:: wikimiki.org ::

Uutisryhmä

Uutisryhmä

Usenet News (tunnettu suomalaisittain myös nimillä nyys(s)it ja uutisryhmät) on maailmanlaajuinen hajautettu viestintäjärjestelmä, jossa käyttäjien välinen keskustelu tapahtuu artikkeleiksi kutsuttujen tekstisanomien avulla. Lukuisat palvelimet pitävät järjestelmää yllä, tallentaen ja välittäen uusia viestejä toisille palvelimille.

Ryhmähierarkioita

(
- vastaa mitä tahansa merkkijonoa)

Suomenkieliset

- finet.
-
- sfnet.
-

Muunkielisiä

- alt.
-
- comp.
-
- humanities.
-
- misc.
-
- news.
-
- rec.
-
- sci.
-
- soc.
-
- talk.
-

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Terminologiaa

- FAQ
- X-No-Archive
- Godwinin laki

Historiaa

Usenet luotiin vuonna 1979 UUCP-protokollan mahdollistaessa yhteydenpidon eri Unix-koneiden välillä. Ensimmäiset nodet olivat Pohjois-Carolinan yliopisto ja Duken yliopisto. Nykyisin artikkelit välitetään NNTP-protokollan avulla, joka toimii TCP/IP-protokollan päällä.

Usenetin ylläpitäjiä

Huomattavia henkilöitä

Suomalaisia

- Jukka Korpela
- Niilo Paasivirta

Ulkomaisia

- Kibo

Sanan merkityksestä

Jukka Korpela on ehdottanut, että uutisryhmä-termin sijaan puhuttaisiin nyyseistä. Tämä siksi, että Usenet News -palvelussa oikeita uutisia ei ole kuin kourallisessa ryhmiä. Aiheesta lisää [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/termit.html hänen kotisivullaan].

Aiheesta muualla

- [http://groups.google.com/ Google Groups] - Googlen Usenet-arkisto
- [http://www.usenet-replayer.com Usenet Replayer] - Usenet binaries arkisto
- [http://www.ucache.com/ UCACHE] - alt.binaries-ryhmien selain Luokka:Internet ko:유즈넷 ja:ネットニュース simple:Usenet

Palvelin

Tietoliikenteessä palvelimella voidaan tarkoittaa sekä tietokoneessa pyörivää palvelinohjelmistoa että itse tietokonetta, joka ajaa yhtä tai useampaa palvelinohjelmaa. Palvelinohjelmistojen tarkoituksena on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko verkon yli tai samassa tietokoneessa. Tietotekniikassa puhutaan myös abstraktista asiakas-palvelin -mallista, missä kommunikaatio perustuu asiakkaan ottamaan yhteydenottoon eikä esimerkiksi ennaltamääritelyyn kaksisuuntaiseen yhteyteen.

Yleisimpiä palvelimia

- Pelipalvelin: Pitää yllä jotakin, yleensä internetissä toimivaa peliä, jonne pelaajat voivat liittyä
- Sähköpostipalvelin: Lähettää ja vastaanottaa sähköpostia
- Web-palvelin eli Internet-palvelin: Lähettää webselaimelle sen pyytämät sivut ja muut tiedostot

Katso Myös

- asiakasohjelma
- ftp
- http luokka:tietoliikenne luokka:Internet luokka:tietotekniikka als:Server ko:서버 ja:サーバ simple:Server th:เซิร์ฟเวอร์

Sfnet

Sfnet on suomenkielinen uutisryhmähierarkia. Toisin kuin finet, sfnet-hierarkia on hallinnoitu, mikä tarkoittaa että vain määrätyt koordinaattoreiksi kutsutut henkilöt voivat lisätä tai poistaa ryhmiä. Kaikkien sfnet-ryhmien nimet alkavat "sfnet.".

Uuden keskusteluryhmän luominen

Uuden ryhmän perustaminen alkaa keskustelulla uutisryhmässä sfnet.ryhmat+listat; periaatteessa kuka tahansa voi esittää uutisryhmää, jonka haluaisi luotavaksi. Keskustelun kuluessa käyttäjät pääsevät kertomaan mielipiteensä ehdotetusta nimestä, ryhmän kuvauksesta sekä siitä, tulisiko ryhmää ylipäätänsä perustaa. Lopullisen päätöksen sekä tarpeellisen ryhmänluontiviestin tekee koordinaattori. Tarkoituksena on, että sfnetin ryhmät olisivat aktiivisessa käytössä; koordinaattorit myös poistavat toisinaan ryhmiä, joiden käyttö on hiipunut kuukausien ajaksi olemattomiin.

