Trombi

Tornado tai trombi on pienialainen hyvin voimakas tuulenpyörre, johon liittyy yleensä suppilonmuotoinen pilvi. Sana "tornado" tulee espanjan ja portugalin verbistä tornar, kääntyä tai pyörähtää. Sana "trombi" taas tulee italiankielisestä suppiloa ja torvea tarkoittavasta sanasta, ja sitä käytetään useissa Euroopan maissa, mukaanlukien Suomi ja Ruotsi. Veden päällä liikkuvaa tornadoa kutsutaan vesipatsaaksi. Kyse on kuitenkin aivan samasta ilmiöstä. Tornado on tyypillisesti halkaisijaltaan alle kilometrin ja sen elinikä on 10-60 minuuttia. Tornadoita ei pidä sekoittaa hurrikaaneihin ja muihin trooppisiin hirmumyrskyihin jotka ovat satojen kilometrien ja useiden vuorokausien mittakaavassa. Tornadoita esiintyy eniten Pohjois-Amerikan keskilännessä ja lounaisosissa, "Tornado alley"-nimellä kutsutulla alueella, missä ja kuiva ilmaa Kalliovuorilta peräisin oleva ilma törmää Meksikonlahdelta pohjoiseen virtaavan lämpimään ja kosteaan ilmamassaan. Siellä tornadoille otollisin vuodenaika on maalikuusta lokakuuhun. Tornadot syntyvät voimakkaisiin ukkospilviin. Niiden syntymekanismissa on vielä tuntemattomia osia. Tiedetään, että tornadon syntymistä edeltää ukkospilven reunaosiin syntyvä muutaman kilometrin läpimittainen mesomatalapaine. Tuuli alkaa kiertää tämän mesomatalapaineen keskusta, ja pilven alapintaan muodostuu kärsä joka kurottuu kohti maanpintaa. Samalla tuulenpyörre alkaa nostattaa maasta pölyä ja pikkuroskaa. Lopulta kärsä ulottuu maahan. Tässä tornadot eroavat pölypyörteistä (dust devils) , jotka syntyvät auringon lämmittäessä maanpintaa, eikä niihin useinkaan liity mitään pilveä eikä koskaan mesomatalapainetta ylhäällä pilvessä. Useimmat tornadot pyörivät syklonaalisesti eli pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään, eteläisellä myötäpäivään. Toiseen suuntaan pyöriviäkin esiintyy, mutta alle 10% kaikista tutkituista tornadoista pyörii "väärään" suuntaan. Ilmeisesti tornadoiden elinikä on niin lyhyt, ettei maan pyörimisliikkeen vaikutus eli Coriolis-ilmiö ehdi olla niiden elämässä merkittävä tekijä. Tornadon aiheuttamat tuhot liittyvät kovien tuulten (jopa 120 m/s) lisäksi siihen, että niiden keskellä on voimakas matalapaine (paine-ero ympäristöön 100-200 hPa), ja paine-ero saa aikaan "alipaineimua", joka rikkoo rakennuksia ja nostaa ilmaan lautoja, kattotiiliä, jopa autoja. Tornadojen tuhoa mitataan Fujitan asteikolla tai Torron asteikolla Suomen trombien halkaisija on yleensä 10-50 metriä, ja kesto vain muutamia minuutteja. Nekin voivat kaataa metsää ja aiheuttaa vahinkoa rakennuksille. Suurempia ja pitempiaikaisempiakin trombeja on kuitenkin havaittu. Suomessa trombeja esiintyy loppukesällä, etenkin silloin kun maahamme virtaa kaakosta lämmintä ja kosteaa ilmaa. Keskimäärin Suomessa havaitaan noin 10 trombia tai vesipatsasta vuosittain.

Suomessa havaittuja trombeja

- Helsinki, Talin Golf -kenttä, 28.08.2005. 9 henkilöä loukkaantui.
- Kanta-Häme, 26.08.2005
- Kontiolahti, 20.08.2004. F2-trombi kulki yli 20km, kaatoi metsää ja vaurioitti rakennuksia.
- Mikkeli, Rantakylä 12.06.1998. F3-trombi kulki yli 10km ja tuhosi lentokonehallin.
- Nurmijärvi-Oiti-Konginkangas, 4.8 1932. Suurin ja tuhoisin tornadosarja Suomessa. Ainakin kuusi, mahdollisesti yli 20 trombia, joista suurin yli 500m leveä F3-luokan trombi. Pisin tuhojälki 39km. Ainakin yksi kuolonuhri.

