:: wikimiki.org ::

Valtionyhtiö

Valtionyhtiö

Valtionyhtiö on joko osakeyhtiö (oy) tai julkinen osakeyhtiö (oyj), jossa valtiolla on määräysvalta. Valtio on yhtiössä enemmistöomistaja, toisin sanoen sen osuus on yli puolet osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Osakkuusyhtiö ei ole valtionyhtiö, vaan osakeyhtiö, jossa valtiolla on alle puolet äänivallasta. Valtio käyttää näissä yhtiöissä vain osakeomistuksensa mukaista osakasvaltaa. Valtion omistamien yhtiöiden omistajaohjausta aiotaan keskittää yhteen yksikköön kauppa- ja teollisuusministeriöön. Uusi omistajaohjausyksikkö aloittanee toimintansa vuoden 2007 alussa. Myöskin valtionyhtiölakia ollaan uudistamassa. Hallituksen esitys siitä tullee eduskuntaan syksyllä 2005. Valtion strategia on myydä pois muut teollisuusyhtiöt paitsi Fortum.

Valtionyhtiöt

Valtionyhtiöt 31. joulukuuta 2004
Valtionyhtiö	Toimiala	Ministeriö	Osuus %	Alaraja %
Alko Oy	alkoholijuomien vähittäiskauppa	STM	100	-
Altia Oyj	alkoholijuomateollisuus	KTM	100	50,1
OHY Arsenal Oyj (selvitystilassa)	omaisuudenhoito	VM	100	-
Boreal Kasvinjalostus Oy	kasvinjalostus	MMM	65,0	50,1
CSC-Tieteellinen laskenta Oy	tietojenkäsittely	OPM	100	-
Edita Oyj	painaminen ja kustantaminen	VM	100	0
Finnair Oyj	lentoliikenne	LVM	58,4	50,1
Finnvera Oyj	erityisrahoituslaitos	KTM	100	-
Fortum Oyj	energia	KTM	60,5	50,1
Hansel Oy	hankintakeskus	VM	100	-
Haus kehittämiskeskus Oy	koulutus ja konsultointi	VM	60,0	-
Kapiteeli Oyj	kiinteistösijoitus	VM	100	-
Kemijoki Oy	energian tuotanto	KTM	50,1	-
Kemira Oyj	kemianteollisuus	KTM	56,2	15,0
Motiva Oy	energiankäytön tehostaminen	KTM	100	-
Patria Oyj	puolustusvälineet	KTM	73,2	50,1
Rahapaja Oy	kolikoiden ja mitalien valmistus	VM	100	51,0
Raskone Oy	raskaiden moottoriajoneuvojen huolto	LVM	85,0	85,0
Solidium Oy	sijoitustoiminta	VM	100	-
Suomen Erillisverkot Oy	teleliikenne	LVM	100	-
Suomen Posti Oy	posti- ja kuriiritoiminta	LVM	100	-
Suomen Teollisuussijoitus Oy	pääomasijoitus	KTM	100	-
Suomen Vientiluotto Oy	viennin rahoitus	VM	100	-
Suomen Viljava Oy	viljan käsittely ja varastointi	MMM	100	-
Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)	erityisrahoituslaitos	UM	79,9	-
Tietokarhu Oy	verohallinnon tietotekniset palvelut	VM	20 (ä 80)	-
Vapo Oy	turve- ja puuteollisuus	KTM	50,1	-
Oy Veikkaus Ab	rahapelit	OPM	100	-
VPU Pukutehdas Oy	vaatetusteollisuus	PLM	100	-
VR-Yhtymä Oy	rautatieliikenne	LVM	100	-
Yleisradio Oy	yleisradiotoiminta	LVM	99,9	-

KTM	Kauppa- ja teollisuusministeriö
LVM	Liikenne- ja viestintäministeriö
MMM	Maa- ja metsätalousministeriö
OPM	Opetusministeriö
PLM	Puolustusministeriö
STM	Sosiaali- ja terveysministeriö
UM	Ulkoasiainministeriö
VM	Valtiovarainministeriö
YM	Ympäristöministeriö

Alaraja tarkoittaa osakkeiden myyntioikeuksien alarajaa.

