:: wikimiki.org ::

Vari

Vari

Vari (tunnus var) on SI-järjestelmän loistehon yksikkö sähkötekniikassa. 1 var on myös V·A, mutta sitä ei pidä sekoittaa wattiin (tehon yksikkö) tai volttiampeeriin (näennäistehon yksikkö). Luokka:yksiköt

SI-järjestelmä

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.

Yksikköjärjestelmien historia

Metrisen SI-yksikköjärjestelmän juuret ovat jo 1700-luvun lopussa, jolloin alettiin määritellä metriä ja rakennettiin sille vertailukappale. Kilogramman massalle tehtiin myös vertailukappaleita jo 1700-luvun lopulla Ranskassa. Muutoinkin huomiota kiinnitettiin aikaisempina aikoina enemmän yksittäisiin yksiköihin, kuin fysiikan perusteena tarvittavaan yksikköjärjestelmään. Tämä on ymmärrettävää, koska metriä ja kilogrammaa tarvittiin lähinnä kaupankäynnin ja erilaisen rakentamisen mittausten välineenä. SI-yksikköjärjestelmän taustalla ovat cgs-järjestelmä, MKS-järjestelmä ja MKSA-järjestelmä (tunnettu myös nimellä Giorgi System). Cgs-järjestelmää (lyhenne toisinaan C.G.S.) on käytetty 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Lyhenne cgs tulee järjestelmän perusyksiköistä senttimetri (cm), gramma (gr) ja sekunti (sec). 1900-luvulla käyttöön tuli MKS-järjestelmän mukaisia yksiköitä (metri, kilogramma ja sekunti). Tästä järjestelmästä on kehitetty myös versiota MKSA (metri, kilogramma, sekunti ja ampeeri).

SI-järjestelmän perusyksiköt

SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä suureille pituus, massa, sähkövirta, aika, lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen. Perusyksiköt ovat: CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)

Johdannaisyksiköitä joilla on erityinen nimi

Useille yleisesti käytetyille yksiköille on annettu omia nimiä niiden käytön helpottamiseksi, vaikka ne ovatkin määriteltävissä perusyksiköiden suhteina:

SI-järjestelmän nimettyjä johdannaisyksiköitä
Mitattava suure	Suureen tunnus	Yksikön nimi	Yksikön tunnus	Yksikkö muilla yksiköillä ilmaistuna
tasokulma	α	radiaani	rad
avaruuskulma	Ω	steradiaani	sr
voima	F	newton	N	kg m s^-2 (= J/m)
vääntömomentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
momentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
paine	p	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
jännitys	s	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
energia	E, W	joule	J	kg m² s^-2 (= N·m = W·s)
teho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
pätöteho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
loisteho	Q	vari	var	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
näennäisteho	S	volttiampeeri	VA	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
sähkövaraus	Q	coulombi	C	A·s
sähkövuo	Ψ	coulombi	C	A·s
jännite, sähköinen potentiaali	U	voltti	V	kg m² s^-3 A^-1 (= W/A = J/C)
resistanssi, sähköinen vastus	R	ohmi	Ω	kg m² s^-3 A^-2 (=V/A)
reaktanssi	X
impedanssi	Z
konduktanssi ("sähkönjohtavuus")	G	siemens	S	kg^-1 m^-2 s³ A² (= 1/Ω = A/V)
transkonduktanssi	g_m
suskeptanssi	B
admittanssi	Y
kapasitanssi	C	faradi	F	kg^-1 m^-2 s⁴ A² (= A·s/V)
induktanssi	L	henry	H	kg m² s^-2 A^-2 (= V·s/A)
keskinäisinduktanssi	M
permeanssi	Λ
magneettivuo, käämivuo	Φ	weber	Wb	kg m² s^-2 A^-1 (= V·s)
magneettivuon tiheys	B	tesla	T	kg s^-2 A^-1 (= Wb/m²)
taajuus	f	hertsi	Hz	1/s
lämpötila	T	celsiusaste	°C	K (lämpötilaero)
valovirta	Φ	luumen	lm	cd·sr
valaistusvoimakkuus	E	luksi	lx	cd·sr m^-2 (= lm/m²)
aktiivisuus	A	becquerel	Bq	1/s
absorboitunut annos	D	gray	Gy	(= J/kg)
ekvivalenttiannos	H	sievert	Sv	(= J/kg)

Muita SI-järjestelmän mukaisia johdannaisyksiköitä

Seuraavassa luotellaan SI-järjestelmän mukaisesti johdettuja yksiköitä yleisimmin mitattaville suureille:

Lisäyksiköitä

SI-järjestelmän varsinaisten yksikköjen lisäksi käytetään myös muutamia perinteisiä yksikköjä arkisille suureille, koska esim ajan ilmoittaminen vain sekuntien kerrannaisina olisi varsin epäkäytännöllistä:

Kerrannaisyksiköt

Kerrannaisyksiköt ilmoittavat suhteen perusyksikköön, esim. yksi kilometri (1 km) on tuhat metriä (1000 m):

