:: wikimiki.org ::

Vakoilu

Vakoilu

Vakoilu on laitonta toimintaa, jossa pyritään anastamaan tietoa toisen osapuolen tietämättä. Vakoilua on monentasoista: se voi tapahtua valtiotasolla, kohdistua yrityksiin (kts. teollisuusvakoilu) tai yksittäisiin ihmisiinkin. Suurimittaisinta vakoilu on valtioiden välillä kriisitilanteissa, jossa usein vakoilua hoitaa nimetty organisaatio. Vakoilu on yksi organisaatioiden tiedonhankintakeino.Organisaatiossa toimivat vakoojat, jotka ovat soluttautuneet tiettyihin kohteisiin paljastamaan tietoa ja välittämään sitä organisaatiolle. Vakoilua suoritetaan erilaisin välinein, kuten vakoojin, vakoilusateliittien avulla, tai salakuuntelua käyttäen. Elokuvateollisuudessa vakoilu ja siihen liittyvä välineistö on erittäin suosittu aihe.

Vakoilun perusteet

Vakoiluun liittyy aina suhteellisen edun hankkimisen pyrkimys. Vakoiluun liittyvät keskeisesti:
- toimi, vakoilu.
- vastatoimi, hyökkäys vakoilua vastaan (vastavakoilu) tai vakoojien paljastaminen.
- vastavastatoimi, suojautuminen vakoilua vastaan tapahtuvalta hyökkäykseltä; esim. omien vakoojien suojaus soluttautumalla vastustajan vastavakoiluorganisaatioon. Vakoilussa tämä periaate näkyy muun muassa kaksois- ja kolmoisagentteina sekä erillisinä vakoilu- ja vastavakoiluorganisaatioina (CIA/FBI, FSB/SVR).

Vakoilun hierarkia

Vakooja on "yksöisagentti", joka toimii kohteen tietämättä toimeksiantajansa eduksi. Kaksoisagentti on vakooja, joka toimii vakoilun kohteen eduksi varsinaista toimeksiantajaansa vastaan. Kolmoisagentti on kaksoisagentti, jonka vakoilun kohde luulee toimivan kaksoisagenttina, mutta vakooja toimiikin alkuperäisen toimeksiantajansa etujen mukaisesti. Luonnollisesti kolmoisagentti voi muuttua vielä nelosagentiksi ja niin edelleen.

Vakoilun keinot

Vakoilun keinot muttuvat ajan ja tekniikan mukana. Tavallisen ihmisten tekemän vakoilun lisäksi on yhä keskeisemmäksi keinoksi noussut tekninen vakoilu. Laitteista ja tekniikoista voidaan mainita salakuuntelulaiteet, signaalitiedustelu, tiedustelusatelliitit, salakirjoituksen murtaminen sekä siepattujen laitteiden ja ohjelmistojen tutkimus. Erityisen merkittävä uusi vakoilun väline on internet.

Vakoilu Suomessa

Suomen kuuluisin vakoilija oli Vilho Pentikäinen, joka muun muassa luovutti Suomi-konepistoolin piirustukset Neuvostoliitolle loikatessaan sinne. Stasin arkistoista on löydetty tai oltu löytävinään suomalaisten asiamiesten ja yhteyshenkilöiden nimiä. Useat heistä ovat opiskelleet DDR:ssä. Kuuluisin tapaus lienee Alpo Rusi, jota epäiltiin vakoilusta vuonna 2003, koodinimenään Viulu. Hänen veljensä Jukka Rusi tunnusti luovuttaneensa asiakirjoja Stasille. Stasin pesänselvityksessä on löytynyt muun muassa niin sanottu Tiitisen lista, jossa on 20 suomalaista nimeä. Tampereella toimiva Vakoilumuseo on maailman ensimmäinen vakoilun erikoismuseo.

Vakoilun historia

Kiinalainen sotateoreetikko Sun Tzu kirjoitti vakoilijoiden käytöstä jo yli 2 000 vuotta sitten. Hän luokitteli salaiset asiamiehet viiteen tyyppiin:
- paikallinen agentti on vihollisalueen ihminen, joka otetaan palvelukseen
- salainen agentti on vihollisalueen virkamies, joka otetaan palvelukseen
- kaksoisagentti on vihollisen vakoilija, joka otetaan palvelukseen
- uhrattava agentti on oma vakoilija, jolle tahallisesti annetaan väärää tietoa
- vakoilija on oma asiamies, joka palaa tietojen kanssa Sun Tzu totesi: "Salaiset operaatiot ovat olennaisia sodassa, niiden varassa on armeijan jokainen liike."

Kuuluisia vakoiluorganisaatioita

- Stasi
- GRU
- CIA
- Mossad
- KGB

Kuuluisia vakoojia

- Nathan Hale - hirtettiin 1776 vakoilusta amerikkalaisten hyväksi. Väitetään sanoneen: "I only regret that I have but one life to lose for my country." (Kadun ainoastaan sitä että minulla on antaa vain yksi elämä maani puolesta)
- Guy Francis de Moncy Burgess, Anthony F. Blunt, Donald Maclean ja Kim Philby, englantilaisia Neuvostoliiton hyväksi 1930-luvulta 1960-luvun alkuun asti toimineita vakoilijoita.
- Sidney Reilly, James Bondin esikuvaksi väitetty englantilainen vakoilija. Vakoili mm. saksalaisia ja Neuvostoliittoa 1900-luvun alkupuolella. Neuvostoliitto väittää ampuneensa Reillyn Suomen rajalla 1925, mutta hänen väitetään todellisuudessa toimineen Neuvostoliiton salaisen poliisin Tsekan neuvonantajana ja nähdyn hengissä vielä 1944.
- Mata Hari
- Lordi Robert Baden-Powell, partioliikkeen perustaja.

Katso myös

- teollisuusvakoilu
- Julkisten lähteiden tiedustelu, laillinen tiedonhankinta

Kirjallisuutta

Sun Tzu: Sodankäynnin taito, Tietosanoma Oy 1998, ISBN 951-885-040-2 (lisää)

Aiheesta muualla

[http://www.vakoilumuseo.fi/ Vakoilumuseon kotisivu] ja:%E3%82%B9%E3%83%91%E3%82%A4 luokka:tiedustelu

Tiedustelu

Tiedustelu tarkoittaa laajasti ottaen järjestelmän (ihminen, yritys, valtio, organisaatio yleensä) toiminnassa tarvittavan input- tiedon keräämistä, käsittelyä ja tulkintaa sekä jakamista päätöksenteon pohjaksi ja tähän liittyvän tiedusteluorganisaation luomista, johtamista ja kehittämistä. Tiedustelu jakautuu em. systeemisen tarkastelutavan mukaan systeemin sisäisen ja systeemin ulkopuolisen tiedon keräämiseen. Tiedustelu on onnistunut, jos ajallisesti, määrällisesti ja laadullisesti riittävä tarvittava tieto: :
- on pystytty hankkimaan JA :
- sen merkitys on pystytty tulkitsemaan oikein JA :
- tulkinta on pystytty jakamaa tarvitsijoille (aika, määrä, laatu) Tiedustelu voi olla: :
- julkista (median seuraaminen) :
- "harmaata" (ei kiellettyä, mutta ei julkisuuteen tarkoitettuakaan) :
- salaista, esim. perinteistä vakoilua tai murtautumista kohdeorganisaation tietokoneverkkoihin. Salainen tiedustelu voidaan vielä jakaa laillisin keinoin tapahtuvaan tiedusteluun tai laittomin keinoin tapahtuvaan vakoiluun. Valtioilla on tiedusteluorganisaatioita (CIA, FSB), jokaiseen sotilaalliseen organisaatiotasoon kuuluu tiedustelu, yrityksillä on tiedusteluorganisaatioita (Business intelligence) ja yksityinen ihminen kerää eri tavoin tietoa oman päätöksentekonsa pohjaksi. Tiedustelu jakautuu edelleen (sotilaallisessa kontekstissa): :
- pitkän aikavälin strategiseen tiedusteluun :
- keskipitkän aikavälin operatiiviseen tiedusteluun :
- lyhyen aikavälin taktiseen tiedusteluun Jokaisen yksittäisen sotilaan aistit tai teknisen systeemin sensorit ovat alinta, taisteluteknistä tiedustelua, taistelukentän havainnointia. Tiedustelun perimmäinen ongelma on sen tiedon löytäminen, jota vastustaja nimenomaan meiltä pyrkii salaamaan. Lopullinen ja aina esiintyvä tiedustelun perusongelma on se, että uskooko ja käyttääkö päättäjä lopulta tiedustelun keräämiä tietoja. Nykyaikaisten konfliktien luonteen johdosta (laajamittaisten sotatoimien mahdollisuus vähentynyt), yhteiskuntien haavoittuvuuden lisääntyminen (yksittäisen maalin painoarvon kasvaminen) sekä teknisen kehityksen myötä (kyetään seuraamaan/selvittämään yksittäisiä kohteita), sotilaallinen tiedustelu on muuttunut luonteeltaan yhä enemmän maalitiedusteluksi: kykyä seurata suurta määrää vastustajan kohteita jatkuvasti oman asevaikutuksen edellyttämällä tarkkuudella ja siten vaikuttaa niihin juuri haluamallaan hetkellä.

Tiedustelu ja tiedon lajit

Tiedon eräs perusluokittelu antaa näkemystä tiedustelun tehtäviin: # Tiedämme, mitä tiedustelumme tietää (positiivinen tieto). Asia hallinnassa. # Tiedämme, mitä tiedustelumme ei tiedä (negatiivinen tieto). Voimme suunnata tiedustelua tämän mukaisesti. # Emme tiedä, mitä tiedustelumme tietää. Tämä voi olla tiedustelumme intuitiota tai sitten emme saa kyseistä tietoa haltuumme. # Emme tiedä, mitä tiedustelumme ei tiedä. Tämä on tiedustelumme rajat. Tämä on vaarallisin tiedon laji tiedustelumme kannalta. Toisaalta tiedustelumme tulisi selvittää juuri tätä tietoa, koska sitä vastustaja (vast.) pyrkii meiltä salaamaan.

Tiedustelun tiedon tasot

Tiedustelun tiedon tasot ovat: :
- kohteen havaitseminen :
- kohteen luokittelu :
- kohteen yksilöinti (MASINT) :
- kohteen seuraaminen (valvonta) tai määrittäminen maaliksi. Jokaiseen edellä mainittuun kohtaan liittyy merkityksen arviointi: Mitä tämä merkitsee? Miksi näin tapahtuu? Yksittäisen tutkan havaitseminen voi merkitä tietyn yhtymän siirtoa taistelukentältä tai sotanäyttämöltä toiselle ja se taas esimerkiksi hyökkäyksen valmisteluja. Tietyn henkilön, kenraalin havaitseminen esimerkiksi voi merkitä hyökkäyksen valmistelua. Yhdessä uusi kalusto ja uudet joukot sekä hyökkäykseen erikoistunut sodanjohtaja tarkoittavat jo melko varmasti hyökkäyksen valmistelua. Tiedustelu on siis erojen ja niiden merkityksen havaitsemista: :
- merkittävät asiat, erot taustassa :
- havaittujen merkittävien asioiden luokat :
- havaittujen merkittävien asioiden luokkien yksilöt.

Tiedustelu ja suhteellinen etu

Suhteellisen edun mukaan tiedustelussa kilpailijan tai vastustajan omaavana järjestelmänä on kolme osakokonaisuutta: # Parempi tiedustelu (tiedon kerääminen, käsittely ja jakaminen) # Parempi kyky hyökätä vastustajan tiedustelua vastaan (vastatiedustelu, harhauttaminen, disinformaatio, vastavakoilu) ja # Parempi kyky suojata omaa tiedustelua kilpailijan tai vastustajan hyökkäykseltä (vastavastatiedustelu).

Tiedustelulajit

Pääesikunnan sotatalousosaston kirja:"Puolustusjärjestelmien kehitys - Sotatekninen arvio ja ennuste 2020, osa 2" vuodelta 2004 jakaa tiedustelulajit seuraavasti (s. 64 - 68):
- OSINT (Open Source Intelligence; julkisiin lähteisiin perustuva tiedustelu)
- IMINT (Imagery Intelligence; kuvaustiedustelu)
- EO-IR (Elektro-Optical-Infrared; elektro-optisen ja infrapuna-alueen kuvaustiedustelu)
- PHOTOINT (Photographic Intelligence; näkyvän alueen kuvaustiedustelu)
- SAR (Synthetic Aperture Radar; Tutka-alueen kuvaustiedustelu)
- MASINT (Measurement and Signature Intelligence; Mittaus- ja TunnusmerkkiTiedustelu (MTT)). Se perustuu signaalin pieniin erityispiirteisiin ja sen ala-alueet ovat:
- ACINT (Acoustic Intelligence; akustinen (ääneen perustuva) MTT)
- IRINT (Infrared Intelligence; infrapuna-alueen MTT)
- OPTINT (Otical Intelligence; Optisen alueen MTT)
- LASINT (Laser Intelligence; Laser- alueen MTT)
- NUCINT (Nuclear Intelligence; Säteilyalueen MTT)
- URINT (Unintentional Intelligence; Hajasäteilyn MTT)
- RADINT (Radar Intelligence; Tutkasignaalien MTT)
- SIGINT (Signal Intelligence; signaalitiedustelu)
- COMINT (Communication Intelligence; Viesti- tai kuuntelutiedustelu)
- ELINT (Electronic Intelligence; Elektroninen, muu kuin viestitiedustelu)
- e-SIGINT (Data-network Intelligence; Dataverkkojen signaalitiedustelu)
- FISINT (Foreign Instrumental Signal Intelligence; Vieraiden valtioiden instrumentointilaitteiden tiedustelu (esim. ohjuskokeiden instrumentointilaitteiden signaalit)
- HUMINT (Human Resource Intelligence; Henkilötiedustelu)
- CI (Counter Intelligence; Vastatiedustelu)

Visio tiedustelun tulevaisuudesta

Vaikuttamisen tasot ja siten myös tiedustelun kohteet vuonna 2020 ovat:
- Terrestiaalinen: Klassinen ilman, meren, vedenalaisen ja maan käsittävä sodankäynnin ja geopolitiikan alue, kuten myös fyysisen vaurauden keräytymä
- Avaruus: Satelliittien (mustat ja valkoiset) maailma ja tulevaisuuden avaruusasemat
- Spektri: Sähkömagneettinen spektri, jossa paljon elektronista sodankäyntiä, taajuushallintaa ja havainnointia tapahtuu tänään ja tulee tapahtumaan tulevaisuudessa
- Virtuaalinen: Globaali verkkojen ja liitettävyyden maailma
- Psykologinen: Ne mediat ja kanavat, joilla voidaan vaikuttaa ihmisten sydämiin ja mieleen. Ennustamisesta (foresight) ja epävarmuuden hallinnasta tulee tulevaisuuden tiedustelun aloja. Tiedusteluyhteisön tehtävä ei siis ole vain tapahtumien luettelointi vaan enemmän kaavojen tunnistus ja sitä kautta "syiden ja seurauksien" analysointi eli tiedetään mitä tapahtuu ja miksi. Sen seurauksena, huomioiden rajalliset resurssit, sensorit voivat olla vähemmän tärkeitä kuin kompleksisen datan analysointi. Kaavojen tunnistus on osin asiantuntemuksen funktio. Tulevaisuudessa tiedusteluyhteisö tarvitsee asiantuntemusta mm. taloudessa, organisaatioteoriassa, psykologiassa, verkostotopologiassa ja kompleksisuuden matematiikassa. Jos kaavojen löytäminen on menestyksekästä, tiedusteluyhteisö voi olla havaitsematta muutamia tapahtumia ja silti ymmärtää uhkia. Mutta kaavat eivät ole vain vaikeampia havaita, ne ovat myös vaikeampia osoittaa. Aika on usein analyyttinen side näennäisesti erillisten tapahtumien kanssa vaikuttamisen useiden tasojen sisällä. Sofistikoitu ajan ja ajoituksen ymmärtäminen on oleellista sellaisen tiedusteluyhteisön luomisessa, joka pystyy tuottamaan indikaatioita ja varoituksia tulevaisuuden johtajille, sekä strategisia että taktisia. Lopuksi, reaktiivinen katsantokanta jättää haavoittuvaksi ja kylvää näennäisen turvallisuuden tunteen. Internet on jatkossa yhä tärkeämpi, vaikkakin ristiriitainen tiedusteluväline. Sen mahdollisuus tiedonvälittämiseen, viestintään kuin myöskin harhauttamiseen, disinformaation välittämiseen on suuri. Kompleksisen tiedon hankinta on myös yhä enemmän verkottunutta toimintaa, kenenkään resurssit eivät riitä siihen yksinään.

Katso myös

- vakoilu
- ECHELON
- Hakkerisodankäynti
- Tiedustelusatelliitti

Lähteitä

- M S Loecher & C Schoeder & C W Thomas:”Proteus; Insight from 2020" The Copenicus Insitute Press 2000 (ISBN 0-9706885-0-4)
- Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa [http://www.mil.fi/paaesikunta/paaesikunta/sotatalous/ Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE)], joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään tiedustelua ja tiedustelusensoreita tekniikan ja systeemien kannalta seuraavasti:
- Sensoriteknologiat (Osa 1, luku 2)
- Miehittämättömät järjestelmät (Osa 1, luku 9)
- ABC- teknologiat ja niitä vastaan suojautuminen (Osa 1, luku 12)
- Tiedustelu- ja valvontajärjestelmät (Osa 2, luku 2)
- Elektronisen sodankäynnin järjestelmät (Osa 2, luku 4)
- Myös muissa osan 2 luvuissa käsittellään yleensä tiedustelua osana kyseisen luvun kokonaisjärjestelmiä

Aiheesta muualla

- [http://www.fas.org/main/content.jsp?formAction=325&projectId=6 Federation of American Scientist- organisaation tiedustelusivusto]
- [http://www.cia.gov CIA, USA]
- [http://www.stratfor.com Strategic intelligence on global business, economic, security and geopolitical affairs] luokka:tiedustelu nb:Etterretning

Vakooja

Vakoilun perusteet

Vakoilun hierarkia

Vakoilun keinot

Vakoilu Suomessa

Vakoilun historia

Kuuluisia vakoiluorganisaatioita

- Stasi
- GRU
- CIA
- Mossad
- KGB

Kuuluisia vakoojia

Katso myös

- teollisuusvakoilu
- Julkisten lähteiden tiedustelu, laillinen tiedonhankinta

Kirjallisuutta

Sun Tzu: Sodankäynnin taito, Tietosanoma Oy 1998, ISBN 951-885-040-2 (lisää)

Aiheesta muualla

[http://www.vakoilumuseo.fi/ Vakoilumuseon kotisivu] ja:%E3%82%B9%E3%83%91%E3%82%A4 luokka:tiedustelu

CIA

Central Intelligence Agency on Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu. Yksi CIA:n lempinimistä on ensimmäisen alkukirjaimensa mukaan "The Company". (vrt. "The Firm" joka viittaa FBI:iin). CIA:n päämaja sijaitsee Langleyssä Virginiassa. Yhdysvalloilla on muitakin tiedustelupalveluita kuin CIA. CIA toimii NSC:n (National Security Council) alaisuudessa ja sitä kautta on Yhdysvaltain kongressin valvoma. CIA:n tehtävänä on kerätä ja analysoida tiedustelutietoja ulkomaisista hallituksista, järjestöistä ja yksilöistä. Apuna CIA käyttää eri maissa toimivia asiamiehiä eli agentteja ja vakoilusatelliitteja sekä mm kuunteluasemia ja monia muita keinoja. CIA pyrkii myös aktiivisesti edistämään Yhdysvaltain etuja propagandan ja salaisten operaatioiden avulla. CIA:lla on maine sen käyttämistä kovista ja häikäilemättömistä keinoista taistelussa Yhdysvaltain todellisia ja kuviteltuja vihollisia vastaan. CIA:ta on joskus arvosteltu tehottomuudesta tiedustelutietojen keräämisessä: esimerkiksi se ei kyennyt ennakoimaan Intian ydinkokeita.

CIA:n salaiset operaatiot

CIA:n salaiset operaatiot ovat USA:n aktiivisen voimaan perustuvan ulkopolitiikan jatke. CIA pyrkii operaatoillaan tukemaan USA:n liittolaisryhmittymiä ja hallituksia sekä kaatamaan vihollisen hallituksia. Viholliset olivat kylmän sodan aikana kommunisteja, nyt terroristeja ja niiden todellisia tai kuviteltuja liittolaisia. Kuuban muututtua kommunistiseksi CIA teki Sikojen lahdella maihinnousuoperaation, joka päättyi huonosti. Maihinnousseet joukot olivat CIA:n kouluttamia. CIA yritti moneen otteeseen murhata Kuuban presidentin Fidel Castron. CIA ei saa murhata vieraiden maiden poliitikkoja kuin sodan aikana. Vietnamin sotaan liittyi Laosin "salainen sota" , jossa CIA:n kouluttamat paikalliset pyrkivät katkaisemaan Laosin kautta kulkevan huoltotien kommunistisesta Pohjois-Vietnamista Etelä-Vietnamiin, jossa kommunistisissit taistelivat USA:n tukemaa Etelä-Vietnamin hallitusta vastaan. Operaatio ei loppujen lopuksi ollut menestys. Onnistuneempi CIA:n operaatio oli afgaanisissien tukeminen neuvostomiehittäjiä vastaan Afganistanin sodassa. CIA tuki myös 2001 Afganistanin sodassa Pohjoisen liittoa, joka kaatoi Talibanit.

Linkkejä

- [http://www.cia.gov CIA:n web-sivu]
- [http://www.foia.cia.gov/ CIA official Freedom of Information Act (foia) site]
- [http://www.in-q-tel.com/ In-Q-Tel official site]
- [http://www.csun.edu/CommunicationStudies/ben/news/cia/ On alleged CIA drug-smuggling]
- [http://www.gwu.edu/~nsarchiv/index.html George Washington University National Security Archive]:
- [http://www.gwu.edu/~nsarchiv/news/20000919/ Documents on CIA involvement with Pinochet]
- [http://www.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB4/index.html On CIA involement in Guatemala]
- [http://www.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB146/ On CIA involvement with Nazi War Criminals (especially the Gehlen organization)]
- [http://www.archives.gov/iwg/index.html US National Archive's Nazi War Crimes and Japanese Imperial Government Records Interagency Working Group.]
- [http://www.thirdworldtraveler.com/CIA/CIA_Diary_Agee.html Book excerpt from a leading whistleblower (Philip Agee)]
- [http://montages.blogspot.com/2005/01/outsourcing-intelligence.html "Outsourcing Intelligence"]
- [http://members.aol.com/bblum6/American_holocaust.htm Killing Hope by William Blum]
- [http://www.cia-on-campus.org/ CIA on Campus]
- [http://www.rotten.com/library/conspiracy/cia/ CIA information at Rotten.com]
- [http://fpiarticle.blogspot.com/2005/03/meet-first-president-of-world.html Video: "Meet the first President of the World Psychiatric Association" - Free Press international 3.18.2005] Luokka:Tiedustelu zh-min-nan:Tiong-iong Chêng-pò-kio̍k ko:미 중앙 정보국 ja:アメリカ中央情報局

FBI

Federal Bureau of Investigation (FBI) on Yhdysvaltojen liittovaltionpoliisi (Suomessa vastaavankaltainen toimenkuvaltaan on Keskusrikospoliisi), joka tutkii erityisen vakavia ja osavaltioiden rajat ylittäviä rikoksia. Se toimii Yhdysvaltojen oikeusministeriön alaisuudessa. FBI perustettiin alun perin nimellä Bureau of Investigation liittovaltion syyttäjän Charles Joseph Bonaparten toimesta 26. heinäkuuta 1908. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1935. Toimiessaan J. Edgar Hooverin alaisuudessa 1920-luvulla virasto käytti huomattavan osan ajastaan poliittisten aktivistien tutkintaan. Myöhemmin viraston Martin Luther Kingiin kohdistama tutkinta sai huomattavasti julkisuutta, kun kävi ilmi, että virasto oli yrittänyt kiristää Kingiä nauhoituksilla tämän osallistumisesta seksuaalisiin aktiviteetteihin. Vuodesta 2002 viraston tärkein tutkintakohde on ollut terrorismi. Virastolle myönnetyt uudet valtuudet (kiistellyn Patriot-lain myöntämänä) ovat mahdollistaneet entistä laajemman salakuuntelun ja Internetin seurannan.

