Valovuosi

Valovuosi on välimatka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä.

Valovuoden täsmällinen pituus

Täsmällisemmin ilmaisten valovuosi määritellään etäisyytenä, jonka yksi fotoni matkustaa syvässä avaruudessa kaukana painovoima- tai magneettikentistä yhden vuoden aikana (365,25 päivää, joista jokainen 86400 sekuntia). Koska valonnopeus on 299 792 458 m/s, yksi valovuosi on karkeasti 9,46 × 10¹⁵ m = 9,46 petametriä. Tarkemmin valovuosi 9 460 730 472 580 800 m.

Valovuosi ja parsek

Valovuotta käytetään pituuden yksikkönä lähinnä tieteen popularisoinnissa, tähtitieteessä tavallisempi etäisyydenyksikkö on parsek joka on noin 3,26 valovuotta. 1 valovuosi on noin 0,307 parsekia.

Valominuutti, AU ja muuta

Auringon etäisyys maasta eli 1 AU on vain 8,3 valominuuttia eli 1,58 × 10^-5 valovuotta. Toisaalta taas valovuosi on noin 63241 AU. Valominuutti on 17987547,480 kilometriä. Luokka:pituusyksiköt Luokka:Tähtitiede ms:Tahun cahaya ko:광년 ja:光年 simple:Light year th:ปีแสง

Pituus

Pituus on fysiikan perussuure, jota voidaan toisissa yhteyksissä kutsua etäisyydeksi tai matkaksikin. Matkan tunnus on yleensä s, kappaleen mittana pituudesta käytetään usein tunnusta l. Pituutta mitataan SI-järjestelmässä metreinä. Pituuden mittavälineenä voidaan käyttää mittanauhaa tai viivoitinta.

Muita pituuden mittayksiköitä

- Ångström on vanha hyvin lyhyiden mittojen yksikkö (1 Å = 10^-10 m).
- Tuuma on vanha Iso-Britanniassa käytetty pituuden yksikkö (1 tuuma = 25,4 mm).
- Jalka on vanha brittiläinen pituusmitta. Sitä käytetään myös ilmailussa lentokorkeuden mittayksikkönä. (1 jalka = 12 tuumaa = 30,48 cm)
- Meripeninkulma on merenkulussa ja ilmailussa toisinaan käytetty etäisyyksien yksikkö (1 mpk = 1852 m)
- Astronominen yksikkö on käytössä tähtitieteessä aurinkokuntaamme koskevissa mittauksissa (1 AU = 149 597 870 691 m) Matka vastaa Auringon ja Maan keskietäisyyttä.
- Valovuosi on tähtitieteessä käytetty yksikkö (9,46·10¹⁵ m). Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa. Yksikköä käytetään kansanomaistamaan avaruuden etäisyyksiä. Virallinen "avaruusmittayksikkö" pitkillä etäisyyksillä on Parsek.
- Parsek on käytössä tähtitieteessä suurissa etäisyyksissä (1 pc = 30,85678·10¹⁵ m)
- Poronkusema on vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta. Poronkusema on se matka, jonka ajoporo kulkee virtsaamatta välillä. Keskimääräinen pituus lienee viiden kilometrin paikkeilla.
- Vaaksa on peukalon ja etusormen pään välinen etäisyys.
- Kortteli on vanha suomalainen pituusmitta.
- Kyynärä on kyynärän mitta.
- Linja (lat. linea = pellavalanka, luotinuora, viiva) on vanha suomalainen ja ruotsalainen pituusmitta, joka on ollut 1/12 tuumaa (= 2,06 mm), myöhemmin 1/10 desimaalituumaa (2,97 mm). Englantilainen linja on 1/10 tuumaa (2,54 mm) ja venäläinen 1/280 arsinaa (2,55 mm)
- Virsta on vanha venäläinen pituusmitta. Luokka:Fysiikka Luokka:Suureet Luokka:Geometria Luokka:Klassinen mekaniikka ko:길이 ja:長さ

Vuosi

Vuosi on ajanjakso, joka määräytyy planeetan Aurinkoa kiertävän kiertoradan pituuden perusteella. Eri planeetoilla on eri mittaisia kiertoratoja, joten esimerkiksi Maan vuosi on lyhyempi kuin Marsin ja pidempi kuin Venuksen. Maan vuosi on tällä hetkellä noin 365,25 vuorokautta. SI-järjestelmässä vuosi on ajan lisäyksikkönä ja sen tunnus on a. Yleiskielessä vuoden lyhenteenä on usein v. Kalenterivuosi on 365 tai 366 vuorokauden ajanjakso. Se on jaettu 12 kuukauteen, joissa kussakin on joko 30 tai 31 vuorokautta. Poikkeuksena on helmikuu, jossa on 28 vuorokautta, karkausvuosina 29. Juliaanisessa kalenterissa karkauspäivä lisätään joka neljännen vuoden helmikuun loppuun. Nykyisin käytetyssä gregoriaanisessa kalenterissa on vähemmän karkauspäiviä: ne vuodet, jotka ovat jaollisia luvulla 100 mutta eivät luvulla 400, eivät ole karkausvuosia. Muut yleisesti käytetyt kalenterit ovat kuukalentereita, ja niiden vuoden pituus voi poiketa huomattavasti kalenterivuodesta. Suomessa vuosi jaetaan neljään vuodenaikaan: kevääseen (maalis-toukokuu), kesään (kesä-elokuu), syksyyn (syys-marraskuu) ja talveen (joulu-helmikuu). Luokka:Ajan yksiköt ms:Tahun zh-min-nan:Nî ja:年 simple:Year

