:: wikimiki.org ::
| Ympäristövaliokunta |
YmpäristövaliokuntaYmpäristövaliokunta (YmV) on yksi eduskunnan valiokunnista. Sen tehtävänä on käsitellä ympäristön- ja luonnonsuojelua, jätehuoltoa, vesilainsäädäntöä sekä myös asumista, kaavoitusta ja rakentamista koskevat asiat, esimerkiksi laatia mietintö valtioneuvoston tai kansanedustajien ympäristö- tai asumisasioihin liittyvistä lakiesityksistä.
Ympäristövaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Se kokoontuu tavallisesti neljä kertaa viikossa.
Linkit
[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx6200.scr?=ymv01&=su Valiokunnan sivu]
Luokka:Valiokunnat
Eduskunta
Suomen eduskunta on Suomen perustuslain määräämä kansaa edustava elin, joka koostuu 200 kansanedustajasta. Istuntosalissa on kuitenkin vain 199 paikkaa, koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Kansalaiset valitsevat vaaleilla kansanedustajat neljän vuoden välein. Eduskunnan eli parlamentin vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville säätämään lakeja, joita noudattaen yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet arvioivat yksittäistapauksissa, onko lakeja noudatettu.
Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen, joka puolestaan valmistelee ja esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset ja valtion vuosittaisen tulo- ja menoarvion eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa. Eduskunnassa kansan valitsemat edustajat joko hyväksyvät sellaisenaan tai muuttavat osittain tai hylkäävät kokonaan hallituksen tekemät lakiesitykset ja valtion varojen käyttöä koskevan budjetin.
Kansanedustajat voivat tehdä myös omia lakiesityksiä, mutta ne menevät hyvin harvoin läpi. Usein edustajien omien lakiesitysten motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen eduskunnan asialistalle ja julkiseen keskusteluun. Jos lakiesityksen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, sen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.
Lakiesitysten lisäksi edustajat voivat tehdä myös muita ns. valtiopäivätoimia. Niitä ovat kirjalliset kysymykset, suulliset kysymykset, toimenpidealoitteet, talousarvioaloitteet, keskustelualoitteet ja välikysymykset.
Täysistunto ja valiokunnat
Näkyvin osa eduskunnan toimitaa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitykset sekä käy tarvittaessa ajankohtaiskeskustelua. Torstaisin täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka kuluessa edustajat voivat tehdä hallituksen jäsenille kysymyksiä heidän johtamiensa ministeriöiden toimialaan kuuluvista asioista.
Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.
Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitysten työstäminen käytännössä tapahtuu. Valiokunta voi asiantuntijoita kuultuaan ja esityksen sisällöstä keskusteltuaan suosittaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan, sen hylkäämistä tai ehdottaa esitykseen muutoksia tai kirjoittaa koko esityksen alusta alkaen uusiksi. Eduskunnan valiokunnat ovat suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, ja valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä.
Ennen valiokuntakäsittelyä hallituksen ja kansanedustajien lakiesityksistä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitykset palaavat täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn valiokunnan kirjoittaman mietinnön kera. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja lakiesitykseen voidaan esittää muutoksia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lain sisällöstä eli käytännössä äänestetään valiokunnan mietinnön ja sen kanssa ristiriidassa olevien esitysten välillä. Jos jokin muutosesitys menee läpi, se kierrätetään vielä eduskunnan suuren valiokunnan kautta, josta esitys palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä ei keskustella, vaan ensimmäisen käsittelyn tuloksena oleva laki voidaan vain joko hyväksyä tai hylätä.
Hallituksen luottamus ja eduskunnan hajottaminen
Lainsäädännöstä ja valtion tulo- ja menoarviosta päättämisen lisäksi eduskunta voi todeta hallituksen tai yksittäisen ministerin menettäneen eduskunnan luottamuksen, jolloin hallitus tai kyseinen ministeri joutuu eroamaan. Tämä vaatii vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittaman välikysymyksen, jonka pohjalta käytävän keskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.
Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Vuosina 1919-1991 presidentin hajotusoikeus oli rajoittmaton, ja Suomessa on eduskunta hajotettu presidentin toimesta seitsemän kertaa, vuosina 1924 (Ståhlberg), 1929 (Relander), 1930 (Relander), 1953 (Paasikivi), 1962 (Kekkonen), 1971 (Kekkonen) sekä 1975 (Kekkonen).
Vasemmistosta oikeistoon
Eduskunta jakautuu vanhastaan vasemmistoon, eli sosialisteihin ja oikeistoon, eli porvareihin. Jako vasemmistoon ja oikeistoon palautuu Ranskan suureen vallankumoukseen, jolloin radikaaliryhmät asettuivat istumaan puheenjohtajan paikalta katsoen salin vasemmalle puolelle. Suomessa tästä käytännöstä tekee poikkeuksen Ruotsalainen kansanpuolue, joka istuu salin oikeassa reunassa, koska sinne on tarvittaessa helpompi järjestää tulkkauspalvelut. Viime aikoina vasemmisto-oikeisto-jako on menettänyt merkitystään Suomessa, kun suurimpia puolueita on yhä vaikeampi erottaa toisistaan. Vaihtoehtoiseksi jakolinjaksi on esitetty konservatismia ja arvoliberalismia, mutta tämä jakolinja kulkee paitsi puolueiden välillä myös niiden sisällä.
Eduskunnan paikat puolueittain
arvoliberalismi
Autonomian aika (1907-1917)
Itsenäisyyden alkuvuosikymmenet (1919-1939)
Sodanjälkeiset vuodet (1945-1962)
Rakennemuutoksen aika 1966-1983
Viimeisimmät vaalit 1987-2003
Aiheesta muualla
- [http://www.eduskunta.fi Suomen Eduskunnan virallinen sivusto]
Eduskunta
LuonnonsuojeluLuonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen säilyttäminen. Suojelu voi kohdistua eliölajiin, elinympäristöön, luontotyyppiin, luonnonmuistomerkkiin, alueeseen tai koko maailman kattaviin järjestelmiin kuten meret, ilmakehä ja ilmasto.
Luontoon kohdistuva uhka on lähes yksinomaan ihmisen toiminnan seurausta. Ihmisen toiminnasta aiheutuu luonnontilaisen ympäristön muuttumista tai tuhoutumista, saastumista, roskaantumista, rehevöitymistä ja muuta kuormittumista. Eliölajien pyynti aiheuttaa muutoksia lajitasapainoon, eliölajien teollinen kasvattaminen ja viljely yksipuolistavat ympäristöä.
Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä ja toisaalta säilyttämään ihmisen pitkäaikaisen toiminnan aikaansaamia ympäristöjä, joille on muodostunut omaleimainen pienekosysteemi, sekä palauttamaan ihmisen toiminnan tuhoamia ympäristöjä entiselleen.
Luonnonsuojelu ja julkishallinto
Luonnonsuojelusta määrää Luonnonsuojelulaki (20.12.1996/1096), jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen, luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen, luonnontuntemuksen ja yleisen luonnonharrastuksen lisääminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen.
Luonnon- ja maisemansuojelua ohjaava ja valvova ylin elin on ympäristöministeriö. Alueellisten ympäristökeskusten tehtävänä on edistää ja valvovat suojelua alueellaan, kunnat on velvoitettu edistämään suojelua alueellaan.
Luonnonsuojelualueet
Luonnonsuojelulain mukaan luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet.
Kansallispuisto
Kansallispuisto on valtion omistama alue, jonka käyttö kansallispuistona on säädetty lailla. Vaatimuksena on alueen merkitys yleisenä luonnonnähtävyytennä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. Vähimmäispinta-ala kansallispuistolle on 1000 hehtaaria.
Kansallispuistoja hoitaa Metsähallitus, paitsi Kolin kansallispuistoa, joka on Metsäntutkimuslaitoksen hoidossa.
Kansallispuistoissa saa liikkua puiston järjestyssääntöjä noudattaen.
Katso myös: luettelo Suomen kansallispuistoista
Luonnonpuisto
Luonnonpuisto on valtion omistama alue, jonka käyttö on luonnopuistona on säädetty lailla (pinta-ala 1000 hehtaaria tai enemmän), tai asetuksella (pinta-ala alle 1000 hehtaaria). