UlkoasiainministeriöUlkoasiainministeriön toiminta-ajatuksena on edistää suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Syvenevän yhteistyön maailmassa tämä tarkoittaa kansainvälisen yhteisvastuun rakentamista ja rauhan vahvistamista demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kestävän kehityksen ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Kansainvälisten suhteiden osaajana ulkoasianhallinto valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa sekä yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen kansalliseksi toimintalinjaksi.
Luokka:Ministeriöt
TurvallisuusTurvallisuus on negatiivinen määre ja tarkoittaa vaaran (riskin) poissaoloa. Turvallisuus esiintyy siis ilmiönä kaikkialla, missä esiintyy jonkinlaista vaaraa. Maailman monimutkaistuessa, verkottuessa myös turvallisuus saa uusia piirteitä. Turvallisuus on (usein) absoluuttisesti mahdotonta, joten turvallisuus on suhteellinen määre.
Turvallisuutta uhkaavaa vaaraa ei pystytä useinkaan poistamaan kokonaan, kyse on uhkan vähentämisestä ja paljonko siihen halutaan panostaa. Näin erityisesti niissä toiminnoissa, joissa ihminen ja tekniikka ovat mukana.
Turvallisuus-termiä käytetään viittaamaan esimerkiksi sotiin (sotilaallinen turvallisuus), rikollisuuteen, onnettomuuksiin, työhön (työturvallisuus), elintarvikkeisiin, liikenteeseen tai tietoturvaan.
Turvallisuus on suhteellisena ilmiönä mitä ilmeisemmin myös nollasummapeliä. Jos jollakin organisaatiolla, esim. valtiolla on täydellinen turvallisuus, se tarkoittaa, että kyseinen valtio pystyy poistamaan minkä tahansa asian, jonka se kokee uhkaavan omaa turvallisuuttaan. Tämä taas tarkoittaa täydellistä turvattomuutta muille organisaatiolle (valtiolle) kyseisen valtion taholta.
Täydellistä turvallisuutta ei siis ole eikä ehkä ole viisasta edes tavoitella. On mitoitettava oma tai yhteinen turvallisuus omien tai yhteisten resurssien ja arvostusten mukaisesti ja ymmärrettävä jäljelle jäänyt riski tai turvattomuus. Ja elettävä sen tuoman epävarmuuden kanssa.
Katso myös
- Kokonaisturvallisuus
- Tietoturva
Luokka:Turvallisuus
DemokratiaDemokratia (kr. δημοκρατία) on hallitusmuoto, jossa politiikasta päätetään enemmistön mielipiteen mukaan päätöksentekoprosessissa, joka on avoin kaikille tai useimmille kansalaisille. Nykydemokratiaan kuuluvat vapaat monipuoluevaalit ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Demokratiaksi kutsutaan myös yhdistysdemokratiaa ja yritysdemokratiaa, jossa kyseisen yhteisön enemmistö päättää yhteisön asioista. Demokratian kannattajasta voidaan käyttää nimitystä "demokraatti."
Historiaa
Demokratian kehittäjäksi on mainittu ateenalainen Kleisthenes, joka loi sen 507 eaa taktisin perustein vastavedoksi aristokraattien juonitteluille ja Spartan vaikutukselle. Sana "demokratia" tulee muinaiskreikasta ja kirjaimellisesti tarkoittaa 'kansanvaltaa'. Kleisthenes keksi myös ostrakismoksen, jolla johtavassa asemassa oleva kansalainen voitiin äänestämällä karkoittaa yhteisön ulkopuolelle ilman kansalaisuuden tai omaisuuden menetystä kymmeneksi vuodeksi.
Alun perin demokratia oli suoraa demokratiaa, jossa äänestyksen kohteena on suoraan itse päätettävä asia. Äänestäjän fyysinen poissaolo vaikeutti ja hidasti suoraa demokratiaa varsinkin muualla kuin kaupunkivaltioiden kaltaisilla pienillä alueilla, missä kaikki kansalaiset saattoivat helposti saapua paikalle. Demokratiassa tärkeänä pidetään kansalaisten välistä keskustelua, joka varsinkin historiallisesti oli vaikeata etäältä. Muun muassa tämän ongelman ratkaisuksi kehitettiin edustuksellinen demokratia, jossa kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään varsinaisen päätöksenteon.
Aristoteles piti demokratiaa kansanvallan tyranniana ja perustuslaillista tasavaltaa kansanvallan oikeutettuna muotona. Nykyisin demokratiaan suhtautuvat skeptisesti lähinnä oikeiston ja vasemmiston ääriliikkeet.