Sfnetin koordinaattorit

- Hannu-Matti Järvinen
- Kalle Kivimaa
- Tuuli Saarikoski

Linkkejä

- [http://www.cs.tut.fi/sfnet/ Sfnet-ryhmien viralliset sivut] Luokka:Usenet

FAQ

FAQ eli Frequently Asked Questions (suomeksi UKK, usein kysytyt kysymykset) on lista jotakin aihepiiriä koskevista yleisistä ja toistuvista kysymyksistä vastauksineen. Niiden käyttö alkoi uutisryhmissä, joissa FAQ-listojen säännöllisellä postituksella pyrittiin vähentämään ryhmään saapuvien samankaltaisten kysymysten käsittelyä. FAQ saattaa myös perehdyttää aiheeseensa vastaamalla tätä tarkoitusta varten keksittyihin kysymyksiin, joita maallikko ei välttämättä ymmärtäisi kysyä. FAQ-listoja käytetään nykyään esimerkiksi käyttäjätuen nettisivuilla, jotta käyttäjät saisivat apua yksinkertaisimpiin ongelmiin tarvitsematta henkilökohtaista neuvontaa. Luokka:Internet ko:FAQ ja:FAQ simple:List of slang words

X-No-Archive

X-No-Archive on uutisryhmäviesteissä käytettävä otsake jolla estetään viestiä tallentumasta esimerkiksi Googlen arkistoon. Se on suunniteltu noudattamaan uutisryhmissä käytettävää viestiotsakeprotokollaa. Normaalien perusotsakkeiden lisäksi (kuten Path:, From:, Subject:, ja Date:), uutisryhmäohjelmat antavan mahdollisuuden käyttäjälle lisätä omia ylimääräisiä otsakkeita viestiin. Nämä ylimääräiset otsakkeet aloitetaan merkkijonolla X- jotta uutisryhmäpalvelimet ja uutisryhmäohjelmat osaavat ohittaa ne. X-No-Archive otetaan käyttöön lisäämällä se otsakkeisiin seuraavassa muodossa:

X-No-Archive: Yes

Tämä voidaan myös kirjoittaa viestin ensimmäiselle riville jos käyttäjällä ei ole mahdollisuutta muokata viestin otsakkeita. Tällöin seuraava rivi pitää jättää tyhjäksi ja aloittaa varsinaisen viestin kirjoittaminen vasta kolmannelta riviltä. Kaikki järjestelmät eivät tosin välttämättä tällöin huomioi tätä. X-No-Archive -otsakkeen käyttö alkoi vuonna 1995 kun DejaNews aloitti toimintansa. DejaNews oli ensimmäinen suuren mittaluokan kaupallinen hanke jonka tarkoitus oli arkistoida suuria osia Usenetin viesteistä. Useita uutisryhmäkirjoittelijoita kuitenkin huolestutti oma yksityisyytensä joten DejaNews lupasi olla arkistoimatta viestejä jotka sisälsivät X-No-Archive -otsakkeen. Kun Google osti DejaNewsin se kunnioitti X-No-Archive -protokollaa. Vuoden 2005 alusta Google muutti uutisryhmäarkistonsa Google Groupsin toimintaa niin että viesti joka sisältää X-No-Archiven tallennetaan palveluun kuudeksi päiväksi jonka jälkeen viesti poistetaan. Monet suositut uutisryhmäohjelmat kuten Forté Agent sisältävät mahdollisuuden lisätä kaikkiin viesteihin X-No-Archive -otsakkeen käyttäjän niin halutessa. Luokka:Usenet