Osakkuusyhtiöt

Osakkuussyhtiöt 31. joulukuuta 2004
Osakkuusyhtiö	Toimiala	Ministeriö	Osuus %	Alaraja %
Anuukar Ky	sijoitusyhtiö	VM	-	0
Arek Oy	eläkkeiden tietohallintopalvelut	VM	9,0	-
Benefon Oyj	telematiikka	KTM	-	-
Boneca OY	lääketieteellinen tutkimus ja kehitys	KTM	33,3	-
Eka-kiinteistöt Oy	kiinteistösijoitus	VM	38,0	-
Ekokem Oy Ab	ongelmajätteiden käsittely	YM	34,3	-
Elisa Oyj	tietoliikenne	VM	-	-
Fingrid Oyj	sähkönsiirtopalvelu	KTM	12,3	-
Gasum Oy	maakaasun tukkukauppa	KTM	24,0	-
Helsinki Consulting Group Oy	koulutus, konsultointi	OPM	16,0	-
Helsingin Tiedepuisto Oy	teknologiakylä Viikissä	OPM	33,3	-
HPO Oyj	-	VM	-	-
Jokioisten vedenhankinta Oy	veden puhdistus ja jakelu	MMM	-	-
Kemira GrowHow Oyj	lannoiteteollisuus	KTM	30,1	30,0
Kymen ympäristölaboratorio Oy	laboratoriotutkimukset	YM	33,3	-
Licentia Oy	tieteen tulosten lisensointi	KTM	37,5	-
Metso Oyj	metalliteollisuus	KTM	11,5	0
Nordunet AS	-	OPM	17,9	-
OM Hex Ab	arvopaperipörssi	VM	-	-
Oulun Puhelin Oyj	tietoliikenne	VM	-	0
Outokumpu Oyj	metallit ja teknologia	KTM	38,3	10,0
PHP Holding Oy	tietoliikenne	VM	-	-
Rautaruukki	metalliteollisuus	KTM	40,1	20,0
Sampo Oyj	pankki- ja vakuutustoiminta	VM	21,1	0
Santapark Oy	matkailu	KTM	32,1	-
Satakunnan Puhelin Oy	tietoliikenne	VM	-	-
Savolab Oy	laboratoriotutkimukset	YM	26,0	-
Silta Oy	henkilöstöhallinto	VM	10,2	0
Sponda Oyj	kiinteistösijoitus	VM	34,5	0
Stora Enso Oyj	metsäteollisuus	KTM	11,6	0
Suomen Ilmailuopisto Oy	erikoisoppilaitos	OPM	49,5	-
Suomenlinnan Liikenne Oy	lauttaliikenne	OPM	50,0	-
Suomen Siemenperunakeskus Oy	perunalajikkeiden tuotanto	MMM	22,0	-
Tamlink Oy	tekninen testaus	OPM	18,8	-
TeliaSonera AB	telepalvelut	LVM	13,7	0
Vuotekno Oy	toimitilapalvelut	KTM	15,4	-
Yomi Oyj	tietoliikenne	VM	-	-

Lähteet

- Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2004, osa III liite 7, 23.6.2005.
- Valtion yhtiöomistus 2004. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.
- Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 2003, 4.6.2004.

Katso myös

Valtion liikelaitos Luokka:Valtionhallinto Luokka:Sijoittaminen

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on suomalainen yhtiömuoto. Osakeyhtiöitä säädellään osakeyhtiölaissa, jonka muuttaminen ja tulkitseminen kuuluu oikeudenalojen systematiikassa kauppaoikeuden alle. Osakeyhtiön osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiönsä veloista. Käytännössä varsinkin pienten osakeyhtiöiden omistajaosakkaat joutuvat takaamaan yhtiönsä lainoja, eikä yhtiön perustamisvaiheessa yhtiömuodon valitsemista ole syytä perustaa vastuukysymyksille. Osakeyhtiön hallintoelimiä voivat olla hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Osakeyhtiön perustaminen edellyttää sen merkitsemistä kaupparekisteriin, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Normaalisti yhtiö pyrkii tuottamaan voittoa, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös, että yhtiö ei tavoittele voittoa. Osakeyhtiöt on jaettu julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin.

Yksityinen osakeyhtiö (oy)

Osakeyhtiön perustaminen vaatii osakepääomaa, jota yksityisen osakeyhtiön kohdalla pitää olla vähintään 8 000 euroa. Yksityinen osakeyhtiö on huomattavasti yleisempi kuin julkinen osakeyhtiö. Se ei voi listautua pörssiin muuttumatta ensin julkiseksi osakeyhtiöksi, eikä sitä koske samat tiedonanto- ja muut velvollisuudet kuin julkista osakeyhtiötä. Lyhenne oy on englanniksi ltd ja ruotsiksi ab.

Julkinen osakeyhtiö (oyj)

Julkinen osakeyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osakkeilla saa käydä julkisesti kauppaa yleisölle. Julkisen osakeyhtiön tulee julkaista osavuosi- ja vuosikatsaukset. Sen osakepääoman tulee olla vähintään 80 000 euroa. Sillä pitää olla toimitusjohtaja ja ainakin 3 hallituksen jäsentä. Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt ovat julkisia osakeyhtiöitä. Julkisen osakeyhtiön lyhenne on englanniksi Plc (Public Limited Company). On myös julkisia osakeyhtiöitä, jotka eivät ole pörssissä kaupankäynnin kohteena.

Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiö on voittoa tuottamaton asuntojen omistamiseen erikoistunut yhtiömuoto. Kukin osakkeen omistaja saa hallintaansa yhtiöjärjestyksessä määrätyt huoneistot. Hallintaoikeuden ulkopuolelle jäävästä yhtiön omaisuudesta(esim. piha ja rappukäytävät) osakkaat vastaavat yhdessä. Osakkailta kerätään yhtiövastiketta kulujen katteeksi.

Linkit

- [http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/lainsaadanto/oyl.html Osakeyhtiölaki]
- [http://www.prh.fi Patentti- ja rekisterihallitus] Luokka:Yhtiömuodot

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) päätehtävänä on parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää työllisyyttä Suomessa. KTM tukee tutkimusta ja tuotekehitystä sekä pyrkii edistämään tehokasta kilpailua markkinoilla.

Aiheesta muualla

- [http://www.ktm.fi/ Kauppa- ja teollisuusministeriö] Luokka:Ministeriöt

Finnair

Lentoyhtiö Finnair Oyj on julkinen osakeyhtiö, joka on kuitenkin Suomen valtion hallinnassa. Yhtiö on listattu Helsingin pörssiin. Finnair harjoittaa reitti- ja lomalentoliikennettä kotimaassa ja ulkomailla. Yhtiö perustettiin 1. marraskuuta 1923 nimellä Aero O/Y ja se on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä. Finnair-konsernin toimialat ovat reitti- ja lomalentotoiminta, tekniset ja maapalvelut sekä catering-toiminta, matkatoimistoala sekä matkailualan tieto- ja varauspalvelu. Finnair-konsernin henkilöstön määrä on noin 9 000. Finnairin tytäryhtiöitä ovat mm. ruotsalainen halpalentoyhtiö Nordic Airlink, Aurinkomatkat ja Viroon rekisteröity Aero Airlines. Aeron nimellä liikennöidään Helsingin ja Tallinnan välistä lentoliikennettä, sekä lyhyitä Etelä-Suomen reittejä.

Tunnukset

- IATA: AY
- ICAO: FIN

Omistus

Finnair Oyj:n osakkeista omistaa Suomen valtio 58,4 %. Muut osakkeet jakautuvat vakuutusyhtiöiden, muiden yritysten sekä yksityisten kesken. Ulkomaalaisomistuksessa Finnairin osakkeista on noin 16 %. Valtion enemmistöomistuksesta huolimatta Finnair ei saa tukea Suomen valtiolta, vaikkakin valtio pyrkii tukemaan sitä normaalilla omistajapolitiikalla. Valtio pyrkii suosimaan kaikin mahdollisin keinoin Finnairia muiden lentoyhtiöiden kustannuksella, josta valtio tuomittiin. Finnairin osake on listattu Helsingin pörssissä. Pörssierän koko on 200 osaketta. Finnair on suurimmalta osin valtion omistuksessa, koska Suomen kaltaiselle laajalle ja harvaanasutulle maalle toimivat lentoyhteydet ovat varsinkin talouselämän kannalta erittäin tärkeitä, ja on ne turvattava viime kädessä vakavaraisen omistajapolitiikan avulla. Valtio myös hyötyy omistuksestaan Finnairissa, sillä se saa yhtiön voittoja osinkoina muiden sijoittajien tapaan.

Tilastoja ja tietoja

Vuonna 2003 Finnair kuljetti yhteensä 6,8 miljoonaa matkustajaa. Tärkeimmät kotimaan reitit ovat Helsingistä Ouluun, Kuopioon, Rovaniemelle, Vaasaan ja Jyväskylään. Finnairin laivastossa on noin 65 lentokonetta. Kaukoliikenteessä käytetään Boeing MD-11 -koneita. Euroopan- ja kotimaanliikenteessä käytetään Airbus A319-, A320-, ja A321- sekä MD-82/-83- ja Embraer 170-koneita. Boeing 757 -konetta käytetään lähinnä tilaus-/lomalentojen operoimiseen. Finnairin hallintoelimet ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Finnair Oyj:n toimitusjohtajana ja konsernin pääjohtajana on toiminut vuodesta 1999 alkaen vuorineuvos Keijo Suila.

