:: wikimiki.org ::
| Työelämä- Ja Tasa-arvovaliokunta |
Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV) on yksi eduskunnan valiokunnista. Sen tehtävänä on käsitellä työympäristöä, työterveyshuoltoa, työvoimaa ja työllisyyttä, osallistumisjärjestelmiä sekä tasa-arvokysymyksiä ja siviilipalvelua käsittelevät asiat. Lisäksi valiokunta käsittelee suurimman osan säteilyvalvontaa ja kemikaaleja koskevista asioista. Valiokunta laatii esimerkiksi mietinnön valtioneuvoston tai kansanedustajien työelämään tai tasa-arvokysymyksiin liittyvistä lakiesityksistä.
Ympäristövaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Se kokoontuu tavallisesti neljä kertaa viikossa.
1. maaliskuuta 2003 asti valiokunnan nimi oli työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta.
Linkit
[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx6200.scr?=tyv01&=su Valiokunnan sivu]
Luokka:Valiokunnat
Eduskunta
Suomen eduskunta on Suomen perustuslain määräämä kansaa edustava elin, joka koostuu 200 kansanedustajasta. Istuntosalissa on kuitenkin vain 199 paikkaa, koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Kansalaiset valitsevat vaaleilla kansanedustajat neljän vuoden välein. Eduskunnan eli parlamentin vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville säätämään lakeja, joita noudattaen yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet arvioivat yksittäistapauksissa, onko lakeja noudatettu.
Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen, joka puolestaan valmistelee ja esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset ja valtion vuosittaisen tulo- ja menoarvion eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa. Eduskunnassa kansan valitsemat edustajat joko hyväksyvät sellaisenaan tai muuttavat osittain tai hylkäävät kokonaan hallituksen tekemät lakiesitykset ja valtion varojen käyttöä koskevan budjetin.
Kansanedustajat voivat tehdä myös omia lakiesityksiä, mutta ne menevät hyvin harvoin läpi. Usein edustajien omien lakiesitysten motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen eduskunnan asialistalle ja julkiseen keskusteluun. Jos lakiesityksen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, sen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.
Lakiesitysten lisäksi edustajat voivat tehdä myös muita ns. valtiopäivätoimia. Niitä ovat kirjalliset kysymykset, suulliset kysymykset, toimenpidealoitteet, talousarvioaloitteet, keskustelualoitteet ja välikysymykset.
Täysistunto ja valiokunnat
Näkyvin osa eduskunnan toimitaa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitykset sekä käy tarvittaessa ajankohtaiskeskustelua. Torstaisin täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka kuluessa edustajat voivat tehdä hallituksen jäsenille kysymyksiä heidän johtamiensa ministeriöiden toimialaan kuuluvista asioista.
Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.
Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitysten työstäminen käytännössä tapahtuu. Valiokunta voi asiantuntijoita kuultuaan ja esityksen sisällöstä keskusteltuaan suosittaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan, sen hylkäämistä tai ehdottaa esitykseen muutoksia tai kirjoittaa koko esityksen alusta alkaen uusiksi. Eduskunnan valiokunnat ovat suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä.
Ennen valiokuntakäsittelyä hallituksen ja kansanedustajien lakiesityksistä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitykset palaavat täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn valiokunnan kirjoittaman mietinnön kera. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja lakiesitykseen voidaan esittää muutoksia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lain sisällöstä eli käytännössä äänestetään valiokunnan mietinnön ja sen kanssa ristiriidassa olevien esitysten välillä. Jos jokin muutosesitys menee läpi, se kierrätetään vielä eduskunnan suuren valiokunnan kautta, josta esitys palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä ei keskustella, vaan ensimmäisen käsittelyn tuloksena oleva laki voidaan vain joko hyväksyä tai hylätä.
Hallituksen luottamus ja eduskunnan hajottaminen
Lainsäädännöstä ja valtion tulo- ja menoarviosta päättämisen lisäksi eduskunta voi todeta hallituksen tai yksittäisen ministerin menettäneen eduskunnan luottamuksen, jolloin hallitus tai kyseinen ministeri joutuu eroamaan. Tämä vaatii vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittaman välikysymyksen, jonka pohjalta käytävän keskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.
Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Vuosina 1919-1991 presidentin hajotusoikeus oli rajoittmaton, ja Suomessa on eduskunta hajotettu presidentin toimesta seitsemän kertaa, vuosina 1924 (Ståhlberg), 1929 (Relander), 1930 (Relander), 1953 (Paasikivi), 1962 (Kekkonen), 1971 (Kekkonen) sekä 1975 (Kekkonen).
Vasemmistosta oikeistoon
Eduskunta jakautuu vanhastaan vasemmistoon, eli sosialisteihin ja oikeistoon, eli porvareihin. Jako vasemmistoon ja oikeistoon palautuu Ranskan suureen vallankumoukseen, jolloin radikaaliryhmät asettuivat istumaan puheenjohtajan paikalta katsoen salin vasemmalle puolelle. Suomessa tästä käytännöstä tekee poikkeuksen Ruotsalainen kansanpuolue, joka istuu salin oikeassa reunassa, koska sinne on tarvittaessa helpompi järjestää tulkkauspalvelut. Viime aikoina vasemmisto-oikeisto-jako on menettänyt merkitystään Suomessa, kun suurimpia puolueita on yhä vaikeampi erottaa toisistaan. Vaihtoehtoiseksi jakolinjaksi on esitetty konservatismia ja arvoliberalismia, mutta tämä jakolinja kulkee paitsi puolueiden välillä myös niiden sisällä.
Eduskunnan paikat puolueittain
arvoliberalismi
Autonomian aika (1907-1917)
Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet (1919-1939)
Sodanjälkeiset vuodet (1945-1962)
Rakennemuutoksen aika 1966-1983
Viimeisimmät vaalit 1987-2003
Aiheesta muualla
- [http://www.eduskunta.fi Suomen Eduskunnan virallinen sivusto]
Eduskunta
Tasa-arvoTasa-arvo tarkoittaa, että eri ihmisillä on tietyssä suhteessa yhtäläinen asema. Tasa-arvoista on esimerkiksi, että naiset ja miehet saavat samasta työtehtävästä yhtä paljon palkkaa.
Tasa-arvoa ideologiana kutsutaan egalitarismiksi (tai egalitarianismiksi). Yleisesti ottaen tasa-arvon loukkaaminen on syrjintää. Eritoten rodun perusteella syrjiminen on rasismia ja naisten syrjiminen on sovinismia.
Tasa-arvon järjestäminen
Suomessakin jokainen poliittinen puolue sanoo kannattavansa tasa-arvoa, mutta puolueiden näkemykset käytännön toteutuksesta vaihtelevat laidasta laitaan. Kuvaavaa on, että jokainen puolue kutsuu omaa tasa-arvoaan todelliseksi tasa-arvoksi. Jos esimerkiksi opettajista suurin osa on naisia, erilaiset näkökulmat asiaan voisivat olla:
- Kiintiöt: otetaan opettajakoulutukseen tasan 50% miehiä ja 50% naisia, riippumatta heidän pätevyydestään
- Tasoitus: annetaan lisäpisteitä vähemmistösukupuolen hakijoille, jotta tasoitettaisiin eroja
- Valistus: markkinoitaisiin miesopettajia sekä potentiaalisille hakijoille että muulle yhteiskunnalle ja yritettäisiin muuttaa kulttuuria
- Valvonta: varmistettaisiin, että hakuprosesseissa ja pisteytyksissä ollaan sukupuolineutraaleja, eikä kukaan syrji ketään missään vaiheessa
- Puuttumattomuus: katsotaan, että tämä vain on asioiden luonnollinen tila kulttuurillisen evoluution tuloksena tai että asiaan ei muuten pidä puuttua.
Tasa-arvon ideologiat
Tasa-arvon pahimpia esteitä ovat esimerkiksi kastijärjestelmä Intiassa tai aikoinaan luokkajako Suomenkin feodaaliyhteiskunnassa. Marxilaisten mielestä vielä nykyäänkin teollisuusmaissa vallitsee luokkayhteiskunta liian vapaan kapitalismin ansiosta.
Laillistettua syrjintää kohtaan nousi valistusaikana ideologia, jonka mukaan kaikkien ihmisten tuli olla tasa-arvoisia lain edessä. Filosofeista ja yhteiskuntavaikuttajista eritoten Immanuel Kant ja Voltaire julistivat, että ketään ei saanut asettaa etulyöntiasemaan lain edessä, vaan saman lain piti koskea kaikkia. Perimmilleen johdettuna valtion neutraaliusperiaate ja tasa-arvo lain edessä tarkoittavat jopa, että köyhiä ei saa suosia rikkaiden kustannuksella (ks. minarkia).