1979

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet. (Katso: Kiinan kansantasavallan historia)
- 7. tammikuuta - Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen
- 16. tammikuuta - Iranin Šaahi pakeni Egyptiin.
- 1. helmikuuta - Ajatolla Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
- 11. helmikuuta - Ajatolla Khomeini otti vallan Iranissa.
- 14. helmikuuta - Afganistanissa, Kabulissa, fundamentalistit kaappasivat USA:n lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
- 17. helmikuuta - Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan.
- 22. helmikuuta - Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 14. maaliskuuta - Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200.
- 25. maaliskuuta - Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
- 28. maaliskuuta - Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
- 29. maaliskuuta - Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra, Malesian kuningas kuoli, seuraajana Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah, Pahangin sulttaani.
- 1. huhtikuuta - Iranista tulee islamilainen tasavalta 98 % äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
- 6. huhtikuuta - Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin.
- 4. toukokuuta - konservatiivit voittavat vaalit; Margaret Thatcherista UK:n pääministeri.
- 10. toukokuuta - Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
- 25. toukokuuta - American Airlines lento 191, DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Hare kansainvälisellä lentoasemalla tappaen 271 ja 2 maassa.
- 1. kesäkuuta - Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin.
- 2. kesäkuuta - Ensimmäinen Provinssirock järjestetään Seinäjoella.
- 2. kesäkuuta - Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa. Hän oli ensimmäinen paavina, joka vieraili kommunistisessa maassa.
- 12. kesäkuuta - Bryan Allen lensi ensimmäistä kertaa lihasvoimalla Englannin kanaalin yli.
- 18. kesäkuuta - Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II sopimuksen Wienissä.
- 9. heinäkuuta - Voyager 2 -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
- 16. heinäkuuta - Irakin presidentti Hasan al-Bakr erosi ja Saddam Hussein nousee valtaan.
- 17. heinäkuuta - Nicaraguan presidentti kenraali Anastasio Somoza Debayle eroaa ja pakenee USA:han Miamiin. Marxistiset Sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
- 1. syyskuuta - Pioneer 11:sta tuli ensimmäinen Saturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohittaessa planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä
- 7. syyskuuta - Chrysler Corporation pyysi hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
- 27. lokakuuta - Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
- 1. marraskuuta - Ajatollah Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
- 3. marraskuuta - Greensborossa, Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja uusnatsien välissä yhteenotossa.
- 4. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi alkaa: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat USA:n lähetystön Tehranissa ja ottivat 90 panttivankia (joista 63 USA:laista). Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
- 12. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsi raakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisille.
- 14. marraskuuta - Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
- 16. marraskuuta - Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattii Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km)
- 17. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi: Ajatollah Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
- 21. marraskuuta - Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä kuolee.
- 23. marraskuuta - Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lordi Mountbattenin murhasta.
- 28. marraskuuta - Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Antarktikalla, tappaen 257.
- 24. joulukuuta - Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto valtasi Afganistanin.
- 27. joulukuuta - Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentti Hafizullah Amin.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta - Aaliyah, laulaja ja näyttelijä
- 19. helmikuuta - Mariska, raptähti
- 21. helmikuuta - Jennifer Love Hewitt, laulaja ja näyttelijä
- 29. maaliskuuta - Marika Fingeroos, Salarakas
- 23. huhtikuuta - Lauri Ylönen, laulaja ja muusikko
- 13. syyskuuta - Kai Vainiomäki, Disney taiteilija
- 10. lokakuuta - Emmi, laulaja ja muusikko
- 17. lokakuuta - Kimi Räikkönen, Formula 1 -ajaja

Kuolleita

- 26. tammikuuta - Nelson Rockefeller, New Yorkin pormestari ja USA:n varapresidentti.
- 2. helmikuuta - Sid Vicious, punk-muusikko
- 7. helmikuuta - Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori
- 12. helmikuuta - Jean Renoir, ohjaaja
- 11. kesäkuuta - John Wayne, näyttelijä
- 26. elokuuta - Mika Waltari, kirjailija
- 27. elokuuta - Amiraali Louis Mountbatten, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies, viimeinen Intian varakuningas.
- 25. syyskuuta - Tapio Rautavaara, urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä

Elokuvia

- Apocalypse Now
- Mad Max
- Monty Pythonin Brianin elämä
- Alien - kahdeksas matkustaja
- Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaisku tuotanto alkaa
- Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan tuotanto alkaa. Elokuva esittelee yleisölle Indiana Jonesin.
- Yli 300 miljoonassa kotitaloudessa on televisio.