Historia

Aero O/Y:n perustamiskirja allekirjoitettiin Helsingissä 12. syyskuuta 1923 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 11. joulukuuta 1923. Ensimmäinen lento lennettiin 20. maaliskuuta 1924 Helsingistä Tallinnaan Junkers_F_13 -lentokoneella. 14. kesäkuuta 1940 kaksi neuvostoliittolaista Tupolev SB-2 -pommikonetta ampui alas Aeron Junkers Ju52-3/mge -lentokoneen (OH-ALL Kaleva) Suomenlahden yllä Tallinnan lähellä. Vuonna 1953 otettiin käyttöön Finnair yhtiön markkinointinimenä. Yhtiön viralliseksi nimeksi Finnair Oy tuli vuonna 1968. Vuonna 1961 Finnair siirtyi suihkukonekauteen, kun se otti käyttöön ensimmäisen Caravelle -koneensa. Vuonna 1969 Finnair otti käyttöönsä ensimmäisen yhdysvaltalaisen suihkukoneensa, Douglas DC-8:n. Vuosina 1961 ja 1963 sattuivat (Kalevan alasampumisen ohella) yhtiön tähän mennessä ainoat kuolonuhreja vaatineet onnettomuudet:
- 3. tammikuuta 1961 DC-3 (OH-LCC) syöksyi maahan Koivulahdessa. Koneen molemmat lentäjät olivat tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisina.
- 8. marraskuuta 1963 toinen DC-3 (OH-LCA) syöksyi maahan Maarianhaminassa. Onnettomuuden syntyyn vaikuttivat muun muassa huono näkyvyys ja viallinen korkeusmittari. Vuonna 1975 Finnair otti käyttöön ensimmäisen laajarunkoisen lentokoneensa McDonnell Douglas DC-10-30:n. 30. syyskuuta Vuonna 1978 liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Helsingistä Ouluun. Oulussa kaappaaja pakotti koneen palamaan takaisin Helsinkiin, jossa hän vapautti suurimman osan panttivangeista. Seuraavaksi kone lensi jälleen Ouluun, jossa vaaditut lunnasrahat toimitettiin kaappaajalle. Sitten kone lensi takaisin Helsinkiin, jossa loput matkustajat vapautetaan. Lamminparras pakotti koneen lentämään Amsterdamiin, jossa tankattiin. Sieltä kone palasi Helsinkiin ja edelleen Ouluun. Siellä kaappaja poistui lentokoneesta ja lupasi antautua 2. lokakuuta viranomaisille. Epäillessään miehen antautumislupausta poliisi päätti suorittaa äkkirynnäkön miehen asuntoon 1. lokakuuta, ja hän antautui välittömästi. Kaappausdraamassa ei loukkaannut kukaan. Vuonna 1983 Finnair aloitti välilaskuttomat Helsinki-Tokio -lennot DC-10-30ER -koneella. Samalla siitä tuli maailman ensimmäinen lentoyhtiö, joka lensi ilman välilaskua Länsi-Euroopasta Japaniin. Vuonna 1988 Finnair aloitti lennot Helsinki-Peking -reitillä, jolloin Finnairista tuli ensimmäinen länsieurooppalainen lentoyhtiö, joka lensi suoraan Euroopasta Kiinaan. Tytäryhtiöt Karair ja Finnaviation fuusioitiin Finnair-emoyhtiöön syksyllä 1996. 25. syyskuuta 1997 yhtiön viralliseksi nimeksi tuli Finnair Oyj. Vuonna 1999 Finnair liittyi oneworld-allianssiin. Rintamalinjat oli nyt vedetty, kun Finnairin pahin vihollinen, Scandinavian Airlines System (SAS), oli ollut kilpailevan Star Alliance -allianssin perustajajäseniä vuonna 1997. Vuonna 2001 Finnair kierrätti alkuperäisen nimensä perustamalla Viroon Aero Airlines -nimisen lentoyhtiön. 7. joulukuuta 2005 Finnair ilmoitti tilanneensa 12 uutta Airbus-laajarunkokonetta, mikä on yhtiön historian mittavin laivastouudistus. Koneista yhdeksän kappaletta tulee olemaan A350- ja kolme A340-sarjaa.

Laivasto

A340 A340

Nykyinen lentokonelaivasto (marraskuu 2005)
Lentokone	Määrä	Tyyppi
Airbus A319	11	Euroopan liikenne/kotimaan pääreitit
Airbus A320	12	Euroopan liikenne/kotimaan pääreitit
Airbus A321	6	Euroopan liikenne/kotimaan pääreitit
Boeing 757	7	Charterliikenne
Embraer 170 (tulossa 2005-2007)	3 ( -	Euroopan ja kotimaan liikenne
Boeing MD-11	7	Mannertenvälinen liikenne
McDonnell Douglas MD-82/83 (poistumassa 2006)	9	Euroopan ja kotimaan liikenne

(
- Tilattu yhteensä 12. Lisäksi optio kahdeksaan koneeseen.