Aiheesta muualla

- [http://www.fbi.gov FBI:n kotisivu] Luokka:Yhdysvallat Luokka:Poliisitoimi zh-min-nan:Liân-pang Tiāu-châ-kio̍k ja:連邦捜査局

FSB

FSB (Федера́льная слу́жба безопа́сности Росси́йской Федера́ции, Federalnaja služba bezopasnosti Rossijskoi Federatši, ФСБ) on Venäjän federaation liittovaltion turvallisuuspalvelu. Elokuun 1991 kaappauksen jälkeen Neuvostoliiton KGB purettiin ja se lakkasi olemasta marraskuussa 1991. Venäjän federaation, FSK eli liittovaltion vastavakoilu, järjestettiin uudelleen 3. huhtikuuta 1995 säädetyllä lailla liittovaltion turvallisuuspalveluksi. FSB:n johtaja sai ministerin aseman ja armeijan kenraalin arvon ja FSB sai oikeuden suojella Venäjän kansalaisia ja yrityksiä ulkomailla. FSB:llä on oikeus kotitarkastukseen missä tahansa kiinteistössä ja oikeus henkilöiden vangitsemiseen, jos on olemassa riittävät todisteet rikoksen tapahtumisesta. Rajavartiojoukot ovat FSB:n alaisuudessa, joten sillä on noin 100 000 miehen joukot, tykistöä ja laivoja käytössään. FSB toimii järjestäytynyttä rikollisuutta, huumekauppaa, terrorismia ja korruptiota vastaan koko liittovaltion alueella. FSB:n johtajat: # Mihail Barsukov heinäkuu 1995 - kesäkuu 1996 # Nikolai Kovalev heinäkuu 1996 - heinäkuu 1998 # Vladimir Putin heinäkuu 1998 - elokuu 1999 # Nikolai Patrušev elokuusta 1999

Linkkejä

- [http://www.fsb.ru FSB:n virallinen kotisivu]
- http://www.fas.org/irp/world/russia/fsb/
- http://www.cdi.org/russia/248-16.cfm luokka:tiedustelu ja:連邦保安庁

Kaksoisagentti

Kaksoisagentti on vakooja, joka toimii "työnantajansa" luulon vastaisesti vakoilun kohteen eduksi varsinaista "työnantajaansa" vastaan.

Katso myös

- vakoilu
- kolmoisagentti

Salakuuntelu

Salakuuntelu on itselle tarkoittamattoman keskustelun kuuntelemista. Salakuuntelua voi tehdä teknisin apuvälinein tai olemalla kuuloetäisyydellä mutta piilossa keskustelijoilta. Myös sähköisesti käytävän keskustelun luvatonta seuraamista pidetään salakuunteluna. Usein salakuunneltu keskustelu nauhoitetaan myöhempää käyttöä varten. Sellaisen keskustelun, jossa on itse osallisena, nauhoittaminen on sallittua, vaikka muut osapuolet eivät siitä olisikaan tietoisia. Salakatselu on vastaavasti sellaisen tilanteen seuraaminen, jota ei ole tarkoitettu muiden nähtäväksi.

Katso myös

- Vakoilu luokka:tietoturva luokka:tiedustelu

SIGINT

Signaalitiedustelu (SIGINT) on vastustajan sähköisen liikenteen tiedustelemista. Signaalitiedustelun lajeja ovat:
- COMINT (Communication Intelligence - viesti- tai kuuntelutiedustelu)
- ELINT (Electronic Intelligence - muu sähköinen tiedustelu kuin viestitiedustelu)
- e-SIGINT (Data-network Intelligence - dataverkkojen signaalitiedustelu)
- FISINT (Foreign Instrumental Signal Intelligence - instrumentointilaitteiden tiedustelu)
- RADINT - (Radar Intelligence - tutkatiedustelu)
- LASINT - (Laser Intelligence - lasertiedustelu) Tiedustelun kohteina voivat olla sotilaalliset ja kaupalliset kohteet, mm. suuryritykset, hallinnot, satelliittien laukaisut, sotilastukikohdat jne. eli kaikki sellainen, mitä voidaan käyttää ulko-, puolustus- ja kauppapolitiikan tukena sekä ajankohtaiset asiat, joilla on kansainvälistä merkitystä.

Signaalitiedusteluorganisaatioita

- NSA - Yhdysvallat: teknisen tiedustelun virasto [http://www.nsa.gov/home_html.cfm NSA] - National Security Agency
- DSD - Australia: puolustusministeriön viestihallinto [http://www.dsd.gov.au/ DSD] - Defence Signals Directorate
- CSE - Kanada: viestiturvallisuuslaitos [http://www.cse.dnd.ca/en/about_cse/about_cse.html CSE] - Communications Security Establishment
- GCSB - Uusi-Seelanti: valtion viestiturvallisuustoimisto [http://www.gcsb.govt.nz/index.htm GCSB] - Government Communications Security Bureau
- GCHQ - Yhdistyneet kuningaskunnat: valtion viestipäämaja [http://www.gchq.gov.uk/ GCHQ] - Government Communications Headquarters NSA:n johdolla ylläpidetään myös maailmanlaajuista ECHELON-verkkoa, jonka avulla se saa tietoja kaikkialta maailmasta ystävällismielisten maiden avustuksella.

Yhdysvaltain kuuntelu- ja satelliittivastaanottoasemia

- Australia
- Bamaga
- Cabarlah
- Canberra Defence Signals Directorate:n päämajassa
- Geraldton/Kojarena Länsi-Australiassa (114°E, 28°S)
- Gibraltar
- Harman
- Nurunggar
- Pearce
- Pine Gap/Alice Springs (133°E, 23°S)
- Riverina
- Shoal Bay/Darwin Pohjois-Australiassa (134°E, 13°S)
- Watsonia
- Britannia
- Belfast Viktorian aukiolla
- Brora Skotlannissa
- Cheltenham GCHQ:n päämajassa
- Chicksands, RAF myös Yhdysvaltain ilmavoimat, FLR-9 Wullenweber
- Culm Head
- Digby
- Gibraltar
- Hawklaw Skotlannissa
- Hongkong, mitä alettiin purkaa 1994 (114°E, 22°N)
- Irton Moor
- Molesworth sigint-kumppanin kanssa
- Morwenstow Cornwallissa sigint-kumppanin kanssa (4°W, 51°N)
- Menwith Hill Yorkshiressa RSOC (2°W, 53°N) [http://cndyorks.gn.apc.org/mhs/mhsint.htm ilmakuva]
- Westminster Lontoossa (Palmer Street)
- Korea
- Camp Henry Pjong Taekissa (1972-1993 US Naval Security Group / Misawa Japani)
- Japani
- Hakata
- Misawa (141°E, 40°N), SIGINT (US Naval Security Group)
- Kanada
- Alert [http://tilley.dynodns.net:8000/modules.php?name=coppermine&file=displayimage&album=19&pos=2 ilmakuva]
- Gander
- Leitrim (75°W, 45°N)
- Masset (1942-1997) [http://www.troywoodintarsia.com/cfsm/cfsm.htm kuva], FLR-9 Wullenweber
- Ottawa Communications Security Estabslishmentin päämajassa
- Kypros
- brittiläinen asema Ayios Nikolaossa (32°E, 35°N)
- Saksa
- Bad Aibling Baijerissa (12°E, 47°N)
- Uusi-Seelanti
- Waihopai (173°E, 41°S)
- Yhdysvallat
- Buckley Air National Guard Ground Base Denverissä, Koloradossa (104°W, 40°N)
- Diego Garcia Intian valtamerellä
- Elmendorf, Yhdysvaltain ilmavoimat, Alaska, FLR-9 Wullenweber
- Fort Gordon Georgiassa RSOC (81°W, 31°N)
- Fort Meade NSA:n päämajassa Marylandissa (76°W, 39°N)
- Guam, erityishallintoalue Tyynellämerellä, Finegayan (144°S, 13°E), SIGINT, Yhdysvaltain laivasto, FLR-9 Wullenweber
- Imperial Beach Kaliforniassa
- Kunia Havajilla RSOC (158°W, 21°N)
- Medina Annex Teksasissa (98°W, 29°N)
- Northwest Virginiassa RSOC
- Puerto Rico, Yhdysvaltain laivasto, FLR-9 Wullenweber
- Sabana Seca Puerto Ricossa (66°W, 18°N), SIGINT
- San Antonio Teksasissa RSOC
- Shemya Alaskassa
- Sugar Grow Länsi-Virginiassa (80°W, 39°N), "Timberline II" 1990-, SIGINT, USAF IA-US NSG
- Winter Harbor Mainessa
- Yakima Seattlesta lounaaseen Washingtonin osavaltiossa (120°W, 46°N), SIGINT [http://gallery.colofinder.net/eyeball-yakima-echelon/yak_1m ilmakuva]
- Albania
- Tirana CIA-NSA
- Shkoder CIA-NSA
- Durres CIA-NSA
- Bahrain
- Al-Muharraqin lentokenttä
- Ascesion
- Ascensionin saaret (kaksi alusta)
- Bosnia ja Hertzegovina
- Tuzla
- Botswana
- Mapharangwanen lentokenttä
- Britannia
- Chicksands, Yhdysvaltain ilmavoimat ja RAF
- Diego Garcia Intian valtamerellä
- Edzell, Yhdysvaltain laivasto, FLR-9 Wullenweber
- Brunei
- Bandar Seri Begawan
- Espanja
- Rota, Yhdysvaltain laivasto, FLR-9 Wullenweber
- Filippiinit
- Filippiinit, Clark Air Base, Yhdysvaltain ilmavoimat, FLR-9 Wullenweber
- Italia
- San Vito dei Normanni, lentotukikohta 1960-1993, myös Yhdysvaltain ilmavoimat, FLR-9 Wullenweber
- Sorico
- Itävalta
- Konigswarte
- Neulengbach
- Japani
- Futenma Okinawalla
- Hanza Okinawalla
- Misawa Japanissa, myös Yhdysvaltain ilmavoimat, FLR-9 Wullenweber
- Wakkanai
- Kiina
- Korla Xinjiangissa 1980-
- Qitai Xinjiangissa, 1980-
- Kreikka
- Iráklion Kreetalla
- Kuwait
- Kuwait
- Kuuba
- Guantanamo
- Saksa
- Bremerhaven, Yhdysvaltain laivasto, FLR-9 Wullenweber
- Ausburg, 1970-1993, FLR-9 Wullenweber
- Turkki
- Adana 37°00'N 35°26'E (28. helmikuuta 1958 saakka "Incirlik") Lentotukikohdassa ollut myös U-2 -tukikohta lentokuvausta varten.
- Karamusel, myös Yhdysvaltain ilmavoimat, FLR-9 Wullenweber
- Kars
- Uganda
- Galangala Island Victoria -järvellä
- Kabale

Liittolaismaiden ECHELON -kuuntelu- ja satelliittivastaanottoasemia

Hollanti

- Amsterdam
- Emnes
- Terschelling
- Zoutkamp

Israel

- Herzliyya yksikön "8200" päämajassa
- Mitzpah Ramon
- Mount Hermon Golanin kukkuloilla
- Mount Meiron Golanin kukkuloilla