SI-järjestelmän kerrannaisyksiköt
Kerrannaisyksikkö	Tunnus	Merkitys	Kerroin 10 potensseina
jotta	Y	kvadriljoonakertainen	·10²⁴
tsetta	Z	tuhattriljoonakertainen	·10²¹
eksa	E	triljoonakertainen	·10¹⁸
peta	P	tuhatbiljoonakertainen	·10¹⁵
tera	T	biljoonakertainen	·10¹²
giga	G	miljardikertainen	·10⁹
mega	M	miljoonakertainen	·10⁶
kilo	k	·1000, tuhatkertainen	·10³
hehto	h	·100, satakertainen	·10²
deka	da	·10, kymmenkertainen	·10¹

desi	d	·1/10 = 0,1, kymmenesosa	·10⁻¹
sentti	c	·1/100 = 0,01, sadasosa	·10⁻²
milli	m	·1/1000 = 0,001, tuhannesosa	·10⁻³
mikro	μ	miljoonasosa	·10⁻⁶
nano	n	miljardisosa	·10⁻⁹
piko	p	biljoonasosa	·10⁻¹²
femto	f	tuhannesbiljoonasosa	·10⁻¹⁵
atto	a	triljoonasosa	·10⁻¹⁸
tsepto	z	tuhannestriljoonasosa	·10⁻²¹
jokto	y	kvadriljoonasosa	·10⁻²⁴

Kirjoitussäännöt

Seuraavia sääntöjä noudatetaan SI-yksiköitä kirjoitettaessa:
- Järjestelmän tunnukset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, paitsi jos ko. mittayksikön nimi on johdettu henkilönimestä. Esimerkiksi paineen SI-tunnus on Pa (keksijän Blaise Pascalin mukaan), mutta itse yksikkö on pascal.
- Luvun ja mittayksikön väliin laitetaan välilyönti.
- Pitkät mittaluvut jaotellaan kolmen luvun sarjoihin, ja välimerkkinä käytetään välilyöntiä; esimerkiksi 250 000 kg.
- Vuoteen 1997 asti ainoa sallittu desimaaliosan erotin oli pilkku, mutta nykyään desimaalipistettä saa käyttää tekstissä, joka on pääosin englanninkielistä. Muissa kielissä käytetään desimaalipilkkua. Taivutuspäätteiden merkitseminen tekstissä. Jos lukusana ja yksikkö ovat samassa sijamuodossa, tunnukseen merkitään taivutuspääte kuten muihinkin lyhenteisiin. Sen sijaan tunnuksen edessä olevaan lukuun ei koskaan merkitä taivutuspäätettä. Esimerkiksi: :Aallonkorkeus arvioitiin 4 m:ksi. (neljäksi metriksi) :Tuulennopeus kasvoi 10 m/s:iin. (kymmeneen metriin sekunnissa) :Aallonkorkeus ei ylittänyt 5 m:ä. (viittä metriä) Jos lukusana on nominatiivissa ja yksikkö partitiivissa, mitään päätteitä ei kuitenkaan merkitä. Tämä ”poikkeus” on itse asiassa hyvin yleinen tapa käyttää yksiköllisia lukuja: :Aallonkorkeudeksi arvioitiin 4 m. (neljä metriä) :Tuulennopeus oli 10 m/s. (kymmenen metriä sekunnissa)

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä

Aiheesta muualla

- [http://physics.nist.gov/cuu/Units/index.html NIST Physics Laboratory. International System of Units]
- [http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf Suomen Standardisoimisliitto. SI opas] SI-opas PDF-muodossa
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920371 Suomen Mittayksikköasetus (371/1992)] Luokka:Fysiikka Luokka:Kemia Luokka:Yksiköt Luokka:Elektroniikka Luokka:Matematiikka ko:SI 단위계 ja:国際単位系 simple:SI th:หน่วยเอสไอ

Loisteho

Vaihtovirtapiireissä loisteho (tunnus Q) kuvaa jännitteen U ja sähkövirran I vaihe-erosta johtuvaa näennäistehon S ja pätötehon P eroavuutta. Loistehon SI-yksikkö on vari. Loisteho voidaan laskea tehollisen jännitteen, tehollisen sähkövirran ja vaihe-eron sinin tulona. S² = P² + Q² Q = U·I·sinφ Loisteho ei ole työtä tekevää tehoa (toisin kuin pätöteho). Loistehon siirtäminen kuormittaa kuitenkin sen aiheuttaman virran takia siirtojohtoja. Kapasitiivinen kuorma aiheuttaa kapasitiivista loistehoa, ja induktiivinen kuorma induktiivista loistehoa. Samassa virtapiirissä syntyessään nämä kumoavat toisensa. Koska esimerkiksi sähkömoottoreissa on induktiivista kuormaa, niiden aiheuttama loisteho kompensoidaan kondensaattoreilla, jotka luovat kapasitiivista loistehoa. Voidaan ajatella myös että induktiivinen kuorma kuluttaa loistehoa ja kondensaattori tuottaa loistehoa. Loistehoa tuotetaan yleensä sähkökeskuksiin asennettavilla automaattisilla kondensaattoriparistoilla, jotka kytkevät verkkoon kondensaattoreita aina tarvittaessa. Resistiiviset kuormat, kuten lämpöpatterit ja muut sähkövastukset kuluttavat vain pätötehoa. Luokka:sähkötekniikka Luokka:suureet

Teho

Teho on myös suomalainen virvoitusjuoma. Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä jossakin aikamäärässä. Tehon SI-yksikkö on watti (W), joka vastaa joulen energiamäärää sekunnissa.