Reittikohteet Suomessa

- Helsinki
- Ivalo
- Joensuu
- Jyväskylä
- Kajaani
- Kemi
- Kittilä
- Kokkola
- Kuopio
- Kuusamo
- Maarianhamina
- Oulu
- Rovaniemi
- Tampere
- Turku
- Vaasa Katso myös: Liikenne

Linkit

- [http://www.finnair.fi/ Viralliset sivut]
- [http://www.finnairgroup.com/ Finnair Oyj] Luokka:Lentoyhtiöt Luokka:Suomalaiset pörssiyhtiöt ja:フィンランド航空

Kemijoki

Kemijoki on 550 km pituudellaan Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa. Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki, joka yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä ja Kitinen, joka yhtyy Kemijokeen Pelkosenniemellä, Vuotos ja Tenniöjoki. Kitisen (230 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja vesivoimala. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa. Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle, on rakennettu 15 voimalaitosta. Voimalaitokset omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitokset vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.

Katso myös

- Luettelo Suomen joista

Linkit

- Kemijoki Oy: [http://www.kemijoki.fi/] Luokka:Suomen joet

Patria

Patria on kansainvälisesti toimiva ilmailu- ja puolustusteollisuuskonserni, jolla on merkittävä asema Itämeren alueella. Päätuotealueet ovat panssaroidut pyöräajoneuvot, kranaatinheitinjärjestelmät, helikopterit ja lentokoneet sekä elinkaaren tukipalvelut. Patria toimittaa omaan erityisosaamiseensa ja kumppanuuksiin perustuvia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja maailmanlaajuisille markkinoille.

Patria on neljän toimialan konserni

- Patria Vehicles - kehittää, valmistaa ja markkinoi asiakaslähtöisesti räätälöityjä sotilas- ja erikoisajoneuvoja, integroituja järjestelmiä ja niihin liittyviä palveluita. Sillä on täysin omistetut tytäryhtiöt Puolassa ja Tsekissä.
- Patria Vehicles Oy, Hämeenlinna, Finland
- Patria Polska Sp. z o.o., Warzaw, Poland
- Patria Praha, s.r.o., Praha, The Czech Republic
- Patria Weapon Systems - kehittää ja toimittaa korkealaatuisia kranaatinheittimiä (esim. AMOS), kenttätykkejä ja ampumatarvikkeita sekä modernisoi kenttätykkejä, ilmatorjuntatykkejä ja panssariajoneuvoja. Se omistaa osan Patria Hägglundsista Ruotsissa (50%), pohjoismaisesta NAMMOsta (27,5%) ja eurooppalaisesta EURENCOsta (19,9%).
- Patria Weapon Systems Oy, Vammala, Finland
- Patria Weapon Systems OY, Vihtavuori, Finland
- Patria Aviation - helikoptereiden ja lentokoneiden elinkaaren tuki
- Patria Aviation Oy, Halli, Finland
- Patria Aviation Oy, Linnavuori, Finland
- Patria Pilot Training Oy, Helsinki, Finland
- Patria Helicopters AB, Stockholm-Arlanda, Finland
- Patria Advanced Solutions - elektroniikka- ja avaruustekniikka. Myös Aerostructures eli lentokoneiden ja avaruusalusten rakenteita suunnitteleva ja valmistava yksikkö kuuluun tähän toimialaan.
- Patria Advanced Solutions Oy, Tampere, Finland
- Patria Aerostructures Oy, Halli, Finland
- Patria Vammas Oy, Vammala, Finland
- Patria Vammas AB, Uddevalla, Sweden
- Windhoff Vammas Airport Equipment GmbH, Neuenkirchen, Germany

Yrityksen tietoja

Patrian omistavat Suomen valtio (73,2 prosenttia) ja monikansallinen eurooppalainen EADS N.V, European Aeronautic Defence and Space Company (26,8 prosenttia). Yhtiön toimitusjohtaja on diplomi-insinööri Jorma Wiitakorpi (s.1957). Patria perustettiin vuonna 1997, mutta sen juuret ulottuvat yli 80 vuoden taakse. Patria konsernin liikevaihto oli 346,4 miljoonaa euroa vuonna 2004 ja sen palveluksessa oli keskimäärin 1 988 henkilöä.

Lisätietoa

[http://www.patria.fi/ Yrityksen Internet-sivut] Luokka:Yhtiöt Luokka:Aseteollisuus

Suomen Posti

Suomen Posti on Suomessa postitoimintaa hoitava valtion omistama yritys. Suomen Posti on perustettu 1638. Vuodesta 1994 lähtien Suomen Posti on ollut osakeyhtiö ja 2001 lähtien julkinen osakeyhtiö. Suomen Postilla on palveluvelvoite, joka sisältää mm. joka työpäivä kaikissa kunnissa toimivat kirje- ja pakettipalvelut. Viime vuosina yritys on keskittynyt perinteisen postitoiminnan lisäksi yrityslogistiikkaan ja sähköiseen viestinvälitykseen.

