Tuomioistuin

Tuomioistuin on yhteiskunnallinen toimija, joka ratkaisee eri toimijoiden välisiä erimielisyyksiä lainsäädäntöön nojautuen oikeudenkäynnissä tai muulla menettelyllä siten, että ratkaisu on osapuolia oikeudellisesti sitova. Suomessa toimivia tuomioistuimia ovat muun muassa käräjäoikeudet, hallinto-oikeudet, markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus, valtakunnanoikeus ja vankilaoikeus. Vallan kolmijako -opin mukaan tuomioistuimet ovat riippumattomia ja riippumattomuusperiaate on kirjattu myös Suomen perustuslakiin.

Aiheesta muualla

- [http://www.oikeus.fi/4315.htm Oikeus.fi: Oikeuslaitos - Tuomioistuimet] Luokka:Oikeustiede Luokka:Oikeuslaitos ja:裁判所

Käräjäoikeus

Käräjäoikeus on tuomioistuin, joka toimii tuomiopiirinsä yleisenä alioikeutena. Käräjäoikeudessa käsitellään ensimmäisenä asteena riita-, rikos-, hakemus- ja kiinteistökirjaamisasioita. Suomessa toimii 63 käräjäoikeutta. Määrää on tulevaisuudessa tarkoitus vähentää. Käräjäoikeutta johtaa laamanni ja varsinaisina alioikeustuomareina toimivat käräjätuomarit. Lisäksi käräjäoikeudessa voi olla käräjäviskaaleja ja tuomioistuinharjoitteluaan suorittavia notaareja. Näiden toimivalta on käräjätuomaria suppeampi. Varsinaisen lainkäyttöhenkilöstön lisäksi kansliassa toimivat toimisto- ja osastosihteerit voivat ratkaista eräitä selviä ja riidattomia velkomus-, kiinteistökirjaamis- ja hakemusasioita. Rikosasiat käräjäoikeus käsittelee tavallisimmin lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja sekä kolme maallikkotuomaria eli lautamiestä. Vaativaa rikosasiaa käräjäoikeus saattaa käsitellä laajennetussa lautamieskokoonpanossa, jossa normaaliin kokoonpanoon on lisätty mahdollisesti yksi lainoppinut lisäjäsen ja mahdollisesti yksi maallikkojäsen. Näin toimitaan yleensä, jos asian käsittelyn odotetaan kestävän kauan, sillä tämä mahdollistaa yhden lainoppineen jäsenen ja kahden maallikkojäsenen tippumisen pois kokoonpanosta. Tuomiovaltainen käräjäoikeus on lautamieskokoonpanossa, jos läsnä on lainoppineen puheenjohtajan lisäksi kaksi lautamiestä. Kesken asian käsittelyn kokoonpanoon ei koskaan lisätä tuomareita. Vähäiset rikosasiat käräjäoikeus voi ratkaista myös yhden lainoppineen tuomarin istunnossa. Siviiliasioissa tavallisimmin oikeutta istuu yksi lainoppinut tuomari. Lainopillisesti hankalat asiat käsitellään kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa. Asianosainen voi valittaa käräjäoikeuden tekemästä ratkaisusta hovioikeuteen 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Useimmissa asiaryhmissä ratkaisuun tyytymättömän on ilmoitettava tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Jos ratkaisusta ei ilmoiteta tyytymättömyyttä tai tyytymättömyyden ilmoittamisesta huolimatta siitä ei valiteta säädettyjen määräaikojen kuluessa, tulee käräjäoikeuden ratkaisusta lainvoimainen. Luokka:Oikeuslaitos

Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeus on oikeustieteen tutkimusala, joka tutkii ja jäsentää kansallista ja eurooppalaista hallinto-oikeutta. Kansallinen hallinto-oikeus jakautuu mm. kunnallisoikeuteen ja valtion hallinto-oikeuteen. Valtion hallinnosta hallinto-oikeuteen kuuluu valtioneuvoston (VN) yleisistunnon alapuolella olevat valtion hallinnon päätöksentekoelimet. VN:a ja sitä ylempiä toimielimiä tutkii valtiosääntöoikeus. Hallinto-oikeus selvittää viranomaistoiminnan oikeudellista perustetta ja viranomaisten toimivaltaa. Niin ikään se tutkii hallintomenettelyä, hallintolainkäyttöä ja hallinnon oikeusturvakeinoja. Oikeuslaitoksen osana hallinto-oikeus tarkoittaa tuomioistuinta, josta voi hakea muutosta hallintoviranomaisten ratkaisuihin. Suomessa on kahdeksan alueellista hallinto-oikeutta, jotka sijaitsevat Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Turussa ja Vaasassa. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma hallinto-oikeutensa. Hallinto-oikeuden ratkaisuihin voi pääsääntöisesti hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Luokka:Oikeustiede Luokka:Oikeuslaitos

