:: wikimiki.org ::
| Vuoristo |
VuoristoVuoristo on yleensä alankojen ympäröimä ryhmä vuoria.
Suuria vuoristoja ovat:
- Alpit
- Andit
- Apenniinit
- Appalakit
- Atlasvuoret
- Etelä-Alpit
- Himalaja
- Kalliovuoret
- Karakorum
- Karpaatit
- Kaukasus
- Pamir
- Pyreneet
- Skandit (Kölivuoristo)
- Ural
Luokka:Vuoristot
Luokka:Maantiede
ja:山脈
AlankoAlanko on maa-alue, jonka korkeus on alle 200 metriä merenpinnasta. Vastakohta ylänkö.
Luokka:Maantiede
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo. Se kulkee kaikkiaan seitsemän valtion, Itävallan, Slovenian, Italian, Sveitsin, Liechtensteinin, Saksan ja Ranskan, läpi. Alppien korkein vuori on Mont Blanc (4 808 m), joka sijaitsee Ranskan ja Italian rajalla. Se on Länsi-Euroopan korkein vuori. Korkein on Kaukasuksella sijaitseva Elbrus.
Alppien poimuvuoristo on syntynyt miljoonia vuosia sitten Euroopan ja Afrikan mannerlaattojen törmätessä toisiinsa. Alpit on Euroopan nuorimpia vuoristoja.
Alppien aluejako (ei sisällä kaikkia osasia):
- Läntiset Alpit
- Merialpit
- Dauphinen Alpit
- Penniinialpit
- Keski-Alpit
- Bernin Alpit
- Lepontinen Alpit
- Sveitsin Alpit
- Itäiset Alpit
- Baijerin, Vorarlbergin ja Salzburgin Alpit
- Tirolin Alpit
- Lombardian Alpit
- Dolomiitit
- Kaakkois-Alpit
Alppien solia:
- Col de l'Argentiere
- Arlbergin sola
- Brennerin sola
- Flüelan sola
- Klausenin sola
- Suuri St. Bernardin sola
- Ibergereggin sola
- Pieni St. Bernardin sola
- Pragelin sola
- St. Gotthardin sola
- Col de Sestrieres
- Simplonin sola
- Splugenin sola
Luokka:Vuoristot
Luokka:Eurooppa
als:Alpen
ko:알프스 산맥
ja:アルプス山脈
Andit
Andit on Etelä-Amerikan länsirannikkoa myötäilevä vuorijono ja ylänkö. Se on noin 7 000 kilometriä pitkä ja paikoin 160 kilometriä leveä ja sen keskikorkeus on noin 4 000 metriä. Sen korkein huippu on 6 959 metriä korkea Argentiinassa sijaitseva Aconcagua.
Andit ovat eteläinen osa vuorijonoa joka kulkee Pohjois-Amerikasta (Kalliovuoret), Keski-Amerikan kautta Etelä-Amerikkaan
Andit alkavat Karibianmereltä ja kulkevat useiden Etelä-Amerikan maiden läpi Venezuela, Kolumbia, Ecuador, Peru, Bolivia, Chile ja Argentina aina Etelä-Amerikan eteläkärkeen Kap Horn asti.
Luokka:Etelä-Amerikka
Luokka:Vuoristot
ko:안데스 산맥
ja:アンデス山脈
Appalakit
Appalakit, Appalakkiset vuoret, Pohjois-Amerikan itärannikon suuntaisena kulkeva vuorijono; ulottuu St. Lawrence -lahdesta Alabamaan.
Appalakkien korkein kohta on Mt. Mitchell (2 040 m) Pohjois-Carolinassa. Se on myös Yhdysvaltojen korkein kohta Mississippi-joen itäpuolella sekä Pohjois-Amerikan itäosan toiseksi korkein kohta.
Luokka:Vuoristot
Luokka:Yhdysvallat
ja:アパラチア山脈
Kalliovuoret
Kalliovuoret eli Kordillieerit (englanniksi Rocky Mountains) on vuorijono läntisessä Pohjois-Amerikassa. Se ulottuu 4 800 km matkan Meksikosta Yhdysvaltojen halki Kanadaan ja Alaskaan. Se kuuluu ns. nuoriin poimuvuoristoihin, jotka ovat syntyneet viimeisen 60 miljoonan vuoden aikana litosfäärilaattojen törmätessä.
Kalliovuorten korkein huippu on Mount Elbert Coloradossa (4 399 m). Kanadassa korkein huippu on Mount Robson (3 954 m).
Luokka:Pohjois-Amerikka
Luokka:Vuoristot
zh-min-nan:Rocky Soaⁿ-lêng
ja:ロッキー山脈
th:เทือกเขาร็อกกี
KarpaatitKarpaatit on vuoristo Itä-Euroopassa Tšekin, Slovakian, Puolan, Ukrainan ja Romanian alueella. Karpaattien pituus on noin 1500 km ja korkein kohta Slovakiassa sijaitseva Gerlachov Peak (2655 m).
