:: wikimiki.org ::

Uumajansaame

Uumajansaame

Uumajansaame on uralilainen kieli. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat pohjoissaame, luulajansaame, piitimensaame ja eteläsaame. Luokka:Ruotsin kielet Luokka:Norjan kielet

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä nykyään puhutaan kahden puolen Ural-vuoristoa. Jo 1600-luvun lopulla havaittiin suomen ja unkarin samankaltaisuus ja seuraavalla vuosisadalla mukaan otettiin muun muassa saame. Tuolloin kielikuntaa kutsuttiin vielä suomalais-ugrilaiseksi kielikunnan päähaarojen mukaan. 1800-luvulle tultaessa kielikuntaan oli yhdistetty myös samojedikielet, joiden puhujat asuvat Jäämeren rannalla Uralin kummallakin puolella. Sen lisäksi sen haaraksi voidaan myös lukea uralilais-jukagiirilainen kielikunta, jonka kieliä puhutaan Koilis-Siperialla.

Historia

Kielikunnan alkuperä sijoittuu arviolta 7000 vuoden taa, jolloin uralilainen kantakieli oli vielä yhtenäinen kielimuoto. Kantauralin puhujien tarkkaa asuma-aluetta ei varmuudella tiedetä, mutta se on sijainnut jossakin nykyisen Venäjän havumetsävyöhykkeellä, mahdollisesti Uralin länsipuolelle Volgan suuren mutkan seutuvilla. Toisinaan on myös esitetty, että kantakieltä on alun perin puhuttu laajalla alueella Uralilta Baltiaan saakka. Ajatus sopii kuitenkin huonosti siihen, että yksittäisten pyyntikulttuurien asuttamat alat ovat varsin pieniä, ja siksi myös uralilaisen kielikunnan täytyy olla alkuaan peräisin joltain maantieteellisesti suppealta alueelta. Viime aikoina on esitetty myös malli, jonka mukaan uralilaisia kieliä olisi puhuttu jääkauden aikana suunnilleen nykyisen Ukrainan alueilla, ja kieli olisi levittäytynyt sieltä ensimmäisten nykyihmisten mukana keskiseen ja pohjoiseen Eurooppaan. Uralilaisten kielten kuvaamista varten on kehitetty suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT). Samaa tarkekirjoitusta käytetään myös turkkilaiskielten kuvaamisessa. Joskus uralilaiset kielet nähdään laajempana kokonaisuutena yhtessä altailaisten kielten kanssa, jolloin puhutaan uralilais-altailaisista kielistä. Uralilainen sukulaisuus perustuu kielten keskinäisiin vastaavuussuhteisiin. Uralilaisten kielten kieliopillissa (esimerkiksi taivutuspäätteissä) ja perussanastossa on runsaasti yhteisiä aineksia, jotka on peritty yhteisestä kantakielestä. Kyseessä ei siis ole näiden kielten puhujien geneettinen sukulaisuus, sillä läntisten (suomi, viro, jonkin verran ersä, komi) uralilaisten kielten puhujien perimä on lähtöisin lännestä, ja itäisten (hanti, mansi, samojedi) perimällä on yhteyksiä pitkälle Siperiaan päin. Keskisten uralilaisten (mokša, mari, udmurtti) puhujien perimässä on paljon yhteyksiä turkkilaisiin kansoihin. Myös unkarilaisilla on yhteyksiä turkkilaisperimään. Saamelaisten perimä on erikoistapaus, jossa on viitteitä jopa Iberian varhaiskansoihin. Kielten rakenteellisilla yhtäläisyyksillä on suuri merkitys kielisukulaisuuden perustelemisessa. Lisäksi yhteisillä elementeillä eli sijapäätteillä, possessiivisuffikseilla ja johtimilla on suuri merkitys, sillä ne lainautuvat huonosti kielestä toiseen. Helpoimmin kielisukulaisuus ilmenee sanaston avulla, mutta aina on muistettava, että sanasto on helpoimmin kielestä toiseen siirtyvä kieliaines.

