Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Valtalaki

Valtalaki

Bolshevikkien yrittäessä vallankaappausta Venäjällä heinäkuussa vuonna 1917 Suomen eduskunnassa hyväksyttiin Sosialidemokraattisen puolueen ja porvarillisten puolueiden (Nuorsuomalainen puolue, Suomalainen puolue ja RKP) ja Maalaisliiton itsenäisyyttä ajavien edustajien ajama valtalaki. Valtalain mukaan Suomen eduskunta julistettiin korkeimman vallan käyttäjäksi. Sotilasasiat ja ulkopolitiikka jäivät Venäjän hallintaan. Valtalaki hyväksyttiin eduskunnassa 18. heinäkuuta 1917 äänin 135 puolesta ja 55 vastaan. Valtalakia ei aluksi haluttu lähettää Venäjän väliaikaisen hallituksen hyväksyttäväksi, koska suomalaiset uskoivat aluksi Bolshevikkien heinäkuun vallankumousyrityksen onnistuvan. Erityisesti sosialidemokraatit olivat lähettämistä vastaan, koska uskoivat venäläisen veljespuolueen voiton avaavan mahdollisuuden parempiin neuvotteluasemiin. Venäjän väliaikaishallituksen saatua rauhoitettua tilanteen valtalaki lähetettiin kuitenkin hyväksyttäväksi. Väliaikaishallitus ei valtalakia hyväksynyt, vaan hajoitti Suomen eduskunnan. Seuraavissa vaaleissa sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä eduskunnassa porvarillisille puolueille. Porvarilliset puolueet alkoivat muokata uutta ehdotusta valtalain suhteen, mutta bolshevikkien onnistuneen vallankaappauksen jälkeen eduskunta päätti ottaa korkeimman vallan kokonaan itselleen 15. marraskuuta 1917. Luokka:Suomen poliittinen historia

Bolshevikki

Bolševikki (Большевик) tarkoittaa Leninin johtaman Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen (Росси́йская Социа́л-Демократи́ческая Рабо́чая Па́ртия = РСДРП) enemmistöfaktion jäsentä. Vähemmistönä oleva puoli tunnettiin nimellä menševikit. Sanat tulevat venäjän enemmistöä ja vähemmistöä tarkoittavista sanoista. Puolue perustettiin 1898 Minskissä yhdistämään vallankumoukselliset ryhmät yhden puolueen alle, mutta jako muodostui toisessa puoluekokouksessa 1903. Bolševikit kaappasivat vallan Venäjällä lokakuun vallankumouksessa marraskuussa 1917. Maaliskuussa 1918 puolueen nimi muutettiin muotoon: Koko Venäjän kommunistinen puolue (bolševikit), minkä jälkeen sen jäsenet tunnettiin yleisesti kommunisteina. Lisäliite "bolševikit" pudotettiin NKP:n nimestä 1952. Menševismi kiellettiin Neuvostoliitossa Kronstadtin kapinan jälkeen 1921. Nimeä "bolševikki" käytettiin yleisesti Puna-armeijan jäsenistä toisen maailmansodan aikaisessa propagandassa ja sen jälkeenkin, yleensä kielteisenä nimityksenä. Luokka:Venäjän historia ja:ボリシェヴィキ simple:Bolshevik

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 18091917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit


- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet


- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit


- Moskova
- Pietari

Autonominen alue


- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat


- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat


- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- öljy
- maakaasu
- puutavara
Juhlapäivät
PvmSuomalainen nimiPaikallinen nimiHuomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuutauusivuosiНовый годvaltiollinen juhlapäivä
7. tammikuutaortodoksinen jouluРождествоvaltiollinen juhlapäivä
23. helmikuutaisänmaan puolustajan päiväДень защитника отечестваvaltiollinen juhlapäivä
8. maaliskuutakansainvälinen naistenpäiväМеждународный женский деньvaltiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuutakevään ja työn juhlaПраздник весны и трудаvaltiollinen juhlapäivä
9. toukokuutavoitonpäiväДень Победыvaltiollinen juhlapäivä
12. kesäkuutaVenäjän Federaation kansallispäiväДень независимостиvaltiollinen juhlapäivä
4. marraskuutakansallisen yhtenäisyyden päivävaltiollinen juhlapäivä
12. joulukuutaperustuslain päiväДень конституцииvaltiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla


- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
-
Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Nuorsuomalainen Puolue

Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan loppuvuosikymmenten porvarillinen liberaali poliittinen ryhmä ja puolue. Ensimmäisen sortokauden aikana Nuorsuomalainen Puolue ja Ruotsalainen Puolue olivat yhteisrintamassa torjumassa venäläistämistä ja pitämässä kiinni Suomen perustuslaeista. Näiden voitoksi katsottiin vuonna 1905 yleislakolla ym aikaansaatu venäläisten myönnytys, jolloin sortokausi pääsi päättymään. Suomi sai eduskuntauudistuksen: säätyvaltiopäivät (maapäivät, landtdag) korvattiin yksikamarisella parlamentilla, joka ensimmäisen kerran valittiin 1907. Äänioikeus laajeni kaikkiin täysi-ikäisiin kansalaisiin, myös naisiin. Venäläistämistä vastaan tehty työ toi puolueeseen mukaan myös nationalistisia ja konservatiivisia aineksia. Puolueessa oli sen viimeisen vuosikymmenen ajan kaksi siipeä, "varpuset" ja "pääskyset", joista ensin mainitut lähinnä sosiaaliliberaaleja ja jälkimmäiset enemmän konservatiivis-nationalistisia. Itsenäistyneen Suomen valtiomuotokysymyksessä puolue lopulta käytännössä jakautui kahtia. Vuonna 1918, Suomen itsenäistyttyä, Nuorsuomalaisen Puolueen enemmistö päätti sulauttaa puolueen uuteen Kansallinen Edistyspuolue -nimiseen liberaalipuolueeseen, joka syntyi lähinnä niiden pohjalta jotka valtiomuotokysymyksessä kannattivat tasavaltaa. Mukaan tulivat myös enemmistö Kansanpuolueesta ja vanhasuomalaisten pieni nk vasemmistosiipi.

Nuoren Suomen Liitto

autonomian aikaisen Nuorsuomalaisen puolueen valtakunnallinen nuorisojärjestö. Perustettu Tampereella 19.-21. kesäkuuta 1909 Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin fil.tri Oskari Mantere Luokka:suomalaiset puolueet

Suomalainen puolue

Suomalainen puolue oli Kansallisen Kokoomuksen edeltäjä, autonomian aikainen nk. Vanhasuomalainen puolue. Ideologisena perustana sosiaalireformismi ja konservatiivisuus sekä suomenmielisyys. Tämä puolue kannatti myönnytyksiä venäläiseen hallitusvaltaan päin, mikä oli porvarillisessa kentässä vedenjakajana vanhasuomalaisten ja nuorsuomalaisten välillä. Luokka:Suomalaiset puolueet

RKP

Ruotsalainen kansanpuolue, lyhennettynä RKP (Svenska folkpartiet i Finland r.p., SFP) on puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia. Suomessa vallitsevassa vasemmisto-oikeisto jaottelussa se nähdään oikeistolaiseksi, pääasiassa liberalistiseksi. Muihin eduskuntapuoleisiin verrattuna RKP:n ohjelmassa kielikysymykset saavat suurta huomiota, sillä ruotsin kielen vähemmistöaseman puolustaminen on suomenruotsalaisille tärkeä asia. Monissa muissa kysymyksissä RKP on hyvin hajanainen, koska sillä on äänestäjiä pohjalaisista maanviljelijöistä helsinkiläisiin liberalisteihin. RKP on saanut eduskuntavaaleissa pääsääntöisesti noin kymmenen paikkaa, vuoden 2003 vaaleissa kahdeksan. Pienistä eduskuntapuoleista RKP on sikäli ainutlaatuinen, että se on päässyt lähes aina hallitukseen. Se on ollut mukana 41:ssä 66 hallituksesta (2005). Puolueen presidenttiehdokas on Henrik Lax.

