:: wikimiki.org ::
| Valtio-oppi |
Valtio-oppiPolitologia eli valtio-oppi tutkii politiikkaa ja poliittisen vallan jakautumista ja käyttöä. Toisaalta politologia tutkii positiivisesti asioiden tilaa, mutta toisaalta se pyrkii kuitenkin antamaan tietynlaisia normatiivisia suosituksia politiikaksi. Politologian tutkijat mittaavat politiikan ja erilaisten ohjelmien onnistumista tutkimalla vakautta, oikeudenmukaisuutta, aineellisen hyvän jakautumista sekä rauhaa.
Katso myös
- Politiikka
Luokka:Politiikka
Luokka:Yhteiskuntatiede
ja:政治学
nb:Statsvitenskap
PolitiikkaPolitiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki. Sovinnaisen käsityksen mukaan se tarkoittaa julkisyhteisön päätöksentekoa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Laajimman määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan. Tällöin huomautetaan perinteisen määrittelyn "yhteisten asioiden hoitamisesta" kuuluvan ennen kaikkea hallinnon alaan. Politiikka on myös määritelty "konfliktiksi päämääristä". Politiikan tutkija Kari Palonen on todennut politiikkaa olevan siellä, missä voi tehdä toisin. Ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä.
Yleensä politiikkaan sisällytetään oikeusvaltiossa lähinnä lainsäädännön muuttamiseen tähtäävä toiminta. Poliittisen vastakohtana on perinteisesti nähty yksityinen, eli toiminta jonka ei katsota liittyvän muihin yksilöihin. Sitä kreikassa merkitsi taloutta tarkoittanut sana oikos, josta on sittemmin johdettu ekonomia, taloustiede. Politiikan käsite voidaan kuitenkin ymmärtää myös hyvin laajassa merkityksessä, jolloin politiikan piiriin kuuluvat lähes kaikki ihmiselämän osa-alueet. 1960-luvulla tuli tunnetuksi iskulause "henkilökohtainen on poliittista".
Politiikkaa ja poliittista päätöksentekoa tutkiva yhteiskuntatiede on nimeltään joko politologia, politiikan tutkimus tai valtio-oppi. Viimeksi mainittu tulee saksan kielen termistä staatslehre (myös allgemeine staatslehre eli "yleinen valtio-oppi"), ja anglo-saksisissa maissa käytetään useimmiten termiä political science. Politiikan teoriaa, poliittisia aatteita ja poliittista filosofiaa tutkitaan sekä politiikan tutkimuksen että monissa yliopistoissa myös (käytännöllisen) filosofian laitoksilla. Luonnollisesti kaikki yhteiskuntatieteet tutkivat usein politiikan piiriin kuuluvia asioita.
Poliittisia päätöksentekojärjestelmiä on useita, lähinnä kolmea yleistä eri tyyppiä. Yleisin on jonkinlainen demokratia eli kansanvalta, jossa kaikki ihmiset päättävät yhdessä asioista. Perustuslaillinen tasavalta on kansanvallan rajoitetumpi muoto. Diktatuurissa tai yleisesti ottaen autoritaristisissa valtiomuodoissa yksi henkilö tai ryhmä päättävät kaikkien asioista. Oligarkia on harvainvaltaa ja aristokratia ylhäisön valtaan. Jos poliittista valtaa rajoitetaan vähimpään mahdolliseen ja yritetään jättää asiat yksittäisten ihmisten päätettäviksi, kyseessä on libertarismi, tai valtion kokonaan poistuessa anarkia. Viimeiset kaksi aatetta eivät ole toisensa poissulkevia.
Eri asioita, joista päätetään, ovat mm.:
- Turvallisuuspolitiikka
- Kielipolitiikka
- Koulutuspolitiikka
- Sosiaalipolitiikka
- Rahapolitiikka
Ideologioita ja poliittisia suuntauksia
Poliittinen ideologia on näkemys siitä, millaiseksi yhteiskunnalliset olot tulisi järjestää ja kuinka se tehdään. Tavoitteet ja keinot vaihtelevat eri ideologioiden välillä.
