n laidalla.]]
Valtioneuvosto (ruots. statsrådet) käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän hallituksen ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja presidentin päätöset täytäntöön ja antaa asetuksia.
Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.
Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta.
Suomessa on nykyisin 13 ministeriötä. Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.
- valtioneuvoston kanslia - ulkoasiainministeriö - oikeusministeriö - sisäasiainministeriö - puolustusministeriö - valtiovarainministeriö - opetusministeriö - maa- ja metsätalousministeriö - liikenne- ja viestintäministeriö - kauppa- ja teollisuusministeriö - sosiaali- ja terveysministeriö - työministeriö - ympäristöministeriö
Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia.
Tällä hetkellä valtioneuvoston muodostaa Matti Vanhasen koalitiohallitus.
Oikeuskanslerinvirasto
Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta.
Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata.
Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.
Kaksipuoluejärjestelmään voi kuulua olennaisena osana se että kummallakin puolueella on tietyn ministeriön hallinnonalaan keskittyvät henkilönsä, joita voidaan kutsua esimerkiksi kabinettiministereiksi, mutta oppositiopuolueen kabinetti kulkee nimellä varjokabinetti, ja vastaavasti kaikkien kabinettiministerien tehtävänimikkeiden eteen ympätään samainen "varjo-" etuliite. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaksipuoluejärjestelmässä, missä oppositiopuolue voi täysin korvata hallituspuolueen hallituksessa vaalien jälkeen, on jo ennen mahdollista vaihdosta oppositiopuolueen piiristä katsottu valmiiksi sopiva ministeriehdokas.
Yleensä monarkistisissa tai parlamentaarisissa kaksipuoluejärjestelmissä pääministerin rooli korostuu, koska perustuslain vain valtiokäytännön mukaisesti usein seremoniallisella valtionpäämiehellä on vähän päivänpoliittista valtaa.
Monipuoluejärjestelmän hallitus
Monipuoluejärjestelmässä harvoin ylläpidetään jatkuvaa hallituskoneistoa kussakin puolueessa erikseen, koska puolueet joutuvat melkein aina muodostamaan hallituskoalition, jolloin kukin siihen kuuluva puolue saa vain osan ministerinsalkuista. Puolueiden keskinäiset voimasuhteet useimmiten vaikuttavat kohtalaisen merkittävästi siihen kuinka monta ja vaikutusvaltaista salkkua kukin puolue salkkujaossa saa.
Yksipuoluejärjestelmän hallitus
Kun sekä kaksipuoluejärjestelmässä että monipuoluejärjestelmässä suurin merkitys on sillä mitkä puolueet menestyvät vaaleissa; yksipuoluejärjestelmässä olennaisinta on se miten eri suuntauksia edustavat henkilöt nousevat ja laskevat hallituskoneiston sisällä. Tämä on ainoa muutosvoima yksipuoluejärjestelmässä.
Valtioneuvoston kanslia on ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa.
Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä.
Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.
Ulkoasiainministeriö
Ulkoasiainministeriön toiminta-ajatuksena on edistää suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Syvenevän yhteistyön maailmassa tämä tarkoittaa kansainvälisen yhteisvastuun rakentamista ja rauhan vahvistamista demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kestävän kehityksen ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Kansainvälisten suhteiden osaajana ulkoasianhallinto valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa sekä yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen kansalliseksi toimintalinjaksi.
Luokka:Ministeriöt
Puolustusministeriö
Puolustusministeriö vastaa puolustuspolitiikkaan, sotilaalliseen maanpuolustukseen, puolustusvoimiin sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvistä asioista ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen toimenpiteet kokonaismaanpuolustukseen kuuluvissa asioissa.
Puolustuspolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon kuuluvina tehtävinä puolustusministeriö määrittää sotilaallisen maanpuolustuksen suuntalinjat ja tavoitteet. Tähän toimintaan sisältyy sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä puolustusratkaisun keskeisten periaatteiden määrittäminen, sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvä päätöksenteko ja hallinnonalan poliittinen ohjaus. Lisäksi puolustusministeriö vastaa puolustuspolitiikan alalla osallistumisesta kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta ylläpitävään toimintaan niin kansainvälisten järjestöjen puitteissa kuin myös kahden- ja monenvälisen puolustuspoliittisen sekä sotilaallisen yhteistyön keinoin.
