylimmällä sarjatasolla. Joukkueen tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen. Sen kotikentälle Stade Jean-Bouin mahtuu 12 000 katsojaa.

Historia

Stade Français CASG Paris perustettiin nykyisessä muodossa vuonna 199

Jääkausi Pohjois-Saksassa ja Itä-Euroopassa
Jäätiköt ulottuivat viimeisellä jääkaudella Pohjoois-Saksaan, Puolaan ja Baltian maihin. Itä-Euroopasta on löydetty paljon viimeisen jääkauden merkkejä. Puolassa on jääkausia tutkittu paljon viime aikoina ja Venäjällä tutkimatta. Baltian maissa saattoi olla jäätiköitä jo 60000 vuotta sitten, varmemmin viimeisen jääkauden maksimin (>LGM) aikana

Jääkausi Eestissä

Mammutin luita on löydetty Eestistä noin 30000 BP edeltävältä ajalta. Eesti lienee jäätynyt viimeistään noin 20000-18000 BP. Jäätikkö poistui ees

BP (Geologia)
:BP-lyhenteen muut merkitykset, katso täsmennyssivu. BP tarkoittaa paleontologiassa ja geologiassa esineen ikää radiohiilivuosina. Radiohiiliajoitus perustuu kahden hiili-isotoopin keskinäisten suhteitten mittaamiseen. Ilmakehästä sataa eläviin olentoihin jatkuvasti radioaktiivista hiiltä, joka muuttuu ajan mukana tavalliseksi hiileksi. Esineen radiohiili-ikä poikkeaa varsinkin vanhempien esineiden osalta satoja- tuhansia vuosia esineen tod

Pertti Pousi
Pertti Pousi (s. 24. kesäkuuta, 1946, Helsinki) on yleisurheilija, nykyisin toiminnanjohtaja. Hänen kolmiloikkaennätyksensä 17,00 metriä on yhä Suomen ennätys, vaikka se syntyi jo Kuortaneen juhannuskisoissa 1968. Tuolloin tulos jäi kolme senttiä ME-tuloksesta. Samassa kilpailussa Pousi hyppäsi Joseph Nicéphore Niépce (7. maaliskuuta 1765 - 5.heinäkuuta 1833) oli ranskalainen keksijä. Parhaiten hänet tunnetaan valokuvauksen pioneerina. Hän työskenteli myös pumppujen sekä varhaisten polttomoottoreiden kanssa, teh