- Anarkismi
- Distributismi
- Fasismi
- Kommunismi
- Konservatismi
- Kristillisdemokratia
- Liberalismi
- Libertarismi
- Marxismi
- Nationalismi
- Sentrismi
- Sosiaalidemokratia
- Sosialismi
Historijoitsioiden antamia nimiä tietynlaiselle politiikalle tai yhteiskuntajärjestykselle:
- Feodalismi
- Merkantilismi
- Primitiivinen kommunismi
Käsitteitä
- Suomen politiikka
- Kolonisaatio
- Valtion ja kunnan tehtävät
- Luettelo poliitikoista
- Puolue
- Hallitus
- Eduskunta
- Valta
- Valtio
- Hyvinvointivaltio
- Hyvinvointiyhteiskunta
- Kansalaisyhteiskunta
- Noopolitik, pehmeä politiikka
- Kollektiivinen ja individualistinen poliittinen ontologia
Linkkejä
- [news:sfnet.keskustelu.politiikka] sfnet.keskustelu.politiikka-uutisryhmä
Luokka:Politiikka
ms:Politik
ko:정치
ja:政治
simple:Politics
th:การเมือง
PositivismiPositivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, joka pyrki rajoittumaan välittömiin havaintoihin ja kuvaukseen, tehden mahdollisimman vähän käsitteellisiä oletuksia. Positivismi esitti, että inhimillinen ajattelu käy kolmen vaiheen läpi: teologisen, metafyysisen ja positiivisen. Ensimmäisessä vaiheessa luontoa selitettiin uskontojen avulla. Toisessa vaiheessa pohdittiin, mikä oli ilmiöiden takana oleva todellisuus (metafysiikka tarkoittaa fysiikan tuolle puolelle menevää).
Metafyysisinä käsityksinä positivismi piti muun muassa käsitystä, että aine tai henki on ilmiöiden taustalla oleva todellisuus. Tästä syystä positivismi joutui riitoihin uskontojen kanssa, mutta myös marxilaiset filosofit vastustivat sitä.
Positivismin käsityksiä tieteestä
Varhaisen positivismin mukaan oivalletaan vähitellen, että metafyysiset kysymykset ovat ratkaisemattomia ja jäävät sellaisiksi. Me voimme saada tietoa vain asioista, joita havaintomme pystyy tavoittamaan. Tieteen tehtäväksi tulee selvittää näiden tosiasioiden kesken vallitseva lainalainen yhteenkuuluvuus ja siten ennustaa tulevia tapahtumia.
Esimerkiksi tähtitieteilijä voi ennustaa, milloin on seuraava auringonpimennys. Insinööri voi laskea sillan kantavuuden. Tiede voi ennustuksillaan antaa meille ohjeita siitä, miten on parasta toimia tietyissä tilanteissa.
Kaikki kysymykset, joihin ei voida vastata tosiseikkoja havainnoimalla, katsotaan periaatteellisesti merkityksettömiksi. Sellaisia ongelmia pohtiva ajattelu kuuluu esitieteelliseen vaiheeseen.
Luokka:Tieteenfilosofia
ja:実証主義
TulonjakoTulonjakauma on tietty erilaisten niukkojen resurssien omistustilanne annetun väestön keskuudessa tietyllä hetkellä.
Tulonjakoa mitataan mm. ginikertoimella ja Lorenzin käyrällä. Jos tietyllä osalla väestöstä on muita huomattavasti vähemmän omaisuutta, on kysymys suhteellisesta köyhyydestä. Jos sen sijaan tietyllä väestönosalla on puute tietyistä perustarpeista (ruoka, asunto, terveydenhuolto), on kyse absoluuttisesta köyhyydestä.
Tulonjakauman eettistä pohjaa on mietitty paljon erilaisissa yhteiskuntafilosofioissa. John Rawls on painottanut kirjassaan Oikeudenmukaisuusteoria sosiaalisen tasa-arvon syntyvän minimax-periaatteella, jonka mukaan yhteiskunnan huono-osaisimman hyvinvointi pitäisi maksimoida.
Robert Nozick on puolestaan kirjassaan Anarchy, state & utopia ottanut toisenlaisen näkökulman, jonka mukaan tulonjakauma on ennen kaikkea historiallinen prosessi eikä sitä voida yksinkertaisesti arvioida tietyn hetken perusteella. Rikkaat ovat rikkaita, koska joku on heille vapaaehtoisesti antanut rahaa.
Monet näkevät köyhyyden poistamisen hyvänä tavoitteena ja pitävät valtion rahoittamaa minimitoimeentuloa tärkeänä. Jotkut puolestaan pitävät tuloeroja ongelmana ja pitävät valtion harjoittamaan tulojen tasaamista tärkeänä. Jotkut eivät sen sijaan näe rikkaiden tai köyhien tulotasoissa ongelmia, kun taas yhä jotkut haluavat luottaa vain vapaaehtoiseen hyväntekeväisyyteen, eivätkä valtion toimintaan.