Ajaa seuraavia asioita


- Vahva ruotsalaisuus
- Pakollinen ruotsin kielen opiskelu ja kaksikielisyys
- Vapaa markkinatalous
- Veronalennukset
- Enemmän pakolaisia
- Vähemmistöjen oikeudet

Merkittäviä henkilöitä

Nykyisiä poliitikkoja:
- Jan-Erik Enestam (puoluejohtaja, ympäristöministeri)
- Ulla-Maj Wideroos (II valtionvarainministeri)
- Henrik Lax (europarlamentin jäsen)
- Astrid Thors (kansanedustaja, entinen europarlamentin jäsen)
- Eva Biaudet (kansanedustaja, entinen peruspalveluministeri) Puolueen puheenjohtajat:
- Axel Lille (1906-1917)
- Eric von Rettig (1917-1934)
- Ernst von Born (1934-1945 ja 1955-1956)
- Ralf Törngren (1945-1955)
- Lars Erik Taxell (1956-1966)
- Jan-Magnus Jansson (1966-1973)
- Kristian Gestrin (1973-1974)
- Carl Olof Tallgren (1974-1977)
- Pär Stenbäck (1977-1985)
- Christoffer Taxell (1985-1990)
- Ole Norrback (1990-1998)
- Jan-Erik Enestam (1998-) Entisiä ministereitä:
- Gustav Björkstrand
- Leo Ehrnrooth
- Ragnar Granvik
- Carl-Olaf Homén
- Sven Högström
- Bertel Lindh
- Nils Meinander
- Torsten Nordström
- Axel Palmgren
- Hjalmar Procopé
- August Ramsay
- Henrik Ramsay
- Elisabeth Rehn
- Julius Stjernvall
- J.O. Söderhjelm
- Grels Teir
- Rolf Witting

Kannatus


- Kunnallisvaaleissa 1953 6,9 %, 2000 5,1 %
- Eduskuntavaaleissa 1945 7,9 %, 2003 4,6 %
- 1979 - 4,2 %
- 1983 - 4,6 %
- 1987 - 5,3 %
- 1991 - 5,5 %
- 1995 - 5,1 %
- 1999 - 5,1 %
- 2003 - 4,6 % RKP:n perusti Axel Lille vuonna 1906. Siihen aikaan haluttiin oma puolue suojelemaan ruotsinkielisten etuja Suomessa. Puolue kannattaa vahvasti pakollista ruotsin kielen opiskelua ja kaksikielisyyttä. RKP kannattaa markkinataloutta ja vapaata kilpailua kuten Kokoomus. Veronalennukset lisäisivät sen mielestä ihmisten motivaatiota käydä töissä. RKP ei ole vielä ottanut kantaa itse NATO-jäsenyyteen. Puolueen mukaan Suomen pitäisi ottaa vastaan enemmän pakolaisia ja pakolaiskiintiötä tulisi nostaa. RKP ilmoitta pitkään olleensa etnisten, uskonnollisten ja muiden vähemmistöjen etujen ajaja. Ulkopolitiikassa puolue on kannattanut perinteisesti pohjoismaista yhteistyötä. Näkyvin henkilö on Jan-Erik Enestam, joka on ollut jo usean vuoden puoluejohtajana ja ministerinä, ensin puolustusministerinä ja nyt ympäristöministerinä. Keskusta luovutti ruotsalaisille myös toisen ministerisalkun. RKP:n kannatus on seurannut ruotsinkielisen väestönosan osuutta väestöstä.