Italia

- San Vito CIA-NSA

Japani

- Higashi Chitose
- Higashi Nemuro
- Kofunato
- Miho
- Nemuro
- Ohi
- Rebunto
- Shiraho
- Tachiarai

Korea

- Kanghwa-do saari
- Osanin (37°05'N, 127°02'E) lentotukikohta (USAF) SIGINT-kumppanin kanssa [http://www.globalsecurity.org/military/facility/images/us-osan-001.jpg ilmakuva]
- P'yongt'aek sigint-kumppanin kanssa
- Pyong-dong Island
- Taegu sigint-kumppanin kanssa, CIA-NSA
- Tongduchon sigint-kumppanin kanssa
- Uijo�ngbu sigint-kumppanin kanssa
- Yongsan sigint-kumppanin kanssa

Latvia

- Ventspils

Liettua

- Vilna

Norja

- Borhaug
- Fauske/Vetan
- Jessheim
- Kirkenes (Kirkkoniemi; yhteinen asema Yhdysvaltojen kanssa)
- Randaberg
- Skage/Namdalen
- Vadsø (Vesisaari)
- Vardø
- Viksjofellet

Ranskan kuunteluasemia

- Ranskassa tai sen hallitsemissa kolonioissa
- Aussaguel Tolousen lähellä SRIS-T
- Guadeloupe Etelä-Amerikan koillispuolella (61°W, 16°N)
- Guyana Etelä-Amerikan koillisrannikolla (52°W, 5°N)
- Domme Sarlantin lähellä
- Martinique eteläisen Afrikan koillispuolella (60°W, 14°N)
- Mayotte eteläisen Afrikan itäpuolella (45°E, 12°S)
- La Reunion eteläisen Afrikan itäpuolella (55°E, 16°N)
- Saint Pierre et Miquelon Kanadasta itään (65°W, 47°N)
- Uusi-Kaledonia (165°E, 20°S)
- Wallis et Futana (176°W, 12°S)
- Australiassa
- Alice Springs SPOT
- Brasiliassa
- Cuiabana Brasiliassa SPOT
- Ecuadorissa
- Cotopaxi Ecuadorissa SPOT
- Espanjassa
- Maspalomas SPOT
- Etelä-Afrikassa
- Hartebeesthoek SPOT
- Etelänavalla
- Terres Australes et Antarctiques Francaises
- Intiassa
- Hyderabad SPOT
- Indonesiassa
- Pare-Pare SPOT
- Israelissa
- Tel Aviv SPOT
- Japanissa
- Hatojama SPOT
- Kanadassa
- Prince Albert SPOT
- Pakistanissa
- Islamabad Pakistanissa SPOT
- Polynesiassa
- Polynesia (150°W, 16°S)
- Ruotsissa
- Esrange ([http://www.ssc.se/esrange/ European Space and Sounding Rocket Range]) Kiirunan lähellä SRIS-K
- Saudi-Arabiassa
- Riad Saudi-Arabiassa SPOT
- Taiwanilla
- Taipei SPOT
- Thaimaassa
- Lad Krabang SPOT

Saksan kuunteluasemia

- Saksassa
- Achern
- Ahrweiler
- Bad Münstereifel
- Braunschweig
- Darmstadt
- Frankfurt
- Hof
- Husum
- Mainz
- Monschau
- Pullach Saksan tiedustelun päämajassa
- Rheinhausen
- Stockdorf
- Strassburg
- Vogelweh
- Espanjassa
- Coril Espanjassa
- Guyana (ranskalainen)
- Kourou
- Kiinassa
- Pamir-Geburge Afganistanin rajalla
- Taiwanilla
- Shu Lin Kuo yhdessä Yhdysvaltain NSA:n kanssa

Sveitsin kuunteluasemia

- Merishausen
- Rüthi

Taiwanin kuunteluasemia

- Matsu
- Quemoy

Tanskan kuunteluasemia

- Aflandshage
- Almindingen Bornholmilla
- Dueodde Bornholmilla
- Gedser
- Hjørring
- Løgumkløster

Thaimaan kuunteluasemia

- Aranyaprathet
- Khon Kaen sigint-kumppanin kanssa
- Surin
- Trat

Turkin kuunteluasemia

- Agri
- Antalya
- Edirne
- Istanbul
- Izmir
- Sinop

Uuden-Seelannin kuunteluasemia

- Tangimoana

Viron kuunteluasemia

- Tallinna

Venäjän kuunteluasemia

- Kuubassa
- Lourdes/Torrens (82°28'56W,23°00'01S)
- Latviassa
- Skrunda Latviassa vuoteen 1998
- Vietnamissa
- Cam Ranh Bay Venäjän satelliittien laukaisupaikkoja
- [http://www.russianspaceweb.com/plesetsk.html Plesetsk Venäjällä]
- [http://www.russianspaceweb.com/baikonur.html Baikonur Kazahstanissa]

Katso myös

- tiedustelusatelliitti

Aiheesta muualla

- [http://www.macom.com/sigint/index.HTM M/A-COM -vastaanotto- ja analyysilaitteita]
- [http://www.rockwellcollins.com/products/gov/page2494.html Rockwell Collinsin elektronisen sodan signaalitiedustelujärjestelmä EW / SIGINT]
- [http://www.titan.com/products-services/abstract.html?docID=407 MD-405A signaalin vastaanotin ja purkaja]
- [http://mediafilter.org/caq/cryptogate/ sveitsiläinen Crypto AG] luokka:tiedustelu luokka:tietoturva ja:シギント

Internet

Internet on julkisesti saatavilla oleva maailmanlaajuinen useista yhteenliitetyistä tietoverkoista muodostuva järjestelmä. Liikennöinti perustuu pakettivälitteiseen internet-protokollaan (IP). Verkossa on tuhansia pienempiä kaupallisia, akateemisia ja valtiollisia verkkoja.

Internetin käyttötarkoitukset

Tiedon levittäminen

Voit esimerkiksi perustaa jollekin järjestölle WWW-sivut, joilla kerrot kyseisestä järjestöstä ja hoidat sen tiedotukset. Säästöt ovat varsin suuria verrattaessa siihen, miten paljon maksaisi jakaa sama tieto paperimuodossa. Internetissä oleva tieto on myöskin näkyvillä koko maailmalle, ellei toisin määritellä, kun taas paperimedia jaetaan yleensä vain varsin paikallisesti.

Tiedon etsiminen

Voit etsiä Internetistä tietoa erinäisistä asioista hakukoneita, kuten AllTheWebiä tai Googlea käyttäen. Tästä on se iso etu, että saat yhdestä paikasta mahdollisuuden lukea lähes koko Internetin laajoja tietomääriä, eikä sinun tarvitse ravata suuressa määrissä eri kirjastoja hakemassa suurta määrää isoja kirjoja, joista jokaisesta tarvitset kuitenkin vain muutamaa sivua. Lisäksi Internetissä on myös tietoa, joka on vain yhden henkilön mielestä totta, eikä näin siis julkaistavissa "Tiedon levittäminen" -kohdassa mainitusta varallisuusongelmasta johtuen. Tästä seuraa toisaalta se, että Internetistä löytyy paljon myös sellaista sisältöä, joka ei pidä paikkaansa.

Keskusteleminen

Internetiä voi käyttää myöskin silkkana keskustelumediana. Vanhimpia Internet-pohjaisia keskustelukanavia ovat sähköposti, uutisryhmät sekä IRC. Nykyään Internetiä käytetään myös pikaviestintään. Yleisin Internetin käytön muoto on sähköposti, vaikka tunnetuin sovellus onkin WWW eli se osa Internetistä, jossa surffaillaan.

Huvin vuoksi

Huvin vuoksi Internetiä käytetään lähinnä surffaillen eli WWW-selainta käyttäen. Tämä voi tarkoittaa ihan vain sitä, että seurataan sivuilla olevia linkkejä ja katsotaan, mihin päädytään. Tätä voi sanoa Wikinkin edustavan. Nykyään tällainen käyttö on paljon harvinaisempaa kuin Internetin alkuaikoina, jolloin monet portaalit tehtiinkin juuri sillä periaatteella, että ne tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden suunnistaa tiensä erilaisille ajanvietesivustoille. Nykyään hupitarkoitukseen on suunnattu enemmänkin portaaleita, joissa on muutama sisäänheittotuotemainen palvelu, joiden avulla saadaan ihmiset käyttämään muita palveluita, joista sitten tulee rahaa portaalin ylläpitäjälle.

Tiedostojen jako

Internetiä käytetään myös tiedostojen jakamiseen. Vertaisverkkojen avulla voidaan jakaa musiikkia, ohjelmistoja, elokuvia tai lähes mitä tahansa tiedostoja. Kuka tahansa voi ladata tiedostoja itselleen tai antaa tiedostoja muiden ladattavaksi. Suuri osa vertaiverkoissa liikkuvasta materiaalista on jaossa laittomasti.

Internetin olemuksesta

Internet ja globaalin hallinnan taso

Internet ei ole vain tekninen tietorakenne. Ihmiskunnan historiassa tiedonvälityksen suuret mullistukset ovat johtaneet syvällisiin yhteiskunnallisiin ja jopa ihmisrotua koskeviin muutoksiin. Kieli synnytti abstraktin ajattelun, tieteet, taiteet ja teknologian. Kirjoitustaito oli välttämätön edellytys valtioiden synnylle. Kirjapainotaito aloitti nykytieteen voittokulun ja lännen teknologisen ylivoiman. Tietokoneet, tietokoneverkot ja Internet ovat edellisiin tiedonvälityksen vallankumouksiin verrattava muutos. Kuten kirjoitustaito, tai symbolien tallentaminen (vertaa inkojen solmukirjoitus) oli välttämätön valtion, kompleksisen uudentasoisen erikoistumiseen perustuvan suuren organisaation synnylle ja hallinnalle, globaali automaattinen tietojen käsittely ja välittäminen on välttämätön globaalille hallinnalle. Globaali tietotekniikka ja globaalit tietokoneverkot ennakoivat siis tässä mielessä globaalia tasoa ja sen hallintaa. Internetin vaikutus on todennäköisesti emergentti, vaikeasti ennustettava, mutta joka tapauksessa merkittävä. Se luo globaaliin yhteisöön aivan uusia sovellutuksia. Internet on jo välttämätön monella alalla, esimerkiksi vuonna 2004 Internet ohitti Suomessa sanomalehdet asunnon ostajien tiedonlähteenä. Alkuvuodesta 2005 Helsingin Sanomat kirjoitti, että opettajien käyttämästä digitaalisesta aineistosta lähes 90 prosenttia tulee internetistä. Wikipedia on myös esimerkki Internetin mahdollisuuksista.

Internet uuden tiedon muokkaajana

Uusi tieto syntyy kun tarkasteltavalla alalla vanha tieto saavuttaa tietyn, uuden tiedon saavuttamisen edellyttävän tason, määrän. Uusi tieto syntyy siis vanhasta tiedosta. Mitä enemmän vanha tieto kommunikoi vanhan tiedon kanssa sitä enemmän uutta tietoa syntyy. Uuden tiedon syntymisnopeus riippuu siis käytettävissä olevista tiedon levittämisvälineistä ja tiedon käsittelijöiden määrästä. Kirjoitustaito mahdollisti sen, että ihmisen tieto vaikutti vaikka hän ei ollut paikalla tai oli jo kuollut. Kirjapainotaito mahdollisti saman asia paljon laajemmin ja halvemmalla. Internet mahdollistaa vanhan tiedon kommunikoida vanhan tiedon kanssa aivan uudella reaaliaikaisuuden, levinneisyyden ja halpuuden tasolla. Internet luo siis uutta tieto tehokkaammiin kuin edelliset tiedon levittämisen tavat. Kirjan tekemiseen menee suuruusluokkana vuosi. Vasta sen jälkeen tieto on muiden kommentoitavissa laajemmin. Internetissä tieto on periaatteessa heti kommentoitavissa ja laajasti käytännössä hakukoneiden uuden indeksointikierroksen jälkeen. Vertaa jälleen Wikipedia. Toiseksi tietokonetekniikka mahdollistaa tiedon käsittelijöiden laajentamisen radikaalisti. Ihmisen rinnalle on tullut tiedon alimpien tasojen käsittelijäksi kasvavassa määrin tietokonetekniikka. Yksinkertainen esimerkki on hakukoneet. Jos saman tiedon joutuisi etsimään kirjasta tai kirjastoista, etsimisen tehokkuus laskisi olellisesti. Tämä tarkoittaa, että uuden tiedon tekemisen hinta kasvaisi merkittävästi.