Luokittelu

sanaston Sulkeissa ovat kielten vanhentuneet nimitykset. Samojedikielet
- Pohjoissamojedilaiset kielet
- nganasani (tavgi)
- enetsi (jeniseinsamojedi)
- nenetsi (jurakki)
- juratsi
- Eteläsamojedilaiset kielet
- selkuppi (ostjakkisamojedi)
- kamassi
- matori Suomalais-ugrilaiset kielet
- Ugrilaiset kielet
- Unkarilaiset kielet
- unkari (madjaari)
- Obinugrilaiset kielet
- hanti (ostjakki)
- mansi (voguli)
- Suomalais-permiläiset kielet
- Permiläiset kielet
- komi (syrjääni)
- komipermjakki
- udmurtti (votjakki)
- Suomalais-volgalaiset kielet
- Marilaiset kielet
- mari (tšeremissi)
- Mordvalaiset kielet
- ersä
- mokša
- Sammuneet suomalais-volgalaiset kielet
- merja
- metserä
- muroma
- Suomalais-saamelaiset kielet
- Saamelaiskielet
-
- Länsisaamelaiset kielet
-
- eteläsaame
-
- uumajansaame
-
- piitimensaame
-
- luulajansaame
-
- pohjoissaame
-
- Itäsaamelaiset kielet
-
- inarinsaame
-
- keminsaame
-
- koltansaame (koltta)
-
- akkalansaame
-
- kiltinänsaame
-
- turjansaame
- Itämerensuomalaiset kielet
-
- inkeroinen
-
- liivi
-
- karjala
-
- aunuksenkarjala (aunus, livvi)
-
- lyydi
-
- varsinaiskarjala
-
- suomi (johon luetaan myös kveeni ja meänkieli)
-
- vatja
-
- vepsä
-
- viro (johon luetaan myös võro ja sen murre setu) Volgalaisiin kieliin luetaan marilaiset ja mordvalaiset kielet, mutta uusien kielitieteellisten tutkimusten mukaan ne eivät muodosta yhteistä ryhmää vaan ovat haarautuneet lähes samanaikaisesti suomalais-volgalaisesta kantakielestä.

Typologia

Uralilaisilla kielillä on monia yhteisiä piirteitä.
- agglutinaatio
- suuri sijamuotojen määrä
- uralilainen sijajärjestelmä
- vokaalisointu
- kieliopillisen suvun puuttuminen
- kieltoverbi
- liudennus
- tonaalisuuden puuttuminen
- yhteinen sanasto
- omistusliitteet
- possessiivipronominien puuttuminen
- kaksikko eli duaali
- monikko eli pluraali
- omistusrakenne

Agglutinaatio

Agglutinaatio eli erilaisten johdinten, tunnusten ja päätteiden käyttö esintyy voimakkaana kaikissa uralilaisissa kielissä. Tunnuksia ja päätteitä ovat mm. verbin pääluokkien, tapaluokkien ja aikamuotojen tunnukset, persoona- ja sijapäätteet sekä liitepartikkelit.

Suuri sijamuotojen määrä

Uralilaisissa kielissä on keskimäärin 13 - 14 sijamuotoa. Sijamuotojen määrä vaihtelee kuitenkin suuresti eri kielissä. Suomessa on 15 produktiivista sijaa, mutta unkarissa jopa 24, kun taas jotkin kielet tulevat toimeen jopa kolmella sijamuodolla. Sijamuotojen määrä muutamissa kielissä on seuraava:
- ersä: 12
- inarinsaame: 9
- komi: 18
- mokša: 13
- nenetsi: 7
- pohjoissaame: 7
- suomi: 15 (tai enemmän)
- udmurtti: 16
- unkari: 24 (tai enemmän)
- vepsä: 24
- viro: 14

Uralilainen sijajärjestelmä

Uralilainen sijajärjestelmä on pohjana kaikille uralilaisille kielille. Monissa kielissä sijamuotojen määrä on lisääntynyt runsaasti, kun taas toisissa se on pysynyt maltillisena tai jopa vähentynyt. Uralilainen sijajärjestelmä käsittää kolme yleissijaa ja kolme paikallissijaa. Yleissijoja ovat nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi ja paikallissijoja lokatiivi, separatiivi ja latiivi.

