:: wikimiki.org ::

Yhteiskunta

Yhteiskunta

Yhteiskunta muodostuu ihmisistä ja heidän muodostamistaan yhteisöistä, jotka ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella. Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein. Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli julkiseen sektoriin, (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli yksityiseen sektoriin ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan (kolmas sektori). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on neljäs sektori, jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä. Historiallisesti yhteiskuntien kehitysvaiheet voidaan jakaa mm. seuraavasti:
- metsästys- ja keräily-yhteiskunta
- maatalousyhteiskunta
- teollisuusyhteiskunta ja
- tietoyhteiskunta.

Katso myös

- Yhteiskunnan muuttaminen

Linkkejä

- [news:sfnet.keskustelu.yhteiskunta sfnet.keskustelu.yhteiskunta]-uutisryhmä Luokka:Politiikka Luokka:Yhteiskunta

Valtio

Valtio on Max Weberin määritelmän mukaan "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella". Yleensä tähän määritelmään liitetään myös vaatimus siitä, että väkivaltamonopoli yleisesti hyväksytään alueella. On hyvä huomata, että väkivaltamonopolin yleinen hyväksyntä on mahdollista myös diktatuureissa ja muissa totalitaarisissa järjestelmissä. Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein: Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen, (yksityiseen) taloudelliseen ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Kansakunta on käsite joka viittaa yleensä valtion tai jonkin etnisen ryhmän jäsenten yhteisöön. Moderni valtio, jonka voi katsoa syntyneen feodalismin ajan jälkeen 1500-luvulta eteenpäin, on rakentanut legitimiteettinsä pitkälti siihen, että sen on katsottu olevan kansakunnan organisaatio, kansallisvaltio.

Suomen valtio

Suomessa valtion legitimiteetti perustuu demokraattiselle valtioteorialle ja hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Vaaleilla hankitun valtuutuksen perusteella eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa. Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Hallitusmuodon mukaisessa kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta.

Valtion tehtävät

(1900-luvun alussa Woodrow Wilsonin jaottelun mukaan)
- järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta
- miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely
- omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen
- sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä
- rikosten rankaisu ja määrittely
- oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa
- poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen
- valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen Sittemmin valtion tehtävien piiri on etenkin läntisissä demokratioissa laajentunut.

Erilaiset valtiotyypit

Ideologia, jossa valtio puuttuu lähes täydellisesti yhteiskunnan toimintaan, tunnetaan nimellä totalitarismi. Suomessa valtioon kuuluu sellaisia piirteitä, että voidaan käyttää termiä hyvinvointivaltio. Libertaarisessa teoriassa valtio joko on minimaalisimmillaan supistettu pelkäksi väkivaltakoneistoksi, jolloin käytetään termiä yövartijavaltio (ideologiana minarkismi), tai valtiosta on luovuttu kokonaan ja siirrytty autonomisiin kapitalistisiin alueisiin (ideologiana anarkokapitalismi). Valtion valvomat oikeudet voidaan jakaa kahteen ryhmään: negatiiviset oikeudet ja positiiviset oikeudet. Negatiivinen oikeus on vapaus joltakin: vapaus kidutuksesta tai oikeus tuoda mielipiteensä julki ilman rangaistusta (ts. sananvapaus). Positiivinen oikeus on oikeus johonkin: oikeus koulutukseen tai oikeus ruokaan. Perinteiset länsimaiset oikeusvaltiot pitävät ihmisoikeuksia ja muita negatiivisia oikeuksia usein itsestäänselvyyksinä. Sen sijaan maan politiikan vasemmistolaisuus määrää sen, missä määrin positiivisia oikeuksia on toteutettu. Suomalainen hyvinvointivaltio pyrkii perinteisesti tarjoamaan hyvin suuren osan positiivisista oikeuksista. Monet kommunistiset ja totalitaristiset valtiot – Kiina etunenässä – loukkaavat kansalaistensa negatiivisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia oikeuttaen loukkauksen positiivisilla oikeuksilla. "Kansalaisilla ei ehkä ole sananvapautta, mutta he saavat syödäkseen" kuuluu heidän perustelunsa.