Linkit


- [http://www.sfp.fi/fi/ Ruotsalainen kansanpuolue] Luokka:suomalaiset puolueet Luokka:Kielipolitiikka

Maalaisliitto

Suomen Keskusta (lyhenne Kesk.) on poliittinen puolue Suomessa. Suomessa vallitsevassa vasemmisto-oikeisto jaottelussa se nähdään keskustalaiseksi. Toisaalta puolue on varsin liberaali, mutta samalla monissa asioissa puoluekartan konservatiivisimpia, erityisesti puolueen veteraanipolitiikkoja koskettavissa ja maatalouteen liittyvissä kysymyksissä. Se on toisen maailmansodan jälkeen kamppaillut SDP:n kanssa suurimman puolueen asemasta Suomessa. Keskusta on nykyään suurin eduskuntapuolue 55 kansanedustajapaikalla eduskunnan kaiken kaikkiaan 200 paikasta. Vuonna 1906 perustettu puolue on vaihtanut nimeään kahdesti, Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi 1965 ja Suomen Keskustaksi 1988. Puolue on Liberal Internationalin ja European Liberal Democrat and Reform Partyn jäsen ja liittynyt näiden liberaalisiin manifestoihin. Sen jäsenet Euroopan Parlamentissa ovat Euroopan liberaalien ja demokraattien allianssin jäseniä. Kyseessä on europarlamentin kolmanneksi suurin ryhmä Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän ja sosialistien jälkeen. Moneen länsieurooppalaiseen ja lähinnä kaupunkiliberaaliin puolueeseen verrattuna Keskustan liberaalisuus on maakuntalähtöistä, mikä korostaa yleisen liberalismin ja varsinkin talousliberalismin rinnalla kansallista eheyttä ja omavaraisuutta. Keskustan kaltaisia voimakkaita talonpoikaispuolueita ennen toisen maailmansodan jälkeistä keskushallintoja korostavaa sosialidemokratisoitumista on ollut Bulgariassa maailmansotien välillä. Liberaalia ja kaupunkilaista ulottuvuutta Keskusta on pyrkinyt kehittämään liittoutumalla Liberalisen kansanpuolueen kanssa yhdeksi puolueeksi, perustamalla kaupunkityötä pohtivia työryhmiä ja lopulta 2003 nimityttämällä kolme ministeriä Uudeltamaalta valtioneuvostoon, mikä on taannut aikaista suuremman mediahuomion. Toisaalta tämä nimitys jätti Keskustan vahvimman tukialueen Pohjanmaan ministereittä. Taloudellisesti voimakkain liberaalihanke, mitä Keskusta on koskaan esittänyt, oli 1995 eduskuntavaaleissa esitetty työreformi, minkä toinen versio koettiin ay-liikkeessä työehtosopimusjärjestelmän tuhoavana aloitteena. Tämä osaltaan johti siihen, että keskusta ajautui oppositioon Paavo Lipposen I ja II hallituksen ajaksi, mistä keskusta selvisi suurimmimmaksi puolueeksi ja samalla pääministeripuolueeksi ottamalla voimakkaasti kantaa keväällä 2003 liittoutumattomuuden puolesta Irakin sotaan liittyvistä operaatioista kieltäytyen EU:n peruslinjausten mukaisesti. Puolueen presidenttiehdokas vuoden 2006 vaaleissa on Matti Vanhanen.

Historia

Suomen keskustan syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1906, jolloin perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto, jotka yhdistyivät Maalaisliitoksi vuonna 1908. Maalaisliiton ideologisena isänä pidetään Santeri Alkiota. Puolueen kannatus perustui laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön, joten Suomen kaupungistuessa nopeasti, maalaisliitto vaihtoi nimensä Keskustapuolueeksi. Nykyään maanviljelijöiden osuus Keskustan kannattajista on pudonnut huomattavasti ja Keskustan äänestäjät jakautuvat eri puolueista laajimmin eri ammattiryhmiin. Maaseutu-Suomi ja pienet kaupungit ovat silti nykyäänkin vahvinta keskustalaisten kannatusaluetta, vaikkakin puolue on tehnyt tuloaan suuriin etelän kaupunkeihin vaihtelevalla menestyksellä. Suomen keskusta esiintyy Suomen suurimpana kuntapuolueena, koska sillä on eniten kunnanvaltuutettuja kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna. Tämä tekee sen varovaiseksi esimerkiksi kuntauudistusta koskevissa kysymyksissä.