Vokaalisointu

Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on useimpien tutkijoiden mielestä ollut jo uralilaisessa kantakielessä. Nykyisistä uralilaisista kielistä vokaalisoinnun tuntevat monet itämerensuomalaiset kielet kuten suomi (virossa se puuttuu yleiskielestä mutta esiintyy varsinkin etelämurteissa), unkari sekä murteittain mari, ja joistain muistakin uralilaisista kielistä voidaan ainakin murteittain osoittaa vokaalisoinnun jälkiä.

Kieliopillisen suvun puuttuminen

Uralilaisten kielten substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua kuten monilla indoeurooppalaisilla kielillä, joissa substantiivit jaetaan yleensä maskuliineihin, neutreihin ja feminiineihin.

Kieltoverbi

Kieltoverbi esiintyy useimmissa uralilaisissa kielissä. Kieltoverbi on taipuva verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot. Kieltoverbi esiintyy muun muassa suomessa, virossa, karjalassa, pohjoissaamessa, inarinsaamessa, niittymarissa, komissa, nenetsissä, enetsissä, nganasanissa ja kamassissa. Unkarissa on käytössä pelkkä kieltosana.

Liudennus

Uralilaisessa kantakielessä oletetaan joillakin konsonanteilla olleen liudentunut vastineensa, esim. n:n rinnalla liudentunut n'. Nykyisistä uralilaisista kielistä jotkin (esim. unkari) ovat laajentaneet liudennuksen vaikutusalaa, jotkin taas (kuten itämerensuomalaiset kielet) menettäneet alkuperäisen liudennuksen kokonaan. Joissain itäsuomalaisissa kielissä on sittemmin kehittynyt uusi liudennus alkuperäisen i:n tai j:n edelle, näin esim. virossa tai suomen itämurteissa.

Tonaalisuuden puuttuminen

Uralilaiset kielet eivät ole tonaalisia kuten esimerkiksi jeniseiläiskielet, joiden puhuma-alue on Ural-vuoriston itäpuolella.

Yhteinen sanasto

Yhteisellä sanastolla on olennainen merkitys kielisukulaisuutta tutkittaessa. Uralilainen sanasto sisältää noin 200 sanaa. Sanan katsotaan olevan uralilaista alkuperää, mikäli se esiintyy sekä suomalais-ugrilaisissa että samojedikielissä eikä kyse ole lainasanasta kummassakaan kieliryhmässä. Yhteinen sanasto sisältää muun muassa ruumiinosien, sukulaisuussuhteiden, eläinten ja luontoon liittyvien asioiden nimityksiä sekä pronomineja, lukusanoja ja yleisiä verbejä. Johdokset lisäävät huomattavasti uralilaista alkuperää olevien sanojen määrää.

Linkkejä

- [http://www.histdoc.net/sounds/unkari.html Suomen ja unkarin kielen sukulaisuudesta] Gyula Weöres (1935) Luokka:Kieliryhmät Luokka:Kielikunnat Luokka:Uralilainen kielikunta ja:ウラル語族

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet ovat joukko saamelaisten käyttämiä kieliä. Saamelaiskielten muodostama murrejatkumo jaetaan tavallisimmin kymmeneen saamelaiskieleen, joista kuudella on kirjoitettu kieli. Ne eivät kuulu itämerensuomalaisiin kieliin kuten suomi ja viro, vaan ovat niille selvästi kaukaisempaa sukua; voidaan kuitenkin katsoa, että saamelaiskielet ja itämerensuomalaiset kielet yhdessä muodostavat yhden suomalais-ugrilaisen kielikunnan päähaaroista. Suomen alueella puhutaan kolmea saamelaiskieltä, mutta virallisissa yhteyksissä saamen kieli eli saame tarkoittaa yleensä pohjoissaamea. Vuoden 1992 kielilain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä asioidessaan viranomaisten kanssa.

