:: wikimiki.org ::

Valiokunta

Valiokunta

Valiokunta on eduskunnan toimielin, joka käsittelee omaan erityisalueeseensa kuuluvat lakiesitykset. Eduskunnan valiokunnat ovat suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Jäsenet ovat kansanedustajia. Eduskunnan täysistunto lähettää lakiesitykset valiokuntaan lähetekeskustelussa. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja keskustelee esityksestä ja laatii siitä mietinnön, jossa valiokunta suosittaa täysistunnolle esityksen hyväksymistä sellaisenaan tai osittain tai kokonaan muutettuna tai esityksen hylkäämistä kokonaan. Mietinnön kirjoittava valiokunta voi pyytää lausuntoja myös muilta valiokunnilta, joiden erityisalueeseen esitys liittyy. Suuren valiokunnan, tulevaisuusvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan tehtävät eroavat muista valiokunnista. Suuri valiokunta käsittelee ne lakiehdotukset, joihin on tehty muutoksia eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä. EU-jäsenyyden myötä suuren valiokunnan tehtäviin on lisätty Euroopan unionissa käsiteltävien asioiden käsittely vuorovaikutuksessa valtioneuvoston kanssa. Tulevaisuusvaliokunnan ensisijaisena tehtävänä on valmistella eduskunnan vastaus valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon. Tulevaisuusvaliokunta vastaa myös eduskunnan teknologian arviointitoiminnasta. Lisäksi tulevaisuusvaliokunta voi käsitellä itse valitsemiaan aiheita tulevaisuusnäkökulmasta ja tuoda keskustelun tulokset eduskunnan täysistunnon ajankohtaiskeskusteluun. Valtiovarainvaliokunta käsittelee lakiesitysten lisäksi valtion talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitykset. Lisäksi valiokunta valvoo valtiontaloutta. Valtiovarainvaliokunta jakautuu useisiin, eri aloihin keskittyviin jaostoihin. Luokka:Valiokunnat Luokka:Politiikka

Eduskunta

Suomen eduskunta on Suomen perustuslain määräämä kansaa edustava elin, joka koostuu 200 kansanedustajasta. Istuntosalissa on kuitenkin vain 199 paikkaa, koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Kansalaiset valitsevat vaaleilla kansanedustajat neljän vuoden välein. Eduskunnan eli parlamentin vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville säätämään lakeja, joita noudattaen yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet arvioivat yksittäistapauksissa, onko lakeja noudatettu. Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen, joka puolestaan valmistelee ja esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset ja valtion vuosittaisen tulo- ja menoarvion eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa. Eduskunnassa kansan valitsemat edustajat joko hyväksyvät sellaisenaan tai muuttavat osittain tai hylkäävät kokonaan hallituksen tekemät lakiesitykset ja valtion varojen käyttöä koskevan budjetin. Kansanedustajat voivat tehdä myös omia lakiesityksiä, mutta ne menevät hyvin harvoin läpi. Usein edustajien omien lakiesitysten motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen eduskunnan asialistalle ja julkiseen keskusteluun. Jos lakiesityksen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, sen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi. Lakiesitysten lisäksi edustajat voivat tehdä myös muita ns. valtiopäivätoimia. Niitä ovat kirjalliset kysymykset, suulliset kysymykset, toimenpidealoitteet, talousarvioaloitteet, keskustelualoitteet ja välikysymykset.

Täysistunto ja valiokunnat

Näkyvin osa eduskunnan toimitaa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitykset sekä käy tarvittaessa ajankohtaiskeskustelua. Torstaisin täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka kuluessa edustajat voivat tehdä hallituksen jäsenille kysymyksiä heidän johtamiensa ministeriöiden toimialaan kuuluvista asioista. Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen. Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitysten työstäminen käytännössä tapahtuu. Valiokunta voi asiantuntijoita kuultuaan ja esityksen sisällöstä keskusteltuaan suosittaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan, sen hylkäämistä tai ehdottaa esitykseen muutoksia tai kirjoittaa koko esityksen alusta alkaen uusiksi. Eduskunnan valiokunnat ovat suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Ennen valiokuntakäsittelyä hallituksen ja kansanedustajien lakiesityksistä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitykset palaavat täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn valiokunnan kirjoittaman mietinnön kera. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja lakiesitykseen voidaan esittää muutoksia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lain sisällöstä eli käytännössä äänestetään valiokunnan mietinnön ja sen kanssa ristiriidassa olevien esitysten välillä. Jos jokin muutosesitys menee läpi, se kierrätetään vielä eduskunnan suuren valiokunnan kautta, josta esitys palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä ei keskustella, vaan ensimmäisen käsittelyn tuloksena oleva laki voidaan vain joko hyväksyä tai hylätä.