Katso myös

- EHI

Aiheesta muualla

- [http://www.fmi.fi/saa/tilastot_40.html Ilmatieteen laitos/Trombit] Luokka:Sää ja:竜巻

Trooppinen hirmumyrsky

]] Trooppinen hirmumyrsky on kääntöpiirien välisellä alueella esiintyvä voimakas matalapaine, johon liittyy hirmumyrskyn voimakkuudella puhaltava tuuli. Eri merialueilla trooppisilla hirmumyrskyillä on eri nimityksiä:
- Hurrikaani Pohjois-Atlantilla, Tyynenmeren pohjoisosissa päivämääränrajan itäpuolella sekä Tyynenmeren eteläosissa 160 pituuspiirin itäpuolella. Hurrikaanikausi kestää kesäkuusta marraskuuhun.
- Taifuuni Tyynenmeren luoteisosissa päivämääränrajan länsipuolella. Sana taifuuni tulee kreikkalaisilta, jotka lainasivat sen persiasta, طوفان Tufân . Ei ole selvää onko tästä yhteys myös kiinan fraasiin tái fēng.
- Trooppinen sykloni muualla eli Intian valtamerellä ja Tyynenmeren lounaisosissa. Maailmassa havaitaan vuosittain noin 80 trooppista hirmumyrskyä, ja vaikka kullakin merialueella lukumäärä vaihtelee suuresti vuodesta toiseen, on erikoista että maapallonlaajuinen summa näyttää pysyvän hyvin lähellä kahdeksaakymmentä.

Rakenne ja dynamiikka

Intian valtamerellä Trooppiseen hirmumyrskyyn liittyy matalapaineen keskusta kiertävä voimakkaan tuulen alue sekä tässä pyörteessä kohoava laaja pilvimassa jossa havaitaan kaatosadetta ja yleensä ukkosta. Rakenteensa takia trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan myös pyörremyrskyiksi. Trooppiset hirmumyrskyt eroavat muista liikkuvista matalapaineista, kuten Suomeen tulevista rintamajärjestelmistä energiataloutensa takia: niillä on lisäenergianlähteenä alapuolinen lämmin (vähintään 26 astetta vähintää 50 m paksussa vesikerroksessa) meri, ja niiden voimaa lisää energia, joka sitoutuu merestä haihtuvaan vesihöyryyn ja vapautuu vesihöyryn tiivistyessä pilviksi ja sateeksi. Tämän prosessin loppumisen takia trooppiset hirmumyrskyt heikkenevät ja kuolevat nopeasti, jos ne joutuvat maa-alueille, liian kauas tropiikista tai kylmien merivirtojen päälle. Coriolis-ilmiöllä eli maan pyörimisliikkeellä on, tavallisten matalapaineiden lisäksi, vaikutuksensa myös trooppisen hirmumyrskyn syntymiseen. Sen takia ne pyörivät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään, eteläisellä myötäpäivään, eivätkä voi koskaan ylittää päiväntasaajaa.

Luokittelu ja elinkaari

Suurten pyörremyrskyjen synty liittyy monesti matalapaineisiin jotka liikkuvat trooppisten valtamerten yllä. Näiden liike on tavallisesti länteenpäin päiväntasaajan lähellä vallitsevien pasaatituulien mukana. Vastasyntynyt heikko systeemi on nimeltään trooppinen matalapaine. Siinä tuulennopeus on alle 17 m/ ja se on itse asiassa vain voimakkaiden ukkospilvien rykelmä, jonka halkaisija tyypillisesti noin 300 km. trooppisten Keski-ikäisessä trooppisessa myrskyssä suurimmat tuulennopeudet ovat 17-32 m/s. Pilvimassassa alkaa olla rakennetta, säteittäisiä sadenauhoja. Tässä vaiheessa myrsky saa nimen. (Nimeämisestä katso hurrikaani, taifuuni, trooppinen sykloni). Kypsässä trooppisessa hirmumyrskyssä tuulen nopeus ylittää 32 m/s, pilvimassan keskelle muodostuu selkeä aukko, "myrskyn silmä". Silmän halkaisija on 10 - 50 km, ja tuuli on siinä heikkoa, ja ilmanpaine voi saavuttaa myrskyn silmässä matalimmat maanpinnalla mitatut lukemat, jopa alle 900 hPa. Aukon reunoilla tuuli on kovimmillaan ja pilvimassat korkeimmillaan, siinä sataa kaatamalla ja ukkostaa lähes tauotta. Reunavallista lähtee spiraalimaisia ulokkeita eli ukkospilvijonoja 400-611 km päähän. Kuoleva trooppinen hirmymyrsky voi jatkaa elämäänsä "tavallisena" matalapaineena, varsinkin jos se on kuollut ajautumalla kylmemmille merialueille. Tällöin sen energiantuotantoprosessi kuitenkin muuttuu ratkaisevasti (ks. yllä).