Internet välineenä sekä hyökkäyksen ja puolustuksen kohteena

Verkko, internet on väline tehdä jotakin, erityisesti globaalilla tasolla. Verkosta on tullut myös yleisemmin uusi väline. Nykyaikainen supertietokone on periaatteessa noin 1 000–10 000 mikroprosessorin verkko. Jos meillä on siis laajakaistayhteyden päässä 10 000 tietokonetta, meillä on periaatteessa mahdollisuus supertietokoneen kapasiteettiin. Tosin tietokoneverkot eivät korvaa täysin supertietokonetta. Tietokoneverkot tarjoavat suuremman laskutehon kuin yksittäinen tietokone vain jos laskettava ongelma on mahdollista hajauttaa useille koneille. Mutta esimerkiksi stokastisissa prosesseissa, kuten säätilan ennustamisessa, seuraavan päivän sää riippuu edellisen päivän säästä. Tällaisiin ongelmiin tarvitaan supertietokonetta. Kun kotitietokoneiden kapasiteetista 80% on käyttämättömänä, tämä tarkoittaa että esimerkiksi Suomessa on noin 2000 miljoonan euron investointi 80% vapaana. Kaapatut kotitietokoneet ovat yhä merkittävämpi uhka. Ne ovat välineitä mm. palvelunestohyökkäyksille, roskaposteille ja tietojen taltioinneille koko internetiin. Internetin päälle on syntynyt monia kansainvälisiä organisaatioita, joiden oleellinen väline on internet. Ilman internettiä niiden toiminta olisi aivan toisenlaista ja monessa mielessä tehottomampaa ja myös kalliimpaa. Internet on myös yhä merkittävämpi väline kaikentasoiselle tiedustelutoiminnalle ja psykologisille operaatioille. Internet välineenä tarkoittaa, että se on infrastruktuuri, välttämätön pohja monenlaiselle toiminnalle. Vrt esim. tieverkko, energiaverkko, puhelinverkko. Kun internetistä tulee tärkeä, siitä tulee myös hyökkäyksen kohde. Internet on siis kasvavassa määrin osa nykyaikaisia kriisejä. Tämä on toteutunut jo ainakin Tšetšeniassa, Bosniassa ja Kosovossa. Rikolliset ovat myös löytäneet internetin. Internettiä käytetään taloudellisten tietojen hankintaan, kiristykseen (uhataan kaataa pankin tai muun yrityksen tärkeä internet- toiminne), petokseen jne. Kuuluisia ovat ns. Nigerian kirjeet: Surullinen tarina, miten 10 miljoonaa dollaria odottaa nostajaansa ja nostamiseen tarvittaisiin (hyvää korvausta vastaan) juuri sinua (ja sinun rahojasi). Kun internetistä on tullut hyökkäyksen kohde siitä tulee myös puolustuksen kohde. Tarvitaan mm. virussuojaa, palomuureja, tietoturvayhtiöitä ja viranomaistoimintaa (tietokonerikollisuuden tutkintaa, lainsäädöntöä jne.)

Internet tiedustelun välineenä

Vuonna 2002 uudesta tiedosta tallentui 92% magneettisena, mm. tietokoneiden kovalevyille. Kun yhä useampi tietokone on kiinni internetissä, tämä merkitsee sitä, että tiedustelu keskittyy yhä enemmän internettiin. Julkisiin lähteisiin perustuva tiedustelu tulee siis yhä tärkeämmäksi. Yhdistelemällä erilaisia internetin aineistoja voidaan luoda hyvin yksityiskohtaisia kuvia tiedusteltavista kohteista. Jos käytössä on lisäksi "harmaata" tietoa, eli sellaista joka ei ole tarkoitettu kaikkien saataville, mutta on periaatteessa kiinni internetissä, yksityiskohtaisuus muuttuu erittäin tarkaksi. Tällaista "harmaata" tietoa ovat esim. yritysten asiakas- ja ostotiedot (esim. kauppa, lentoyhtiö), kirjastojen lainaustiedot, luottokorttiyhtiöiden asiakastiedot (ostokset, ostospaikat), puhelinyhtiöiden laskutustiedot (puhelukohtaiset tiedot; milloin, kenelle, mistä tukiasemasta, kuinka kauan), verottajan, poliisin ja sairaalan "asiakastiedot" jne. Maailmanlaajuinen tieto lentomatkustajista voi olla tärkeä terrorismin torjunnassa, mutta samat tiedot kertovat globaalista merkittävien johtajien liikenteestä, eli esim. yhteistyöneuvotteluista tai suurien kauppojen valmisteluista.

Internetin ongelmista

Internetin merkittävin ongelma lienee sen puutteellinen kyky toimia vapaamatkustajia vastaan: roskapostit, virukset, tietokoneiden kaappaukset. Tämän perusteella voidaan väittää, että internet ei ole (vielä) evolutionäärinen järjestelmä ja nykymuodossaan saattaa siis kaatua. Toinen keskeinen Internetin ongelma on luottamus tiedonvälityksen pohjana. Ensin on oltava luottamus. Luottamukseen rakentuu esim. ihmisen persoonallisuus, se on ihmislapsen ensimmäinen ja perustavaa laatua oleva sosiaalinen oppi: luottamus toisiin ihmisiin. Jos sen rakentaminen ei ensimmäisinä vuosina ole onnistunut, seuraukset ovat ihmisen sosiaaliselle elämälle vakavia. Muita internetin puutteita voisivat olla evolutionääristen järjestelmien mukaan hierarkian puute, rajojen puute (vai onko maapallo raja?) ja ylätason hallinnan puute.

Internetin teknologiat

Yhdysvaltain armeijan tutkimus- ja tuotekehitysvirasto ARPA (nykyisin DARPA) rahoitti 1960-luvulla pakettiverkkojen tutkimusta. Tämän tutkimustyön tuloksena ja uuden tutkimuksen kohteeksi 1969 otettiin käyttöön ARPANET-tietoverkko. Nykyisen Internetin pohjana olevat TCP/IP-protokollat kehitettiin 1970-luvulla ARPANET-verkossa. TCP/IP perustuu ajatukselle, että tietoliikenne koko verkon laajuudelta tapahtuu käyttäen samanlaisia tietosähkeitä, IP-paketteja. Lähettäjän ja vastaanottajan välille muodostettavat yhteydet vaikuttavat vain päätelaitteisiin, samoin pakettien sisällön tulkinta tapahtuu pelkästään päätelaitteissa. Itse tietoliikenneverkko siirtää vain yhdenlaisia paketteja. Jokaisen paketin käyttämä reitti voi olla erilainen. Pakettiverkko ei tiedä eikä välitä siitä, sisältääkö paketti palan puhetta, sähköpostia vai multimediadokumenttia.

Internet-sanan kirjoittamisesta

Maailmassa on yksi yhteinen tietoverkko, Internet, jonka nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, silloin kun sitä käytetään erisnimenä. Samoin Yhdysvaltain tutkimus- ja yliopistoverkko Internet2 kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Pienellä kirjoitettuna internet tarkoittaa verkkojenvälistä, tiedonsiirtoa erityyppisten verkkojen välillä tai erityyppisistä aliverkoista koottua verkkoa. Sanassa internet-protokolla (IP) internet kirjoitetaan pienellä, IP on verkkojen välinen protokolla eikä sitä ole suunniteltu pelkästään yhtä verkkoa varten tai käytettäväksi yhdessä verkossa.

Katso myös

- Emergenssi
- postmoderni sodankäynti
- Extranet
- Intranet
- TCP/IP
- ohjelmistosodankäynti
- palvelunestohyökkäys
- Tiedustelun tulevaisuus
- Noopolitik, globaalin tiedon ja verkon politiikka
- Virtuaalinen opiskelu
- Verkosto
- Xanadu

Aiheesta muualla

- [http://www.kotus.fi/kielitoimisto/usein_esitettyja_kysymyksia/internet.shtml Kielitoimisto] Internet-sanan taivutuksesta
- [http://ip-number.com Show your IP address] Luokka:Internet Luokka:Tietoliikenne ms:Internet ko:인터넷 ja:インターネット simple:Internet th:อินเทอร์เน็ต fiu-vro:Internet

Vilho Pentikäinen

Vilho Armas Pentikäinen (1903-?) toimi Suomen armeijassa luutnanttina 1920-luvun lopulta alkaen. Hänen käytöstään kuvataan miellyttäväksi ja olemustaan huolitelluksi ja aina rauhalliseksi. Varsinaisen vakoilijanuransa, josta tuli kuuluisaksi, hän aloitti viimeistään työskennellessään yleisesikunnassa vuosina 1929-1933. Toimessaan hän pääsi näkemään ja valokuvaamaan suomalaisia linnoituslaitteita, varuskuntia ja sotatarviketeollisuutta. Jälkeenpäin on tullut ilmeiseksi, että kopiot näistä filmeistä päätyivät Moskovaan. Pentikäinen toimi kuvaamalla Suomen puolustusvoimien salaisimpia asiakirjoja toimiessaan yleisesikunnan yöpäivystäjänä. Koska dokumenttien kuvaaminen oli varsin aikaa vievää, hän lisäksi toimitti vartiovuoronsa alussa nipun papereita rakennuksen ulkopuolella odottaneille neuvostoagenteille, jotka kuvasivat ne Neuvostoliiton lähetystössä ja palauttivat ne ennen aamua Pentikäiselle. Hänen toimintansa saattoi jatkua vuosia juuri siksi, että yhtään asiakirjaa ei päivisin puuttunut paikaltaan. Pentikäisen toiminnan seurauksena Neuvostoliitto sai tiedon kaikista Suomen salaisimmista sotilaallisista asioista. Esimerkiksi Suomi-konepistoolin piirustukset päätyivät rajan yli juuri Pentikäisen toimesta. Neuvostoliitto sai lisäksi korvaamattoman tärkeitä tietoja esimerkiksi Suomen ja Viron toteuttamasta Suomenlahden sulkusuunnitelmasta, Suomenlahden meriväylistä ja miinoitussuunnitelmista. Vielä toisen maailmansodan aikana huomattiin, kuinka neuvostolaivasto vältteli 1930-luvulla miinoitussuunnitelmiin sisältyneitä merialueita niissäkin tapauksissa, joissa ne oli jo poistettu uudemmista miinoitussuunnitelmista. Pentikäisen ura sekä vakoilijana että suomalaisena upseerina päättyi aamuyöllä lokakuun 1. päivänä vuonna 1933, jolloin hän jälleen kerran oli kuvaamassa asiakirjoja yleisesikunnan holvissa. Hänet yllätettiin ”rysän päältä”. Mies kutsuttiin kuulusteluun Etsivän Keskuspoliisin luokse, mutta hän jätti saapumatta sinne paeten sen sijaan Neuvostoliittoon ylitettyään täpärästi rajan Karjalan kannaksella. Loikkauksensa jälkeen hän toimi mm. punaupseerikoulussa oppilaana, kuten Arvo ”Poika” Tuominen kertoo teoksessaan Kremlin kellot. Pentikäisen vaiheet Neuvostoliitossa ovat jääneet hämärän peittoon. Hänet kerrotaan nähdyn sodan jälkeen Helsingissä Stockmannin tavaratalon luona, jolloin hän olisi kuulunut everstiluutnanttina Valvontakomission delegaatioon nauttien näin diplomaattista koskemattomuutta. Venäjän nykyinen turvallisuuspalvelu FSB on vahvistanut Pentikäisen kuolleen, mutta on ollut haluton antamaan hänestä muita tietoja. Pentikäistä koskeva arkistoaineisto Moskovassa avautunee tutkijoille vuonna 2008, mikäli presidentti Putinin ajama arkistolain tiukennus jää hyväksymättä. Muussa tapauksessa Pentikäisen tapausta verhoava salaperäisyys jatkuu vieläkin pidempään. Historiaan hän kuitenkin jää Suomen historian pahimpana paljastuneena vakoojana, jonka avulla Neuvostoliiton onnistui urkkia tietoonsa epäilemättä kaikki 1930-luvun alkuun mennessä kertyneet Suomen salaisimmat sotilaalliset suunnitelmat. Pentikäinen, Vilho Luokka:Itsenäisen Suomen historia

