Valtiopäivät

:Ruotsin eduskuntaa käsittelee artikkeli Ruotsin valtiopäivät Valtiopäivät on eduskunnan vuotuinen työjakso. Tasavallan presidentti avaa valtiopäivät juhlallisesti eduskunnassa. Valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa kansanedustajista valitaan eduskunnan puhemies sekä ensimmäinen ja toinen varapuhemies. Ennen vuotta 1906 kokoontuivat säätyvaltiopäiville keisarin kutsusta 3–5 vuoden välein. Aatelittomien säätyjen kokoontumispaikaksi rakennettin Säätytalo 1890. Vuosina 1899 ja 1905 kutsuttiin koolle ylimääräiset valtiopäivät. 1. kesäkuuta 1906 säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Eduskunta kokoontui ensimmäiseen täysistuntoon 23. toukokuuta 1907. Luokka:Politiikka

Ruotsin valtiopäivät

Ruotsin valtiopäivät eli Ruotsin eduskunta kokoontuu vaaleilla valittuna 349-jäsenisenä ryhmänä puhemiehen johtamana. Ruotsiin tuli vuonna 1909 pitkän julkisen keskustelun jälkeen osittainen äänioikeus toiseen kamariin, ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus lopulta 1921. Puolueet, jotka Ruotsin valtiopäivillä ovat edustettuna (valittuna edellisissä eduskuntavaaleissa) ovat Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (39,8%), moderata samlingspartiet (15,2%), Ruotsin liberaali kansanpuolue (13,3%), Ruotsin kristillisdemokraatit (9,1%), Ruotsin vasemmistopuolue (8,3%), Ruotsin keskustapuolue (6,1%) ja Ruotsin vihreä ympäristöpuolue (4,6%). Luokka:Ruotsi

Eduskunta

Suomen eduskunta on Suomen perustuslain määräämä kansaa edustava elin, joka koostuu 200 kansanedustajasta. Istuntosalissa on kuitenkin vain 199 paikkaa, koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Kansalaiset valitsevat vaaleilla kansanedustajat neljän vuoden välein. Eduskunnan eli parlamentin vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville säätämään lakeja, joita noudattaen yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet arvioivat yksittäistapauksissa, onko lakeja noudatettu. Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen, joka puolestaan valmistelee ja esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset ja valtion vuosittaisen tulo- ja menoarvion eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa. Eduskunnassa kansan valitsemat edustajat joko hyväksyvät sellaisenaan tai muuttavat osittain tai hylkäävät kokonaan hallituksen tekemät lakiesitykset ja valtion varojen käyttöä koskevan budjetin. Kansanedustajat voivat tehdä myös omia lakiesityksiä, mutta ne menevät hyvin harvoin läpi. Usein edustajien omien lakiesitysten motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen eduskunnan asialistalle ja julkiseen keskusteluun. Jos lakiesityksen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, sen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi. Lakiesitysten lisäksi edustajat voivat tehdä myös muita ns. valtiopäivätoimia. Niitä ovat kirjalliset kysymykset, suulliset kysymykset, toimenpidealoitteet, talousarvioaloitteet, keskustelualoitteet ja välikysymykset.

Täysistunto ja valiokunnat

Näkyvin osa eduskunnan toimitaa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitykset sekä käy tarvittaessa ajankohtaiskeskustelua. Torstaisin täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka kuluessa edustajat voivat tehdä hallituksen jäsenille kysymyksiä heidän johtamiensa ministeriöiden toimialaan kuuluvista asioista. Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen. Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitysten työstäminen käytännössä tapahtuu. Valiokunta voi asiantuntijoita kuultuaan ja esityksen sisällöstä keskusteltuaan suosittaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan, sen hylkäämistä tai ehdottaa esitykseen muutoksia tai kirjoittaa koko esityksen alusta alkaen uusiksi. Eduskunnan valiokunnat ovat suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Ennen valiokuntakäsittelyä hallituksen ja kansanedustajien lakiesityksistä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitykset palaavat täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn valiokunnan kirjoittaman mietinnön kera. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja lakiesitykseen voidaan esittää muutoksia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lain sisällöstä eli käytännössä äänestetään valiokunnan mietinnön ja sen kanssa ristiriidassa olevien esitysten välillä. Jos jokin muutosesitys menee läpi, se kierrätetään vielä eduskunnan suuren valiokunnan kautta, josta esitys palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä ei keskustella, vaan ensimmäisen käsittelyn tuloksena oleva laki voidaan vain joko hyväksyä tai hylätä.