Eduskuntapaikat eduskuntavaaleissa (1945-2003)

Maalaisliiton / Keskustapuolueen / Suomen Keskustan saamat paikat eduskuntavaaleissa (1945-2003)
1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003
49 56 51 53 48 53 49 36 35 39 36 38 40 55 44 48 55

Merkittäviä maalaisliittolaisia ja keskustalaisia poliitikkoja

Presidentit


- Lauri Relander (1925-1931), Suomen historian nuorin Presidentti
- Kyösti Kallio (1937-1940, kuoli sydänkohtaukseen kesken virkakauden)
- Urho Kaleva Kekkonen (1956-1981, joutui eroamaan terveydellisistä syistä)

Pääministerit


- Kyösti Kallio (3) :I (14.11.1922-18.1.1924), II (16.8.1925-12.12.1926), III (16.8.1929-4.7.1930)
- Juho Sunila (2) :I (17.12.1927-22.12.1928), II (21.3.1931-14.12.1932)
- Urho Kekkonen (5) :I (17.3.1950-17.1.1951), II (17.1.1951-20.9.1951), III (20.9.1951-9.7.1953), IV (9.7.1953-17.11.1953), V (20.10.1954-3.3.1956)
- Vieno Johannes Sukselainen (2) :I (27.5.1957-29.11.1957), II (13.1.1959-14.7.1961)
- Martti Miettunen (3) :I (14.7.1961-13.4.1962), II (30.11.1975-29.9.1976), III (29.9.1976-15.1977)
- Ahti Karjalainen (2) :I (13.4.1962-18.12.1962), II (15.7.1970-29.10.1971)
- Johannes Virolainen (1) :I (12.9.1966-27.5.1966)
- Esko Aho (1) :I (26.4.1991-13.4.1995)
- Anneli Jäätteenmäki (1) :I (17.4.2003-24.6.2003)
- Matti Vanhanen (1) :I (24.5.2003-)

Puheenjohtajat


- Otto Karhi (1906-1909)
- Kyösti Kallio (1909-1917)
- Filip Saalasti (1918)
- Santeri Alkio (1918)
- Petter Vilhelm Heikkinen (1919-1940)
- Viljami Kalliokoski (1941-1945)
- V. J. Sukselainen (1946-1964)
- Johannes Virolainen (1965-1980)
- Paavo Väyrynen (1980-1990)
- Esko Aho (1990-2002)
- Anneli Jäätteenmäki (2002-2003)
- Matti Vanhanen (2003-)

Muita maalaisliittolaisia, keskustapuoluelaisia ja keskustalaisia


- Alexander (Santeri) Alkio kirjailija, kustantaja, päätoimittaja, alkiolaisuuden isä
- Maria Kaisa Aula entinen kansanedustaja, pääministerin neuvonantaja ja nykyinen lapsiasiavaltuutettu
- Kari Hokkanen ideologi, sanomalehti Ilkan päätoimittaja
- Kauko Juhantalo entinen ministeri ja nykyinen kansanedustaja
- Kyösti Kallio monenkertainen pääministeriä ja presidentti
- Ahti Karjalainen ministeri ja Suomen pankin pääjohtaja
- Tanja Karpela kulttuuriministeri
- Mari Kiviniemi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
- Keijo Korhonen professori, ministeri, alivaltiosihteeri, päätoimittaja
- Eeva Kuuskoski-Vikatmaa ministeri
- Seppo Kääriäinen puolustusministeri
- Timo Laaninen erityisavustaja ja sanomalehtimies
- Eero Lankia entinen järjestöpäällikkö ja nykyinen puoluesihteeri
- Paula Lehtomäki ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
- Martti Manninen presidentin entinen neuvonantaja
- Mauri Pekkarinen kauppa- ja teollisuusministeri
- Pekka Perttula entinen puoluesihteeri
- Hannele Pokka entinen oikeusministeri ja Lapin läänin maaherra
- Olli Rehn entinen kansanedustaja ja EU:n komissaari
- Lauri Kristian Relander Viipurin läänin maaherra ja presidentti
- Alpo Rusi ulkoasiainneuvos, presidentti Ahtisaaren neuvonantaja
- Juho Emil Sunila kaksinkertainen pääministeri
- Hannu Takkula eurokansanedustaja
- Paavo Väyrynen monivuotinen ulkoministeri, presidenttiehdokas ja puolueen puheenjohtaja