"Suuri Karpaatti" ja "Karpaattien Nero" olivat Romanian diktaattorin Nicolae Ceauşescun itselleen antamia lempinimiä.
Luokka: Vuoristot
ja:カルパティア山脈
KaukasusKaukasus on 1100 km pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Vuoristoa ympäröivää aluetta kutsutaan Kaukasiaksi. Kaukasus koostuu kahdesta vuorijonosta, suuremmasta pohjoisemmasta ja pienemmästä eteläisestä.
Suuremman Kaukasuksen vedenjakajaa on perinteisesti pidetty Euroopan ja Aasian rajana, aasialaisvaikutteet alueella ovat kuitenkin voimakkaat ja vuorijonot nimetään yleensä aasialaisiksi. Suuremman vuorijonon eteläpuolta nimitetään Kaukasiaksi (useilla muilla kielillä Transkaukasukseksi, jossa trans- merkitsee toiselle puolella). Vuorijono ulottuu Taman niemimaalta, joka erottaa Asovanmeren Mustasta merestä, Aspheronin niemimaalle Kaspianmeressä Bakun satamakaupungin kohdalla.
Kaukasuksen etelärinteet ovat jyrkemmät kuin pohjoiset. Vuorijono on melko kapea, päistään vain noin 160 km. Korkeimmilla huipuilla on pysyvä lumipeite. Kokonaisuudessaan vuoristossa on yli 2000 jäätikköä, joista 7/10 viileämmillä pohjoisrinteillä.
Kaukasuksen korkein huippu on Elbrus (5642 m).
Kreikkalaisessa mytologiassa Kaukasus oli yksi maailmaa kannattelevista pilareista. Zeus kahlitsi siihen Prometheuksen. Roomalainen runoilija Publius Ovidius Naso sijoitti Kaukasuksen skyyttien maahan ja kuvaili sitä kylmäksi ja kiviseksi vuoreksi ja nälän tunnusmerkiksi.
Huippuja
skyyttien
- Elbrus (5 642 m)
- Dytštau (5 203 m)
- Škhara (5 168 m)
- Kasbek (5 047 m)
- Usba (4 695 m)
- Uilpata (4 638 m)
- Tebulosmta (4 493 m)
- Satšdag (4 243 m)
- Dombai (4 046 m)
Luokka:Vuoristot
ja:カフカス山脈
Skandit
:ATK-terminä skandit tarkoittaa kirjaimia å, ä ja ö.
Skandit (aiemmin Kölivuoristo) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.
Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjassa Jotunheimenin alueella, jossa korkein huippu Galdhøpiggen yltää 2 469 metrin korkeuteen. Lähes yhtä korkea on Glittertind (2 464 m). Täällä vuoret ovat varsin teräväpiirteisiä ja jäätiköitä on korkeimmilla seuduilla, kuten Norjan suurin jäätikkö Jostedalsbreen. Lännessä Skandit päättyvät suoraan mereen muodostaen vuonoja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä, idässä ne laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle tultaessa.
Skandien pohjoisosat ovat kuluneet jääkausien vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi tuntureiksi. Seudulla sijaitsevat Ruotsin korkeimmat huiput Kebnekaise (2 117 m) ja Sarek (2 089 m) sekä Suomen korkein huippu Halti (1 328 m). Norjan pohjoisimmassa osassa sijaitseva Ruijan alue on enää 300–400 metrin korkuista.
Atlantilta saapuvat matalapaineet tuovat Skandien länsirannikolle runsaita sateita (1000–3000 millimetriä vuodessa). Skandien itäpuolella ilmasto on kuivempaa (keskimäärin 500 millimetriä vuodessa).
Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa tunturipaljakoilla pääosin alpiinista vuoristokasvillisuutta. Sitä hallitsevat varvut, sammalet ja jäkälät. Myös vaivaiskoivua (Betula nana) kasvaa monin paikoin. Varsinaista tundraa ei alueella esiinny. Puuraja on etelässä noin 1 100 metrin korkeudessa ja pohjoisessa 300–500 metrin korkeudessa. Korkeimmilla huipuilla kasvillisuutta ei ole lainkaan tai se koostuu lähinnä jäkälistä.
Synty
Skandit on vanha kaledonialainen poimuvuoristo, joka syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Euroopan, Grönlannin ja Pohjois-Amerikan törmätessä toisiinsa. Tämän jälkeen syntynyt vuoristo kului välillä puolitasangoksi eli peneplaaniksi, kunnes Alppien poimutuksen aikaan vuoristo nousi jälleen yhtenä lohkona ylös. Vesi ja jää ovat sittemmin kuluttaneet Skandien eteläosan huiput teräviksi.
Luokka:Vuoristot
ko:스칸디나비아 산맥
Luokka:VuoristotPääartikkeli: vuoristo
Luokka:Maantiede
hoteles amsterdam Sklep Zoologiczny Online Casino pisanie prac pozycjonowanie stron
|
|
|
|