Yhteiskuntateoriat

Erilaiset yhteiskuntateoriat voidaan jakaa mm. individualistisiin ja kollektivistisiin. Alkuperäiset moraaliset yhteiskuntateoriat, joista kaikkien muiden teorioiden voidaan sanoa kasvaneen, ovat liberalismi, demokratia ja sosialismi. Historiallinen kehitys on tapahtunut tuossa järjestyksessä. Puoluepoliittinen ryhmittäytyminen on kuitenkin tapahtunut pitkälti erilaisten konkreettisten asia- ja intressiristiriitojen eikä suoraan suurten poliittisten teorioiden mukaan.
- Liberalismi
- Anarkokapitalismi: valtio loukkaa aina ihmisten oikeuksia, joten sitä ei voi perustella.
- Minarkismi: yövartijavaltio on pienin paha tai yövartijavaltio syntyy luonnonoikeuksia loukkaamatta (Robert Nozick)
- Sosiaaliliberalismi: yksilönvapauksista voidaan joustaa, kun heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi turvataan (John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria) tai kokonaishyöty on riittävä (utilitarismi)
- Demokratia
- Rousseau: jos kansan yleistahto määrää yksilöiden vastaisesti, toteutuu kollektivistinen vapaus eikä vapauden periaatetta näin loukata
- Hegel: valtio on ihmiskunnan kehityksen tulos ja itseisarvo, mahdollisuus ihmisille toteuttaa ei-itsekkäitä päämääriä
- Marxilaisuus: valtio on aina luokkaherruuden väline
- marxismi-leninismi: valtiovallasta on tehtävä proletariaatin herruuden väline
- anarkososialismi: valtiovalta, kuten muutkin herruden muodot, on tuhottava

Valtio organisaationa

Valtio on myös yksi ihmisen organisoitumisen muoto. Sitä edeltää klaani tai heimo ja sitä seuraa moderni kulttuuri ja globalisaatio. Valtio tuli mahdolliseksi hierarkkisen organisaatiomuodon keksimisen myötä. Valtio mahdollisti uuden hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämän, verotuksen turvin. Quincy Wrightin mukaan kauppa ja teknologia edeltää organisatorista ja lakiin perustuvaa muutosta. Tämän mukaan globaali tietotekniikka ja globaali vapaakauppa ennakoisivat globaaleja organisaatioita ja globaaleja lakeja. Globalisaatio tuskin merkitsee valtion nopeata romuttumista, mutta selvästi sen roolin muuttumista. Itseorganisoitumista soveltaen globaali taso kontrolloi muodostuttuaan alempia, kulttuuria ja valtioita. Vrt. valtion kontrolli kansalaisiin. Valtioiden toiminnassa tarvitaan yhä enemmän valtioiden välistä, jopa globaalia yhteistoimintaa. Em. kehitys korostaa mm. kokonaisturvallisuuden käsitettä.

Katso myös

- Luettelo valtioista
- sodankäynti valtioiden aikana Luokka:Politiikka Luokka:Hallinto ja:国家 simple:State th:รัฐ

Valtio

Suomen valtio

Valtion tehtävät

Erilaiset valtiotyypit

Yhteiskuntateoriat

Valtio organisaationa

Katso myös

- Luettelo valtioista
- sodankäynti valtioiden aikana Luokka:Politiikka Luokka:Hallinto ja:国家 simple:State th:รัฐ

Kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka muodostavat toimivan demokratian perustan verrattuna julkisen sektorin pakkovalloin muodostamaan osaan (valtio, kunnat jne.). Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yksityiseen sektoriin kuuluvia liikkeitä, kuten kansalaisjärjestöjä, urheiluseuroja, liikeyrityksiä, uskonnollisia yhteisöjä, perheitä jne.