Sotilaalliseen maanpuolustukseen sisältyvät sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyvaatimusten määrittäminen ja yhteensovittaminen, hallinnonalan materiaalipolitiikka ja hankeohjaus, hallinnonalan henkilöstö- ja työnantajapolitiikan linjaukset, henkilöstövoimavarojen ohjaus ja muut laaja-alaiset henkilöstöasiat. Lisäksi sotilaalliseen maanpuolustukseen kuuluvat virka-apu- ja työvoima-apuasioiden sekä pelastustoimintaan osallistumisen perusteiden määrittäminen, kehittäminen ja ohjaaminen sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen, ohjaaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen puolustusvoimien suuntaan.
Puolustusministeriö vastaa myös sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä keskeisten toimintaperiaatteiden määrittämisestä.
Puolustusministeriön yhteydessä toimii turvallisuus- ja puolustusasian komitea, jonka tehtävänä on avustaa puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa.
Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Lisäksi yhteensovittamiseen sisältyy turvallisuus- ja puolustusasiankomitealle kuuluvien tehtävien hoitaminen.
Puolustusministerinä toimii Seppo Kääriäinen (kesk.).
Puolustusvoimat
Puolustusvoimien tehtävänä on:
- huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa
- turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen
- puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia
- huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä
- antaa sotilaskoulutusta
- tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa
- antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen
- osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen
- osallistua rauhanturvaamistoimintaan
- osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta sekä
- suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät.
Valtiovarainministeriö pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuuksien turvaamiseen. Tämän toteuttamiseksi valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana, taloudellisena yhteensovittajana ja hallinnonalansa ohjaajana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta ja tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin ja toimintaympäristöön sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden kasvuun ja toimintaan.
Valtiokonttori
Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori on myös valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja tarjoaa lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille.
Verohallinto
Verohallinto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalan verotuksen keskeisenä organisaationa. Sen asiakkaita ovat veronsaajat, veronmaksajat sekä tieto- ja asiantuntijapalvelujen käyttäjät.
Tullilaitos
Tullilaitos määrää ja kantaa tehtäväalueellaan tullit, verot ja muut maksut oikein, edistää ulkomaankaupan sujuvuutta ja yleistä turvallisuutta torjumalla luvatonta tuontia ja vientiä sekä muuta rikollisuutta ja huolehtii kansallisesta ja Euroopan unionin edusta sekä elinkeinoelämän tietotarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden täytäntöönpanosta.
Tilastokeskus
Tilastokeskus laatii yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä huolehtii kansallisen tilastotoimen yleisestä kehittämisestä yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa.
Luokka:Ministeriöt
Kauppa- ja teollisuusministeriö
Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) päätehtävänä on parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää työllisyyttä Suomessa. KTM tukee tutkimusta ja tuotekehitystä sekä pyrkii edistämään tehokasta kilpailua markkinoilla.
Vanhasen hallitus on Suomen tasavallan 69. hallitus. Kun pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) erosi menetettyään luottamuksen niin sanotun Irak-skandaalin vuoksi, puolustusministeri Matti Vanhanen (kesk.) nousi hallituksen johtoon ja uudeksi puolustusministeriksi nousi eduskunnan varapuhemies, entisenä kauppa- ja teollisuusministerinä hallituskokemusta jo hankkinut Seppo Kääriäinen. Vanhasen hallitus jatkaa näitä muutoksia lukuun ottamatta samalla pohjalla ja hallitusohjelmalla kuin Jäätteenmäen hallitus. Vanhasen hallitus on niin sanottu punamultahallitus, mikä perustuu Suomen keskustan ja SDP:n hallitusyhteistyöhön.