Ensimmäiset demokratiat historiassa olivat Kreikan pieniä kaupunkivaltioita (esim. Ateena), joissa vapaat kansalaiset kokoontuivat toreille keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista äänestämällä. Todellisuudessa kuitenkin vapaiden kansalaisten joukko oli hyvin pieni, sillä muun muassa naiset ja orjat jätettiin ulkopuolelle.
Demokratia nykyään
Karl Popper on 1900-luvun merkittävimpiä edustuksellisen demokratian puolustajia, ja on kuvannut kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset oman näkemyksensä aiheesta. Hänen mielestä demokraattisen valtion tulee ennen kaikkea olla avoin muutoksille, kritiikille ja kehittymiselle. Hän kirjoittaa:
:"Erittelen yhteiskunnan demokraattisen uudistamisen periaatteita, joita voimme kutsua myös 'yhteiskunnan vähittäisuudistusten' periaatteiksi erotukseksi 'yhteiskunnan utooppisesta uudistamisesta'."
Nykyiset demokratiat, kuten myös Suomi ovat pääasiassa edustuksellisia demokratioita. Sveitsissä on ollut edustuksellisen demokratian lisäksi käytössä suoran demokratian eräs muoto jo 140 vuotta.
Edustuksellisessa demokratiassa edustajalla on yleensä vapaa harkintavalta tehdä päätöksiä riippumatta äänestäjän tahdosta eivätkä äänestäjät voi peruuttaa edustajan mandaattia kesken vaalikauden. Yhdysvalloissa 18 osavaltiossa, Venezuelassa ja Kanadan Brittiläisessä Columbiassa on mahdollisuus äänestää virkamies virastaan järjestämällä uusi vaali. Näin on tapahtunut Pohjois-Dakotassa 1921 (kuvernööri Lynn J. Frazier), Kaliforniassa 2003 (kuvernööri Gray Davis) ja Venezuelassa 2004 (presidentti Hugo Chávez). Venezuelassa äänestys ei poistanut presidenttiä virasta.
Demokratian tulevaisuus
Viime vuosikymmenien yleisenä trendinä on ollut äänestysprosenttien jatkuva lasku ("demokratian kriisi"). Demokratian pelastamiskeinoiksi on useissa keskusteluissa tuotu suoran demokratian lisääminen muun muassa tekniikan suomin mahdollisuuksin. Myös erilaisia suoran demokratian sovellutuksia on kehitetty muun muassa siten että valittu edustaja tuo äänestettävät aiheet www-sivuilleen, jossa rekisteröityneet edustajan äänestäjät äänestävät asiasta ja edustaja äänestää enemmistön päätöksen mukaisesti. Monet radikaalit demokraatit, kuten anarkistit, kannattavat suoraa demokratiaa tai delegointia, jossa delegaateilla on valta vain suorittaa heille annettu tehtävä, ja mahdollisuutta erottaa delegaatit, jotka eivät noudata heille annettua tehtävää.
Katso myös
- Vaalitapa
- Arrow'n paradoksi
Ulkopuolisia linkkejä
- [http://www.radio4all.org/aia/dec_directdemocracy.html Direct Democracy] Suora demokratia (ks. Demokratian tulevaisuus)
Luokka:Politiikka
ko:민주주의
ja:民主主義
simple:Democracy
th:ประชาธิปไตย
Tasa-arvoTasa-arvo tarkoittaa, että eri ihmisillä on tietyssä suhteessa yhtäläinen asema. Tasa-arvoista on esimerkiksi, että naiset ja miehet saavat samasta työtehtävästä yhtä paljon palkkaa.
Tasa-arvoa ideologiana kutsutaan egalitarismiksi (tai egalitarianismiksi). Yleisesti ottaen tasa-arvon loukkaaminen on syrjintää. Eritoten rodun perusteella syrjiminen on rasismia ja naisten syrjiminen on sovinismia.
Tasa-arvon järjestäminen
Suomessakin jokainen poliittinen puolue sanoo kannattavansa tasa-arvoa, mutta puolueiden näkemykset käytännön toteutuksesta vaihtelevat laidasta laitaan. Kuvaavaa on, että jokainen puolue kutsuu omaa tasa-arvoaan todelliseksi tasa-arvoksi. Jos esimerkiksi opettajista suurin osa on naisia, erilaiset näkökulmat asiaan voisivat olla:
- Kiintiöt: otetaan opettajakoulutukseen tasan 50% miehiä ja 50% naisia, riippumatta heidän pätevyydestään
- Tasoitus: annetaan lisäpisteitä vähemmistösukupuolen hakijoille, jotta tasoitettaisiin eroja
- Valistus: markkinoitaisiin miesopettajia sekä potentiaalisille hakijoille että muulle yhteiskunnalle ja yritettäisiin muuttaa kulttuuria
- Valvonta: varmistettaisiin, että hakuprosesseissa ja pisteytyksissä ollaan sukupuolineutraaleja, eikä kukaan syrji ketään missään vaiheessa
- Puuttumattomuus: katsotaan, että tämä vain on asioiden luonnollinen tila kulttuurillisen evoluution tuloksena tai että asiaan ei muuten pidä puuttua.