Mahdollisuuksien tasa-arvo oli toinen nimi, jota valistusajan filosofit käyttivät tasa-arvostaan. Kaikilla tuli olla yhtäläinen mahdollisuus vaikkapa omistaa viljelemänsä maa tai ryhtyä papiksi. Nykyisin mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa pikemminkin peruslähtökohtien tasoittamista yhteiskunnassa niin, että esimerkiksi kenelle tahansa kustannetaan ilmainen koulutus yliopistossa riippumatta tulotasosta, vain osaaminen ratkaisee.
Tasa-arvoa lain edessä taas on esimerkiksi marxilaisessa perinteessä kutsuttu muodolliseksi tasa-arvoksi, koska kaikilla ihmisillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia menestyä yhteiskunnassa. Sosialistit kannattavat usein lopputulosten tasa-arvoa eli esimerkiksi tuloerojen ja varallisuuserojen vähäisyyttä.
Tasa-arvon muotoja
Tasa-arvo lajeihin kuuluu:
- Sukupuolinen tasa-arvo
- Uskonnollinen tasa-arvo
- Seksuaalinen tasa-arvo
- Poliittinen tasa-arvo
Tasa-arvon ja demokratian suhde
Vasemmistolaisessa perinteessä kantava argumentti on ollut yhdistää demokratia ja tasa-arvo toisiinsa. Tällöin väitetään, että demokratia ei toteudu liian epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa, koska siinä rikkaat saavat vaikutusvaltaa poliittiseen elämään. Tähän liittyen on esitetty väitteitä, joiden mukaan poliittisen ja taloudellisen eliitin edustajat sekä tärkeissä asemissa olevat virkamiehet olisivat osittain samaa joukkoa. Tasa-arvoisempi yhteiskunta taas väitetysti lisää intressien yhteneväisyyttä eri väestönosien kesken. Muodollinen tasa-arvo ei tämän argumentin mukaan tuo tasa-arvoisia poliittisia vaikutusmahdollisuuksia, minkä vuoksi parempiosaiset pystyvät uusintamaan vallitsevan tilanteen.
Sitaatteja
"Kapitalismin pelko on pakottanut sosialismin laajentamaan vapautta, ja sosialismin pelko on pakottanut kapitalismin lisäämään tasa-arvoa"
:- William James Durant
"Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia"
:- George Orwell
Katso myös
- Marxilaisuus
- Liberalismi
- Taloudellinen yhdenmukaisuus (economic equality)
Linkkejä
- [http://www.freedomsnest.com/cgi-bin/q.cgi?subject=equality] Sitaatteja tasa-arvosta
- [http://www.tsowell.com/] Tom Sowell ja hänen vastailmestynyt kirjansa tasa-arvo-ohjelmista ympäri maailmaa
SiviilipalvelusSiviilipalvelus on Suomessa rauhan aikana varusmiespalvelukselle vaihtoehtoinen tapa suorittaa asevelvollisuuden palvelusosa. Siviilipalveluksen voi suorittaa kuka tahansa asevelvollinen henkilö, jonka uskonnollinen, eettinen tai muu vakaumus estää varusmiespalveluksen suorittamisen.
Siviilipalveluksen pituus on tällä hetkellä (vuonna 2005) 395 vuorokautta eli noin 13 kuukautta. Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931. Aikaisemmin siviilipalvelukseen pääsemiseksi vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä. Nykyään kyseessä on ilmoitusasia.
Siviilipalvelus koostuu kahdesta osasta: noin kuukauden pituisesta koulutusjaksosta ja noin vuoden pituisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan koulutuskeskuksessa, joka tällä hetkellä sijaitsee Lapinjärvellä. Työpalvelu suoritetaan esimerkiksi valtion tai kunnan laitoksessa tai elimessä, evankelis-luterilaisessa tai ortodoksisessa kirkossa tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikan tulee solmia sopimus työministeriön kanssa.