Hallituksen luottamus ja eduskunnan hajottaminen

Lainsäädännöstä ja valtion tulo- ja menoarviosta päättämisen lisäksi eduskunta voi todeta hallituksen tai yksittäisen ministerin menettäneen eduskunnan luottamuksen, jolloin hallitus tai kyseinen ministeri joutuu eroamaan. Tämä vaatii vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittaman välikysymyksen, jonka pohjalta käytävän keskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta. Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Vuosina 1919-1991 presidentin hajotusoikeus oli rajoittmaton, ja Suomessa on eduskunta hajotettu presidentin toimesta seitsemän kertaa, vuosina 1924 (Ståhlberg), 1929 (Relander), 1930 (Relander), 1953 (Paasikivi), 1962 (Kekkonen), 1971 (Kekkonen) sekä 1975 (Kekkonen).

Vasemmistosta oikeistoon

Eduskunta jakautuu vanhastaan vasemmistoon, eli sosialisteihin ja oikeistoon, eli porvareihin. Jako vasemmistoon ja oikeistoon palautuu Ranskan suureen vallankumoukseen, jolloin radikaaliryhmät asettuivat istumaan puheenjohtajan paikalta katsoen salin vasemmalle puolelle. Suomessa tästä käytännöstä tekee poikkeuksen Ruotsalainen kansanpuolue, joka istuu salin oikeassa reunassa, koska sinne on tarvittaessa helpompi järjestää tulkkauspalvelut. Viime aikoina vasemmisto-oikeisto-jako on menettänyt merkitystään Suomessa, kun suurimpia puolueita on yhä vaikeampi erottaa toisistaan. Vaihtoehtoiseksi jakolinjaksi on esitetty konservatismia ja arvoliberalismia, mutta tämä jakolinja kulkee paitsi puolueiden välillä myös niiden sisällä.

Eduskunnan paikat puolueittain

arvoliberalismi

Autonomian aika (1907-1917)

puolueet	1907	1908	1909	1910	1911	1913	1916	1917
Ruotsalainen kansanpuolue	24	25	25	26	26	25	21	21
Suomalainen puolue	59	54	48	42	43	38	33	32
Nuorsuomalainen puolue	26	27	29	28	28	29	23	24
Kansanpuolue (maalaisten)	-	-	-	-	-	-	-	5
Maalaisliitto	9	9	13	17	16	18	19	26
Kristillinen työväenliitto	2	2	1	1	1	-	1	-
Suomen sosialidemokraattinen puolue	80	83	84	86	86	90	103	92

Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet (1919-1939)

puolueet	1919	1922	1924	1927	1929	1930	1933	1936	1939
Isänmaallinen kansanliike	-	-	-	-	-	-	14	14	8
Kansallinen Kokoomus	28	35	38	34	28	42	18	20	25
Ruotsalainen kansanpuolue	22	25	23	24	23	20	21	21	18
Kansallinen edistyspuolue	26	15	17	10	7	11	11	7	6
Maalaisliitto	42	45	44	52	60	59	53	53	56
Suomen pienviljelijäin puolue	-	-	-	-	-	1	3	1	-
Kristillinen työväenliitto	2	-	-	-	-	-	-	-	-
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	80	53	60	60	59	66	78	83	85
Sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden puolue	-	27	18	20	23	-	-	-	-
Kansanpuolue (pula-ajan)	-	-	-	-	-	-	2	-	-
muut	-	-	-	-	-	1	-	1	2