Suomi-konepistooli

Suomi-konepistooli on Aimo J. Lahden (1896-1970) 1920-luvulla suunnittelema massasulkutoiminen konepistooli, jota valmisti Tikkakoski Oy 1931-1944. Suomen armeijan käytössä 1990-luvulle asti. Sitä valmistettiin myös Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä. 9 mm KP/-31 (I)
- Aseen paino ilman lipasta: 4,6 kg
- Kokonaispituus: 870 mm
- Piipun pituus: 314 mm
- Luodin lähtönopeus: 380 - 400 m/s
- Syklinen tulinopeus: 750 - 900 + ls/min 9 mm KP/-31 SJR (II)
- Aseen paino ilman lipasta: 4,9 kg
- Kokonaispituus: 925 mm
- Muut ominaisuudet kuin perusmallissa. 9 mm KP-31 "KORSU"
- Aseen paino ilman lipasta: 4,35 kg
- Kokonaispituus: 745 mm
- Lopullinen malli pitkällä vaipalla. 9 mm KP/-31 "TANKKI"
- Kokonaispituus: 610 mm. (Varsinaisen aseen pituus, jota jotkin vaippamallit saattoivat lisätä. Myöskin ase-kokonaisuuden paino riippui vaippamallin painosta. Joissakin vaipoissa oli integroitu panssarikalotti eli "pallo-maski", ja vaippa katsottiin ps-ajoneuvon, eikä sen "apuaseen" osaksi). Lippaiden painot (tyhjänä/täytenä)
- Rumpu m/-31 40 ptr. 1000 g / 1500 g
- Rumpu m/-37 70 ptr. 1030 g / 1900 g
- Tanko m/-31 20 ptr. 200 g / 450 g
- Tanko "ruumisarkku" 50 ptr. 390 g / 1015 g
- Tanko m/-54/-55 36 ptr. 400 g / 850 g Tiedot pohjautuvat lippaiden yllä lueteltuihin nimellistilavuuksiin ja patruunan painoon 12,5 grammaa.

Aiheesta muualla

- [http://guns.connect.fi/gow/suomikp1.html Gunwritersin Suomi-KP:n historia] Luokka:Konepistoolit ja:スオミM1931短機関銃

Stasi

Ministerium für Staatssicherheit (MfS), Stasi oli Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) valtiollinen poliisi, toiminnassa vuosina 1950–1989. Se oli useista kymmenistä osastoista muodostunut organisaatio, jonka toiminta kattoi lähes kaiken mahdollisen DDR:n omien kansalaisten urkkimisesta ulkomaanvakoiluun, vastavakoiluun ja radiotiedusteluun. Stasi toimi läheisessä yhteistyössä Neuvostoliiton KGB:n kanssa. DDR:n asukaslukuun (noin 16 miljoonaa) nähden Stasi oli maailman suhteellisesti suurin salainen poliisi; sen palveluksessa oli DDR:n loppuvaiheessa 1989 noin 91 000 päätoimista työntekijää ja 300 000 "epävirallista työntekijää" (IM, Inoffizieller Mitarbeiter). Johtajat: # Wilhelm Zaisser (1950–1953) # Ernst Wollweber (1953–1957) # Erich Mielke (1957–1989) Kuuluisia Stasi-henkilöitä myös ulkomaanvakoiluosasto HVA:n (Hauptverwaltung Aufklaerung) johtaja Markus Wolf ja ns. kanslerivakooja Günter Guillaume. Seuraajaorganisaatio Amt für Nationale Sicherheit (AfNS)1989–1990. Stasin päämaja oli Itä-Berliinissä Normannenstrassella. Stasin jälkeenjääneitä papereita hallinnoi Saksassa BStU-niminen viranomainen. Vaikka Stasin arkistot osin tuhoutuivatkin Itä-Saksan romahtaessa vuonna 1989, onnistui Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu hankkimaan Stasin ulkomaanvakoiluosaston arkistoista kriisitilannetta varten tehdyn kopion toisesta Itä-Euroopan maasta niin sanotussa Rosewood-operaatiossa (Rosenholz).[http://www.nsf-journal.hr/issues/v1_n2/wolf.htm][http://www.publications.parliament.uk/cgi-bin/ukparl_hl?DB=ukparl&STEMMER=en&WORDS=&COLOUR=Red&STYLE=s&URL=/pa/cm199900/cmhansrd/vo991221/halltext/91221h04.htm#91221h04_spnew2][http://www.matthias-fuchs.de/docs/InternetINT.htm] Stasiin liittyen on Suomessa keskustelun aiheeksi noussut Suojelupoliisin entisen päällikön, eduskuntasihteeri Seppo Tiitisen mukaan nimensä saanut ns. Tiitisen lista, millä Yhdysvallat varoitti Mauno Koivistoa suomalaisista, jotka olisivat voineet olla yhteistyössä Saksan demokraattisen tasavallan tiedusteluviranomaisten kanssa. Erilaisten arvioiden mukaan listalla on 20, 18 tai 16 nimeä, mitä Yhdysvallat epäili yhteistyöstä. Mauno Koivisto ulkopolitiikan johtajana kuitenkin päätti jättää ryhtymättä julkisiin toimenpiteisiin listan suhteen. Toisen kerran Stasi nousi keskustelun aiheeksi Paavo Lipposen II hallituksen aikana kun Stasille vähäisiä palveluksia tehneiden SAKn tiedotussihteeri Jantusen, Oulun yliopiston dosentti Jouko Jokisalon sekä lopulta kansanedustaja Pentti Tiaisen tultua tuomituiksi vakoilusta alettiin kuulustella ulkoasiainneuvos ja Lapin yliopiston dosentti Alpo Rusia törkeästä vakoilusta epäiltynä. Tutkintanimike törkeä vakoilu oli välttämätön siksi, että päinvastoin kuin vakoilu, ei törkeä vakoilu vanhene rangaistavuudeltaan. Suojelupoliisin tuottaman esitutkintamateriaalin valmistuttua päätettiin kuitenkin syyte törkeästä vakoilusta Alpo Rusia ja Jukka Rusia vastaan jättää nostamatta. Rusin ja muiden tapaukset liittyivät myöhemmin julkistuneisiin Rosenholz / Rosewood -tiedostoihin, eivät Yhdyvaltain erikseen jo aikaisemmin tasavallan presidentille välittämään materiaaliin.

Linkkejä

- http://www.bstU.de

Lähteet

#[http://www.nsf-journal.hr/issues/v1_n2/wolf.htm Ten Years of German Unification] – National Security and the Future, Markus Wolf #[http://www.publications.parliament.uk/cgi-bin/ukparl_hl?DB=ukparl&STEMMER=en&WORDS=&COLOUR=Red&STYLE=s&URL=/pa/cm199900/cmhansrd/vo991221/halltext/91221h04.htm#91221h04_spnew2 21 Dec 1999 : Column 183WH] – House of Commons Hansard Debates 21.12.1999 #[http://www.matthias-fuchs.de/docs/InternetINT.htm Open Source-Intelligence and the Internet] – Matthias Fuchs Luokka:Saksan demokraattinen tasavalta luokka:tiedustelu

Alpo Rusi

Alpo Rusi (s. Jyväskylässä 17. elokuuta 1949) on keskustalainen poliitikko, ulkoasiainneuvos ja valtiotieteen tohtori. Hän oli presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantaja 1994-1999. Alpo Rusi kouluttautui ylioppilaaksi 1969, valtiotieteen maisteriksi 1971 ja lisensiaatiksi 1979 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1982 aiheenaan lehdistösensuuri jatkosodassa. Vuosina 2000-2003 hän oli Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori. Hän on ollut 25. kesäkuuta 2004 lähtien kiertävä suurlähettiläs Balkanilla. Rusi oli ehdokkaana europarlamenttivaaleissa 2004 mutta häntä ei valittu. Politiikassa Rusi on muun muassa ajanut vakoiluepäilyn jälkeen tutkistelua suomettumisen ajasta ja Karjala-kysymystä.

Vakoiluepäily

Alpo Rusia epäiltiin Stasin vakoojaksi XV/11/69 "Viulu" ennen eduskuntavaaleja 2003. Hänet poistettiin keskustan ehdokaslistalta, kun asia vuoti Supolta julkisuuteen. Rusin ystävä Olli Rehn luopui ehdokkuudesta puolustaakseen tätä. Rusin veli Jukka Rusi tunnusti luovuttaneensa asiakirjoja DDR:n tiedustelupalvelulle. Tapaus päätyi syyteharkintaan asti, mutta asiassa päätettiin jättää syyte nostamatta, sillä Alpo ja Jukka Rusia koskevien epäilyjen pohjana olevia luovutettuja asiakirjoja ei pystytty tutkinnassa identifioimaan riittävästi, jotta heitä vastaan olisi voitu nostaa syyte törkestä vakoilusta. Tavallisen vakoilun osalta teot olivat jo vanhentuneet. Rusi vaati esitutkinta-aineiston julkistamista kokonaan, mutta korkein hallinto-oikeus päätti olla tekemättä niin, koska sen mukaan aineisto voisi vaarantaa valtion turvallisuuden. Rusin mukaan salattu aineisto olisi todistanut hänen olevan syytön. Alpo Rusi teki marraskuussa 2005 tutkintapyynnön suojelupoliisin päällikköstä Seppo Nevalasta. Keskusrikospoliisi epäili Nevalaa törkeästä kunnianloukkauksesta. Syyte hylättiin.

Tuotanto

- Kylmä Tasavalta, WSOY 2003
- Ei enää erityistapaus - Suomen kansainvälinen asema kylmän sodan jälkeen, WSOY 2003
- Mariankadun puolelta, Otava 2000
- Dangerous Peace - A New Rivalry In World Politics, Westview Press kesäkuu 1997
- After the Cold War - Europe's New Political Architecture, Palgrave Macmillan Publishing 1991
- Gallup ja kansanvalta Satakunnan Painotalo Oy, Kokemäki 1985
- Mielikuvituksettoman politiikan kritiikkiä Satakunnan Painotalo OY, Kokemäki 1982
- Lehdistösensuuri jatkosodassa : sanan valvonta sodankäynnin välineenä 1941-1944, Suomen Historiallinen Seura (1982) (väitöskirja)
- Avaus äärikeskustaan (yhdessä Juha Kuisman kanssa), Ari-paino, Saarijärvi 1980

Aiheesta muualla

- [http://www.alporusi.com/ Alpo Rusin eduskuntavaalisivusto]
- [http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/paakirjoitus/24916.html Tapaus Alpo Rusi] Verkkouutisten arkistossa 21. syyskuuta 2002 Luokka:Suomalaiset poliitikot

Viulu

Viulu on jousisoitinperheen korkeaäänisin instrumentti. Viulussa on neljä kieltä, jotka viritetään kvintin välein: G–D–A–E (matalaäänisimmästä kielestä korkeimpaan). Alttoviulu on rakenteeltaan samanlainen kuin viulu, mutta kooltaan isompi ja viritykseltään matalampi; siitä puuttuu viulussa oleva korkein kieli E, ja sen matalin kieli on C.