Luokittelu

1992 Arviot saamelaiskielten puhujamääristä vaihtelevat suuresti. Tässä esitetyt luvut ovat [http://www.ethnologue.com/show_family.asp?subid=746 Ethnologuesta]. Osa tiedoista on otettu Tapani Salmisen [http://www.helsinki.fi/~tasalmin/fu.html listalta]. Akkalansaamen osalta tietoja on päivitetty; kieli on ilmeisesti sammunut vastikään. Kuudella suurimmalla kielellä on kirjoitettu muoto. Saamelaiskielet voidaan jakaa länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin. Tarkempi luokitttelu on alla. Länsisaamelaiset kielet
- eteläsaame (noin 300 puhujaa)
- uumajansaame (noin 20 puhujaa)
- piitimensaame (noin 20 puhujaa)
- luulajansaame (noin 1 500 puhujaa)
- pohjoissaame (norjansaame, tunturisaame) on kielistä ylivoimaisesti suurin: sillä on noin 30 000 puhujaa, joista arviolta 2 000 Suomessa
- jaetaan tornionsaamen, ruijansaamen ja merisaamen murteisiin Itäsaamelaiset kielet
- inarinsaame (säämegiella), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärven ympäristössä; inarinsaame on ainoa kieli, jota puhutaan yksinomaan Suomessa
- koltansaame (sää´mǩiõll), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärvestä koilliseen, myös Venäjän puolella arviolta 20 - 30 puhujaa
- akkalansaame (ilmeisesti sammunut, mutta vielä muutama vuosi sitten yksi puhuja oli elossa)
- keminsaame (sammunut 1800-luvulla, ainoastaan muutamia kielinäytteitä on säilynyt.)
- kildininsaame (самь Кӣлл; noin 650 puhujaa)
- turjansaame (noin 6 puhujaa)

Kirjaimisto

Saamen kielet pohjoismaissa käyttävät laajennettua latinalaista aakkostoa, suomen ja ruotsin kirjaimet Åå, Ää ja Öö eivät kuulu kirjaimistoon, jollei niitä ole erikseen mainittu: Huomaa: kirjain Đ on latinalainen suuraakkonen D ja poikkiviiva (Unicode U+0110), ei islannissa, fäärissä tai muinaisenglannissa käytettävä iso eth (Ð; U+00D0), joka on ulkonäöltään lähes sama. Kildininsaame käyttää laajennettua kyrillistä aakkostoa: Аа Ӓӓ Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Ӣӣ Кк Лл Ӆӆ Мм Ӎӎ Нн Ӊӊ Ӈӈ Оо Пп Рр Ҏҏ Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ҍҍ Ээ Ӭӭ Юю Яя Јј Ѣѣ ʼ. Kildininsaame käyttää myös pituusmerkkejä, joita ei voi esittää tietotekniikassa.