Keskustalaisia tai keskustahenkisiä järjestöjä ja yrityksiä tai oppilaitoksia


- Alkio-opisto, Korpilahdessa sijaitseva puolueopisto [http://www.alkio.fi/docs/tervetuloa.html]
- Maaseudun sivistysliitto, Keskustaa lähellä oleva kulttuurijärjestö
- Lalli -sanomalehti, porilainen keskustalainen sanomalehti
- Maahenki Oy -kustantamo, Maaseudun sivistysliiton kustantamo
- Suomenmaa -sanomalehti, Suomen keskustan pää-äänenkannattaja

Aiheesta muualla


- http://www.keskusta.fi/ Luokka:suomalaiset puolueet ja:中央党 (スオミ)

1917

Tapahtumia


- Ensimmäinen maailmansota jatkuu (19141918)

Tammikuu


- 22. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Euroopassa.
- 25. tammikuuta - Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta - Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.

Helmikuu


- 3. helmikuuta - Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta - Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jossa Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.

Maaliskuu


- 11. maaliskuuta - Helmikuun vallankumous (26.2. vanhaa lukua): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyy mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta - Keisari Nikolai II luopui vallasta.

Huhtikuu


- 6. huhtikuuta - Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta - Lenin saapui Petrogradiin.

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu


- 7. heinäkuuta - Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta - Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta - Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron ( 4–25 %).

Elokuu

Syyskuu

Marraskuu


- 6. marraskuuta - Kolmas Ypresin taistelu päättyy: Kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta - Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.). Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta - Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta - Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta - National Hockey League perustettiin.

Joulukuu


- 6. joulukuuta - 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 6. joulukuuta - P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.

Syntyneitä


- 11. helmikuuta - Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 11. elokuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä († 1989)
- 10. syyskuuta - Miguel Serrano, Chilen fasisti-ideologi.
- 11. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori.
- 19. marraskuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri († 1984)
- 16. joulukuuta - Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija

Kuolleita


- 10. tammikuuta - William F. Cody, Buffalo Bill
- 16. tammikuuta - Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta - Ferdinand von Zeppelin, ilmailupioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta - L. L. Zamenhof, Dr. Esperanto
- 27. syyskuuta - Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta - Mata Hari, hollantilainen tanssija ja vakooja (teloitettiin)
- 7. marraskuuta - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (murhattiin)
- 11. marraskuuta - Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)

Nobelin palkinnot


- Nobelin fysiikanpalkinto - Charles Glover Barkla
- Nobelin kemianpalkinto - ei jaettu
- Nobelin lääketieteen palkinto - ei jaettu
- Nobelin kirjallisuuspalkinto - Karl Adolph Gjellerup, Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto - Kansainvälinen Punainen Risti, Geneve Luokka:1917 Luokka:1910-luku ms:1917 ko:1917년 ja:1917年 simple:1917 th:พ.ศ. 2460

15. marraskuuta

15. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 319. päivä (320. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 46 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Janina, Janika, Janita, Janette :- suomenruotsalainen kalenteri: Janina, Jannika, Jeanette :- ortodoksinen kalenteri: Guri :- saamenkielinen kalenteri: Janihtá, Janiinná :- vanhemmissa kalentereissa: Leimu, Leopold, Leopoldus, Vaula

Tapahtumia


- 1917 - Eduskunta julistautui Suomen korkeimman valtiovallan haltijaksi.
- 1988 - Neuvostoliiton avaruussukkula Buran teki miehittämättömän lennon kiertäen Maan kahdesti. Tämä jäi Neuvostoliiton sukkulaohjelman ainoaksi toteutuneeksi avaruuslennoksi.

