Turvallisuus

Turvallisuus on negatiivinen määre ja tarkoittaa vaaran (riskin) poissaoloa. Turvallisuus esiintyy siis ilmiönä kaikkialla, missä esiintyy jonkinlaista vaaraa. Maailman monimutkaistuessa, verkottuessa myös turvallisuus saa uusia piirteitä. Turvallisuus on (usein) absoluuttisesti mahdotonta, joten turvallisuus on suhteellinen määre. Turvallisuutta uhkaavaa vaaraa ei pystytä useinkaan poistamaan kokonaan, kyse on uhkan vähentämisestä ja paljonko siihen halutaan panostaa. Näin erityisesti niissä toiminnoissa, joissa ihminen ja tekniikka ovat mukana. Turvallisuus-termiä käytetään viittaamaan esimerkiksi sotiin (sotilaallinen turvallisuus), rikollisuuteen, onnettomuuksiin, työhön (työturvallisuus), elintarvikkeisiin, liikenteeseen tai tietoturvaan. Turvallisuus on suhteellisena ilmiönä mitä ilmeisemmin myös nollasummapeliä. Jos jollakin organisaatiolla, esim. valtiolla on täydellinen turvallisuus, se tarkoittaa, että kyseinen valtio pystyy poistamaan minkä tahansa asian, jonka se kokee uhkaavan omaa turvallisuuttaan. Tämä taas tarkoittaa täydellistä turvattomuutta muille organisaatiolle (valtiolle) kyseisen valtion taholta. Täydellistä turvallisuutta ei siis ole eikä ehkä ole viisasta edes tavoitella. On mitoitettava oma tai yhteinen turvallisuus omien tai yhteisten resurssien ja arvostusten mukaisesti ja ymmärrettävä jäljelle jäänyt riski tai turvattomuus. Ja elettävä sen tuoman epävarmuuden kanssa.

Katso myös

- Kokonaisturvallisuus
- Tietoturva Luokka:Turvallisuus

Verkottuminen

Verkottuminen on systeemin yhteyksien kasvamista. Systeemi voi olla ihminen, yritys, valtio tai organisaatio yleensä. Yhä useampi asia vaikuttaa systeemiin. Systeemi ja sen käyttäytyminen tulee yhä kompleksisemmaksi. Verkottuminen on pitkälti myös tiedon jakamista.

Verkottumisen taustaa

Mm. maailmankuulu sosiologi Manuel Castells esittää, että olemme siirtymässä kohti verkostoyhteiskuntaa, siis yhteiskuntaa, johon vaikuttavat yhä useammat asiat. Asevoimissa ollaan siirtymässä 1990- luvun informaatiosodankäynnin jälkeen 2000-luvun ensimäisen vuosikymmenen verkostokeskeiseen sodankäyntiin. Myös yritystoiminnassa (ulkoistaminen) ja hallinnossa (viranomaisyhteistyö) verkottuminen on kasvava trendi. Verkottumisen taustalla ovat mm.
- tietotekniikan ja kansainvälisen ja pienemmän median kehitys. Uutta tietotekniikkaa ovat mm. mobiiliverkot, viestintäsatelliitit, uusi digitaalinen joukkoviestintä ja etenkin internet. Uutta tässä tekniikassa on etenkin jaettavan tiedon monipuolisuus ja globaalisuus.
- globalisaatio, jossa ihmiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja valtiot verkottuvat globaalilla tasolla
- uusien tekijöiden syntyminen yhteiskuntiin, siis yhteiskuntien monimutkaistuminen. Näitä uusia tekijöitä ovat mm. internet, globaali ja muu media, EU:n lainsäädäntö, muu kansainvälinen lainsäädäntö sekä ympäristönsuojelu.
- kasvava erikoistuminen ja ulkoistaminen, jolloin yrityksen aiempi kokonaistoiminta hajautuu monen yrityksen osalla
- lopuksi yleinen kompleksisuuden kasvaminen (verkottuminen). Se vaatii verkostoa kompleksisuuden hallintaan. Merkittäviä tuloksia on yhä vaikeampi saada aikaiseksi yhden organisaation voimavaroilla, osaamisella ja tiedolla. Verkottuminen on myös siirtymistä hierarkioista (harvat yhteydet) täysin kytkettyjen verkkojen suuntaan (yhteyksien lisääntyminen). Verkottuminen on edellisen perusteella myös siirtymistä peräkkäisyydestä rinnakkaisuuteen ja yksinkertaisuudesta kompleksisuuteen.