Nykytilanne

Suomessa saamenkielen asemaa ja käyttöä on pyritty turvaamaan vuonna 1992 voimaan tulleella kielilailla. Saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea. Käytännössä tämä tarkoittaa käännös- ja tulkkipalveluja, joka ei edistä viranomaisten saamen käyttöä. Lain ongelmakohta on, ettei laki vaadi viranomaisia osaamaan saamea. Ongelma on myös vähäinen rahoitus, joka kunnilla on varattu kielilain toteuttamiseksi. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia saamelaisalueen viranomaisista osaa palvella saameksi. Kouluissa kotiseutualueella on lapsilla oikeus opiskella saamea äidinkielenä, valinnaisena tai vapaehtoisena aineena. Saamen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnossa äidinkielenä. Ensimmäiset saamen äidinkielenä kirjoittaneet valmistuivat vuonna 1994. Äidinkieleltään saamelaiset ovat vähintään kaksikielisiä eli puhuvat saamen lisäksi kunkin maan valtakieltä. Norjassa säädettiin laki saamelaiskielten asemasta vuonna 1990. Se määräsi kuusi Pohjois-Norjan kuntaa virallisesti kaksikielisiksi. Kunnat ovat Finnmarkin alueen Uuniemi, Teno (Deatnu, norjaksi Tana), Kaarasjoki, Porsanki (Porsáŋgu, norjaksi Porsanger) ja Koutokeino sekä Tromssan läänin Kaivuono. Lakia on kritisoitu siitä, että se ei vaikuta muualla asuviin saamelaisiin kuten eteläsaamen puhujiin. Ruotsissa saamelaiskielet tunnustettiin maan virallisiksi vähemmistökieliksi vuonna 2000. Maan vähemmistökielilaki antaa oikeuden käyttää virastoissa ja tuomioistuimissa asioitaessa saamelaiskieliä Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Mikäli virkailija ei osaa saamea, paikalla on oltava tulkki. Laki ei vaikuta eteläsaamen puhujiin, koska he asuvat saamelaiskieliä hallinnossaan käyttävien kuntien ulkopuolella. Laki ei ole toistaiseksi toiminut ongelmitta. Ruotsin aiemman kielipolitiikan takia osa saamelaisista hallitsee omaa saamen kieltään liian puuttellisesti asioidakseen sitä käyttäen virastoissa. Jotkut virkailijat ovat suhtautuneet nihkeästi tulkin hankkimiseen, sillä asioivat saamelaiset osaavat myös ruotsia.

Katso myös

- Suomalais-permiläinen sanasto
- Suomalais-saamelainen sanasto
- Suomalais-ugrilainen sanasto
- Suomalais-volgalainen sanasto
- Uralilainen sanasto

Linkit

- [http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/sgrjohd/saamet.htm Pikakatsaus saamelaiskieliin ja niiden tutkimukseen]
- [http://www.helsinki.fi/~tasalmin/fu.html Uralic (Finno-Ugrian) languages] Tapani Salmisen lista suomalais-ugrilaisten kielten puhujamääristä
- [http://se.wikipedia.org Katso myös pohjoissaamenkielinen Wikipedia] Luokka:Kieliryhmät Luokka:Uralilainen kielikunta ko:사미어 ja:サーミ語

Länsisaamelaiset kielet

Länsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara. Siihen kuuluu viisi kieltä, jotka ovat pohjoissaame, luulajansaame, piitimensaame eli arjeploginsaame, uumajansaame ja eteläsaame. Länsisaamelaiskielet muodostavat yhdessä itäsaamelaiskielten kanssa saamelaiskielten ryhmän. Luokka:Kieliryhmät Luokka:Uralilainen kielikunta

Luulajansaamen kieli

Luulajansaame on uralilainen kieli. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat pohjoissaame, piitimensaame, uumajansaame ja eteläsaame. Kielellä on noin 2 000 puhujaa. Heistä suurin osa asuu Ruotsissa, loput Norjassa. Luokka:Ruotsin kielet Luokka:Norjan kielet

Piitimensaamen kieli

Piitimensaame eli arjeploginsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Sitä puhutaan enää pienellä alueella Ruotsissa Arvidsjaurin ja Arjeplogin pohjoispuolella Piitimenjoen varrella. Aikaisemmin puhuma-alue on ulottunut Arjeplogin tunturialueiden kautta aina Norjan puolelle, mutta nykyisin kielellä on enää noin 20 puhujaa ja se on sammumaisillaan.