Lukuja

- Liikevaihto 1235,2 miljoonaa euroa (2004)
- Liikevoitto 95,2 miljoonaa euroa (2004)
- Henkilöstö 23297, joista 728 ulkomailla (2004)

Linkki

- [http://www.posti.fi/ Suomen Postin kotisivut] Luokka:Yhtiöt Luokka:Postiliikenne

Veikkaus

Veikkaus Oy on aloittanut toimintansa 1940 Oy Tippaustoimisto AB nimellä. Ensimmäisenä pelinä 1940 syyskuussa alkoi vakioveikkaus. Perustajaosapuolia olivat Suomen palloliitto ja Työväen urheiluliitto. Veikkaus on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tuotonjaosta päättää opetusministeriö ja toimintaa valvoo sisäasiainministeriö. Suuri mullistus veikkauksen toiminnassa tapahtui 1971, kun lotto alkoi. Vuonna 1978 mukaan tuli jokeri sekä lotto- että vakiokupongille. 1980-luvulla myyntiin tulivat Ässä- ja Casino-arvat. Vuonna 1993 alkoi pitkäveto. 1990-luvulla Veikkauksen pelitarjonta kasvoi voimakkaasti. Vuosikymmenen alussa tarjolla oli kuusi peliä ja vuosikymmenen lopulla jo 17. Pelaaminen laajeni veikkausasiamiehiltä myös internetin ja puhelimen välityksellä tapahtuvaksi toiminnaksi. 2002 alkoi Keno. Alkuun veikkausvarat jaettiin urheilun ja liikuntakasvatuksen kesken. 1953 veikkausvaroja jakamaan tulivat lisäksi tiede, taide ja nuorisotyö. Opetusministeriö jakaa Veikkauksen tuotosta varoja suomaiselle kulttuurille eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti. Lain mukaan veikkausvoittovaroista taide saa 38,5 %, liikunta 25 %, tiede 17,5 % ja nuorisotyö 9 %. Tämän lisäksi ministeriön vapaaseen harkintaan jätetään 10 %, jonka käyttö määritellään joka vuosi erikseen. Suomessa rahapelitoimintaa ohjaa Arpajaislaki. Veikkauksella on yksinoikeus järjestää suomessa urheiluvedonlyöntitoimintaa lukuun ottamatta totopelejä jotka järjestää Suomen Hippos ry.

Katso myös

- urheiluvedonlyönti Luokka:Yhtiöt Luokka:Rahapelit

Yleisradio

:Tämä artikkeli kertoo Suomen Yleisradiosta, yleisradiosta katso yleisradiotoiminta Yleisradio Oy eli YLE on suomalainen, eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen televisio- ja radiopalveluiden tarjoaja. 99,98 % YLEstä on valtion omistuksessa. YLEn rahoituksesta koostuu 90 % tv-maksutuotoista, loppuosa koostuu kaupallisten yhtiöiden maksamasta julkisen palvelun maksusta ja myyntivoitoista. O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio -nimisen yhtiön perustava kokous pidettiin Helsingissä 29. toukokuuta 1926 ja yhtiö lähetti ensimmäisen ohjelmansa samana vuonna 9. syyskuuta. Yleisradiotoimintaa jatkamaan perustettiin vuonna 1934 uusi valtiojohtoinen Oy. Suomen Yleisradio Ab. (vuodesta 1944 Oy. Yleisradio Ab. ja 1994 voimaan astuneen lain mukaan Yleisradio Oy, ruotsiksi Rundradion Ab). Aluksi yhtiöllä oli pelkästään radiotoimintaa, mutta nykyään luonnollisesti myös televisiolähetyksiä. Yleisradio Oy tarjoaa sekä alueellisia että valtakunnallisia julkisen palvelun televisio- ja radiokanavia sekä digitaalisena että analogisena maanpäällisessä verkossa (verkon omistaa YLEn entinen tytäryhtiö Digita Oy, joka on maaliskuussa 2005 siirtynyt kokonaan ranskalaisen TDF:n omistukseen) ja paikallisissa kaapeliverkoissa, jotka on lailla velvoitettu välittämään ns. must-carry-kanavia, joihin kaikki YLEn televisiokanavatkin kuuluvat. Vuoden 2005 alussa alkoi myös YLEn tv-kanavien satelliittijakelu yhteistyössä Canal+:n kanssa. Yleisradio Oy:n suurimmat toimipisteet sijaitsevat Helsingin Pasilassa ja Tampereen Tohlopissa. Pienempiä tuotantoyksiköitä löytyy ympäri maata. YLEllä on viisi televisiokanavaa, 13 radiokanavaa, 25 maakunta- ja alueradiota, teksti-tv ja www.yle.fi-sivusto. YLE tarjoaa elämyksiä, uutisia, viihdettä, opetusta ja tietoa sekä palveluja erityis- ja eri kieliryhmille.