Rakenne ja äänen syntyminen

Viulut rakennetaan kymmenistä eri osista, jotka liimataan yhteen. Tavallisesti kaikukopan kansi on kuusesta ja pohja ja muu runko vaahteraa. Otelauta on eebenpuuta. Soitettaessa koko viulun runko värähtelee korkeidenkin äänien kohdalla, toisin kuin esimerkiksi kitarassa. Kansi on ohut, noin 2–4 mm, ja sen kaivertaminen ja lakkaus vaikuttavat oleellisesti viulun ääneen. Viuluja on eri kokoisia. Viulun koko valitaan soittajan koon mukaan. Suurikokoisinta viulua kutsutaan kokoviuluksi. Se soveltuu aikuisille ja nuorille soittajille. Pienemmille soittajille rakennetaan pienempiä viuluja. Kokoviulun lisäksi on seuraavia kokoja: 1/32, 1/16, 1/8, 1/4, 1/2 ja 3/4. Kokoluokkien suhteet eivät ole suoraan verrannollisia kokoviuluun. Viulun jousi koostuu puuosasta ja jouhista, jotka perinteisesti on tehty hevosenhännästä mutta nykyään usein myös synteettisistä materiaaleista. Synteettiset jouhet tosin saattavat olla helposti katkeilevia, eikä niillä välttämättä saa aikaan yhtä kaunista ääntä kuin hevosenhäntäjouhilla. Jouhiin laitetaan myös hartsia äänen purevuuden parantamiseksi. Jousella saa kauniipaa ääntä, jos siinä on sopivasti hartsia. Sitä ei kuitenkaan saa laittaa liikaa, muuten äänestä tulee jauhoinen.

Viulunsoittoharrastus

Suositeltava aloitusikä viulun soitolle on 4–7 vuotta. Ensimmäisen viulun koko on yleensä 1/8 tai 1/4. Sopivan kokoinen soitinpaketti maksaa Suomessa 300 eurosta 4 000 euroon. Orkesterissa soittamisen aloitetaan yleensä aikaisintaan kolmantena soittovuotena.

Historia

Viulu kehittyi tiettävästi alun perin 1500-luvulla Italiassa, kun muusikot alkoivat soittaa luuttua eräänlaisella jousella. Tunnetuimmat italialaiset viulunvalmistajasuvut olivat Amati, Guarneri ja Stradivari. Viulun soittotekniikka kehittyi nykyiseen muotoonsa Paganinin toimesta. Hän kehitti yläasemat,oktaavisoiton, vasemman käden pizzicaton yms. Luokka:Jousisoittimet ko:바이올린 ja:ヴァイオリン

Tampere

Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereella on noin 200 000 asukasta. Tampereen maapinta-ala on 522,7 neliökilometriä. Tampereen seudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Seudulla on yhteensä noin 306 000 asukasta.

Historia

Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 Hämeeseen, Tammerkosken rannoille, jonne rakennettiin tuota pikaa pato ja 1820 alkaen Finlaysonin tehdas. Messukylän ja Pirkkalan pitäjät olivat ylläpitäneet satoja vuosia asutusta seudulla ennen kaupungin perustamista. Nykyisen Tampereen alueella on 1800-luvulla ollut isoja kartanoita, mm. Hatanpään kartano, Haiharan kartano, Tammerkosken kartano ja Teiskolan kartano. 1800-luvun loppupuolella Tampere alkoi teollistua. Tampereelle syntyi etenkin tekstiiliteollisuutta. 1900-luvun alussa alkoi syntyä myös konepajateollisuutta. Tampere oli suurten taistelujen näyttämönä sisällissodassa maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, koska Tampere oli punaisten tammikuun lopulla valtaama voimakas tukikohta. Mm. Messukylässä, Kalevankankaalla (jonka taistelussa kaatui myös vapaaehtoisena valkoisten puolella taistellut, Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen saman niminen isosetä) ja keskustassa käytiin kovia taisteluita C. G. E. Mannerheimin johdolla. Taisteluiden jälkeen noin 11000 hengissä säilynyttä punaista kerättiin Kauppatorille ja vietiin vankileireille. Vanhan teollisuuskaupungin kasvu maan toiseksi tärkeimmäksi kasvukeskukseksi alkoi 1900-luvun lopulla, kun kaupunkiin perustettiin korkeakouluja ja aloitettiin rakennemuutos.

Politiikka

Maantiede

Tampereen keskusta-alue lännessä sijaitsevia Pyynikkiä ja Pispalaa myöten sijaitsee Pyhäjärven ja Näsijärven välissä olevalla maakaistaleella.

Liikenne

Tampere sijaitsee liikenteellisesti erinomaisessa paikassa. Kaupungista on hyvät tie- ja raideyhteydet mm. Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Poriin ja Seinäjoelle. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena vuosien 1966 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä, ja tästä syystä se onkin Suomen pisin moottoritie. Moottoritien kanssa kilpailee suurnopeudelle (220 km/h) kunnostettu VR:n raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä. Lentoliikennettä palvelee Tampere-Pirkkalan lentoasema, jolta lentävät mm. Finnair, Ryanair ja Blue1. Blue1

Välimatkat

- Helsinkiin 182 km
- Jyväskylään 153 km
- Kotkaan 241 km
- Kuopioon 293 km
- Lahteen 126 km
- Lappeenrantaan 274 km
- Ouluun 504 km
- Poriin 114 km
- Turkuun 165 km
- Vaasaan 254 km

Nähtävyydet

Vaasa
- Museoita: Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Nukke- ja pukumuseo, Sara Hildénin taidemuseo (Särkänniemen alueen yhteydessä), Suomen Jääkiekkomuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen nykytaiteen museo, Tampereen taidemuseo ja Vakoilumuseo
- Pyynikki - harju järvimaisemineen ja näkötorni
- Näsinneula - näkötorni
- Särkänniemi - elämyspuisto
- Tammerkoski - koski
- Hatanpään arboretum - kartanon alueella myös edellä mainittu Nukke- ja pukumuseo
- Hotelli Ilves Tammerkosken rannalla
- Tampereen tuomiokirkko - arkkitehtonisesti merkittävä kirkko, näyttäviä freskoja ja ikkunamaalauksia
- Kirjastotalo Metso - Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuria
- Pirkkahalli - monitoimihalli (mm. messukeskus ja urheiluhalli)
- C.G.E. Mannerheimin patsas Vehmaisissa Tampereella toimii yliopisto sekä teknillinen yliopisto. Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara.

Kulttuuri

Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Joka toinen vuosi järjestettävä Pispalan Sottiisi tuo kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Muita tapahtumia ovat Tampereen Teatterikesä, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (mm. Ahaa-Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri Mobita/Dansco, Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä ooppera.
- Tampere-talo Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse; nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa.

Urheilu

Tampereella toimii kaksi perinteisesti SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuonna 2001. Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoihin.

Kaupunginosia

Tampereella kaupunginosien jaottelu ei ole ollut kovin tarkkaa. 1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin. Tammerkosken länsipuolella:
- I kaupunginosa, jolle on myöhemmin annettu nimi Näsi ja nyttemmin Finlayson.
- Keskikaupunki eli II kaupunginosa, nykyisin Tammerkosken alue tai ydinkeskusta.
- Nalkala (III kaupunginosa)
- Amuri (IV-V kaupunginosa)
- Kaakinmaa (VI)
- Pyynikinrinne (VII)
- Särkänniemi (VIII) Tammerkosken itäpuolella:
- Armonkallio eli Naistenlahti, joka nykyisin tunnetaan Tampellan alueena (IX)
- Juhannuskylä tai Jussinkylä (X)
- Kyttälä (Eteläosa, pohjoisosa; XI, XII)
- Ratina (XIII)
- Tammela (Osmonmäki, keskiosa, eteläosa; XIV, XV, XVI)
- Tullin alue (XVII) Ja asutuksen levitessä:
- Kalevanharju (XVIII)
- Kalevanrinne (XIX)
- Liisankallio (Tammelan vainiot) (XX)
- Petsamo (XXI)
- Lappi eli Käpylä (1914) Sittemmin kaupunkiin liitettiin 1920 Hatanpään kartanon maat:
- Hatanpää (XXII) 1920
- Viinikka (XXIII) 1914
- Nekala (XXIV)
- Vihioja (XXV)
- Jokipohja (XXVI)
- Härmälän esikaupunkialuetta ei enää numeroitu sitä kaavoitettaessa 1925. Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972. Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Järvensivuun, Kaukajärvelle, Peltolammille Multisiltaan ja Hervantaan. Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto tuntee yli sata kaupunginosaa. Katso: Luettelo Tampereen kaupunginosista

Liitosalueet

Aitolahti

Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1966. Lähempänä Tampereen kaupunkialuetta sijaitsevan Aitolahden kyläkeskusalue Nurmi–Sorila muuttuu lähivuosina kaupunginosaksi kaavoituksen myötä. Sorilaan on päässyt jo vuosia TKL:n bussilinjalla 28.

Aitolahden kylät

- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/aitolahti/ Aitolahti]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/palonkyla/ Palonkylä]

Teisko

Teisko liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1972. Teiskossa sijaitsee valtaosa Tampereen kesämökeistä.

Teiskon kylät

- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kaanaa/ Kaanaa]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kapee/ Kapee]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kammenniemi/ Kämmenniemi]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/pohtolavattula/ Pohtola ja Vattula]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kirkonseutu/ Teiskon kirkonseutu]
- [http://teralahti.nettisivut.fi/ Terälahti]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/ukaaasuntila/ Ukaa ja Asuntila]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/viitapohja/ Viitapohja]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/varmala/ Värmälä]

Naapurikunnat

- Kangasala - Kuru - Lempäälä - Nokia - Orivesi - Pirkkala - Ruovesi - Ylöjärvi

Ystävyyskaupungit

- Brasov (Romania) - Chemnitz (Saksa) - Essen (Saksa) - Kaunas (Liettua) - Kiova (Ukraina) - Kópavogur (Islanti) - - León (Nicaragua) - Linz (Itävalta) - Lódz (Puola) - Miskolc (Unkari) - Mwanza (Tansania) - Nizhni Novgorod (Venäjä) - Norrköping (Ruotsi) - Odense (Tanska) - Olomouc (Tsekin tasavalta) - Syracuse (Yhdysvallat) - Tartto (Viro) - Trondheim (Norja)

Aiheesta muualla

- [http://www.uta.fi/utain/2003s/16/6153.html Tampereen nimen alkuperästä]
- [http://www.tampere.fi/ Tampereen kaupungin kotisivu]
- [http://www.tampereopas.com/ Tampereen kaupunkiopas - Tampereopas]
- [http://www.uta.fi/ Tampereen yliopisto]
- [http://www.tut.fi/ Tampereen teknillinen yliopisto]
- [http://www.tpu.fi/ Tampereen ammattikorkeakoulu]
- [http://www.tampere.fi/matkailu/avain/vinkkelit04.htm Tampere hieman eri vinkkeleistä]
- [http://www.taloustutkimus.fi/data.asp?articleid=562&pgid=1 Tampere on tutkitusti Suomen suosituin kaupunki]
- [http://www.tampere.fi/tiedostot/58GdZkuRX/TASKU05.pdf Tampere taskussa] - tilastoja pdf-tiedostona Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat Luokka:Tampere ja:タンペレ