Kirjallisuus

- Lagercrantz, Eliel: Sprachlehre des Westlappischen nach der Mundart von Arjeplog. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1926, ISSN 0355-0230.
- Lehtiranta, Juhani: Arjeploginsaamen äänne- ja taivutusopin pääpiirteet. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1992, ISBN 951-9403-55-8. Luokka:Ruotsin kielet Luokka:Norjan kielet

Luokka:Ruotsin kielet

Ruotsin kieliä käsitteleviä artikkeleja. luokka:kielet maittain Luokka:Ruotsi

Luokka:Norjan kielet

Norjan kieliä käsitteleviä artikkeleja. luokka:kielet maittain Luokka:Norja

List of Mac OS X applications

This list of Macintosh software shows prominent Mac OS computer programs. Since the library of Mac OS programs is unmanageable, this list is confined to those programs for which a Wikipedia article exists. For some comprehensive lists, visit [http://www.versiontracker.com/macosx/ Versiontracker] or [http://www.macupdate.com/ Macupdate].

Audio

- Audacity
- Cubase - MIDI sequencer with audio tracking
- Digital Performer - MIDI sequencer with audio tracking
- GarageBand
- iTunes
- Logic Pro - Digital audio workstation
- Pro Tools - Audio Editor and Multitrack recorder
- ReBirth - Virtual Synth program simulates Roland TR-808, and TB-303
- Recycle - Sample editor
- Soundtrack Pro More at Digital audio workstation products

CD and DVD authoring

- iDVD, a basic DVD-authoring application
- SimplyBurns
- Toast

Chat

- Adium
- AOL Instant Messenger
- ChitChat
- Colloquy - a freeware Advanced IRC and SILC client
- Fire - open source, multi-protocol IM client
- Gaim
- iChat AV - instant messaging and video conferencing
- Ircle
- Kopete
- Microsoft Messenger for Mac
- Proteus
- Psi
- ScrollZ
- Snak
- Xchat Aqua
- Yahoo! Messenger

Children's software

- PowerSchool
- Cocoa (Internet Authoring for Kids)

Developer tools and IDEs

- CodeWarrior - development environment & framework
- Dylan programming language
- Eclipse (computing) - an open source Java-based IDE for developing rich-client applications. Includes SWT library (replacing Swing by using underlying OS' native windowing capabiliteis)
- Fink — Debian package manager for ported Unix software.
- Free Pascal - A Borland Pascal and Delphi compatible development system. XCode plugin available. [http://lazarus.freepascal.org Lazarus] is available as RAD (X only still)
- HyperCard - Classic-only IDE
- MacApp - application development framework Pascal and C++
- Macintosh Programmer's Workshop (MPW)
- Maclisp - A dialect of the Lisp programming language
- Macromedia Authorware -- Application (CBT, eLearning) development. No Mac development environment since version 4, though can still package applications with the 'Mac Packager' for OS 8 through 10 playback.
- MacZoop - C++ application framework
- NetBeans - modular, open source, multi-language platform and IDE for Java written 100% in Java.
- REALbasic - Cross-platform BASIC programming language IDE
- ResEdit - resource editor
- Revolution - High-level cross-platform IDE
- Script Debugger - an AppleScript and Open Scripting Architecture IDE
- SuperCard - High-level IDE
- WebObjects
- wxPython - IDE merging Python and wxWidgets
- Xcode, an integrated software development environment

Email clients

- Apple Mail
- Eudora
- Mozilla Thunderbird
- Entourage - email client by Microsoft; analogous to Microsoft Outlook
- Microsoft Outlook (released only to allow users of OS 8.5-9.2 to access Exchange servers)
- Outlook Express
- Spamfire