Vallan kolmijako -oppi

Vallan kolmijako -oppi on esitelty Montesquieun pääteoksessa Lakien henki. Hänen mukaansa vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Samaa oli hahmotellut jo Aristoteles, ja myöhemmin John Locke ja James Harrington. Montesquieun Ranskan monarkiaa arvostelevat kirjoitukset ovat kuitenkin tärkeimmät oppia määrittelevät työt. Vallan kolmijako-oppi on erittäin perustava osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa. Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön (katso valtion ja kunnan tehtävät) itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919, mutta siitä luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa. Täydellistä vallan kolmijakoa käyttävissä valtioissa valtion päänä ja todellisena vallankäyttäjänä on yleensä presidentti. Kriitikkojen mukaan jokainen tällainen valtio on ajautunut vähintään kerran kriisiin (Yhdysvaltoja lukuun ottamatta) lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan keskinäisten jännitteiden vuoksi (Suomessakin Suomen historian alkuvuodet ja autonomian ajan eduskunnan ja senaatin suhde). Parlamentarismissa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta ovat aina kytkettyjä, koska toimeenpanevan elimen pitää nauttia lakia säätävän elimen luottamusta. Joukkotiedotusvälineitä on usein kutsuttu neljänneksi valtiomahdiksi.

Lainsäädäntövalta

Suomessa lainsäädäntövalta on eduskunnalla.

Toimeenpanovalta

Toimeenpanovaltaan kuuluu lakia alemman tason säädösten kuten asetusten ja määräysten antaminen, hallinnollisten päätösten teko ym. Suomessa toimeenpanovaltaa käyttävät tasavallan presidentti ja valtioneuvosto (hallitus). Presidentti käyttää lisäksi myös lainsäädäntö- ja tuomiovaltaa.

Tuomiovalta

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Luokka:Politiikka ms:Pembahagian kuasa ja:権力分立

Luokka:Oikeustiede

Oikeustieteeseen liittyviä artikkeleja. Luokka:Tiede Luokka:Yhteiskunta

1096

Begivenheter

Utlandet

- Det første korstog (ca. 1096-1099), under pave Urban II, mot Jerusalem.
- Universitetet i Oxford ble grunnlagt.

Norge

Født

Døde

---- 11. århundre Kategori:Årstall på 1000-tallet ko:1096년

heavy metal hosting zujer apartments in Nice aminokwasy

:: RELATED NEWS ::

List vun Städer in Barbados
Dat is ene List vun wecke Städer in Barbados.
- Bathsheba
- Blackmans
- Bridgetown (99,100)
- Bulkeley
- Christ Church
- Crab Hill
- Crane
-

List vun Städer in de Bahamas

- Alice Town
- Andros Town
- Arthur's Town
- Clarence Town
- Cockburn Town
- Colonel Hill
- Coopers Town
- Dunmore Town
-

List vun Städer in Österriek
Wat fölgt is ene List vun Städer in Österriek:

10 gröttste Städer

#Wien - 1,504,100 #Graz - 216,100 #Linz - 184,800 #Salzburg - 145,800 #Innsbruck - 116,400 #Klagenfurt - 89,700 #Villach - 57,900 # As Knieper warrt ene Brill ahn Bögel betekent, de en smeetschen Steg twüschen de Glääs hett un op de Nees klemmt warrt. Dat Woort kummt vun dat Franzöösche pincenez, wat Nesenknieper heet. De Knieper weer bet to Begünn vun dat 20. Johrhunnert vun't Börgerdom bruukt. Fruunslüüd bruken mehrst Armenien.
- Abowian
- Alawerdi
- Ararat
- Armawir
- Artaschat
- Artik
- Aschtarak
- Tscharentsawan

List vun Städer in Antigua un Barbuda

- All Saints
- Bolands
- Carlisle
- Cedar Grove
- Codrington
- Dickenson Bay
- English Harbour
- Falmouth
- F

List vun Städer in Angola
Dat is ene List vun Städer in Angola.
- Benguela
- Caála
- Cabinda
- Caxito
- Chissamba
- Huambo
- Kuito
- Lobito
-

Russenorsk
Russenorsk weer en Pidginspraak, de Elementen vun de Russ'sche as ok de Norweegsche Spraak (de Dialekten vun Noordnorwegen) övernahmen harr. Se weer dör den Kontakt vun russ'sche un norweegsche Hökers, Fischers un Waalfängers an't Noordmeer entstahn.

De Spraak

As faken bi den Kontakt vun Personen mit frömme Spraken hett

List vun de Städer in Algerien
List vun Städer in Algerien
- Algier
- Annaba
- Batna
- Bechar
- Bejaia
- Beni Abbes
- Biskra
- Blida
-

List vun de Städer in Albanien
Dat is ene List vun Städer in Albanien
- Apollonia
- Bajram Curri
- Ballsh
- Berat
- Bilisht
- Bulqizë
- Burrel
- Butrint
-