Katso myös
- Sosiaalinen tasa-arvo
Luokka:Kansantaloustiede
RauhaRauha-sanaa käytetään usein merkitsemään rauhanpäätöstä tai rauhansopimusta, eli sitä juhlallista välipuhetta, jolla kaksi tai useampia valtioita julistavat keskenään käymänsä sodan lopetetuksi. Ennen lopullista rauhaa tehdään tavallisesti aselepo eli välirauha. Elleivät neuvottelut heti vie lopulliseen rauhansopimukseen, tehdään valmistava rauhansopimus (preliminäärirauha, rauhan preliminäärit).
Kun liittokuntasodassa joku liittolaisista tekee rauhan aikaisemmin kuin muut, on tällainen rauha erillis-, erikois- eli separaattirauha. Rauhanneuvottelujen tuloksena on rauhankirja.
Luokka:Politiikka
Luokka:Rauhansopimukset
Luokka:PolitiikkaPoliittisia aiheita.
Luokka:Yhteiskunta
zh-min-nan:Category:Chèng-tī
ko:분류:정치
ja:Category:政治
Open MarketUnter Freiverkehr versteht man ein Marktsegment an den deutschen Börsen.
Der Freiverkehr zeichnet sich durch die folgenden Besonderheiten aus:
- Die Preise werden durch freie Makler ermittelt.
- Rechtsgrundlage sind die an den einzelnen Börsen geltenden Freiverkehrsrichtlinien
- Die Börsenpreise werden bei den anderen Marktsegmenten unter staatlicher Aufsicht und Überwachung festgestellt.
Bei dem inzwischen eingestellten Neuen Markt handelte es sich ebenfalls um einen Teil des Freiverkehrs.
Kategorie:Wertpapiere und Börse
Siehe auch: Entry Standard
Gry Playstation hotels in Krakow domeny Conspiracy zakady sportowe
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Phantastic Realisme
The Vienna School of Fantastic Realism is a group of artists formed in Austria in 1946. It includes Ernst Fuchs, Arik Brauer, Rudolf Hausner, Wolfgang Hutter and Fritz Janschka, all students of Professor
|
|
List of strange words in the English language
For the purposes of this article, any word which has appeared in a recognised general English dictionary published in the 20th century or later is considered a candidate. However, for interest, some archaic words, non-standard words and proper names are included, as are some words and names of foreign origin where they may be encountered in English texts.
Strange spellings
Most people are aware that the letter y can serve as both a consonant and a vowel. w can also be an Read More... |
Fort Carillon
right
Fort Ticonderoga is a large 18th century fort built at a strategically important narrows in Lake Champlain where a short traverse gives access to the north end of Lake George in the state of New York, USA.
The fort contro
|
1981 Golden Raspberry Awards
The 2nd Golden Raspberry Awards were held on March 29, 1982. They were presented at an Oscar night potluck party and recognized the worst the film industry had to offer of 1981. The recipients are denoted in bold:
Worst Picture
Mommie Dearest (Paramount), produced
|
USS Austin
Three ships of the United States Navy have been named USS Austin.
- The first USS Austin, originally a sloop-of-war of the Texas Navy, was named in honor of Stephen Fuller Austin.
- The second USS Austin (DE-15), a
|
Psychogeographical
Psychogeography is "The study of specific effects of the geographical environment, consciously organised or not, on the emotions and behaviour of individuals", according to the article Preliminary Problems in Constructing a Situation, in Situationniste Internationale No. 1 (1958) .
History
Psychogeography was developed by the Lettrist International, as part of their system of The Twilight Zone episodes.
Original series (1959 – 1964)
Seasons 1-3 and 5 were half-hour shows; season 4 ran a full hour per episode. The series was hosted by Rod Serling. see The Twilight Zone (original series).
Season 1 (October 2, 1959 – July 1, 1960)
# "Where Is Everybody?"
# "
|
Antispasmodic
An antispasmodic is a drug that suppresses smooth muscle contraction, especially in tubular organs. The effect is to prevent spasms of the stomach, intestine or bladder. Typically these drugs are anticholinergics.
Category:Anticholinergics
th:ยาแก
|
|