Nobelin palkinnot

- Fysiikka - Sheldon Lee Glashow, Abdus Salam, Steven Weinberg
- Kemia -
- Lääketiede -
- Kirjallisuus -
- Rauha - Äiti Teresa
- Taloustiede - Theodore Schultz, Arthur Lewis als:1979 ko:1979년 ja:1979年 simple:1979 th:พ.ศ. 2522

Protokolla

Protokolla on sääntö, joka kertoo kuinka esimerkiksi diplomaattien välisessä vuorovaikutuksessa tulee käyttäytyä. Protokolla sääntelee esimerkiksi kunnioituksen osoittamisen valtion päämiehille ja diplomaattien arvojärjestyksen.

Käyttö tietokonealalla

Protokolla eli yhteyskäytäntö on käytäntö tai standardi, joka määrittelee tai mahdollistaa laitteiden tai ohjelmien väliset yhteydet. Toinen osapuoli lähettää viestin toiselle, tämä reagoi siihen ja mahdollisesti vastaa toisella viestillä protokollan mukaisesti. Abstraktimmin tämä voidaan nähdä tietokoneissa olevan tilakoneen tilan vaihtoina toisen koneen viestien perusteella. Esimerkiksi käyttäytymisen Internet-tietoverkossa määrittelee TCP/IP-protokollaperhe. Termiä kättely käytetään yksinkertaisesta protokollasta, jossa toinen tietokone ehdottaa jotain ja lopputuloksena tietokoneet sopivat yhteisen lopputuloksen. luokka:tietoliikenne ms:Protokol ja:プロトコル

Unix

Unix on laitteistoriippumaton käyttöjärjestelmä, jonka kehitys aloitettiin vuonna 1969. Nykyään on olemassa useita alkuperäisestä Unixista polveutuvia käyttöjärjestelmiä (mm. Mac OS X, Solaris, HP-UX ja AIX), joista käytetään nimitystä Unix. Toisinaan "unixeihin" lasketaan kuuluvaksi myös GNU/Linux, joka on Unix-yhteensopiva mutta ei perustu samaan ohjelmakoodiin. Unix-sukuiset käyttöjärjestelmät ovat perinteisesti olleet suosittuja monen käyttäjän keskuskoneissa, palvelimissa ja tehokkaissa työasemakoneissa. 1990-luvulta alkaen niitä on käytetty yhä enemmän myös harrastajien ja peruskäyttäjien keskuudessa tavallisilla PC:n kaltaisilla koneilla ilmaisten ja vapaiden varianttien kuten Linuxin, NetBSD:n ja FreeBSD:n ilmestymisen myötä.

Historia

FreeBSD Unixin pääarkkitehteina toimivat Brian Kernighan ja Dennis Ritchie, jotka kehittivät myös C-ohjelmointikielen Unix-järjestelmänsä pohjaksi. Kehitystyön aikana he olivat töissä AT&T -yhtiön tutkimuskeskuksen Bell Labsin Computer Research Groupissa (CRG). Yhdysvaltain kilpailuviranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaan AT&T ei saanut kuitenkaan laajentaa liiketoimintaansa telealan ulkopuolelle. Niinpä AT&T tarjosi Unix-järjestelmän lähdekoodia yliopistoille ja tutkimuslaitoksille käytännössä ilmaiseksi. CRG:n julkaisemat Unixit tunnetaan manuaalien painoksen mukaan: manuaalien 7. painos eli 7th Edition mukainen versio oli versio 7, UNIX V7. Innokkaimpana Unix-järjestelmän kimppuun kävi Berkeleyn yliopisto Kaliforniassa, joka porttasi Unixin DECin uudelle VAX-arkkitehtuurille ja laajensi järjestelmää radikaalisti. Berkeleyn muutokset ja lisäykset jaettiin muille Unixin käyttäjille nauhoilla, joille annettiin nimi Berkeley Software Distribution, BSD. BSD:hen lisättiin monia uusia ominaisuuksia, kuten TCP/IP, ja se sai suuren suosion yliopistoissa ja muissa VAX-tietokoneita käyttävissä organisaatioissa. Sen jälkeen kun monopolioikeudenkäynnin seurauksena AT&T:n paikallispuhelutoiminta pilkottiin seitsemään erilliseen yhtiöön, AT&T saattoi laajentua uusille aloille. Yhtiö perusti vuonna 1982 Unix-liiketoimintaa varten Unix System Group -yksikön, joka julkaisi Unix System III -järjestelmän. Kehitystyötä jatkettiin, ja AT&T julkaisi 1983 Unix System V-järjestelmän. AT&T:n Unix-liiketoiminta yhtiöitettiin 1980-luvun lopulla, Unix-tytäryhtiö nimeltä Unix Systems Laboratories (USL) myytiin vuonna 1992 Novellille. Tästä syntyi vielä nykypäivänäkin selvästi näkyvä ero kahden Unix-päähaaran välillä. Osa nykyisistä Unix-järjestelmistä polveutuu Berkeleyn yliopiston Berkeley Software Distribution (BSD) -haarasta, osa taas System V Release 4 (SVr4) -haarasta. Näiden lisäksi useat eri tahot ovat kehittäneet Unix-yhteensopivia käyttöjärjestelmiä. Nämä ns. Unix-kloonit eivät sisällä AT&T:n lisensoimaa UNIX-koodia. Bob Swartz kehitti ja julkaisi kaupallisen järjestelmän nimeltä Coherent vuonna 1983. Andrew Tanenbaum kehitti käyttöjärjestelmäkurssiaan ja oppikirjaansa varten järjestelmän nimeltä MINIX vuonna 1986. Tunnetuin näistä Unix-klooneista on kuitenkin Linux, jonka suomalainen Linus Torvalds kehitti 1990-luvun alussa.