Hallituksen luottamus ja eduskunnan hajottaminen

Lainsäädännöstä ja valtion tulo- ja menoarviosta päättämisen lisäksi eduskunta voi todeta hallituksen tai yksittäisen ministerin menettäneen eduskunnan luottamuksen, jolloin hallitus tai kyseinen ministeri joutuu eroamaan. Tämä vaatii vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittaman välikysymyksen, jonka pohjalta käytävän keskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta. Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Vuosina 1919-1991 presidentin hajotusoikeus oli rajoittmaton, ja Suomessa on eduskunta hajotettu presidentin toimesta seitsemän kertaa, vuosina 1924 (Ståhlberg), 1929 (Relander), 1930 (Relander), 1953 (Paasikivi), 1962 (Kekkonen), 1971 (Kekkonen) sekä 1975 (Kekkonen).

Vasemmistosta oikeistoon

Eduskunta jakautuu vanhastaan vasemmistoon, eli sosialisteihin ja oikeistoon, eli porvareihin. Jako vasemmistoon ja oikeistoon palautuu Ranskan suureen vallankumoukseen, jolloin radikaaliryhmät asettuivat istumaan puheenjohtajan paikalta katsoen salin vasemmalle puolelle. Suomessa tästä käytännöstä tekee poikkeuksen Ruotsalainen kansanpuolue, joka istuu salin oikeassa reunassa, koska sinne on tarvittaessa helpompi järjestää tulkkauspalvelut. Viime aikoina vasemmisto-oikeisto-jako on menettänyt merkitystään Suomessa, kun suurimpia puolueita on yhä vaikeampi erottaa toisistaan. Vaihtoehtoiseksi jakolinjaksi on esitetty konservatismia ja arvoliberalismia, mutta tämä jakolinja kulkee paitsi puolueiden välillä myös niiden sisällä.

Eduskunnan paikat puolueittain

arvoliberalismi

Autonomian aika (1907-1917)

puolueet	1907	1908	1909	1910	1911	1913	1916	1917
Ruotsalainen kansanpuolue	24	25	25	26	26	25	21	21
Suomalainen puolue	59	54	48	42	43	38	33	32
Nuorsuomalainen puolue	26	27	29	28	28	29	23	24
Kansanpuolue (maalaisten)	-	-	-	-	-	-	-	5
Maalaisliitto	9	9	13	17	16	18	19	26
Kristillinen työväenliitto	2	2	1	1	1	-	1	-
Suomen sosialidemokraattinen puolue	80	83	84	86	86	90	103	92

Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet (1919-1939)

puolueet	1919	1922	1924	1927	1929	1930	1933	1936	1939
Isänmaallinen kansanliike	-	-	-	-	-	-	14	14	8
Kansallinen Kokoomus	28	35	38	34	28	42	18	20	25
Ruotsalainen kansanpuolue	22	25	23	24	23	20	21	21	18
Kansallinen edistyspuolue	26	15	17	10	7	11	11	7	6
Maalaisliitto	42	45	44	52	60	59	53	53	56
Suomen pienviljelijäin puolue	-	-	-	-	-	1	3	1	-
Kristillinen työväenliitto	2	-	-	-	-	-	-	-	-
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	80	53	60	60	59	66	78	83	85
Sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden puolue	-	27	18	20	23	-	-	-	-
Kansanpuolue (pula-ajan)	-	-	-	-	-	-	2	-	-
muut	-	-	-	-	-	1	-	1	2