Verkottuminen ja tiedon jakaminen

Tiedon jakamista tapahtuu jo valtioiden välillä ja valtioiden sisällä viranomaisyhteistyössä, yrityselämässä mm. ostajien, myyjien, valmistajien, huoltajien ja alihankkijoiden välillä sekä sodankäynnissä verkostokeskeisen sodankäynnin termin sisällä. Internet on globaalia tiedon jakamista kaikkien kanssa ja merkittävin uusi tiedonjakamisen tapa. Nykyaikaista toimintaa ei voi kohta tarkastella tarkastelematta samalla internetin käyttöä. Aasian maanjäristys joulukuussa 2004 oli tästä hyvä esimerkki.

Verkottumisen vaatimuksia

Verkottuminen vaatii: # uudenlaista tietoa monipuolisesti jakavaa tekniikkaa # kasvavaa kompleksisuuden hallintaa. Kun tietoa jaetaan laajemmin, uuden tiedon vastaanottajilta edellytetään uuden jaetun tiedon merkityksen ymmärtämistä, enemmän tietoa. # kokonaisuuden käsittelyä ja ymmärtämistä yli oman perinteisen byrokraattisen ja hierarkisen reviirin: kuka muu voisi tarvita tietoa, jota minulla on? Kenen muun tietoa voisin tarvita? Missä kokonaisuudessa (verkossa) olen mukana? # valtion ja suurempien organisaatioiden osalta uutta lainsäädäntöä # järjestelmien yhteensovittamista ja yhteisiä standardeja # aktiivisuutta esim. kansalaisten ja tiedon jakajien osalta # yhteistyöhalukkuutta ja -kykyä tiedon jakajien kesken. Mutta ennen kaikkea tarvitaan # innovatiivisuutta, uusien mahdollisuuksien näkemistä, muutoksen mahdollisuuden näkemistä. Kaiken kaikkiaan verkottuminen on laaja ja monta ulottuvuutta käsittävä muutos, jossa uusi tietotekniikka on vain mahdollistaja.

Katso myös

- verkostoituminen
- verkosto
- verkko

Tekniikka

Tekniikalla tarkoitetaan yleensä joko
- menettelytapaa jonkin asian suorittamiseksi ( esim. hyppytekniikka, maalaustekniikka, metsästystekniikka) tai
- järjestelmää, jonka osa-alueita ovat:esineiden valmistus, ylläpito ja käyttö ihmisen toiminnan tehostamiseen (esim. tietokonetekniikka, avaruustekniikka, kunnossapito, käyttötekniikka)

Tekniikan taustasysteemit

Tekniikan suurempi tausta on ensin luonnontieteet, esimerkiksi fysiikka, kemia, biologia ja kybernetiikka ja sitten niiden pohjalla oleva matematiikka. Uusi matematiikka on mahdollistanut uusien fysikaalisten ja muiden ilmiöiden matemaattisen mallintamisen ja uusi fysiikka ja muut vastaavat pragmaattisen insinöörityön. Esimerkki tästä ketjusta on Maxwellin yhtälöt (matematiikka), piiriteoria (fysiikka) sähköisten systeemien mallintamiseksi ja hallitsemiseksi ja sitten erilaisten sähkölaitteiden suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö.

Tekniikka, evoluutio ja ihminen

Tekniikka on yhtä vanhaa kuin ihminen ja keskeinen osa ihmissuvun eloonjäämisessä kilpailevien lajien kanssa. Evoluution kannalta keskeiset tekniikan tuotteet liittyvät ihmisyhteisöjen koon kasvamisen, erikoistumiseen ja tiedon esittämiseen, taltiointiin ja välitykseen (kirjoitustaito, kirjapainotaito, tietokoneet). Ensimmäiset ihmisen ylivoiman lähteet suhteessa muihin lajeihin olivat tekniikkaan liittymätömiä, mutta tietoon liittyviä: aivot, oppiminen ja etenkin kieli. Tieto oli ja on edelleen tekniikkaa merkittävämpi eloonjäännin edistäjä.