Unixin standardointi

Unixin ja C-ohjelmointikielen suosio ja niiden monet eri versiot ja kloonit aiheuttivat tarpeen standardoida Unix ja sen C-kirjasto. POSIX-standardeilla pyritään siihen, että ohjelmoijat voivat kehittää skriptejä ja ohjelmia, jotka toimivat kaikissa POSIX-yhteensopivissa käyttöjärjestelmissä. Ensimmäinen POSIX-standardi, IEEE std 1003.1, julkaistiin 1990-luvun alussa. Unix-yhtiöiden yhteenliittymä, X/Open, nykyiseltä nimeltään Open Group, alkoi myös julkaista POSIXia laajempia X/Open Portability Guide eli XPG-määrittelyjä vuodesta 1985 alkaen. Novellin luovutettua UNIX-tavaramerkin X/Open-konsortiolle, se alkoi julkaista Single UNIX Specification-standardeja. Vuodesta 1999 lähtien IEEE:n POSIX- ja Open Group in SUS-määrittelyjä on kehitetty yhteisessä työryhmässä nimeltä Austin group.

Unix-versiot tänään

BSD-tyylisiä kaupallisia Unixeja:
- Applen Mac OS X
- Digital Equipment Corporationin (nyk HP) Ultrix ja Tru64 UNIX
- Sun Microsystemsin SunOS 4 ja sitä varhaisemmat versiot
- BSD/OS BSD-tyylisiä ilmaisia ja vapaita Unixeja:
- FreeBSD: keskittynyt suorituskykyyn
- OpenBSD: keskittynyt turvallisuuteen
- NetBSD: keskittynyt portattavuuteen, toimii useilla kymmenillä tietokonetyypeillä SVR4-tyylisiä Unixeja edustavat seuraavat Unix-järjestelmät:
- Hewlett-Packardin (HP) HP-UX
- IBM:n AIX
- SCO:n OpenServer ja Unixware
- Silicon Graphicsin IRIX
- Sun Microsystemsin Solaris Unix-klooneja:
- Linux
- MINIX
- Coherent Useimmat niin kutsutut kaupalliset Unixit ovat tietokonevalmistajien kehittämiä ja tarkoitettu käytettäviksi nimenomaan valmistajan omilla laitteilla. Esimerkiksi Sun Solaris on tarkoitettu käytettäväksi Sunin omilla SPARC-pohjaisilla koneilla, vaikka siitä onkin versioita myös X86-laiteympäristölle. Linux, FreeBSD ja muut sen kaltaiset vapaat käyttöjärjestelmät eroavat tässä suhteessa kaupallisista Unixeista. Ne on tarkoitettu nimenomaan PC:n kaltaisille koneille, joille ei ole "omaa" Unix-käyttöjärjestelmää.