Sodanjälkeiset vuodet (1945-1962)

puolueet	1945	1948	1951	1954	1958	1962
Kansallinen Kokoomus	28	33	28	24	29	32
Ruotsalainen kansanpuolue	14	14	15	13	14	14
Ruotsalainen vasemmisto	1	-	-	-	-	-
Kansallinen edistyspuolue	9	5	-	-	-	-
Vapaamielisten liitto	-	-	-	-	-	1
Suomen Kansanpuolue	-	-	10	13	8	13
Maalaisliitto/Keskustapuolue	49	56	51	53	48	53
Suomen sosialidemokraattinen puolue	50	54	53	54	48	38
Työväen ja pienviljelijöiden sos.dem/sos. liitto	-	-	-	-	3	2
Suomen kansan demokraattinen liitto	49	38	43	43	50	47

Rakennemuutoksen aika 1966-1983

puolueet	1966	1970	1972	1975	1979	1983
Perustuslaillinen kansanpuolue/oikeistopuolue	-	-	-	1	-	1
Kansallinen Kokoomus	26	37	34	35	47	44
Suomen kristillinen liitto	-	1	4	9	9	3
Ruotsalainen kansanpuolue	12	12	10	10	10	11
Liberaalinen kansanpuolue	9	8	7	9	4	-
Keskustapuolue	49	36	35	39	36	38
Suomen pientalonpoikien/maaseudun puolue	1	18	18	2	7	17
Suomen kansan yhtenäisyyden puolue	-	-	-	1	-	-
Vihreät	-	-	-	-	-	2
Suomen sosialidemokraattinen puolue	55	52	55	54	52	57
Työväen ja pienviljelijöiden sosialistinen liitto	7	-	-	-	-	-
Suomen kansan demokraattinen liitto	41	36	37	40	35	27

Viimeisimmät vaalit 1987-2003

puolueet	1987	1991	1995	1999	2003
Kansallinen Kokoomus	53	40	39	46	40
Suomen kristillinen liitto/Kristillisdemokraatit	5	8	7	10	7
Ruotsalainen kansanpuolue	13	12	12	12	9
Liberaalinen kansanpuolue	-	1	-	-	-
Nuorsuomalaiset	-	-	2	-	-
Remonttiryhmä	-	-	-	1	-
Suomen maaseudun puolue/Perussuomalaiset	9	7	1	1	3
Keskustapuolue/Suomen Keskusta	40	55	44	48	55
Vihreät/Vihreä liitto	4	10	9	11	14
Ekologinen puolue	-	-	1	-	-
Suomen sosialidemokraattinen puolue	56	48	63	51	53
Suomen kansan demokraattinen liitto/Vasemmistoliitto	16	19	22	20	19
Demokraattinen vaihtoehto	4	-	-	-	-

Aiheesta muualla

- [http://www.eduskunta.fi Suomen Eduskunnan virallinen sivusto] Eduskunta

Suuri valiokunta

Suuri valiokunta (SuV) on yksi eduskunnan valiokunnista. Sillä on kahden tyyppisiä tehtäviä, sillä lakiesitysten käsittelyn lisäksi se vastaa myös Euroopan unionia koskevien asioiden käsittelystä eduskunnassa. Lainsäädäntöön suuri valiokunta osallistuu käsittelemällä ne lakiehdotukset, joihin on tehty muutoksia eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä. Historiallisesti suuri valiokunta onkin eräänlainen kompromissi yksikamarisen ja kaksikamarisen parlamentin välillä, eduskunnan "ylähuone". Kun Suomi siirtyi vuonna 1907 suoraan säätyvaltiopäivistä yksikamariseen parlamenttiin, kaikki eivät luottaneet koko kansan joukosta vapailla vaaleilla valittavien kansanedustajien kykyihin. Suureen valiokunnan ajateltiinkin valittavaksi kokeneita kansanedustajia, jotka varmistavat, että täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksiin mahdollisesti tehtävät muutokset ovat asianmukaisia. Eduskunta tekee lakiesityksiin täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä muutoksia vain harvoin, ja suuren valiokunnan rooli oli varsin vähäinen, kunnes Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen. Silloin suuri valiokunta sai tehtäväkseen Euroopan unionia koskevien asioiden käsittelyn eduskunnassa lukuun ottamatta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jotka käsitellään ulkoasiainvaliokunnassa. Ennen Euroopan unionin huippukokouksia pääministeri informoi suurta valiokuntaa huippukokouksen asialistan asioista ja raportoi kokouksen jälkeen, miten asioiden käsittely kokouksessa eteni. Myös Euroopan unionin neuvoston kokouksiin osallistuvat ministerit informoivat suurta valiokuntaa ennen kokousta ja raportoivat kokouksen jälkeen kokouksen kulusta. Näin eduskunta pystyy seuraamaan valtioneuvoston toimintaa Euroopan unionin päätöksenteossa, ja vastaavasti valtioneuvoston jäsenet saavat suuressa valiokunnassa kuulla, mikä on eduskunnan kanta Euroopan unionin tasolla käsiteltäviin asioihin. Kun valtioneuvosto lähettää eduskunnalle kirjelmän sellaisista Euroopan yhteisön säädös-, sopimus- tai toimenpide-ehdotuksista, jotka kuuluvat eduskunnan toimivaltaan, suuri valiokunta muotoilee eduskunnan vastauksen valtioneuvostolle. Kirjelmässä valtioneuvosto ilmoittaa eduskunnalle myös oman kantansa kyseiseen ehdotukseen. Suuri valiokunta muodostaa puolestaan erikoisvaliokuntien lausuntojen pohjalta eduskunnan kannan asiaan. Valtioneuvosto voi myös valiokunnan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan informoida suurta valiokuntaa asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä. Kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on 17 jäsentä. Muista valiokunnista poiketen kaikilla kansanedustajilla on oikeus olla läsnä suuren valiokunnan kokouksissa, kun se käsittelee täysistunnon ensimmäisestä käsittelystä suureen valiokuntaan lähetettyjä lakiesityksiä. Sen sijaan kun suuri valiokunta käsittelee Euroopan unionia koskevia asioita, läsnäolo-oikeus on vain valiokunnan jäsenillä ja varajäsenillä sekä Ahvenanmaan vaalipiiristä valitulla kansanedustajalla.