Tasa-arvon ideologiat
Tasa-arvon pahimpia esteitä ovat esimerkiksi kastijärjestelmä Intiassa tai aikoinaan luokkajako Suomenkin feodaaliyhteiskunnassa. Marxilaisten mielestä vielä nykyäänkin teollisuusmaissa vallitsee luokkayhteiskunta liian vapaan kapitalismin ansiosta.
Laillistettua syrjintää kohtaan nousi valistusaikana ideologia, jonka mukaan kaikkien ihmisten tuli olla tasa-arvoisia lain edessä. Filosofeista ja yhteiskuntavaikuttajista eritoten Immanuel Kant ja Voltaire julistivat, että ketään ei saanut asettaa etulyöntiasemaan lain edessä, vaan saman lain piti koskea kaikkia. Perimmilleen johdettuna valtion neutraaliusperiaate ja tasa-arvo lain edessä tarkoittavat jopa, että köyhiä ei saa suosia rikkaiden kustannuksella (ks. minarkia).
Mahdollisuuksien tasa-arvo oli toinen nimi, jota valistusajan filosofit käyttivät tasa-arvostaan. Kaikilla tuli olla yhtäläinen mahdollisuus vaikkapa omistaa viljelemänsä maa tai ryhtyä papiksi. Nykyisin mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa pikemminkin peruslähtökohtien tasoittamista yhteiskunnassa niin, että esimerkiksi kenelle tahansa kustannetaan ilmainen koulutus yliopistossa riippumatta tulotasosta, vain osaaminen ratkaisee.
Tasa-arvoa lain edessä taas on esimerkiksi marxilaisessa perinteessä kutsuttu muodolliseksi tasa-arvoksi, koska kaikilla ihmisillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia menestyä yhteiskunnassa. Sosialistit kannattavat usein lopputulosten tasa-arvoa eli esimerkiksi tuloerojen ja varallisuuserojen vähäisyyttä.
Tasa-arvon muotoja
Tasa-arvo lajeihin kuuluu:
- Sukupuolinen tasa-arvo
- Uskonnollinen tasa-arvo
- Seksuaalinen tasa-arvo
- Poliittinen tasa-arvo
Tasa-arvon ja demokratian suhde
Vasemmistolaisessa perinteessä kantava argumentti on ollut yhdistää demokratia ja tasa-arvo toisiinsa. Tällöin väitetään, että demokratia ei toteudu liian epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa, koska siinä rikkaat saavat vaikutusvaltaa poliittiseen elämään. Tähän liittyen on esitetty väitteitä, joiden mukaan poliittisen ja taloudellisen eliitin edustajat sekä tärkeissä asemissa olevat virkamiehet olisivat osittain samaa joukkoa. Tasa-arvoisempi yhteiskunta taas väitetysti lisää intressien yhteneväisyyttä eri väestönosien kesken. Muodollinen tasa-arvo ei tämän argumentin mukaan tuo tasa-arvoisia poliittisia vaikutusmahdollisuuksia, minkä vuoksi parempiosaiset pystyvät uusintamaan vallitsevan tilanteen.
Sitaatteja
"Kapitalismin pelko on pakottanut sosialismin laajentamaan vapautta, ja sosialismin pelko on pakottanut kapitalismin lisäämään tasa-arvoa"
:- William James Durant
"Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia"
:- George Orwell
Katso myös
- Marxilaisuus
- Liberalismi
- Taloudellinen yhdenmukaisuus (economic equality)
Linkkejä
- [http://www.freedomsnest.com/cgi-bin/q.cgi?subject=equality] Sitaatteja tasa-arvosta
- [http://www.tsowell.com/] Tom Sowell ja hänen vastailmestynyt kirjansa tasa-arvo-ohjelmista ympäri maailmaa
IhmisoikeudetIhmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiselle mm. [http://www.unhchr.ch/udhr/lang/fin.htm YK:n ihmisoikeusjulistuksessa] taattuja oikeuksia.