Mekaaninen teho

Mekaaninen teho saadaan voiman F ja nopeuden v tulona: :P = F·v Teho on myös energian E kulutus (tai tuotto) aikaa t kohti: :P = E/t

Sähköteho

Sähköinen teho saadaan laskettua virran I ja jännitteen U tulona: :P = U·I Vaihtoehtoisesti teho saadaan sähköisessäkin järjestelmässä energian E kulutuksena (tai tuottona) aikaa t kohti: :P = E / t Vaihtovirtapiirissä teho jaetaan pätötehoon (yksikkö watti), loistehoon (yksikkö vari) on ja näennäistehoon (yksikkö volttiampeeri). Luokka:Fysiikka Luokka:Suureet Luokka:Elektroniikka Luokka:Sähkötekniikka Luokka:Klassinen mekaniikka ms:Kuasa (fizik) ja:仕事率

Volttiampeeri

Volttiampeeri (tunnus VA) on SI-järjestelmän näennäistehon yksikkö sähkötekniikassa. 1 VA on V·A, mutta sitä ei pidä sekoittaa wattiin (tehon yksikkö) tai variin (loistehon yksikkö). Luokka:yksiköt

Luokka:Yksiköt

Luokka:Luonnontieteet

Giochi Istmici

I Giochi istmici Istituiti nel 581 AC in onore di Poseidone presso l'Istmo di Corinto, comprendevano gare ginniche e ippiche e, solo nel periodo ellenistico, furono aggiunti gli agoni musicali. Si svolgevano ogni due anni. Erani i giochi più solenni dopo quelli di Olimpia per numero di concorrenti e per afflusso di popolo in oltre la particolare posizione geografica della sede delle gare presso la città di Corinto contribuì a dare ai Giochi istmici un carattere socialmente più aperto, particolarmente festoso e talvolta anche caotico.

Stockholm hotel sylwester w g�rach last minute egipt Gry Playstation free poker

:: RELATED NEWS ::

Greater Caucasus
Greater Caucasus (, sometimes translated as "Caucasus Major", "Big Caucasus" or "Large Caucasus") is the major mountain range of Caucasus mountains. It stretches for about 1200 km from West-North-West to East-South-East, between the Taman Peninsula of the Black Sea to the Abseron Peninsula of the

Water detector
A Water detector is a small electronic device that is designed to detect the presence of water and alert humans in time to allow the prevention of water damage. A common design is a small device that lays flat on a floor and relies on the electrical conductivity of water to decrease the resistance across two contacts. A 9 volt battery then sounds an audible Read More...

Caucasus Major
Greater Caucasus (, sometimes translated as "Caucasus Major", "Big Caucasus" or "Large Caucasus") is the major mountain range of Caucasus mountains. It stretches for about 1200 km from West-North-West to East-South-East, between the Taman Peninsula of the Black Sea to the Abseron Peninsula of the

Sraffa
Piero Sraffa (1898-1983) was an influential economist. He was born in Turin, Italy, the son of Angelo Sraffa, a Professor in commercial law, and Irma. He studied in his town and graduated at the local university with a work on inflation

Nmso4
NMSO4 is a metal band founded 1998.

Members

- James - vocals
- Myke - guitar
- Tony - guitar
- Mikey - bass guitar
- Brandon - drums
- Martin - keyboards

Discography

- NES published by Taxan and developed by KID. The game was based on the popular toy line, animated and comic series of the same name. The game was very successful for its graphics, sound, playability and overall handing of the franchise. Capcom followed up with a sequel that generated more mixed results. In the game you picked among a group of G.I. Joe characters each with their own strength and weaknesses and ma

Minuteman III (rocket)
The LGM-30 Minuteman is a United States nuclear missile, a land-based intercontinental ballistic missile (ICBM). As of 2005 it is the only land-based ICBM in service in the United States. It is complemented by the sea-launched Trident missile ICBM (Read More...

VT Merlin Communications
VT Communications is a part of VT Group plc. It consists of two of VT Group's existing businesses: VT Merlin Communications and Vosper Mantech. VT Merlin Communications, formerly Merlin Communications, is essentially the company formed from the privatisation of the BBC World Service transmitter sites. It now provides transmission services to over 20 different customers from four main sites in the UK and several others in the rest of the world.

Main transmission sites in the UK

Education in the UK
Education in the United Kingdom is covered in the following articles:
- Education in England
- Education in Northern Ireland
- Education in Scotland
- Education in Wales
- Grammar schools in the United Kingdom
- Hanif Kureishi, won the Whitbread Award for the best first novel, and was also made into a television series by the BBC with a soundtrack by David Bowie. It was first published by Faber and Faber in