8. syyskuuta 2005 SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma teki ehdotuksen SDP:n ministereitä koskevasta hallitusremontista, tarkoituksenaan kierrättää ministereitä muulloinkin kuin vaalien jälkeen. Kaksi uutta (Susanna Huovinen ja Eero Heinäluoma) ja kolme salkkua vaihtavaa ministeriä (Antti Kalliomäki, Tuula Haatainen, Leena Luhtanen) nimitettiin 23. syyskuuta. Vanhoista ministereistä Johannes Koskinen ja Sinikka Mönkäre tippuivat hallituksesta. Ensimmäistä kertaa Suomen hallituksesta puuttuu oikeustieteellistä (aikaisemmin lakitieteellistä) tutkintoa suorittamaton ministeri, mikä on mahdollista uuden perustuslain mukaan. Oikeusministeriksi nimitettiin oikeustieteiden kandidaatti Johannes Koskisen jälkeen Eero Heinäluoman ministerikierrätyksessä valtiotieteen maisteri Tuula Luhtanen. Myös muuta sosialidemokrokraattisille ministereille suoritettiin vaihdoksia.
Luokka:Suomen hallitukset
Presidentti
]
Presidentti on valtionpäämies tasavaltalaisessa hallitusmuodossa. Presidentin asema otettiin käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1789. Etelä-Amerikanvaltioiden itsenäistyessä myös ne ottivat käyttöön presidentin tittelin johtajilleen, usein tarkoituksellisesti perustaen perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin. Suomessa kulloisenkin valtionpäämiehen titteli on tasavallan presidentti, entisiä presidenttejä puolestaan kutsutaan vain presidenteiksi.
Euroopan ensimmäinen eurooppalainen presidentti oli Ranskan toisen tasavallan presidentti 10. joulukuuta valittu ja 20. joulukuuta1848 virkavalan vannonut Napoleon Bonaparten veljenpoika Ludvig Napoleon, josta tuli 2. joulukuuta1851 keisari Napoleon III. Ranskan ensimmäinen tasavalta oli vielä käyttänyt roomalaista järjestelmää, jossa johtajana olivat konsulit. Ensimmäinen presidentti Aasiassa oli Kiinan tasavallan presidentti Sun Jat-sen1912.
Afrikan ensimmäinen presidentti oli Liberian presidentti Joseph Jenkins Roberts1848-1855 ja 1872-1874. Syy Liberian varhaiseen tasavaltalaisuuteen on se, että Liberia perustustaltaan yhdysvaltalaistyylinen maa, koska se perustettiin lähinnä kveekareiden pyrkimyksistä tarjota kotimaa Afrikkaan palaaville entisille orjille.
Presidenttejä on valittu kansalaisten valitsemien valitsijamiesten kokouksen päätöksillä, suoralla kansanvaalilla tai parlamenttien valitsimina. Myös useat diktaattorit ovat virkanimikkeeltään presidenttejä, vaikka estävät käytännössä vastaehdokkaita kilpailemasta presidentin tehtävästä tasavaltalaisten periaatteiden mukaan.
Voimakkaasti enemmistöparlamentaarisissa maissa ei presidentillä välttämättä ole suurta päivänpoliittista valtaa, vaan hän on pelkästään maan keulakuva. Tällöin todellinen johtaja on usein pääministeri. Tässä mielessä jotkin tasavallat muistuttavat parlamentaarisia monarkioita. Maita jossa presidentillä on merkittävästi valtaa maan asioihin, ovat mm. Yhdysvallat, Venäjä ja Ranska. Maita, joissa presidentti on lähinnä keulakuva, ovat esimerkiksi Saksa, Intia, Italia ja Irlanti.
Suomen tasavallan presidentti
:Pääartikkeli: Suomen presidentti.
Suomen ensimmäiset valtionpäämiehet Pehr Evind Svinhufvud1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim1918-1919 olivat valtionhoitajia, koska hallitusmuoto oli vielä vakiintumaton. Suomen ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg1919-1925.
Suomessa presidenteiksi on valittu kolmivaiheisella valitsijamiesäänestyksellä Kaarlo Juho Ståhlberg 1919, Lauri Kristian Relander1925, Pehr Evind Svinhufvud1931, Kyösti Kallio1937, Juho Kusti Paasikivi1950, Urho Kekkonen1956, 1962, 1968 ja 1978 sekä Mauno Koivisto1982 ja 1988.