Linkkejä

- London school of economicsin [http://www.lse.ac.uk/collections/CCS/ Center for Civil Society]
- [http://www.civilsoc.org/aboutcsi.htm Tietoa kansalaisyhteiskunnasta] Luokka:Politiikka Luokka:Yhteiskuntafilosofia ja:シビル・ソサエティ

Yksityinen sektori

Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan yksityiseen omistukseen ja yritystoimintaan perustuvaa osaa yhteiskunnasta. Yksityissektorin toimijoita ovat:
- Toiminimi
- Avoin yhtiö
- Kommandiittiyhtiö
- Osakeyhtiö
- (Listaamaton) Julkinen osakeyhtiö
- Pörssiyhtiö, listattu julkinen osakeyhtiö

Katso myös

- Yhteiskunta sekä kansalaisyhteiskunta
- Julkinen sektori
- Kolmas sektori
- Epävirallinen sektori
- Yksityistäminen Luokka:Politiikka

Kolmas sektori

Kolmas sektori tarkoittaa yksityisen ja julkisen sektorin rinnalle 70-luvulla sijansa vakiinnuttanutta toimijoiden joukkoa. Kolmas sektori on kansalaistoimintaa, joka kumpuaa kansalaisten omasta aktiivisuudesta, auttamisen halusta, edunvalvontatarpeista ja talkoohengestä. Yksityisestä sektorista kolmas sektori eroaa enimmäkseen siinä, että se ei perustu omistukseen, vaan jäsenyyteen. Kolmannen sektorin toimijoita ovat
- urheiluseurat
- naisjärjestöt
- Lions Club, Rotary, vapaamuurarit, muut miesseurat ja liikemiesyhdistykset
- nuorisoseurat
- seniorijärjestöt
- lasten, perheiden tai vammaisten etu- ja asiantuntijajärjestöt
- luonnon- ja eläintensuojelujärjestöt
- asukasyhdistykset
- harrastusseurat
- uskonnolliset organisaatiot

Katso myös

- Yhteiskunta
- Yksityinen sektori
- Julkinen sektori
- Netwar, verkkosota Luokka:Politiikka

Maatalousyhteiskunta

Maatalousyhteiskunta alkoi, kun ihminen ryhtyi keräämisen sijasta hoitamaan kasveja, tehostaakseen niistä saamaansa energiaa, lääkeaineita tai muita hyödynnettäviä osia. Merkittävä muutos oli, kun ihminen siirtyi energiansaannissaan metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä pääosin maataloustuotteisiin. Energia saatiin lähinnä ihmisestä ja eläimistä. Orjuus oli merkittävä talouden energianlähde. Yksi orja oli laskennallisesti 100 wattia (yhden ihmisen "teho") ja yksi hevonen noin 700 wattia. Yksikin orja, hevosesta puhumattakaan edusti merkittävää energiatarpeen lisäystä perheen tarvitsemaan energiaan. Maatalous synnytti tiiviimmän yhteisön, jolloin kontaktien ja tiedon vaihdon määrä kasvoi. Suurempi yhteisö vaati uutta suurempaa organisaatiota ihmismäärien, suurempien töiden ja erikoistuneemman yhteisörakenteen hallintaan. Edeltävä vaihe, eli suurriistan metsästys oli jo luonnut uuden organisaation pohjaa. Maatalousyhteiskunnan pohja oli usko, uskonto. Papit tulkitsivat olemassaolon rakennetta ja antoivat selityksen arkielämän ilmiöille. Esimerkiksi sairaus tai veden puute oli jumalien rangaistus synnistä tai muusta vastaavasta. Maatalousyhteiskunnassa esineet tehtiin käsityönä. Niiltä puuttui pitkälti yhteensopivuus, eli esim. miekan tuppi valmistettiin tietylle miekkayksilölle. Maatalousyhteiskunnassa maatalous oli ihmisten pääosan elinkeino ja koko muu yhteiskunta perustui maatalouden ylijäämään. Maatalouden ylijäämä mahdollisti erikoistumisen, esimerkiksi pappien, hallinnon, sotilaiden ja käsityöläisten elättämisen. Abstraktimmin ylijäämä mahdollisti uskonnon, tieteen, taiteen ja teknologian uudenlaisen kehittymisen. Teollisuutta ja tietoa oli hyvin vähän verrattuna maatalouden merkitykseen. Maatalousyhteiskuntaa luonnehtii syklinen ajankäsitys, yksinkertaisuus, pysyvyys ja luonnon yliherruus ihmiseen nähden. Maatalousyhteiskunnan vaikuttaminen perustui pääosin väkivaltaan, sodankäyntiin. Maatalousyhteiskunta on keskeisesti aluksi valtiota pienempi ja myöhemmin valtiollinen ilmiö. Maatalousyhteiskuntaa edelsi keräily- ja metsästysyhteiskunta ja maatalousyhteiskuntaa seurasi teollisuusyhteiskunta.