Ihmisoikeudet on mm. YK:n perussopimuksissa jaettu kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin (esim. sananvapaus, painovapaus ja kokoontumisvapaus) ja ns. TSS-oikeuksiin (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet). Näiden suhde on vuosien mittaan ollut kiivaankin poliitisen väittelyn kohteena.
Länsimaissa kansalais- ja poliittisista oikeuksista ollaan varsin yksimielisiä, kun taas TSS-oikeuksista vallitsee jonkin verran erimielisyyttä. Varsinkin vasemmistossa on painotettu että esim. sanan- ja painovapaudella ei ole juuri merkitystä, jos kaikki eivät osaa lukea tai tiedotusvälineet ovat vain harvojen omistuksessa ja käytössä. Niiden mukaan TSS-oikeudet ovat välttämättömiä, jotta klassiset ihmisoikeudet voisivat toteutua täysimääräisesti ja kaikille ihmisille. Liberalististen ja konservatiivisten näkemysten mukaan TSS-oikeuksien toteuttaminen tulee kuitenkin valtiolle kalliiksi eikä ole mahdollista aina. TSS-oikeuksien kieltämistä kokonaan ajaa kuitenkin vain liberalistien pieni äärisiipi.
Myös ETYK-sopimusta pidetään historiallisesti merkittävänä ihmisoikeusnormina. Sopimuksessa länsimaat suostuivat tunnustamaan Neuvostoliiton toisessa maailmansodassa muodostamat sosialistimaat siitä hyvästä, että nämä hyväksyivät eräitä ihmisoikeusnormeja, jotka sittemmin johtivat toisinajattelijoiden parantuneisiin toimintamahdollisuuksiin ja arvioiden mukaan näin nopeuttivat sosialististen diktatuurien romahdusta.
Ihmisoikeussopimuksia
- YK:n ihmisoikeuksien julistus
- Kansalais- ja poliitisten oikeuksien sopimus
- Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus.
- Lapsen oikeuksien sopimus
- Naisten oikeuksien sopimus
- Kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus
- Rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus.
- ETYK-sopimukset
- Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus
- Euroopan sosiaalinen peruskirja
Yllä olevat sopimukset ovat turvaamiensa oikeuksien osalta paljolti päällekkäisiä. Suomen lainsäädännössä ihmisoikeudet on sisällytetty perustuslain 2. lukuun (Perusoikeudet).
Ihmisoikeusjärjestöt
Ihmisoikeusjärjestöistä Amnesty International keskittyi aluksi kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja mielipidevankeuden poistamiseen ja tällaisen kohtelun saaneiden auttamiseen mutta on sittemmin ottanut toimintakenttäänsä laajemmin klassisia ihmisoikeuksia ja jossain määrin myös sen valvontaa, että siltä osin kuin TSS-oikeuksia toteutetaan julkisin varoin, rahoja ei käytetä ketään syrjivästi.
Katso myös Amnesty International ja Human Rights Watch.
Tunnettuja ihmisoikeustaistelijoita
- Martin Luther King, Jr.
- Desmond Tutu
- Nelson Mandela
Aiheesta muualla
- [http://www.ihmisoikeudet.net/ Ihmisoikeudet.net]
- [http://www.amnesty.fi/ Amnestyn suomenkieliset sivut]
Luokka:Oikeudet ja vapaudet
Luokka:Ihmisoikeudet
zh-min-nan:Jîn-kôan
ja:人権
Luokka:MinisteriötMinisteriöihin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Valtionhallinto Нина Симон
Юнис Катлин Уеймън, по-известна като Нина Симон, е американска певица и пианистка. Тя е известна и с текстовете, които пише. Музиката й обикновено е причислявана към джаза, но на нея не й харесва това определение, така че за нейното творчество може да се каже още, че съдържа елементи на блус, ритъм енд блус и соул.
Симон е родена на 21 февруари 1933 г. в Трайон, Северна Каролина, в семейство с осем деца.
Нина Симон умира в съня си на 21 април 2003 г.
Хитове
- Ain't got no, I got life
- My baby just cares for me
- Mr. Bojangles
- Four Women
- I loves you Porgy
- Mississippi Goddam'
Външни препратки
- [http://ninasimone.com/welcome.html Официален сайт на Нина Симон]
- [http://news.bbc.co.uk/1/hi/entertainment/2965225.stm Кратка биография от BBC, публикувана след смъртта й]
- [http://store.artistdirect.com/music/artist/card/0,,493470,00.html Artist direct] — възможност да се слушат откъси от песни на Нина Симон.
Категория:Певци
wagi elektroniczne online casinos podatki eba hotels Krakow
|