Kiisteltyjä aiheita
Siviilipalveluksen kesto ja järjestelyt ovat jo pitkään olleet kiistan aiheena. On esitetty näkökantoja, joiden mukaan 13 kuukauden palvelusaika on rangaistuksenomaisen pitkä varusmiespalvelukseen verrattuna, ja siten ristiriidassa yleisesti tunnustetun ihmisoikeuden kieltäytyä aseista kanssa. Siviilipalveluksen pituus on johtanut siihen, että Amnesty International on adoptoinut suomalaisia totaalikieltäytyjiä mielipidevangeiksi.
Myös siviilipalveluksen majoitusasioita on kritisoitu. Lain mukaan palveluspaikan tulee tarjota siviilipalvelusmiehelle asunto. Monet palveluspaikat kuitenkin rikkovat kustannussäästöjen vuoksi lain kirjainta tai henkeä vastaan esimerkiksi ottamalla palvelukseen vain vanhempiensa luona asuvia siviilipalvelusmiehiä tai osoittamalla siviilipalvelusmiehen käyttöön näennäisen asunnon, jolloin Kansaneläkelaitos korvaa todellisen asunnon kustannukset.
Aiheesta muualla
- [http://www.sivari.com Sivarifoorumi] (Sivariaiheinen keskustelupalsta)
- [http://www.sivarikeskus.fi Sivarikeskus]
- [http://www.aseistakieltaytyjaliitto.fi Aseistakieltäytyjäliitto]
Luokka:Asevelvollisuus
SäteilySäteilyllä tarkoitetaan fysiikassa hiukkasten tai energian siirtymistä säteilylähteestä ympäristöön tai kohteeseen.
Erilaisia säteilyn lajeja:
- Sähkömagneettinen säteily, esim. valo
- Ionisoiva säteily: alfa-, beta- ja gammasäteily
- Hiukkassäteily, esim. neutronisäteily
- Kosminen säteily
- Tšerenkovin säteily
- Hawkingin säteily
Luokka:Lämpöoppi
Luokka:Fysiikka
Valtioneuvoston laidalla.]]
Valtioneuvosto (ruots. statsrådet) käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän hallituksen ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja presidentin päätöset täytäntöön ja antaa asetuksia.
Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.
Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.
Suomessa on nykyisin 13 ministeriötä. Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.
- valtioneuvoston kanslia
- ulkoasiainministeriö
- oikeusministeriö
- sisäasiainministeriö
- puolustusministeriö
- valtiovarainministeriö
- opetusministeriö
- maa- ja metsätalousministeriö
- liikenne- ja viestintäministeriö
- kauppa- ja teollisuusministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- työministeriö
- ympäristöministeriö
Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia.
Tällä hetkellä valtioneuvoston muodostaa Matti Vanhasen koalitiohallitus.
Oikeuskanslerinvirasto
Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta.
Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata.
Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.
Katso myös
- Wikisource:Senaatin nimeksi valtioneuvosto
Luokka:Suomi
Luokka:Politiikka
KansanedustajaKansanedustaja on kansalaisten valitsema asiamies, joka ajaa heidän asiaansa eduskunnassa. Suomessa kansanedustajia on 200. Kansanedustajan kausi on normaalisti neljä vuotta. Muiden maiden vastaavasta tehtävästä käytetään yleensä nimitystä parlamentin jäsen.
Kansanedustajat valitaan eduskuntavaaleilla. Vaaleja varten Suomi on jaettu 15:een vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valitaan edustajia vaalipiirin asukasluvun mukaisesti. Vaalipiireistä valitaan edustajia vaalipiirin väkiluvun mukainen määrä ja ennen vaaleja paikkaluvusta tehdään asetus.
Kansanedustajat valitaan suhteellisella listavaalilla. Ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja vähintään 100-jäseniset valitsijayhdistykset. Pienemmät puolueet ja sitoutumattomat ehdokkaat yhdistyvät yleensä vaaliliitoksi parantaakseen läpipääsyn mahdollisuuksiaan.
Eduskunnan vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Vallan kolmijako -opin mukaisessa jaottelussa kansanedustajat käyttävät lainsäädäntövaltaa. Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.
Pääosan työstään kansanedustajat tekevät valiokunnissa, joissa lakiesitysten ja valtion talousarvioesitysten käsittely käytännössä tapahtuu. Valiokuntatyöskentelyn ohella koko eduskunta kokoontuu neljä kertaa viikossa täysistuntoihin, joissa lakiehdotuksia voidaan hyväksyä, hylätä, muuttaa tai palauttaa valiokuntaan valmisteltavaksi. Viime vuosina kansanedustajien työ on muuttunut aiempaa kansainvälisemmäksi, ja työhön kuuluu paljon matkoja erilaisten kansainvälisten järjestöjen kokouksiin.
Katso myös
- Luettelo kansanedustajista
- Luettelo nykyisistä kansanedustajista
Luokka:Politiikka
Luokka:Suomi
1. maaliskuuta1. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 60. päivä (61. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 305 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Alpo, Alvi, Alpi
:- suomenruotsalainen kalenteri: Albin
:- ortodoksinen kalenteri: Outi, Tyyne
:- saamenkielinen kalenteri: Álbe
:- vanhemmissa kalentereissa: Albinius, Albinus
Tapahtumia
- 1562 - Katolilaiset surmasivat yli tuhat hugenottia Vassyssa, Ranskassa, mikä aloitti Ranskan uskonsodat.
- 1565 - Rio de Janeiro perustettiin.
- 1692 - Salemin noitaoikeudenkäynnit alkoivat Yhdysvalloissa Salemin kylässä, Massachusetts Bayn siirtokunnassa syyttämällä neljää naista noituudesta.
- 1700 - Ruotsi otti käyttöön oman ruotsalaisen kalenterin yrittäessään siirtyä gregoriaaniseen kalenteriin, palasi takaisin juliaaniseen kalenteriin 1.3.1712 ja otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön 1.3.1753.
- 1811 - Egyptin johtaja Muhammad Ali murhautti mamelukkien dynastian johtajat.
- 1815 - Napoleon palasi Ranskaan paettuaan Elbalta.
- 1851 - Victor Hugo piti puheen Ranskan kansalliskokouksessa, missä hän toistuvasti käytti fraasia "Euroopan Yhdysvallat".
- 1867 - Nebraska hyväksyttiin Yhdysvaltain 37:nneksi osavaltioksi; Lancasterin kaupunki nimettiin Lincolniksi ja siitä tuli osavaltion pääkaupunki.
- 1872 - Yellowstonen kansallispuisto perustettiin maailman ensimmäiseksi kansallispuistoksi.
- 1873 - E. Remington and Sons Ilionissa, New Yorkin osavaltiossa ryhtyi valmistamaan ensimmäistä menestyksellistä kirjoituskonetta.
- 1896 - Etiopialaiset puolustivat Adowan taistelussa itsenäisyyttään italialaisia maahanhyökkääjiä vastaan. 100 000 italialaisen miehitysarmeija kukistettiin.
- 1896 - Henri Becquerel löysi radioaktiivisen säteilyn.
- 1932 - Charles Lindberghin poika, Charles Augustus Lindbergh III, siepattiin.
- 1936 - Hooverin pato valmistui Yhdysvalloissa.
- 1941 - Toinen maailmansota: Bulgaria allekirjoitti kolmikantasopimuksen ja liittyi täten akselivaltoihin.
- 1941 - W47NV (nykyään tunnettu nimellä WSM-FM) aloitti toimintansa Nashvillessä, Tennesseessä ensimmäisenä FM-radioasemana (ULA-radioasemana).
- 1946 - Englannin pankki siirtyi yksityisomistukseen.
- 1947 - Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) aloitti rahoitustoimintansa.
- 1950 - Kylmä sota: Klaus Fuchs tuomittiin vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi hänen luovutettuaan huippusalaista tietoa atomipommista.
- 1953 - Josef Stalin kaatui saatuaan halvauksen. Hän kuoli neljä päivää myöhemmin.
- 1954 - Ydinkoe: Castle Bravo, 15 megatonnin vetypommi, räjäytettiin Bikinin atollilla Tyynellä valtamerellä. Seurauksena oli pahin Yhdysvaltojen aiheuttama radioaktiivinen saastuminen.
- 1961 - Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy perusti Peace Corps -organisaation (siviilien suorittamaa rauhanturva- ja kehitysyhteistyötä varten).
- 1961 - Ugandassa pidettiin ensimmäiset vaalit ja maa sai itsehallinnon.
- 1966 - Avaruustutkimus: neuvostoliittolainen Venera 3 -avaruusluotain laskeutui (murskautui) Venukselle ensimmäisenä luotaimena, joka laskeutui toisen planeetan pinnalle.