Katso myös

- QNX
- POSIX

Linkkejä

- [http://www.unixpower.org/ Unixpower], hieno perinteisiin unix-järjestelmiin keskittynyt sivusto
- [http://www.unixguide.net/ Unixguide], oppaita eri unix-järjestelmiin
- [http://www.levenez.com/unix/ Historiaa: aikajana] Luokka:Unix ms:UNIX ko:유닉스 ja:UNIX simple:Unix th:ยูนิกซ์

TCP/IP

TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean tietoverkkoprotokollan yhdistelmä, jota käytetään Internet-liikennöinnissä. IP-protokolla on alemman tason protokolla, joka vastaa päätelaitteiden osoitteistamisesta ja pakettien reitittämisestä verkossa. Sen päällä voidaan ajaa useita muita verkko- tai kuljetuskerroksen protokollia, joista TCP-protokolla on yleisin. Se vastaa kahden päätelaitteen välisestä tiedonsiirtoyhteydestä, pakettien järjestämisestä ja hukkuneiden pakettien uudelleenlähetyksestä. Vaikka TCP/IP-protokollaperheeseen kuuluu monia muitakin protokollia, pääosa liikennöinnistä tapahtuu TCP-yhteyksinä IP-protokollien päällä. Tämän takia protokollaperhe yleensä tunnetaan nimellä TCP/IP.

Standardit

TCP/IP-protokollaperhestä vastaa IETF-standardointiorganisaatio. Sovellus-, kuljetus- ja verkkokerroksen protokollat määritellään sen hyväksymissä RFC-sarjan dokumenteissä. Peruskerroksen protokollat eivät kuulu TCP/IP-protokollaperheeseen vaan ne ovat usein IEEE-standardointiorganisaation määrittelemiä. Internetissä käytettävän sisällön esitys on eri tahojen määrittelemää, esimerkiksi W3C-standardointiorganisaatio on määritellyt HTML- ja XML-esitystavat.

IP-protokolla

Pääartikkeli: IP Verkkokerroksen IP-protokolla on TCP/IP-protokollan ydin. Verkossa tietoa välittävät reitittimet välittävät ainoastaa IP-paketteja eivätkä ne tutki paketin sisällä olevaa protokollaa ollenkaan. Koska tyypillisesti yhteydet tehdään vasta IP-pakettien sisällä olevan TCP-protokollan avulla, verkko ei tiedä yhteyksistä mitään. Kuva:Internet-protokolla.jpg IP-protokollaa voidaan ajaa lähes minkä tahansa verkon päällä, joten sillä on helppo yhdistää erilaisia verkkoja isommiksi kokonaisuuksiksi. Internet on vain yksi mutta merkittävin tällä tavalla rakentunut verkko. Internet-protokolla-sanassa internet tarkoittaa verkkojen välistä verkkoa. Lähes mitä tahansa sovellusta voidaan ajaa internet-protokollan päällä. Yksinkertainen internet-protokolla, jonka päälle on helppo rakentaa kaikenlaista voi toimia pohjana lähes minkälaiselle sovellukselle tahansa. Internet-protokollan suunnitteluperiaatteena on ollut IP over everything, everything over IP.

TCP-protokolla

Pääartikkeli: TCP Kuten TCP/IP-protokollaperheen nimestä voi arvata, toiseksi tärkein perheen protokolla on TCP-protokolla, joka luo yhteydet tietokoneiden sovellusten välille käyttäen IP-paketteja. Se huolehtii vuonhallinnasta, luotettavuudesta, kuittauksista ja pakettien laittamisesta oikeaan järjestykseen.