Muita valtiollisia medioita

Lähes kaikilla valtioilla on omaa yleisradiotoimintaa. Britannialla on British Broadcasting Corporation (BBC), Kiinalla Xinhua, Italiassa Radiotelevisione Italiana (RAI) ja Venäjällä ITV. Varsinkin valtioissa, joissa ihmisoikeudet eivät ole kunnossa, valtion suoraan hallinnoimia tai poliittisten edustajien omistamia medioita kritisoidaan yksipuolisesta tiedonvälityksestä. Demokraattisissa valtioissa julkisen palvelun radio ja televisio taas hoitaa sivistystehtävää, jota voittoa tavoittelevat yhtiöt eivät ottaisi merkittävässä määrin hoitaakseen. Esimerkkejä tästä ovat koulu- ja opetuspalvelu, orkestereiden ja kuorojen ylläpito, kuunnelmatuotanto ja kansainväliset hankkeet kuten urheilukilpailujen ja vaikkapa Euroviisujen välittäminen. Ks. erillinen artikkeli valtion mediamonopolit

YLEn kanavat

- Televisiokanavat:
- YLE TV1
- YLE TV2
- YLE Teema
- YLE24
- YLE FST
- TV Finland
- Radiokanavat:
- YLE Radio 1
- YleX
- YLE Radio Suomi
- Etelä-Karjalan Radio
- Etelä-Savon Radio
- Radio Häme
- Radio Itä-Uusimaa
- Kainuun Radio
- Radio Keski-Pohjanmaa
- Radio Keski-Suomi
- Kymenlaakson Radio
- Lapin Radio
- Radio Perämeri
- Ylen Läntinen
- Tampereen Radio
- Pohjanmaan Radio
- Pohjois-Karjalan Radio
- Oulu Radio
- Radio Savo
- Lahden Radio
- Ylen aikainen
- Satakunnan Radio
- Turun Radio
- Saamen Radio (Samí Radio)
- YleQ
- YLE Radio Peili
- YLE Radio Finland
- YLE Radio Vega
- YLE Radio Extrem
- Ylen Klassinen
- YLE Foorumi
- Radio Aurora
- YLE Kantti
- YLE Masto

Katso myös

- Aarre Elo
- Eino S. Repo
- Erkki Toivanen

Radiolähetykset Internetissä

- [http://www.yle.fi/peili/peili.ram Radio Peili, Real Audio, 22 kBit/s]
- [http://www.yle.fi/peili/peili.asx Radio Peili, Media Player, 32 kBit/s]
- [http://ra.yle.fi/ramgen/live/multifoorumi.rm Multifoorumi, Real Audio, 21 kBit/s]
- [http://www.yle.fi/multifoorumi/multifoorumi.asx Multifoorumi, Media Player, 48 kBit/s]
- [http://194.252.88.2/ramgen/live/multifoorumi/arkki.rm YLE Arkki, Real Audio, 22 kBit/s]
- [http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki.asx YLE Arkki, Media Player, 32 kBit/s] Luokka:Viestintäyhtiöt Luokka:Televisioyhtiöt Luokka:Yleisradio Oy

Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö on Valtioneuvoston alainen ministeriö. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta. Ministeriön alaisia virastoja ja muita organisaatioita:
- Ajoneuvohallintokeskus
- Tiehallinto
- Tieliikelaitos
- Merenkulkulaitos
- Varustamoliikelaitos
- Luotsausliikelaitos
- Ratahallintokeskus
- Ilmailulaitos
- Viestintävirasto
- Ilmatieteen laitos
- Merentutkimuslaitos

Katso myös

- Kansallinen laajakaistatyöryhmä

Aiheesta muualla

- [http://www.lvm.fi/ Liikenne- ja viestintäministeriön kotisivut] Luokka:Ministeriöt

Opetusministeriö

Opetusministeriön toimiala kattaa sivistys-, kulttuuri- ja kirkollisasiat. # Opetusministeri Antti Kalliomäki # Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Aiheesta muualla

- [http://www.minedu.fi Opetusministeriön verkkosivut] Luokka:Ministeriöt

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Se määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista.

Stakes

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa, hankkii ja välittää alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista, ylläpitää alan virallisia ja muita tilastoja, tiedostoja ja rekistereitä, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä edistää ja toteuttaa alan koulutusta. Stakesin Ulkomaanavun yksikkö (Hedec) tuottaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Työttömyysturvalautakunta

Työttömyysturvalautakunta on erityistuomioistuimeen rinnastettava sosiaalivakuutuksen lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin. Se toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, koulutuspäivärahaa, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, aikuiskoulutustukea, ammattitutkintostipendiä, vuorottelukorvausta, palkkaturvaa ja kotoutumistukea koskevissa asioissa.

Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä asumistukea, eläkkeensaajien asumistukea ja maahanmuuttajan erityistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausvakuutusasioissa, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, sotilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa.