Tekniikan historialliset suurvaiheet

Esineellisen tekniikan suurina historiallisina vaiheina voidaan nähdä:
- työkalut: tekniikan esivaiheena luonnosta löytyvän materiaalin käyttö ihmisen laajennuksena. Käteen sopiva luonnon kivi tai luunuija. Tekniikan raaka-aineet olivat mm. puu, luu ja kivi.
- integroimaton, yhden materiaalin työkalut, joiden ominaisuuksia ihminen on parantanut. Esim. iskutekniikalla muotoiltu ja terotettu, kädessä oleva kivi iskun tehostamiseen tai lihan leikkaamiseen
- tulen käyttö ja paraneva hallinta moneen tarkoitukseen
- integroitu, eri materiaaleja yhdistävä tekniikka työkalujen valmistukseen. Esim. hiottu kivikirveen terä, puuvarsi ja sidosmateriaali. Raaka-aineina uusia olivat myöhemmin ensimmäiset metallit, pronssi ja rauta.
- koneet, työkaluja suuremmat esineet, jotka vaativat ryhmätyötä. Rauta.
- järjestelmät; koneita suuremmiksi yksiköiksi, kokonaisuuksiksi yhdistävä tekniikaa. Esim. rautatiet, jotka lennätin sitoi yhteen. Teräs.
- järjestelmien järjestelmät, järjestelmistä muodostuvat kokonaisuudet. Esim. logistiikkaketju, jossa eri kuljetusvälineillä (laiva, juna, rekka) siirretään konttia, seurataan konttia ja sen lavettia tietojärjestelmällä (GSM, satelliittipuhelin, GPS- paikannus) ja välitetään kyseistä tietoa asiakkaille. Tätä vaihetta kutsutaan myös automaatiovaiheeksi. Sen oleellinen osa ovat tietokoneet, tietokoneverkot ja järjestelmien järjestelmän yhteen liittävät ohjelmistot. Tietotekniikka. Keinoaineet.
- viimeinen vaihe maapallolla on todennäköisesti yhä monimutkaisemmat, globaalit, eri teknologioita (tieto, nano, bio) yhdistävät megasysteemit.

Katso myös

- teknologia
- Tekniikka ja tietoyhteiskunta
- tuli
- Wikisource:Tekniikan historia Luokka:Tekniikka ms:Teknologi ko:기술 ja:工業 th:เทคโนโลยี

Onnettomuus

Onnettomuus on ennalta-arvaamaton tapahtuma, joka aiheuttaa muun muassa omaisuusvahinkoja, tuhoa, kuolemia, loukkaantumisia, tai muuten haittaa ja vahinkoa ihmisille, luonnolle, yrityksille jne. Merellä tapahtunutta onnettomuutta kutsutaan haveriksi.

Katso myös

- Bussionnettomuus
- Auto-onnettomuus
- Luettelo onnettomuuksista Luokka:Onnettomuudet ja:災害

Viisaus

Yleensä viisaus tarkoittaa kykyä tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yleisesti hyvän" lopputuloksen. Viisaus on laajasti käyttökelpoista tietoa. Viisaus voidaan nähdä tietoteoreettisesti myös eräänä tiedon melko korkeana, omana tasonaan. Alempia tiedon tasoja olisivat tällöin: # data, eli tiedon perusyksikkö, ero ja eroista muodostuva # informaatio ja informaatioista muodostuva # tietämys (informaation merkitys ja tulkinta systeemissä) ja tietämyksistä muodostuva # ymmärrys ja ymmärryksistä muodostuva # viisaus. Tämän rakennelma mukaan viisauden yläpuolella on vielä viisauksista koostuva jokin suurempi kokonaisuus, esimerkiksi valaistuminen. Jne. Viisaus on edellä mainitun mukaan siis laajennettua, yleisempää ymmärrystä. Hector lauloi: "Juodaan viinaa, tullaan viisaammiksi näin." Aleksis Kivi puolestaan kirjoitti Aapon suulla Seitsemän veljestä -kirjaan seuraavasti: :Jos visusti harkitset mikä kylvö menneistä päivistä saattoi hyödyllisiä, mikä vahingollisia hedelmiä, ja sen mukaan asetat elämäsi, työs ja toimes, niin oletpa viisas mies. Aleksis Kiven mukaan viisas on siis henkilö, joka laajemmin ymmärtää tekemisensä taustat. Kiven mukaan viisauden saavuttaminen vaatii myös runsaasti työtä, ymmärryksien prosessointia viisaudeksi.

Katso myös

- hyve
- etiikka
- Tiedon tasot tarkemmin Luokka:Psykologia ja:知恵

Tietoturva

Tietoturva on tiedon luotettavuudelle asetettuja kriteereitä. Tiedon turvallisuus on negatiivinen määre, onnettomuuksien ja menetyksien poissaolo muodostaa tietoturvallisuuden. Tietoturvan yleiset tavoitteet ovat:
- Saatavuus: tieto on aina saatavilla, kun sitä tarvitaan
- Luottamuksellisuus: vain halutut henkilöt pääsevät tietoon käsiksi
- Eheys: tieto ei saa muuttua tahatta tai hyökkäyksessä, tai muutos pitää ainakin havaita
- Kiistämättömyys: henkilö ei voi kiistää jälkikäteen tehneensä jotain
- Tunnistus: tiedon käsittelijän pitää ilmoittaa henkilöllisyytensä
- Todennus: tiedon käsittelijän henkilöllisyys pitää varmistaa Luottamuksellisuus saavutetaan salauksella ja pääsynhallinnalla. Eheys saavutetaan tarkistussummilla tai tarkistuskoodeilla ja digitaalisella allekirjoituksella. Myös käyttäjän todentaminen ja kiistämättömyys voidaan varmistaa digitaalisella allekirjoituksella, mutta todentaminen voidaan tehdä myös muilla todennustavoilla. Saatavuus onkin vaikeaa; siihen auttaa riittävän tiedonsiirtokapasiteetin varaaminen niin tavallisen ruuhkan kuin häirintähyökkäyksenkin varalle.