FTP clients

- Cyberduck
- Fetch
- Interarchy
- Transmit

Games

See List of Macintosh games

Graphics, layout, and desktop publishing

3D graphics

- Blender
- Cinema 4D
- Maya
- Modo

Distributed document authoring

- Adobe Acrobat - document distribution system
- Preview - document distribution system (compatible with Acrobat)

File conversion and management

- Font Book - font management tool
- GraphicConverter
- iPhoto, a photo management application

Layout and desktop publishing

- Adobe InDesign - page layout
- QuarkXPress - page layout

Raster and vector graphics

- Adobe Illustrator - vector graphics editor
- Adobe Photoshop - also offers some vector graphics features
- Corel Painter
- CorelDRAW
- GIMP - free bitmap graphics editor
- Inkscape - a free vector graphics editor
- MacDraw
- MacPaint
- Macromedia Fireworks - supports GIF animation et al.
- Macromedia FreeHand - vector graphics editor

Integrated software technologies

- Macintosh Finder
- MultiFinder
- QuickTime
- X11.app

Internet software suites

- Cyberdog
- Netscape Communicator

Multimedia authoring

- iLife, a creative media suite by Apple
- Macromedia Director - animation/application development
- Macromedia Flash - vector animation

Networking and telecommunications

- Apple Remote Desktop
- AppleLink
- iStumbler - find wireless networks and devices
- Karelia Watson (defunct)
- KisMAC
- MacTerminal
- Timbuktu - Remote control

News aggregators

- NetNewsWire
- NewsFire
- RSSOwl

Office and productivity

- AbiWord
- Adobe Acrobat
- Apple Address Book
- AppleWorks
- ClarisWorks
- DigiTools
- FileMaker
- iCal - calendar management
- iWork, consisting of
- Keynote
- Pages
- iSync
- KWord
- MacWrite
- Mellel
- Microsoft Word
- Microsoft Works
- MindWrite - Word processor, outliner, and organizer (defunct)
- NeoOffice
- Nisus Writer
- OpenOffice.org
- Taste - word processor (defunct)

Operating systems

- A/UX
- Darwin, the BSD-licensed core of Mac OS X
- Mac OS 8
- Mac OS 9
- Mac OS X
- Mac OS X Server
- System 7

Peer-to-peer file sharing

- Acquisition
- LimeWire
- Poisoned

Text editors

- BBEdit
- Emacs
- Nano
- SimpleText
- SubEthaEdit
- TeachText
- TextEdit
- TextWrangler
- vim
- XEmacs

Utilities

- Activity Monitor - monitor system hardware and software
- Automator
- Backup
- Dashboard
- Front Row
- Konfabulator - JavaScript-based widget system
- Password Repository - Native Mac OS X program to manage passwords with essential and powerful Mac interface
- Quicksilver - An evolving framework for accessing and manipulating many forms of personal data
- Sherlock - file searching (version 2), web services (version 3)
- StuffIt Expander - data compression
- Stickies, a program to put Post-It Note-like notes on the desktop
- Xsan

Video

- Final Cut Express
- Final Cut Studio, a professional audio-video editing suite (these programs are also available individually, unlike the programs in the iLife and iWork suites)
- DVD Studio Pro
- Final Cut Pro
- Motion 2
- iMovie, a basic video editing application
- QuickTime, including its Player and QuickTime Pro
- Shake
- VLC media player

Web browsers

- Amaya
- Camino
- Cyberdog
- EWorld
- iCab
- Internet Explorer for Mac (Microsoft, 1998)
- Konqueror
- Lynx
- Mozilla
- Mozilla Firefox
- Netscape Navigator
- OmniWeb
- Opera
- Safari
- Shiira

Web design and content management

- Adobe GoLive
- Macromedia Contribute
- Macromedia Dreamweaver

External links

- [http://www.macupdate.com/ Macupdate]
- [http://www.versiontracker.com/macosx/ Versiontracker] List of Macintosh software Macintosh software

nauka narty francja gry strategiczne Reklama last minute egipt

:: RELATED NEWS ::