Linkit

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx6200.scr?=suv01&=su Suuren valiokunnan sivut Luokka:Valiokunnat

Liikenne- ja viestintävaliokunta

Liikenne- ja viestintävaliokunta (LiV)on yksi eduskunnan valiokunnista. Sen tehtävänä on käsitellä liikennettä ja tietoliikennettä koskevat asiat, esimerkiksi laatia mietintö valtioneuvoston tai kansanedustajien liikennettä ja tietoliikennettä koskevista lakiesityksistä. Valiokunnan aihepiiriin kuuluvat myös kuljetusalan työaikoja, Yleisradio Oy:tä ja Postia koskevat asiat. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. 1. maaliskuuta 2003 asti valiokunnan nimenä oli liikennevaliokunta.

Linkit

[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx6200.scr?=liv01&=su Valiokunnan sivu] Luokka:Valiokunnat

Suuri valiokunta

Linkit

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx6200.scr?=suv01&=su Suuren valiokunnan sivut Luokka:Valiokunnat

Suuri valiokunta

Linkit

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx6200.scr?=suv01&=su Suuren valiokunnan sivut Luokka:Valiokunnat

Valtioneuvosto

n laidalla.]] Valtioneuvosto (ruots. statsrådet) käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän hallituksen ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja presidentin päätöset täytäntöön ja antaa asetuksia. Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset. Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Suomessa on nykyisin 13 ministeriötä. Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.
- valtioneuvoston kanslia
- ulkoasiainministeriö
- oikeusministeriö
- sisäasiainministeriö
- puolustusministeriö
- valtiovarainministeriö
- opetusministeriö
- maa- ja metsätalousministeriö
- liikenne- ja viestintäministeriö
- kauppa- ja teollisuusministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- työministeriö
- ympäristöministeriö Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia. Tällä hetkellä valtioneuvoston muodostaa Matti Vanhasen koalitiohallitus.

Oikeuskanslerinvirasto

Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta. Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.