Havaitseminen

Tuulennopeuden mittaukset pyörremyrskyistä ovat epäluotettavia, koska hurjimmat myrskyt tuhoavat säähavaintoasemat. Sääsatelliittien käyttöönotto paransi havaintomahdollisuuksia huomattavasti. Kun trooppiset hirmumyrskyt lähestyvät maa-alueita, niistä saadaan tietoja myös säätutkalla. Pyörremyrskyn yli voidaan lentää ja niihin voidaan pudottaa laskuvarjoon kiinnitetty radioluotausta muistuttava luotain, joka lähettää lämpötila, kosteus- ja tuulitietoja matkallaan maahan.

Nimeäminen

Trooppiset hirmumyrskyt nimetään esiintymisalueen tavan mukaan. Hurrikaaneille annetaan erisnimi varoituspalvelun yksinkertaistamiseksi ja jotta ne saisivat ansaitsemansa huomion mediassa. Aluksi niille annettiin nimi nimipäiväkalenteria vastaavan katolisen pyhimyskalenterin juhlapäivien mukaan. 1800-luvulta alkaen ne on nimitty valituilla ihmisten nimillä, aluksi käytettiin naisten ja epäsuosittujen poliitikkojen nimiä. Vuodesta 1953 alkaen yhdysvaltojen kansallinen hurrikaanikeskus ehdotti nimiä, ja nykyisin niistä päättää Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n hurrikaanikomitea. Nimeäminen tapahtuu aakkosjärjestyksessä (vuoden ensimmäisen hurrikaanin nimi alkaa A:lla, toisen B:llä...), ja ne ovat vuorotellen miesten ja naisten nimiä. Aakkoslistasta on poistettu Q- ja U-kirjaimet sekä loppupään kirjaimista X, Y ja Z, koska niillä alkavia nimiä ei ole englanniksi tarpeeksi. Kuusi listaa kiertää niin että samat nimet tulevat käyttöön kuuden vuoden välein. Paljon tuhoa aiheuttaneiden myrskyjen nimet ”jäädytetään” kuten kuuluisien joukkuepelaajien pelinumerot. Jos vuodessa havaitaan enemmän kuin 21 hirmumyrskyä, niiden niminä aletaan käyttää kreikkalaisia kirjaimia (alpha, beta, gamma...). Havaijin hurrikaanikeskus pitää omaa nimilistaa lähivesiensä hurrikaaneista, ja antaa niille perinteisiä havajinkielisiä nimiä. Taifuunit nimeää Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n taifuunikomitea. Se pitää nimilistaa, josta poimitaan taifuunille nimi. Viisi listaa kiertää, joka listalle jokainen alueen neljästätoista valtiosta saa ehdottaa kaksi nimeä. Listoja ei aloiteta alusta vuoden vaihtuessa. Japanin ilmatieteen laitoksella on rinnakkaisjärjestelmä, jossa se nimeää taifuunit vuoden ja järjestysnumeron mukaan. Intiassa ja lähialueilla trooppiset syklonit nimetään tuhoalueen ja tarvittaessa vuoden mukaan: puhutaan esim. Bangladeshin ja Bholan sykloneista, ja Kalkuttan 1737 ja 1864 sykloneista. Australian ilmatieteen laitos pitää kolmea ihmisten nimiä sisältävää listaa eri lähivesilleen. Fidži-saarilla ja Papua-Uudessa-Guineassa on alueelliset nimilistat. Seychellien ilmatieteenlaitos pitää listaa Intian valtameren lounaisosien myrskyistä.