Syntyneitä


- 1316 - Ranskan kuningas Juhana I
- 1778 - Giovanni Battista Belzoni, italialainen egyptologi
- 1891 - Erwin Rommel, saksalainen sotamarsalkka
- 1931 - Ike Turner, amerikkalainen muusikko ja orkesterin johtaja
- 1977 - Peter Phillips, prinsessa Annen ja Mark Phillipsin poika

Kuolleita


- 1630 - Johannes Kepler, saksalainen tähtitieteilijä
- 1832 - Jean-Baptiste Say, taloustieteilijä
- 1937 - Eero Järnefelt, suomalainen taidemaalari
- 2000 - Eveliina Lappalainen, imatralainen koululainen (murhattiin)

Juhlapäiviä

Japani: Shichigosan (seitsemän-viisi-kolme). ---- Katso myös: kalenteri ~ 14. marraskuuta, 16. marraskuuta Luokka:Marraskuu -11-15 ms:15 November ko:11월 15일 ja:11月15日 simple:November 15 th:15 พฤศจิกายน

Luokka:Suomen poliittinen historia

Luokka:Suomen politiikka luokka:Suomen historia

Marian Gh. Simion

Category:Pages for deletion Marian Gh. Simion is the Assistant Director at the Boston Theological Institute. Before joining the BTI he served as Research Assistant at Harvard University and as Teaching Assistant at Holy Cross Greek Orthodox School of Theology. He is the editor of the Bulletin of the Boston Theological Institute and oversees other publications. He helps to plan and promote BTI programs and seminars both in the United States and overseas, many of which are attendant to issues of religious and ethnic conflict. In September 2004 he joined the faculty of Hellenic College in Brookline, MA, where he teaches classes on religion, ethics, conflict resolution and world affairs. He is currently writing his doctoral thesis in Theological Ethics on the theme "The Social Doctrine of the Romanian Orthodox Church," with Professor Anna Robbins at the London School of Theology, and studies at Northeastern University in Boston, towards his second doctorate in Political Sciences with Governor Michael S. Dukakis, Democratic Party Nominee for President of the United States in 1988. Marian Gh. Simion is a Contributing Writer for the largest Romanian American weekly newspaper, Meridianul Romanesc and a founding member of St. Parascheva Romanian Orthodox Church of Boston, under the Romanian Patriarchate of Bucharest. He has served as a professional bariton at the Romanian National Opera in Bucharest. He has written and published over 60 articles and papers. He also translated A History of Christianity in Romania, authored in Romanian by Academician Mircea Pacurariu. He is fluent in four European languages. -------------------------------------------------------------------------------- Upcoming, Current & Recently Taught Classes: • Religion and Political Violence - Spring 2006 • Basic Orthodox Ethics - (Postponed for Fall 2006) • Religion In International Law and Politics - Fall 2005 • Religion, Violence and Conflict Resolution - Spring 2005 • War and Peacemaking in the Orthodox Christian Tradition - Fall 2004

Pozycjonowanie rozstpy appartamenti bruxelles slots nadwaga










































:: RELATED NEWS ::
Přírodní památka V Hrobech
Přírodní památka V Hrobech zahrnuje stráň v horní části jižní větve údolí Lhoteckého potoka při jihovýchodním okraji háje Kamýk pod meteorologickou observatoří v Libuši.
- Výměra: 1,31 ha
- Katastrální území: Libuš
- Nadmořská výška: kolem 280 m
- Rok vyhlášení: 1988

Důvod ochrany

Předmětem ochrany je bývalá pastvina na svahu obráceném k jihu s výskytem některých teplomilných rostlin a drobn
V Pískovně
Přírodní památka V Pískovně zahrnuje území ležící v povodí potoka Rokytky na rozhraní katastrů Dolní Počernice a Hostavice.
- Výměra: 29,76 ha
- Katastrální území: Dolní Počernice, Hostavice
- Nadmořská výška: 220 – 225 m
- Rok vyhlášení: 1988