Katso myös

- Wikisource:Senaatin nimeksi valtioneuvosto Luokka:Suomi Luokka:Politiikka

Tulevaisuusvaliokunta

Tulevaisuusvaliokunta (TuV) on eduskunnan valiokunnista nuorin. Se perustettiin tilapäiseksi vuonna 1993. Taustalla vaikuttivat 167 kansanedustajan allekirjoittama kansanedustaja Eero Paloheimon (vihr.) aloite sekä kansanedustaja Martti Tiurin (kok.) aktiivisuus. Tulevaisuusvaliokunnan asema vakinaistettiin vuonna 1999 hyväksytyn uuden perustuslain myötä vuonna 2000. Muista valiokunnista poiketen tulevaisuusvaliokunta ei osallistu päivittäiseen lainsäädäntötyöhön. Sen sijaan tulevaisuusvaliokunta tarkastelee pitkän aikavälin kysymyksiä tulevaisuusnäkökulmasta. Valiokunnan ensisijaisena tehtävänä on valmistella eduskunnan vastaus valtioneuvoston eduskunnalle kerran vaalikaudessa antamaan tulevaisuusselontekoon. Lisäksi tulevaisuusvaliokunta voi käsitellä itse valitsemiaan aiheita pitkän ja keskipitkän tähtäimen näkökulmasta ja tuoda keskustelun tulokset eduskunnan täysistunnon ajankohtaiskeskusteluun. Tulevaisuusvaliokunta vastaa myös eduskunnan teknologian arviointitoiminnasta. Tulevaisuusvaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Jäsenet ovat kansanedustajia. Esimerkkejä tulevaisuusvaliokunnan viime vuosina käsittelemistä aiheista:
- Energia 2010 - Delfoi-paneelitutkimus tulevaisuuden energiavalinnoista (2001)
- Uusiutuvat energialähteet vuoteen 2030 Suomessa (2002)
- Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa (2003)
- Ihmisen perimän ja kantasolujen tutkimuksen haasteet päätöksenteolle (2003).
- Suomalaisen tietoyhteiskuntamallin tulevaisuus (2004)
- Terveydenhoidon tulevaisuus (2005)
- Sosiaalinen pääoma ja tietotekniikka lasten ja nuorten tulevaisuuden riskien kannalta
- Väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta - Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko)

Linkit

[http://www.eduskunta.fi/TuV/ Tulevaisuusvaliokunta] Luokka:Suomi Luokka:Valiokunnat

Luokka:Politiikka

Poliittisia aiheita. Luokka:Yhteiskunta zh-min-nan:Category:Chèng-tī ko:분류:정치 ja:Category:政治

Lago Alexandrina

El Lago Alexandrina es un lago en Australia del Sur. Está ubicado adyacente a la costa del Océano del Sur, cerca de 100 km al sudeste de Adelaida. El río Murray es su principal afluente. Otros incluyen río Angas, el río Bremer y el río Finniss, todos del lado este de los Prados del Monte Lofty. El lago es poco profundo y contiene algunas islas. El lago desemboca cerca de Goolwa por un canal conocido como la Boca Murray, pero cuando el río fluye suavemente, la boca se sedimenta y se cierra. El agua en el lago se mantiene dulce gracias a una serie de barreras construidas entre las islas cerca de la boca Murray. La Isla Hindmarsh tiene la reputación de ser la más grande isla del mundo en tener agua dulce de un lado y agua salada del otro. En las tradiciones en aborígenes australianas se cuenta que el lago está habitado por un monstruo llamado el Muldjewangk. Alexandrina

Pozycjonowanie �mieszne zdj�cia online casinos tapety wygaszacze gry Zapraszamy

:: RELATED NEWS ::

The Master of Go
The Master of Go is a novel by the Nobel Prize-winning Japanese author Yasunari Kawabata, first published in serial form in 1951. Titled Meijin (名人) in its original Japanese, Kawabata considered it his finest work, although it is a severe contrast with his other works. It is a semi-fictional chronicle of the lengthy 1938 "retirement gam

Seal of California
The Seal of California was adopted at the California state Constitutional Convention of 1849 and redesigned in 1937. The seal features Minerva, the goddess of wisdom; a California grizzly bear (the official state animal) feeding on

Barmen declaration
The Barmen declaration or The Theological Declaration of Barmen 1934 is a statement of the Confessing Church opposing Nazi ideology and re-affirming the focus of the church on Christ. The Declaration was written by Karl Barth and is regarded as an expression of the Barthian reform of Calvinism.

External links

- [http://www.german-lutherans-melbourne.asn.au/en/16330e_barmend.shtml The The

Frank Ballance
Frank W. Ballance, Jr. (born February 15, 1942), American politician, was a Democratic member of the United States House of Representatives from 2002 to 2004, represen

Bond (band)
Bond is a crossover classical string quartet, similar in style to Vanessa Mae. The members of the band are Haylie Ecker (first violinist, from Perth, Western Australia, Australia