Poikkeuksellisia valintapoja on ollut Risto Rytin valitseminen presidentiksi 1940 Kyösti Kallion presidentiksi valinneiden vuoden 1937 valitsijamiesten avulla, Mannerheimin valinta presidentiksi 1944 eduskunnan päätöksellä, Juho Kusti Paasikiven valinta 1946 Mannerheimin presidenttikauden loppuun eduskunnan säätämällä lailla sekä Urho Kekkosen valitseminen lyhennetykssi nelivuotiseksi kaudeksi poikkeuslailla 1974. Ensimmäisen kerran Suomessa suoralla kansanvaalilla ilman valitsijamiehiä valittiin presidentiksi Martti Ahtisaari1994. Vuoden 1988 vaaleissa Mauno Koivisto voitti valitsijamiesten suorittaman vaalin, mutta silloisen lain mukaan valitsijamiehiä ei olisi tarvittu, jos joku ehdokkaista olisi saanut yli 50 prosenttia kansan antamista äänistä.
Sanan alkuperä ja muita merkityksiä
Presidentti-nimitystä käytetään myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteistä ja hovioikeuksien presidenteistä. Myös järjestöt voivat kutsua johtajaa presidentiksi, esimerkiksi Lions-klubi ja Helvetin enkelit. Presidentti-nimitystä käytetään myös suuryhtiöiden hallitusten puheenjohtajista. Sanan presidentti alkuperä on ranskan kielessä, johon se muodostettiin latinan sanasta praesidēre (='johtaa'). Alkuperäisiin osasiinsa pilkottuna tämä latinan verbi tarkoittaa sananmukaisesti edessä istuvaa, so. pöydän päässä istuvaa eli puheenjohtajaa.
Language (computability)
In mathematics, logic and computer science, a formal language is a set of finite-length words (i.e. character strings) drawn from some finite alphabet, and the scientific theory that deals with these entities is known as formal language theory. Note that we can talk about formal language in many co
Language (computer science)
In mathematics, logic and computer science, a formal language is a set of finite-length words (i.e. character strings) drawn from some finite alphabet, and the scientific theory that deals with these entities is known as formal language theory. Note that we can talk about formal language in many co
Single Photon Emission Computed Tomography
SPECT (Single Photon Emission Computed Tomography) is a nuclear medicinetomographic imaging technique using gamma rays. The technique results in a set of image slices through a patient, showing the distribution of a radiopharmaceutical. There are several steps involved in producing the final set of slices.
Firstly a patient is injected with a gamma-emitting radiopharmaceutical. Then a series
George Peabody College
Originally, George Peabody College for Teachers was a teachers' college located in Nashville, Tennessee, and after 1911, was geographically locatated directly across the street from the campus of Vanderbilt University. It later became affiliated with Vanderbilt University, and is now known as Peabody College of Vanderbilt University.
It was located on the site of the campus of the former Roger Williams University, a school for
Cuddle party
A cuddle party is a non-sexual event in which adult participants are encouraged to engage in consensualcuddling, touching, caressing, and massaging. REiD Mihalko and Marcia Baczynski founded the organization in New York City that throws regular Cuddle Parties (they capitalize the events). They use a set of rules to set up a safe space and keep things from heating up too much, such as no nudity, hands under clothes, Read More...
Wady Mandhur
The Yarmouk River (Arabic:"nahr al-yarmuk"; Hebrew:נהר הירמוך, "nehar hayarmukh"; Greek:Hieromax) is one of the two main tributaries which enter the Jordan River between the Sea of Galile
Geroge Peabody College for Teachers
Originally, George Peabody College for Teachers was a teachers' college located in Nashville, Tennessee, and after 1911, was geographically locatated directly across the street from the campus of Vanderbilt University. It later became affiliated with Vanderbilt University, and is now known as Peabody College of Vanderbilt University.
It was located on the site of the campus of the former Roger Williams University, a school for