Katso myös

- maanviljely luokka:yhteiskunta

Teollisuusyhteiskunta

Teollisuusyhteiskunta alkoi James Wattin (1736 - 1819) keksimästä höyrykoneesta vuonna 1769. Höyrykone mahdollisti aivan uuden energialuokan käytön ihmisen avuksi. Myöhemmin polttomoottorit ja sähköenergia lisäsivät edelleen ihmisen käytössä olevaa energiamäärää. Yksi auto perheen käytössä edusti noin 30.000 - 60.000 watin tehoa, 50 - 100 hevosta. Teollisuusyhteiskunnan pohja oli tieto, tiede. Tiedemiehet tulkitsivat olemassaolon rakennetta ja antoivat selityksen arkielämän ilmiöille. Esimerkiksi sairaus oli bakteerien tai virusten aiheuttama elimistön epätasapainotila. Teollisuusyhteiskunnassa esineet tehtiin koneilla ja liukuhihnalla massatuotantona. Teollisuusyhteiskunnan pääelinkeino oli teollisuus ja palvelut. Maatalous oli enää pieni sektori teollisuusvaltioiden hyvinvoinnissa. Teollisuusyhteiskuntaa luonnehtii kasvava monimutkaisuus, muutos, kasvava käsitteellisyys ja luonnon riisto. Teollisuusyhteiskunnan vaikuttaminen perustui pääosin talouteen, hyvinvointiin. Teollisuusyhteiskunta on valtiollinen ja valtiota suurempi kysymys. Liittokunnat ja kulttuurit ovat siinä tärkeitä. Teollisuusyhteiskuntaa edelsi maatalousyhteiskunta, ja sitä seuraa monien käsitysten mukaan tietoyhteiskunta. luokka:yhteiskunta

Tietoyhteiskunta

Tietoyhteiskunta (käytetään myös termiä informaatioyhteiskunta) on yhteiskunta, jolle keskeistä on informaatioteknologian suuri osuus tuotannossa ja taloudessa. Se on nähty yhteiskunnan uutena teollisuusyhteiskunnan jälkeisenä kehitysvaiheena, joskin yleensä teollisuusyhteiskunnan jälkeisenä vaiheena pidetään palveluyhteiskuntaa. Tietoyhteiskuntaa lähellä olevia termejä ovat myös esimerkiksi informaatioyhteiskunta, jälkiteollinen yhteiskunta, palveluyhteiskunta ja postmoderni yhteiskunta.