Sodanjälkeiset vuodet (1945-1962)

puolueet	1945	1948	1951	1954	1958	1962
Kansallinen Kokoomus	28	33	28	24	29	32
Ruotsalainen kansanpuolue	14	14	15	13	14	14
Ruotsalainen vasemmisto	1	-	-	-	-	-
Kansallinen edistyspuolue	9	5	-	-	-	-
Vapaamielisten liitto	-	-	-	-	-	1
Suomen Kansanpuolue	-	-	10	13	8	13
Maalaisliitto/Keskustapuolue	49	56	51	53	48	53
Suomen sosialidemokraattinen puolue	50	54	53	54	48	38
Työväen ja pienviljelijöiden sos.dem/sos. liitto	-	-	-	-	3	2
Suomen kansan demokraattinen liitto	49	38	43	43	50	47

Rakennemuutoksen aika 1966-1983

puolueet	1966	1970	1972	1975	1979	1983
Perustuslaillinen kansanpuolue/oikeistopuolue	-	-	-	1	-	1
Kansallinen Kokoomus	26	37	34	35	47	44
Suomen kristillinen liitto	-	1	4	9	9	3
Ruotsalainen kansanpuolue	12	12	10	10	10	11
Liberaalinen kansanpuolue	9	8	7	9	4	-
Keskustapuolue	49	36	35	39	36	38
Suomen pientalonpoikien/maaseudun puolue	1	18	18	2	7	17
Suomen kansan yhtenäisyyden puolue	-	-	-	1	-	-
Vihreät	-	-	-	-	-	2
Suomen sosialidemokraattinen puolue	55	52	55	54	52	57
Työväen ja pienviljelijöiden sosialistinen liitto	7	-	-	-	-	-
Suomen kansan demokraattinen liitto	41	36	37	40	35	27

Viimeisimmät vaalit 1987-2003

puolueet	1987	1991	1995	1999	2003
Kansallinen Kokoomus	53	40	39	46	40
Suomen kristillinen liitto/Kristillisdemokraatit	5	8	7	10	7
Ruotsalainen kansanpuolue	13	12	12	12	9
Liberaalinen kansanpuolue	-	1	-	-	-
Nuorsuomalaiset	-	-	2	-	-
Remonttiryhmä	-	-	-	1	-
Suomen maaseudun puolue/Perussuomalaiset	9	7	1	1	3
Keskustapuolue/Suomen Keskusta	40	55	44	48	55
Vihreät/Vihreä liitto	4	10	9	11	14
Ekologinen puolue	-	-	1	-	-
Suomen sosialidemokraattinen puolue	56	48	63	51	53
Suomen kansan demokraattinen liitto/Vasemmistoliitto	16	19	22	20	19
Demokraattinen vaihtoehto	4	-	-	-	-

Aiheesta muualla

- [http://www.eduskunta.fi Suomen Eduskunnan virallinen sivusto] Eduskunta

Tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti on kansan valitsema Suomen valtion keulahahmo. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja on puolustusvoimain ylipäällikkö. Hän nimittää myös korkeimmat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit. Vielä joitakin vuosia sitten presidentti oli myös evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja. Tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla kuuden vuoden välein. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa. Aiemmin tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat valitsijamiehiä suhteellisella vaalitavalla, ja sitten valitsijamiehet tasavallan presidentin suhteellisen monimutkaisella menettelyllä. Koiviston presidenttikauden päättyessä 1994 tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen perättäiseen. Muutoksen taustalla oli Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa. Vanhan perustuslain (1919-2000) aikaan tasavallan presidentti nimitti myös hallituksen muodostajan (käytännössä pääministerin), ja hän saattoi hajottaa eduskunnan ja määrätä pidettäväksi uudet vaalit. Presidentin oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin 1990-luvulta lähtien ja edelleen perustuslain kokonaisuudistuksessa, joka astui voimaan 1. maaliskuuta 2000. Tasavallan presidentin odotetaan toimivan arvovaltaisena välittäjänä puolueiden välillä. Tästä huolimatta jotkut tasavallan presidentit ovat käyttäneet asemaansa oman puolueen etujen ajamiseen. Suomen tasavallan presidentin edustusasunto on Helsingin keskustassa sijaitseva presidentinlinna, ja virka-asunto Helsingin Meilahdessa sijaitseva Mäntyniemi. Presidentin kesäasunto on Kultaranta Naantalissa.