Muut kuljetus- ja verkkokerroksen protokollat

UDP (User Datagram Protocol) on sovelluksille tarjottava tietosähke. Se on kuin IP-paketti, mutta siinä on lisäksi sovelluksien tarvitsema porttimekanismi kuiten TCP:ssä. SCTP ja RTP ovat uudemmat vaihtoehdot TCP:lle ja UDP:lle puhelinverkkosovellusten tyyppiseen luotettavampaan käyttöön. Niitä kuitenkin käytetään vielä vähän. ICMP (Intrenet Control Message Protocol) on internet-protokollan valvontaprotokolla, jolla laitteet kommunikoivat keskenään IP-pakettien perille toimittamiseen liittyviä kiireisiä viestejä. Lähiverkkoratkaisuilla on protokollat, joilla IP-osoitteen perusteella löydetään vastaava lähiverkon osoite. Tavallisin tällainen protokolla on Ethernet-verkkojen MAC-osoitteiden etsimiseen tarkoitettu protokolla ARP (Address Resolution Protocol). DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) protokollalla tietokone, joka ei tiedä omaa IP-osoitettaan, voi kysyä sitä verkosta. Tämä on välttämätöntä esimerkiksi kannettavissa tietokoneissa, joiden on saatava kulloiseenkin sijaintipaikkaansa soveltuva IP-osoite. DNS (Domain Name Service) on palvelu, jolla Internetin osoite www.firma.fi muunnetaan IP-osoitteeksi. Internetin reitittimet vaihtavat keskenään reititystietoa löytääkseen kulloinkin lyhyimmät reitit. Reititysprotokollia ovat esimerkiksi OSPF, BGP ja RIP.

Katso myös

- TCP/IP-viitemalli ja:TCP/IP Luokka:Tietoliikenneprotokollat Luokka:TCP/IP

Niilo Paasivirta

Niilo Paasivirta (s. 3. syyskuuta 1968) on suomalainen Internet-persoona, joka on tullut parhaiten tunnetuksi Oikeat Mielipiteet -pakinoistaan. Koulutukseltaan Paasivirta on tradenomi. Paasivirta on kuvaillut itseään sanoilla eräs aikamme merkittävimmistä Internet-vaikuttajista, ylivertaisen älykäs kirjoittaja ynnä viiltävän veitsenterävä satiirikko, joka on laajalti tunnettu loistavista WWW-sivuista, Oikeista Mielipiteistä ja ennen kaikkea suuresta vaatimattomuudesta.[http://groups.google.fi/group/finet.ryhmat/msg/94a9bca27cef99f1] Paasivirta on julkaissut sivut Love Thy Neighbor ja Game of Satan, jotka ovat parodia roolipelaamisen saatananpalvontaan rinnastavista sivustoista.

Oikeat Mielipiteet

Niilo Paasivirta kirjoittaa "Oikeat Mielipiteet" -nimellä pakinoita. Oikeat Mielipiteet ovat vaihtelevan pituisia kirjoitelmia ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä. Oikeissa Mielipiteissä tarkasteltaviin asioihin otetaan satiirisen jyrkkä, usein äärikonservatiivinen kanta. Kirjoituksia on julkaistu Enter-lehdessä ja Bittivuoto.netissä Paasivirran kotisivujen ja Usenetin lisäksi.

Jumalanpilkkakysymys

Vuonna 1999 Paasivirta kävi esitutkinnassa epäiltynä jumalanpilkasta web-sivuillaan vuoden 1998 lopulla olleen materiaalin perusteella. Syyttäjä katsoi hänen syyllistyneen jumalanpilkkaan ja julkiseen kehottamiseen rikokseen mutta jätti syyttämättä mm. siksi, että jumalanpilkkasäännöksiä ei ole enää sovellettu rikosoikeudessa. Materiaalissa Paasivirta lyhyesti ja täysin perustelematta kirjoitti Jumalan olevan muun muassa mullikuhnuri, ektoplasma ja sianihrassa käristettävä herkkukurkku sekä myös pedofiili, narkomaani ja taparikollinen. Hän tarjosi myös vihjepuhelimen numeron ja myönsi pilkkaavansa Jumalaa. Myöhemmin hän väitti tarkoittaneensa näkymätöntä vaaleanpunaista yksisarvista. Materiaali ei enää ole Paasivirran sivuilla.