Tietoyhteiskunnan piirteitä

Tietoyhteiskunnalle ei ole olemassa selkeää määritelmää toisin kuin sanoille maatalous-, teollisuus-, ja palveluyhteiskunta, jotka määrittyvät pääasiassa kansantalouden tuotannon rakenteen mukaan. Tieto- tai informaatioyhteiskunnan pohja on vaikeasti esille prosessoitava tieto, intuitio, kompleksisuuden hallinnan tiede tietokoneella (ks. Heinz R. Pagels). Tietoyhteiskunnassa esineet tehdään tietokoneverkkojen ohjaamana täsmätuotantona. Jokainen tuote, esim. auto, voi olla periaatteessa yksilö, joka eroaa värin ja varustelun puolesta muista valmistettavista autoista. Kuitenkin auton osat ovat niin täsmällisesti tuotettuja, että sama osa sopii kyseisen mallin kaikkiin autoihin. Tätä yhteensopivuutta ohjaa tieto, standardit ja tarkkuus. Tietoyhteiskunnassa maatalouden osuus kansantuotteesta pienenee. Teollisuus on myös pienempi osa kansantuotteesta kuin teollisuusyhteiskunnassa (vrt. automaatio ja robotit) ja valtaosa kansantuotteesta tulee palveluista ja tiedon eri muotojen vaihdannasta. Tosin perinteinen teollisuus vastaa eri tarpeisiin kuin ICT -teknologia ja näin ollen perinteinen teollisuus säilyy ja kehittyy ICT:n rinnalla. Tietoa edustavat mm. tietokoneteollisuus, tietoturva, kännykät, tietokonepelit, viihde, TV, autojen tietokoneohjaukset (luistonestojärjestelmä, ABS- jarrujärjestelmä, elektroninen sytytyksen säätö jne.) sekä monien muiden laitteiden sulautetut tietokoneet ja niiden ohjelmistot. Tietoyhteiskuntaa luonnehtii suuri monimutkaisuus, suuri dynamiikka, suuri käsitteellisyys ja irtautuminen luonnosta, esimerkkinä geenimanipulaatio ja keinomateriaalit. Tietoyhteiskunnan vaikuttaminen perustuu pääosin tietoon. Vaikuttavan tiedon lähteitä ovat Internet, kansainvälinen media, tietotekniikka, yleisesti kasvanut ihmisten välinen kommunikaatio ja mm. kansainväliset organisaatiot. Tietoyhteiskunta on kasvavasti globaali ilmiö. Osa maailman valtioista on 1980-luvulta alkaen siirtynyt tietoyhteiskuntaan.

Kriittistä arviointia tietoyhteiskunnasta

Tietoyhteiskunta on herättänyt kritiikkiä sekä yhteiskuntatieteellisenä käsitteenä, että yhteiskunnallisena ilmiönä. Tietoyhteiskunnan käsitteen kriitikot voivat pitää käsitettä harhaanjohtavana tai väärin käytettynä. Esimerkiksi Suomen asemaa tietoyhteiskuntana on kritisoitu siltä pohjalta, että Suomi on maailman yksi kuljetusintensiivisimmistä yhteiskunnista. Tietoyhteiskunnasta ilmiönä kriittiseen sävyyn kirjoittavien mukaan tiedon saanti ei ole ongelma, pikemminkin sitä tulee liikaa. Datasta ja informaatiosta tulisi päästä tietämykseen, ymmärrykseen ja ehkä jopa viisauteen. Tarvitaan enemmänkin tiedon kriittistä ja integroivaa, kokonaisvaltaista käsittelyä kuin lisää tietoa. Datafuusio on esimerkki tästä suunnasta. Tiedotusvälineillä voidaan manipuloida ihmisiä melko helposti. Katso esim. Informaatisodankäynnin ydin, media, psykologinen sodankäynti ja refleksiivinen kontrolli. Tieto ja osaaminen ovat tehokkaita vallankäytön muotoja ja niillä on taipumus kasaantua, täten kuilu tietävien ja tietämättömien välillä levenee jatkuvasti. Tietotekniikalla on paljon hyötyjä, mutta myös samalla haittoja, jos esimerkiksi erilaisten rekisterien tiedot päätyvät vääriin käsiin. Tästä on saatu kokemuksia erilaisten tietomurtojen osalta, kun mm. luottokorttien numeroita on päätynyt vääriin käsiin. Koska "Tieto on valtaa" (Francis Bacon), tieto ja tietovarastot ovat merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Vertaa esim. Suomen Sonera-skandaaliin.

Katso myös

- Maatalousyhteiskunta
- Teollisuusyhteiskunta
- Kehityskritiikki
- Modernisaatio
- Teollistuminen
- Tietotyö
- Intuitio ja tietoyhteiskunta luokka:yhteiskunta luokka:sosiologia

Uutisryhmä

Usenet News (tunnettu suomalaisittain myös nimillä nyys(s)it ja uutisryhmät) on maailmanlaajuinen hajautettu viestintäjärjestelmä, jossa käyttäjien välinen keskustelu tapahtuu artikkeleiksi kutsuttujen tekstisanomien avulla. Lukuisat palvelimet pitävät järjestelmää yllä, tallentaen ja välittäen uusia viestejä toisille palvelimille.

Ryhmähierarkioita

(
- vastaa mitä tahansa merkkijonoa)

Suomenkieliset

- finet.
-
- sfnet.
-

Muunkielisiä

- alt.
-
- comp.
-
- humanities.
-
- misc.
-
- news.
-
- rec.
-
- sci.
-
- soc.
-
- talk.
-

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Terminologiaa

- FAQ
- X-No-Archive
- Godwinin laki

Historiaa

Usenet luotiin vuonna 1979 UUCP-protokollan mahdollistaessa yhteydenpidon eri Unix-koneiden välillä. Ensimmäiset nodet olivat Pohjois-Carolinan yliopisto ja Duken yliopisto. Nykyisin artikkelit välitetään NNTP-protokollan avulla, joka toimii TCP/IP-protokollan päällä.

Usenetin ylläpitäjiä

Huomattavia henkilöitä

Suomalaisia

- Jukka Korpela
- Niilo Paasivirta

Ulkomaisia

- Kibo

Sanan merkityksestä

Jukka Korpela on ehdottanut, että uutisryhmä-termin sijaan puhuttaisiin nyyseistä. Tämä siksi, että Usenet News -palvelussa oikeita uutisia ei ole kuin kourallisessa ryhmiä. Aiheesta lisää [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/termit.html hänen kotisivullaan].

Aiheesta muualla

- [http://groups.google.com/ Google Groups] - Googlen Usenet-arkisto
- [http://www.usenet-replayer.com Usenet Replayer] - Usenet binaries arkisto
- [http://www.ucache.com/ UCACHE] - alt.binaries-ryhmien selain Luokka:Internet ko:유즈넷 ja:ネットニュース simple:Usenet

Luokka:Yhteiskunta

left Yhteiskunta muodostuu ihmisistä ja heidän muodostamistaan yhteisöistä jotka ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella. Luokka:Pääluokat ko:분류:사회 ja:Category:社会

Calendula

#виж Невен

apartment madrid Karty grafiki Black-Breath sylwester w g�rach hotel kiev

:: RELATED NEWS ::

Phil Mcgraw
Phillip Calvin McGraw (born September 1 1950) is the host of the American popular psychology TV-show Dr. Phil who gained celebrity status following appearances on The Oprah Winfrey Show. McGraw was born in Phillip Calvin McGraw (born September 1 1950) is the host of the American popular psychology TV-show Dr. Phil who gained celebrity status following appearances on The Oprah Winfrey Show. McGraw was born in Phillip Calvin McGraw (born September 1 1950) is the host of the American popular psychology TV-show Dr. Phil who gained celebrity status following appearances on The Oprah Winfrey Show. McGraw was born in Phillip Calvin McGraw (born September 1 1950) is the host of the American popular psychology TV-show Dr. Phil who gained celebrity status following appearances on The Oprah Winfrey Show. McGraw was born in IPA: [ˈmælɪnˌwɑː]) is a breed of dog, sometimes classified as a variety of the Belgian Shepherd Dog rather than as a separa

April 1983 US Embassy bombing
The April 1983 U.S. Embassy bombing was the April 18, 1983, suicide bombing of the United States Embassy in Beirut, Lebanon. It was the deadliest attack on a US diplomatic mission up to that time, and is seen by some as marking t

George washington
George Washington (February 22 1732 – December 14 1799) was the successful Commander-in-Chief of the Continental Army in the American Revolutionary War (1775–1783), and later became the first comedic play by the ancient Greek satirist Aristophanes. Written and performed during the Peloponnesian War, it is famous for its anti-war stance. Produced in 425 BC by

Jubilees, Book of
The Book of Jubilees expands and reworks material found in Genesis to Exodus 15.22 to recast the traditions of Judaism in the light of traditionalist concerns of the 2nd century BCE. Sometimes called the Lesser Genesis (Leptogenesis), it was well known to early Christian writers in the East and the West. Later it was so thorou

Roger the Poitevin
Roger the Poitevin (died between 1122 and 1140) was an Anglo-Norman aristocrat, who possessed large holdings in both England and (in right of his wife) in France. He was the fourth son of Roger of Montgomery, 1st Earl of Shrewsbury and Mabel of Bellê