Biljoona

Biljoona on 1 000 000 000 000 eli miljoona miljoonaa eli

10^ = (10^6)^2

. Sana koostuu osista b(i)- ja -iljoona, joista alkuosa tarkoittaa kahta ja loppuosa viittaa miljoonaan. SI-järjestelmässä biljoonaa vastaava kerrannaisyksikköä on tera. Amerikanenglannin sana billion tarkoittaa yleensä miljardia eli lukua 10⁹. Luokka:Luonnolliset luvut

Kilometri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Vanhan metrin määritelmän mukaan valon nopeus oli likimain 299 792 458 m/s, mutta metrin uudelleenmäärittelyn jälkeen on nopeus tarkalleen sen verran. sekunnissa Aluksi metrin pituuden määrittelemistä varten tehtiin platinan ja iridiumin seoksesta palkki, jossa olevien kahden viivan väli oli metri. Tätä metrin prototyyppiä säilytetään edelleen Pariisissa Mittojen ja painojen museossa. Metri määritettiin kymmenenesmiljoonasosaksi maapallon meridiaaniympyrän neljänneksestä, joka kulki päiväntasaajalta Pariisin läpi pohjoisnavalle. Ensimmäinen prototyyppi, joka perustui vuoden 1790 mittauksiin, poikkesi määritelmästä kuitenkin 0,013% jääden 2 mm liian lyhyeksi. Tämä johtui siitä, ettei maapallon litistymistä navoilta huomioitu laskelmissa. Nykyinen metri perustuu silti tähän prototyyppiin.

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Muita vanhoja pituuden yksiköitä

Hyvin lyhyille mitoille on aikaisemmin käytetty mm. yksikköä ångström (1 Å = 10^-10 m). Tuuma on vanha Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetty pituuden yksikkö (25,4 mm). Kun puhutaan kovin pitkistä matkoista, useimmiten luovutaan metrijärjestelmästä ja käytetään kullekin tieteenalalle ominaisia mittayksikköjä, kuten merimaili, kaapelinmitta, astronominen yksikkö, valovuosi ja parsek.

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä Luokka:pituusyksiköt ms:Meter ko:미터 ja:メートル simple:Metre th:เมตร

Sekunti

:Tämä sivu käsittelee ajan yksikköä sekunti. Sivu Kulmasekunti käsittelee tasokulman yksikköä. Musiikissa sekunti on puolestaan yksi intervalleista. Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö. Sekunti on määritelmän mukaisesti 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133 -atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. Sekunnin tuhannesosa on millisekunti (tunnus ms), miljoonasosa mikrosekunti (μs) ja miljardisosa nanosekunti (ns). Arkikäytössä 60 sekuntia on minuutti ja 3600 sekuntia on tunti. :60 s = 1 min :3600 s = 1 h Minuutin jakaminen 60 sekuntiin perustuu babylonialaisten käyttämään 60-järjestelmään. Luokka:Ajan yksiköt ja:秒 simple:Second

Metri

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Muita vanhoja pituuden yksiköitä

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä Luokka:pituusyksiköt ms:Meter ko:미터 ja:メートル simple:Metre th:เมตร

AU

AU tai Au voi olla:
- AU eli astronominen yksikkö, jonka suuruus on Maan keskimääräinen etäisyys Auringosta.
- kullan kemiallinen merkki, oik. Au
- aliupseerin lyhennys ja:AU

Luokka:Pituusyksiköt

Luokka:Yksiköt

Luokka:Tähtitiede

Tämä luokka sisältää tähtitieteen piiriin kuuluvia artikkeleita. Luokka:Avaruus Luokka:Tiede ms:Category:Astronomi zh-min-nan:Category:Thian-bûn-ha̍k ko:분류:천문학 ja:Category:天文学 simple:Category:Astronomy th:Category:ดาราศาสตร์

Bützower See

Der Bützower See in Mecklenburg-Vorpommern liegt im Landkreis Güstrow in Westmecklenburg westlich von Bützow . Er hat eine ungefähre Länge von rund 1,6 Kilometern, eine Breite von 1,1 km und eine durchschnittliche Tiefe von 1,1 Metern. Er ist somit sehr flach. Dadurch bedingt ist der Südteil des Sees sehr verwachsen und verschmutzt. Am See befindet sich ein Wasserwanderastplatz. Der See ist von landwirtschaftlicher Nutzfläche im Norden und Westen und der Bebauungsfläche von Bützow (Ost- und Südseite) umgeben. Kategorie:See in Mecklenburg-Vorpommern Kategorie:See in Deutschland

pharmacy szko�y policealne programy Online Casinos zycie

:: RELATED NEWS ::

Brevadel
Brevadel er adel, som hidrører fra et adelspatent, givet af en monark eller anden fons honorum. Brevadelen indførtes i Danmark i 1671, hvor den enevældige konge, Christian 5., ved en Read More...

The London Eye
London Eye eller British Airways London Eye eller Millennium Wheel, er et stort pariserhjul i midten af London. Det er 135 meter højt og blev åbnet for publikum i marts 2000. Hjulet blev officielt åbnet af Tony Blair den 31. december Den tilsandede Sct. Laurentii Kirke ligger syd for Skagen, i plantageområdet øst for hovedvejen. Kirken blev sandsynligvis opført i slutningen af 1300-tallet. På det tidspunkt var kirken den største i Vendsyssel. Men da sandflugten begyndte i det 16. århundrede blev det stadigt sværere og sværere for menigheden at g