Tietoturvan osa-alueet

Suomen valtionhallinnon virallinen määritelmä tietoturvalle (nk. sipulimalli) jakaa tietoturvan kahdeksaan osa-alueeseen. Neljä ulointa kerrosta ovat:
- Hallinnollinen tietoturva
- Henkilöstöturvallisuus
- Fyysinen turvallisuus
- Tietoliikenneturvallisuus Näiden neljän kerroksen suojaamana ovat sisimpänä:
- Ohjelmistoturvallisuus
- Tietoaineistoturvallisuus
- Käyttöturvallisuus
- Laitteistoturvallisuus Sen sijaan ISC2, yleisen CISSP-tietoturvatutkinnon järjestäjä sisällyttää tutkintoon seuraavat 10 osa-aluetta:
- Pääsynhallintajärjestelmät
- sovellusten ja järjestelmien kehitys
- Jatkuvuussuunnittelu
- Kryptografia
- Laki, tutkinta ja etiikka
- Toimintojen turvallisuus
- Fyysinen turvallisuus
- Tietoturva-arkkitehtuurit ja -mallit
- Tietoturvan hallintotoimet
- Tietoliikenteen, -verkkojen ja Internetin turvallisuus

Katso myös

- Porttiskannaus
- ohjelmistosodankäynti
- Red Team
- Tietoturvamaksu luokka:tietoturva

Luokka:Turvallisuus

Turvallisuuteen liittyviä artikkeleja. Luokka:Hallinto Luokka:Yhteiskunta

Eastermar

Oostermeer (officieel (Fries): Eastermar) is een dorp in de Friese gemeente Tietjerksteradeel (Tytsjerksteradiel) met ongeveer 1600 inwoners (2004). Het dorp is gelegen tussen de meren Bergumermeer en De Leijen en heeft een haven. Ten noorden van Oostermeer ligt de buurtschap Hoogzand (Fries: It Heechsân).

Externe links

- [http://www.eastermar.nl Website van het dorp] Categorie:Plaats in Friesland Categorie:Tietjerksteradeel

poker drugi zawory metalowe teksty cytaty

:: RELATED NEWS ::

Истмен
Истмен:
- Мария Истмен (1817 — ?) — американская писательница.
- Чарльз Гэмидж Истмен (1816 — 1860) — американский журн

Красавица и чудовище
Красавица и чудовище () - тридцатый по счёту анимационный фильм, снятый студией Дисней. Фильм был снят в традиционном Диснеевском стиле. Премьерный показ состоялся в кинотеатрах компанией right Приключения медведей Гамми (), американо-японский мультсериал, созданный студией Диснея и транслируемый в 1980е в США и других странах. Премьера сост

Модильяни, Франко
Франко Модильяни (Modigliani; 18 июня 1918, Рим — 2003) – американский экономист итальянского происхождения. Лауреат Нобелевской премии 1985 г. «За анализ финансовых рынков и поведения людей в отношении сбережений». Окончил Красавица и чудовище () - тридцатый по счёту анимационный фильм, снятый студией Дисней. Фильм был снят в традиционном Диснеевском стиле. Премьерный показ состоялся в кинотеатрах компанией Красавица и чудовище () - тридцатый по счёту анимационный фильм, снятый студией Дисней. Фильм был снят в традиционном Диснеевском стиле. Премьерный показ состоялся в кинотеатрах компанией Владимир Иванович Истомин (? — 1855)— один из героев обороны Севастополя во время Крымской войны.
- Карион Истомин (конец 1640-х — 1

Истомина
Истомин:
- Владимир Иванович Истомин (? — 1855)— один из героев обороны Севастополя во время Крымской войны.
- Карион Истомин (конец 1640-х — 1

Льюис, Артур
сэр Уильям Артур Льюис (; 23 января 1915, остров Санта-Лючия, Британская Вест-Индия — 15 июня 1991, Бриттаун, Барбадос) — английский экономист, лауреат