Suomen tasavallan presidentit

Katso myös: Suomen hallitsijat # Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952), tasavallan presidentti (1919-1925) # Lauri Kristian Relander (1883-1942), tasavallan presidentti (1925-1931) # Pehr Evind Svinhufvud (1861-1944), tasavallan presidentti (1931-1937) # Kyösti Kallio (1873-1940), tasavallan presidentti (1937-1940) # Risto Heikki Ryti (1889-1956), tasavallan presidentti (1940-1944) # Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951), tasavallan presidentti (1944-1946) # Juho Kusti Paasikivi (1870-1956), tasavallan presidentti (1946-1956) # Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986), tasavallan presidentti (1956-1982) # Mauno Henrik Koivisto (syntynyt 1923), tasavallan presidentti (1982-1994) # Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (syntynyt 1937), tasavallan presidentti (1994-2000) # Tarja Kaarina Halonen (syntynyt 1943), tasavallan presidentti (vuodesta 2000) Ståhlberg valittiin 1919 eduskunnan toimittamalla vaalilla ja samoin valittiin Paasikivi Mannerheimin erottua vuonna 1946. Toisen maailmansodan kestäessä, 1940 (Ryti, vain kolmeksi vuodeksi) ja 1943 (Ryti) presidentinvaalin toimittivat jo 1937 valitut valitsijamiehet. Risto Rytin erottua 1944 marsalkka Mannerheim määrättiin nimenomaisesti lailla presidentiksi, ja vuonna 1973 Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin poikkeuslailla neljäksi vuodeksi (1974-78). ImageSize = width:800 height:100 PlotArea = width:800 height:80 left:0 bottom:20 DateFormat = yyyy Period = from:1919 till:2006 TimeAxis = orientation:horizontal ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920 # there is no automatic collision detection, # so shift texts up or down manually to avoid overlap Define $dy = 20 # shift text to up side of bar Colors= id:lightgrey value:gray(0.9) PlotData= bar:Leaders color:lightgrey width:65 mark:(line,white) align:left fontsize:S from:1919 till:1925 shift:(-21,$dy) text:K. J. ~Ståhlberg from:1925 till:1931 shift:(-23,$dy) text:L. K. ~Relander~ from:1931 till:1937 shift:(-27,$dy) text:P. E. ~Svinhufvud from:1937 till:1941 shift:(-14,$dy) text:Kyösti~Kallio~ from:1941 till:1944 shift:(-13,$dy) text:Risto~Ryti from:1944 till:1946 shift:( -9,9) text:C. G. E.~Mannerheim~ from:1946 till:1956 shift:(-35,$dy) text:J. K. Paasikivi from:1956 till:1982 shift:(-38,$dy) text:Urho Kekkonen from:1982 till:1994 shift:(-35,$dy) text:Mauno Koivisto from:1994 till:2000 shift:(-21,$dy) text:Martti~Ahtisaari~ from:2000 till:end shift:(-21,$dy) text:Tarja~Halonen Tasavallan presidentti myöntää korkeimmat arvonimet lukuunottamatta juuri presidentin arvoa, joka tulkitaan myönnetyksi suoraan kansalta. Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan hoitamaan tasavallan presidentin virkaa.

Katso myös

- Suomen presidentinvaali

Aiheesta muualla

Modèle:Créer un portail

__NOTOC__ __NOEDITSECTION__
- Modele:Creer un portail

po�ciel ebay online casinos heavy metal seo

:: RELATED NEWS ::

Pidgin-Sprache
E Pidgin-Sproch isch e eifachi Hilfssproch, wu ka entstoh, wänn verschiideni Gruppe ufenander stoße, wu sich nit verstehn. Des isch viilmol im Handel un bi koloniale Eroberunge bassiärt - s hän sich eifachi Sproche mit ere begränzte Zahl vu Werter un ere primitive Grammatik rüsbildet. Diä Pidgin-Sproche hän als Elemänt vu verschiidene Sproche, aber eini herrscht meischtens vor - Änglisch, Stadt vo de Schwiiz und hät öppe 360'000 Iiwoner. Mit irer Agglo zäme hät si öppe anderthalb Millione-n-Iiwoner. Züri liit a de Limet am Usfluss vom Zürisee und isch d'Hauptschtadt vom