- 1966 - Ba'ath-puolue otti vallan Syyriassa.
- 1971 - Pommi räjähti Valkoisen talon miesten vessassa. Weather Underground otti vastuun teosta.
- 1974 - Watergate-skandaali: seitsemää henkilöä syytettiin Watergate-rakennukseen murtautumisesta ja salaliitosta oikeuden estämiseksi.
- 1978 - Charlie Chaplinin arkku ryöstettiin sveitsiläiseltä hautausmaalta.
- 1989 - Yhdysvallat liittyi Bernin tekijänoikeussopimuksen jäseneksi.
- 1995 - Kaisaniemen asema avattiin Helsingin metron rataverkostoon Rautatientorin ja Hakaniemen asemien välille (alkunimitys Kluuvi).
- 1999 - Henkilömiinat kieltävä sopimus (Convention on the Prohibition of Anti-Personnel Mines) astui voimaan.
- 2000 - Suomen perustuslaki uudistettiin.
- 2002 - Euro (€) korvasi pesetan Espanjan virallisena valuuttana.
- 2005 - Pyhä-Luoston kansallispuisto perustettiin.
Syntyneitä
- 1445 - Sandro Botticelli, italialainen taidemaalari († 1510)
- 1810 - Frédéric Chopin, puolalais-ranskalainen säveltäjä ja pianisti († 1849)
- 1858 - Georg Simmel, saksalainen sosiologi ja filosofi († 1918)
- 1896 - Dimitri Mitropoulos, kreikkalainen kapellimestari, pianisti ja säveltäjä († 1960)
- 1904 - Glenn Miller, yhdysvaltainen orkesterinjohtaja († 1944)
- 1909 - David Niven, englantilainen näyttelijä († 1983)
- 1922 - Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri († 1995)
- 1924 - Deke Slayton, astronautti († 1993)
- 1927 - Harry Belafonte, yhdysvaltalainen muusikko ja näyttelijä
- 1944 - Roger Daltrey, rock-muusikko
- 1954 - Ron Howard, yhdysvaltalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja tuottaja
- 1956 - Jonttu Virta, kitaristi
Kuolleita
- 1881 - Aleksanteri II, Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas 1855&mdash1881 (s. 1818)
- 1911 - J. H. van 't Hoff, hollantilainen fysikaalinen ja orgaaninen kemisti, ensimmäisen (vuoden 1901) Nobelin kemianpalkinnon saaja (s. 1852)
----
Katso myös: kalenteri ~ 28. helmikuuta, (29. helmikuuta, 30. helmikuuta), 2. maaliskuuta
Luokka:Maaliskuu
-03-01
ms:1 Mac
ko:3월 1일
ja:3月1日
simple:March 1
th:1 มีนาคม
Luokka:ValiokunnatValiokuntia käsitteleviä artikkeleita.
Luokka:Politiikka Donald Milner CameronDonald Milner Cameron (born 6 February 1940), Australian politician, was born in Brisbane, and was educated at Brisbane Grammar School and the University of Queensland. He became a junior corporate executive and then industrial officer for the Australian Association of Employers of Waterside Labour. This led him naturally into the Liberal Party of Australia, and in 1966, aged 26, he won the marginal seat of Griffith in inner Brisbane, and held it against determined challenges from the Australian Labor Party until 1977, when he shifted to the safer seat of Fadden.
In the big swing to Labor at the 1983 election Cameron was defeated, but he was re-elected shortly after at a by-election for the seat of Moreton, which he held until 1990, when he was again defeated.
Cameron, Donald Milner
Cameron, Donald Milner
Biuro Rachunkowe Kielce wagi elektroniczne snowboard austria wycieczki szkolne metal
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Objektmikrometer
Das Objektmikrometer (OM) ist ein Hilfsmittel zur Längebestimmung in der Mikroskopie.
Es enthält einen unter einem Deckglas auf einem Objektträger aufgeritzten Maßstab, wobei meist 1 mm in 100 Teile geteilt sind. Somit entspricht in der Regel einem Intervall die Länge von 0,01mm. Unter Zuhilfenahme eine Okularmikrometers lässt sich mit ihm der Mikrometerwert einer Objektiv-Okular-Kombinati
|
Rotraut Walden
Rotraut Walden ist eine Architektursychologin. Sie arbeitet an der Universität Koblenz und ist seit 1989 Mitglied der Environmental Design Research Association (EDRA/U.S.A.).