Tuhot

- Tuuli tuhoaa rakennuksia
- Hyökyaalto voi nousta kun matalapaine imee vedenpinnan ylös
- Myrsky voi viedä tuulien ja tulvien mukana suolaista merivettä pelloille, mikä estää viljelyn jopa vuosiksi
- Saastunut vesi saattaa levittää tartuntatauteja
- Kaatosateet aiheuttavat tulvia
- Ukkonen katkoo sähköjä ja salamaniskut sytyttävät tulipaloja
- Maanvyöryjä Trooppisten hirmumyrskyjen voimakkuutta mittaamaan on kehitetty Saffir-Simpsonin hurrikaaniasteikko.

Katso myös

Luettelo merkittävistä trooppisista hirmumyrskyistä

Aiheesta muualla

[http://www.fmi.fi/saa/tilastot_36.html Ilmatieteen laitos/Tilastojen taustaa ] Luokka:Sää Luokka:Trooppiset hirmumyrskyt ja:台風 ko:열대저기압 zh-min-nan:Hong-thai

Fujitan asteikko

Fujitan asteikolla mitataan tornadon tai trombin aiheuttamaa tuhoa, joka riippuu sen nopeudesta. Asteikolla nopeus ulottuu 18 m/s:sta äänen nopeuteen noin 330 m/s:iin. F5:ta voimakkaampaa tornadoa ei ole havaittu. Heikko tornado F0 on 18-32 m/s ja äärimmäisen voimakas F5 120-150 m/s. F7 - F12 on 170- 330 m/s. Jos tornado on veden yllä, se aiheuttaa esim F0:n tuhot, vaikka on F3 - ankara tornado.

Tornadojen karkea luokitus Fujitan asteikon pohjalta

- F0-F1 18-50 m/s Heikko tornado (Weak tornado) - repii kattoja, siirtää autoja
- F2-F3 50-93 m/s Voimakas tornado (Strong tornado) kiskoo puita juurineen, hajottaa parakkeja, raskaat autot nousevat ilmaan
- F4-F5 93-142 m/s Erittäin voimakas tornado (Violent tornado) autot lentävät ilmassa yli 100 m, hajottaa taloja, lennättää taloja

Ulkoisia linkkejä:

- [http://www.myrsky.com/tuulennopeus.htm Tietoa eri asteikoista ]

Muita asteikkoja

- Boforiasteikko
- Torron asteikko
- Saffir-Simpsonin hurrikaaniasteikko
- Syöksyvirtausasteikko Luokka:Sää

Torron asteikko

Torron asteikko mittaa tornadojen voimakkuutta. Se perustuu havaittuun tuulennopeuteen, tutkamittauksiin ja tornadon tekemiin vaurioihin ollen Fujitan asteikkoa tarkempi. Asteikko alkaa nollasta ja on yläpäästään avoin. Heikko tornado T0 on 17.24 m/s, supertornado T10 on 121-134 m/s.

Ulkoisia linkkejä:

- [http://www.myrsky.com/tuulennopeus.htm - tietoa eri asteikoista ]

Muita asteikkoja

- Boforiasteikko
- Fujitan asteikko
- Saffir-Simpsonin hurrikaaniasteikko
- Syöksyvirtausasteikko Luokka:Sää

EHI

EHI on Energy Helicity Index, luku jolla ennustetaan tornadoja Yhdysvalloissa. EHI > 1 merkitsee kohonnutta tornadojen esiintymismahdollisuutta. Tornadot ovat kuitenkin paikallisluonteisia vaikeasti ennustettavia ilmiöitä. EHI lasketaan alatroposfäärin ns shear-luvusta ja CAPE:sta. CAPE on nousuvirtauksiin liittyvän energian mitta. Tuulen shear (väänne) ilmoittaa miten tuulen nopeus ja suunta muuttuu ylöspäin mennessä. Tornado saa voimansa voimakkasta nousuvirtauksesta jota CAPE mittaa, Tornadon syntyö edistää voimakas tuulen väänne joka liittyy ilmakehän pyörteisyyteen. Voimakas shear näyttää edistävän supersolujen syntyä. Monet tornadot liittyvät supersoluihin. Supersolut ovat ukkospilviä, joissa ilma kiertää ylös ja alas, ne ovat itsenäisiä sääjärjestelmiä. Luokka:Ilmakehän epävakaisuusindeksit

Luokka:Sää

Säähän liittyvät aiheet. Luokka:Meteorologia ko:분류:날씨 ja:Category:気象 th:Category:สภาพอากาศ

Kategori:Yozgat

Kategori:Türkiye'nin illeri Kategori:İç Anadolu Bölgesi

tablice programy wegetarianizm sms gate drugi

:: RELATED NEWS ::