Linkkejä

- [http://www.bittivuoto.net/artikkelit.php4?kat=haastattelut&id=76 Paasivirran haastattelu bittivuoto.netissä]
- [http://www.co.jyu.fi/~np/ Niilo Paasivirran kotisivut]
- [http://www.co.jyu.fi/~np/opinions/index.shtml Oikeat Mielipiteet]
- [http://www.co.jyu.fi/~np/rpg/DnD/ Love Thy Neighbor] (englanniksi)
- [http://www.co.jyu.fi/~np/gameofsatan/ Game of Satan] (englanniksi)
- [http://www.co.jyu.fi/~np/hate/ Hate Pages] (englanniksi)
- [news:finet.fan.niilo.paasivirta Paasivirran uutisryhmä] ([http://groups.google.fi/groups?group=finet.fan.niilo.paasivirta Googlen arkisto])
- [http://www.ilmatar.net/~np/guestbook/ Guestbook of np -foorumi] (osin englanniksi)
- [http://ilmatar.net/~np/blog/ Valtiotorni], eli "ainoa oikea BLOG"
- Jumalanpilkkakysymys
- [http://kaosroolz.250free.com/jumalanpilkka.tk/Jumalanpilkkaa.htm Kopio materiaalista, jonka katsottiin pilkkaavan Jumalaa] (oletettavasti tarkka)
- [http://people.cc.jyu.fi/~kallio/har/lehtileikkeita/jumalanpilkka.html Aihetta käsittelevä artikkeli]
- [http://www.uskonnonvapaus.fi/lait/pilkka-1999.html Päätös syyttämättä jättämisestä jumalanpilkasta 15.1.1999]
- [http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.skeptismi/browse_thread/thread/e620256f71b4e408/ Asiaan liittyvä keskustelu Usenetissä] Paasivirta, Niilo Paasivirta, Niilo

Jukka Korpela (tietokirjailija)

Jukka ”Yucca” Korpela (s. 9. helmikuuta 1952, Vaasa) on suomalainen tietokirjailija ja yksi sfnet-uutisryhmähierarkian tunnetuimmista kirjoittajista. Hän kirjoittaa varsin kattavia artikkeleita muun muassa viestinnästä ja lakiasioista, ja tulkitsee Suomen lakia nyysseissä. Myös hänen kielenhuoltoon liittyviin artikkeleihinsa viitataan usein. Lisäksi hän on kirjoittanut muutamia kirjoja sekä toimii vakituisesti MikroPC-lehden kolumnistina. Hän on koulutukseltaan filosofian kandidaatti, pääaineenaan matematiikka. Jukka Korpelan artikkeleille on tunnusomaista erittäin huoliteltu kieliasu, täsmällisyys ja asiasisällön tarkkuus. Korpelan kirjoitustyyli jakaa mielipiteitä. Jotkut pitävät hänen tyyliään tylynä ja asiattomana, toiset suorasukaisena ja asiallisena.

Teokset

Korpela on kirjoittanut muun muassa seuraavat teokset:
- Pascal-ohjelmointikieli, 1980, yhdessä Timo Larmelan ja Ahti Planmanin kanssa
- FORTRAN 77, 1985, yhdessä Timo Larmelan ja Jussi Salmelan kanssa, ISBN 951-767-041-9
- C-ohjelmointikieli, 1987, yhdessä Timo Larmelan kanssa, ISBN 951-767-049-4
- Johdatus UNIXiin, 1991, yhdessä Timo Larmelan kanssa
- CSS-tyylit, 2003
- Web-suunnittelu, 2003, yhdessä Tero Linjaman kanssa
- Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003, 2004
- XHTML-käsikirja, 2004, yhdessä Tero Linjaman kanssa
- Turvallisesti netissä : kodin tietoturvaopas, 2005

Aiheesta muualla

- [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/ Korpelan kotisivut] Korpela, Jukka Korpela, Jukka Korpela, Jukka

Luokka:Internet

Internetiin (lähinnä ilmiönä) liittyvät artikkelit. Tekniset artikkelit löytyvät lähinnä luokasta TCP/IP.

Pääartikkeli

Internet Luokka:Media

Vaso (botânica)

tecido vascular

alkomaty Biuro Rachunkowe Kielce statystyki ruletka WARSAW HOTELS

:: RELATED NEWS ::

Abreviere
O abreviere este o prescurtare, o reducere în lungime sau în conţinut. Prescurtarea unui cuvânt sau a unei expresii comune, des folosite, este o operaţie ce ţine de abreviere. Abrevierea este apropiată de conceptul de acronim dar nu este identică cu acesta, deşi face parte din aceiaşi familie largă a prescurtarilor. În timp ce acronimul este întotdeauna un cuvânt mono- sau disilabic, "inventat" prin folosirea literelor iniţiale ale unei expresii (cu foarte rare excepţii notabile), abrevierea poate folosi orice semne grafi