Fachgebiet
Ihre Forschungsschwerpunkte liegen im Bereich der International Building Performance Evaluation, der Entwicklung von Schemata und Erhebungsinstrumenten zur Beurteilung von Büros, Wohnungen, Schulen, Universitäten und Krankenhäusern.
Veröffentlichungen
Bücher:
- "Psychologie und gebaute Umwelt",
- "KinderRäume
|
Astro-geodätisch
Unter Astrogeodäsie bzw. Geodätische Astronomie versteht man jene Methoden der Geodäsie und Astrometrie, bei denen Messungen zu Gestirnen und anderen extraterrestrischen Zielen vorgenommen und die Koordinatensysteme der Sphärischen Astronomie verwendet werden.
Zentrale Aufgabe ist dabei die Bestimmung von
|
Humberto Coelho
Humberto Manuel de Jesus Coelho (
- 20. April 1950) ist ein portugiesischer Fußballtrainer und ehemaliger Fußballspieler.
Der Abwehrspieler Humberto Coelho begann seine Profikarriere 1966 als 16-Jähriger bei Benfica Lissabon. Im gleichen Jahr hat
|
Thomas Greiss
Thomas Greiss (
- 29. Januar 1986 in Füssen) ist ein deutscher Eishockey-Torwart.
Karriere
Thomas Greiss wuchs in seiner Geburtsstadt Füssen auf und begann im Alter von sechs Jahren beim dortigen Verein EV Füssen mit dem Eishockey spielen. Der links schießende Torhüter durchlief sämtliche Juge
|
Mikrometerwert
Der Mikrometerwert (MW) dient der exakten Längebestimmung von mikroskopischen Objekten bei Beobachtung mittels einer geeichten Okular-Objektiv-Kombination. Der MW ist die Zahl, die mit Hilfe von Objekt- und Okularmikrometern gemeinsam für jede Optikkombination bestimmt werden muss. Die Berechnung erfolgt nach der Formel
Dabei ist x die Anzahl der Objektmikrometerintervalle, y die Intervallgröße des Objektmikrometers und z die Anzahl der Okularmikrometerintervalle, die sich mit denen des Objektmikrometers decken.
Wikipedia:Taxoboxen. -->
Die Rötelschwalbe (Hirundo daurica) hat einen rotbraunen Bürzel, ein rotbraunes Nackenband und eine lange Schwanzspitze. Diese Schwalbe fliegt langsamer als die Rauchschwalbe und scheint hin und wieder in der Luft zu stehen, weil sie häufig Aufwinde nutzt.
Lebensraum
Die Rötelschwalbe hält sich immer in Gewässernähe auf. Ih
|
Torrazza Piemonte
Torrazza Piemonte ist eine Gemeinde mit 2.373 Einwohnern (Stand: 2004) in der italienischen Provinz Turin (TO), Region Piemont.
Nachbargemeinden sind Saluggia, Rondissone und Verolengo.
Der Schutzheilige des Ortes ist San Giacomo Maggiore.
Die Telefonvorwahl lautet +39-(0)-11.
|
Jola
Die Diola sind eine Ethnie in Gambia, im Senegal (vorwiegend in der Casamance-Region) und in Guinea-Bissau.
Sie sind überwiegend im landwirtschaftlichen Bereich der Gebiete des Senegambia tätig, hier vor allem im Reisanbau.
Obwohl sie in einer hauptsächlisch von Muslim
|
Wire Wrap
Wire Wrap ist eine Verbindungstechnik, die u.a. bei elektronischen Baugruppen verwendet wird. Dabei werden starre Einzeladerleitungen maschinell um einen scharfkantigen, quadratischen oder rechteckigen Stift gewickelt. Der hohe Anpressdruck sorgt an den Stiftecken für oxidfreie, gasdichte Kontaktstellen. Es sind mehrere Windungen von Leiterdurchmessern zwischen 0,2 und 0,8 mm für eine einwandfreie Verbindung erforderlich. Als Stiftabmessungen sind 1 x 1 mm und 0,6 x 0,6 mm üblich. Die Stiftlänge ist meist für 2-3
|
|