Důvod ochrany

Zachování biototopu mokřadních společenstev v zatopené pískovně a luk v povodí Rok
PP V pískovně
Přírodní památka V Pískovně zahrnuje území ležící v povodí potoka Rokytky na rozhraní katastrů Dolní Počernice a Hostavice.
- Výměra: 29,76 ha
- Katastrální území: Dolní Počernice, Hostavice
- Nadmořská výška: 220 – 225 m
- Rok vyhlášení: 1988

Důvod ochrany

Zachování biototopu mokřadních společenstev v zatopené pískovně a luk v povodí Rok
Přírodní památka V pískovně
Přírodní památka V Pískovně zahrnuje území ležící v povodí potoka Rokytky na rozhraní katastrů Dolní Počernice a Hostavice.
- Výměra: 29,76 ha
- Katastrální území: Dolní Počernice, Hostavice
- Nadmořská výška: 220 – 225 m
- Rok vyhlášení: 1988

Důvod ochrany

Zachování biototopu mokřadních společenstev v zatopené pískovně a luk v povodí Rok
V pískovně
Přírodní památka V Pískovně zahrnuje území ležící v povodí potoka Rokytky na rozhraní katastrů Dolní Počernice a Hostavice.
- Výměra: 29,76 ha
- Katastrální území: Dolní Počernice, Hostavice
- Nadmořská výška: 220 – 225 m
- Rok vyhlášení: 1988

Důvod ochrany

Zachování biototopu mokřadních společenstev v zatopené pískovně a luk v povodí Rok
PP V Pískovně
Přírodní památka V Pískovně zahrnuje území ležící v povodí potoka Rokytky na rozhraní katastrů Dolní Počernice a Hostavice.
- Výměra: 29,76 ha
- Katastrální území: Dolní Počernice, Hostavice
- Nadmořská výška: 220 – 225 m
- Rok vyhlášení: 1988

Důvod ochrany

Zachování biototopu mokřadních společenstev v zatopené pískovně a luk v povodí Rok
Přírodní památka V Pískovně
Přírodní památka V Pískovně zahrnuje území ležící v povodí potoka Rokytky na rozhraní katastrů Dolní Počernice a Hostavice.
- Výměra: 29,76 ha
- Katastrální území: Dolní Počernice, Hostavice
- Nadmořská výška: 220 – 225 m
- Rok vyhlášení: 1988

Důvod ochrany

Zachování biototopu mokřadních společenstev v zatopené pískovně a luk v povodí Rok
Velká skála
Přírodní památka Velká skála zahrnuje návrší nad pravým břehem Vltavy, jižně od sídliště Bohnice, nad ulicí K Pazderkám.
- Výměra: 1,8046 ha
- Katastrální území: Troja - Praha 8.
- Nadmořská výška: 300 - 314 m
- Rok vyhlášení: 1968

Důvod ochrany

Geomorfologicky významný výškový bod v krajině s velmi zajímavou geologickou
PP Velká skála
Přírodní památka Velká skála zahrnuje návrší nad pravým břehem Vltavy, jižně od sídliště Bohnice, nad ulicí K Pazderkám.
- Výměra: 1,8046 ha
- Katastrální území: Troja - Praha 8.
- Nadmořská výška: 300 - 314 m
- Rok vyhlášení: 1968

Důvod ochrany

Geomorfologicky významný výškový bod v krajině s velmi zajímavou geologickou
Přírodní památka Velká skála
Přírodní památka Velká skála zahrnuje návrší nad pravým břehem Vltavy, jižně od sídliště Bohnice, nad ulicí K Pazderkám.
- Výměra: 1,8046 ha
- Katastrální území: Troja - Praha 8.
- Nadmořská výška: 300 - 314 m
- Rok vyhlášení: 1968

Důvod ochrany

Geomorfologicky významný výškový bod v krajině s velmi zajímavou geologickou
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org