GRU

GRU, Glavnoje Razvedyvatelnoje Upravlenje, (venäjäksi ГРУ, Главное Разведывательное Управление) on Venäjän armeijan tiedustelupäähallinto. Saman niminen Neuvosto-Venäjän ensimmäinen sotilastiedustelu perustettiin 21. lokakuuta 1918. GRU perustettiin 1930-luvulla Neuvostoliitossa, mutta sen olemassaoloa ei koskaan tunnustettu. Se sai tehtäväkseen kaiken sotilastiedustelun, mukaan lukien elektronisen tiedustelun Lourdesissa, Kuubassa ja muualla Neuvostoblokin alueella. GRU hyödynsi ensimmäisenä länsimaisten yhtiöiden turvallisuuspuutteita ja aloitti teollisuusvakoilun, joka kuitenkin myöhemmin siirrettiin KGB:lle. GRU:n agentti Victor Suvorov loikkasi Britanniaan ja kirjoitti kirjan kokemuksistaan tiedustelupalvelussa. Luokka:Venäjä ja:ロシア連邦軍参謀本部情報総局

CIA

CIA:n salaiset operaatiot

Linkkejä

KGB

KGB (Komitet Gosudarstvennoi Bezopasnosti, Комитет государственной безопасности СССР ) eli valtion turvallisuuskomitea oli entisen Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi, joka hoiti ulkoista turvallisuutta ja tiedustelua lukuun ottamatta sotilastiedustelua, mikä kuului GRU:lle. Se oli myös pääasiallinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1954 vuoteen 1991 lyhyin poikkeuksin, jolloin sen rinnalle luotiin toinen organisaatio tai milloin se yhdistettiin sisäasiainministeriön suoraan organisaatioon. KGB:n toimialue vastasi karkeasti ottaen Yhdysvaltojen CIA:ta ja FBI:n vastavakoiluosastoa, mutta KGB:n alaisuuteen kuului myös esim. Neuvostoliiton rajavartiolaitos. Jeltsinin aikana rajavartiolaitos erotettiin valtiollisesta poliisista, mikä oli neuvostovallan perinne jo Neuvosto-Venäjän alkuajoista lähtien, mutta lyhyen erillisyyden jälkeen rajavartiolaitos palautettiin KGB:n tehtäviä suorittavan FSB:n alaisuuteen. Neuvostoliiton purkautuessa Neuvostoliiton KGB:n seuraajaksi perustettiin Venäjällä FSB. Valko-Venäjällä turvallisuuspoliisi toimii edelleen KGB:n nimellä. KGB:n edeltäjät ja seuraajat ovat:
- Tšeka 7/20.12.1917-,
- GPU 6.12.1922-,
- OGPU 2.11.1923-,
- NKVD 10.7.1934-,
- NKGB SSSR 3.2.1941-,
- MGB 15.3.1946-,
- MVD 7.3.1953-
- KGB 13.3.1954-,
- MSB 28.11.1991-,
- KGB RSFSR 6.4.1991-,
- AFB 26.11.1991-,
- MB 24.1.1992-,
- FSK 21.12.1993-,
- FSB 2.4.1995- Venäjän turvallisuuspalveluun liittyviä tai mahdollisesti liittyviä kuuluisia tapauksia:
- Operaatio Trusti
- Cambridgen viitoset: Kim Philby, Donald Duart Maclean, Guy Burgess, Anthony Blunt, Viides mies
- Richard Sorge 1944
- Robert Hanssen, KGB:n agentti FBI:ssä
- Aldric Ames, KGB:n agentti CIA:ssa
- Georgi Markovin sateenvarjomurha 1978

Kirjallisuutta

- Christopher Andrew & Oleg Gordievski (1991). KGB. Otava. ISBN 951-1-11502-2. Luokka:Neuvostoliitto luokka:tiedustelu ko:KGB ja:ソ連国家保安委員会

James Bond

James Bond on Ian Flemingin kirjoissaan kehittämä hahmo, brittiläinen salainen agentti, jonka seikkailuista on tehty yli 20 elokuvaa. Häntä ovat elokuvissa esittäneet Sean Connery, Roger Moore, George Lazenby, Timothy Dalton, Pierce Brosnan. Bondin koodinimi on 007, jossa 00-alku on tarinan mukaan "lupa tappaa" tehtävänsä suorittamiseksi. Kirjojen ja elokuvien lisäksi James Bond -hahmon käyttö on laajentunut kaikenlaiseen oheismateriaaliin, mm. tietokonepeleihin. James Bond on saanut nimensä amerikkalaiselta lintutieteilijältä (1900–1989), joka on kirjoittanut kirjan Birds of the West Indies (1936). Jamaicalla asuessaan innokas lintuharrastaja Fleming valitsi nimen sankarilleen Casino Royale -kirjaan halutessaan mahdollisimman tavallisen kuuloisen nimen. 007 tulee Rudyard Kiplingin rautatietarinoista, jotka keskittyvät junan 007 ympärille. Flemingin mukaan James Bondin vanhemmat, Andrew Bond ja Monique Delacroix, kuolivat vuorikiipeilyonnettomuudessa ennen kirjojen ja elokuvien tapahtumien alkua. Bond on opiskellut itämaisia kieliä Cambridgen yliopistossa, sekä venäjää Oxfordissa. Hän palveli Kuninkaallisessa laivastossa ennen liittymistään salaiseen palveluun. Kirjassa ja elokuvassa On Her Majesty's Secret Service, Bond menee naimisiin, mutta hänen vaimonsa kuolee samana päivänä hänen arkkivihollisensa, Ernst Stavro Blofeldin toimesta. Flemingin kirjojen mukaan Bond on syntynyt 1924. Bond elokuvat tunnetaan maailmaa uhkaavista superrikollisista, Q:n valmistamista tarvikkeista, autoista ja naishahmoista, jotka usein päätyvät Bondin kanssa samaan vuoteeseen. Bond käyttää runsaasti alkoholia, elokuvissaan hän on juonut 100 annosta alkoholia vuoteen 2002 mennessä ja kirjoissa yli 250. Hänen suosii hyvää shampanjaa ja vodka martineja. Bondin suosio on antanut aineksia monelle jäljittelijälle sekä parodioihin, kuten Austin Powers, Johnny English ja Get Smart.

Kirjoja

Ian Fleming kirjoitti kaksitoista pitkää Bond-romaania: #Casino Royale (1953) #Live and Let Die (1954) #Moonraker (1955) #Diamonds are Forever (1956) #From Russia with Love (1957) #Dr. No (1958) #Goldfinger (1959) #Thunderball (1961) #The Spy Who Loved Me (1962) #On Her Majesty's Secret Service (1963) #You Only Live Twice (1964) #The Man with the Golden Gun (1965) Hän kirjoitti myös kaksi novellikokoelmaa hahmon ympärille.
- For Your Eyes Only. Five Secret Occasions in the Life of James Bond (1960)
- Tarinat: "For Your Eyes Only", "From a View to a Kill", "Quantum of Solace", "Risico" ja "The Hildebrand Rarity"
- Octopussy and The Living Daylights (1966)
- Tarinat: "Octopussy", "The Property Of A Lady" ja "The Living Daylights" Novelli "007 in New York" on ilmestynyt erikseen 1964. Flemingin kuoleman jälkeen suosittua sarjaa ovat jatkaneet: Kingsley Amis (1968), John Gardner (1981–1996) ja Raymond Benson (1996–2002). 2004 Ian Fleming Publications ilmoitti uudesta "Harry Potter kohderyhmälle" suunnatusta sarjasta, jossa pääosassa on 13-vuotias James Bond.

Elokuvia

Pääosassa Sean Connery:
- 1: Dr. No, 1962. Osissa myös Ursula Andress, Joseph Wiseman ja Jack Lord. Ohjaaja: Terence Young.
- 2: From Russia with Love, 1963 (Salainen agentti 007 Istanbulissa). Osissa myös Daniela Bianchi ja Robert Shaw. Ohjaaja: Terence Young.
- 3: Goldfinger, 1964 (Kultasormi). Osissa myös Honor Blackman ja Gert Fröbe. Ohjaaja: Guy Hamilton.
- 4: Thunderball, 1965 (Pallosalama). Osissa myös: Claudine Auger ja Adolfo Celi. Ohjaaja: Terence Young.
- 5: You Only Live Twice, 1967 (Elät vain kahdesti). Osissa myös: Akiko Wakabayashi, Mie Hama, Donald Pleasence ja Tetsuro Tamba. Ohjaaja: Lewis Gilbert. Writer: Roald Dahl.
- 7: Diamonds Are Forever, 1971 (Timantit ovat ikuisia). Osissa myös: Jill St. John ja Charles Gray. Ohjaaja: Guy Hamilton. Pääosassa George Lazenby:
- 6: On Her Majesty's Secret Service, 1969 (Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa). Osissa myös: Diana Rigg ja Telly Savalas. Ohjaaja: Peter R. Hunt. Pääosassa Roger Moore:
- 8: Live and Let Die, 1973 (Elä ja anna toisten kuolla). osissa myös: Jane Seymour ja Yaphet Kotto. Ohjaaja: Guy Hamilton.
- 9: The Man with the Golden Gun, 1974 (007 ja kultainen ase). osissa myös Christopher Lee, Hervé Villechaize, Britt Ekland ja Maud Adams. Ohjaaja: Guy Hamilton.
- 10: The Spy Who Loved Me, 1977 (007-rakastettuni). osissa myös: Barbara Bach, Richard Kiel ja Curt Jurgens. Ohjaaja: Lewis Gilbert.
- 11: Moonraker, 1979 (Kuuraketti). osissa myös: Lois Chiles, Richard Kiel ja Michael Lonsdale. Ohjaaja: Lewis Gilbert.
- 12: For Your Eyes Only, 1981 (Erittäin salainen). osissa myös: Carole Bouquet, Topol, Lynn-Holly Johnson ja Julian Glover. Ohjaaja: John Glen.
- 13: Octopussy, 1983 (007 Octopussy). Osissa myös: Maud Adams, Louis Jourdan ja Steven Berkoff. Ohjaaja: John Glen.
- 14: A View to a Kill, 1985 (007 ja kuoleman katse). osissa myös: Christopher Walken, Patrick Macnee, Tanya Roberts, Patrick Bachau ja Grace Jones. Ohjaaja: John Glen. Pääosassa Timothy Dalton:
- 15: The Living Daylights, 1987 (007 Vaaran vyöhykkeellä). osissa myös: Maryam d'Abo, Jeroen Krabbe, Joe Don Baker ja John Rhys-Davies. Ohjaaja: John Glen.
- 16: Licence to Kill, 1989 (007 ja lupa tappaa). osissa myös: Talisa Soto, Robert Davi, Wayne Newton, Benicio Del Toro, Everett McGill ja Carey Lowell. Ohjaaja: John Glen.
- The Property of a Lady, 1991. Peruutettiin EON-tuotantoyhtiön lakiteknisten ongelmien vuoksi. Pääosassa Pierce Brosnan:
- 17: Golden Eye, 1995 (007 ja Kultainen silmä). osissa myös: Izabella Scorupco, Alan Cumming, Sean Bean, Robbie Coltrane, Joe Don Baker ja Famke Janssen. Ohjaaja: Martin Campbell.
- 18: Tomorrow Never Dies, 1997 (Huominen ei koskaan kuole 007). osissa myös: Jonathan Pryce, Vincent Schiavelli, Joe Don Baker, Teri Hatcher, ja Michelle Yeoh. Ohjaaja: Roger Spottiswoode.
- 19: The World Is Not Enough, 1999. osissa myös: Sophie Marceau, Robert Carlyle, Robbie Coltrane ja Denise Richards. Ohjaaja: Michael Apted.
- 20: Die Another Day, 2002. osissa myös: Halle Berry, Michael Madsen, Rick Yune, Toby Stephens, Madonna ja Rosamund Pike. Ohjaaja: Lee Tamahori. Pääosassa Daniel Craig:
- 21: Casino Royale ensi-ilta mahdollisesti 18. marraskuuta 2006. Pääosan esittäjäksi on valittu Daniel Craig.

Epävirallisia elokuvia

Pääosassa Sean Connery
- Never Say Never Again, 1983. Osissa myös: Klaus Maria Brandauer, Kim Basinger, Barbara Carrera, Rowan Atkinson, Edward Fox ja Max von