Katso myös

- Työterveyslaitos Luokka:Ministeriöt

Parc de Versailles

Catégorie:Versailles catégorie:Parc et jardin public Jardins baroques (ou jardins à la française) créés par André Le Nôtre pour le roi Louis XIV, le parc de Versailles mélange bassins, bosquets, canaux, et statues au pied du château. L'ensemble est à la gloire du roi Soleil. château

Histoire

Au le roi Louis XIV souhaite s'intaller à l'écart de Paris : il cherche pour cela un vaste espace pour construire un château à la mesure de son pouvoir : il choisit Versailles et le jardinier André Le Nôtre pour aménager un jardin à son goût. Ce dernier impose un style qui se diffuse en Europe : le jardin à la française. Le terrain étant marécageux, les travaux d'assèchement et de plantation d'arbres durent plusieurs années. Dans les jardins de Versailles, la nature est apprivoisée : les parterres de fleurs sont géométriques, les allées rectilignes et les bassins symétriques. Les progrès des sciences et des mathématiques (René Descartes) se reflètent dans le parc de Versailles. Le Nôtre conçoit les bassins et les terrasses selon les règles de l'illusion d'optique : le Grand Canal semble proche lorsque le visiteur se trouve au pied du château. À l'époque de Louis XIV, plusieurs centaines d'ouvriers et de jardiniers devaient entretenir le parc. La tempête de 1999 a abattu un grand nombre d'arbres centenaires. Grâce aux archives, on tente aujourd'hui de restaurer les jardins tels qu'ils étaient au . tempête de 1999

Lieux remarquables du parc

Les bosquets

- L'intérieur des bosquets forme un véritable dédale d'allées. Les grandes haies cachent des bassins, des jardins, des théâtres de verdure ...
- Liste des bosquets
- Bosquet des Bains d'Apollon
- Bosquet des Dômes
- Bosquet de l'Encelade
- Bosquet de la Reine
- Bosquet de la Salle de Bal, ou Bosquet des Rocailles
- Jardin du Roy
- Bosquet des Trois Fontaines (restauré en 2004)
- Bosquet de l'Arc de Triomphe
- Bosquet du Dauphin
- Bosquet de la Girandole
- Bosquet de la Colonnade
- Salle des Marronniers
- Bosquet du Rond Vert (ancien Théatre d'Eau)
- Bosquet de l'Étoile

Les bassins et les fontaines

Apollon
- A l'époque du Roi Soleil, les jardins en comptaient près de 2000 ; aujourd'hui, seules 1700 sont en activité, notamment les jours des Grandes Eaux Musicales.
- L'alimentation en eau des bassins constituait un grand défi au . 30 kilomètres de canalisations en plomb ou en fonte couraient sous le parc. Un réservoir se trouvait sur les toits plats du château. L'eau coulait grâce à la gravité vers les jardins situés en contrebas. D'autres réservoirs se trouvaient sous les terrasses. Tout un système d'aménagements hydrauliques, appelé la rivière du Roi Soleil fut créé pour apporter l'eau nécessaire à partir des étangs voisins. Le barrage sur la Bièvre était une autre source d'approvisionnement. Louis XIV ordonna même de détourner l'Eure, mais son projet avorta à cause de la guerre. La machine de Marly, constituée de 14 roues à aubes, permit d'acheminer l'eau de la Seine vers les bassins versaillais.
- Liste des principaux bassins de Versailles machine de Marly
- Bassin de Cérès
- Bassin du Dragon
- Bassin de Flore
- Bassin de Latone
- Bassin de Neptune
- Bassin des Nymphes de Diane
- Bassin de l'Obélisque
- Bassin du Miroir d'eau
- Bassin de Saturne (ou de l'Hiver)

L'orangerie

Saturne Voir l'article détaillé Orangerie

Le Grand Canal

Pièce d'eau en croix de 23 hectares et de 5,5 km de périphérie.

Les statues du jardins

Orangerie Orangerie Les statues et sculptures du parc contribuent à la propagande monarchique : les thèmes antiques sont repris (Apollon, Latone, Titans) afin de magnifier Louis XIV et ses œuvres. Le Soleil et sa course donnent lieu à des représentations sculptées dans les bassins et dans les allées.

Quelques chiffres

- Début des travaux : 1669
- Superficie : 815 hectares
- Nombre de plantes sous Louis XIV : 150 000

Voir aussi

- Château de Versailles
- Jardin baroque
- André Le Nôtre

jelenia g�ra og�oszenia spielautomaten poker metal Sepsa

:: RELATED NEWS ::

Ultimate Love Songs
Ultimate Love Songs is a 14-volume soft rock CD-set, featuring 240 songs from the 1960s through the 1990s. It was released in 2005 by Time-Life Records, but is not sold in stores.

Disc 1 (The Power of Love)

# "The Power of Love" — . Further comments should be made on the appropriate discussion page (such as the article's talk page or on a Votes for Undeletion nomination). No further edits should be made to this page.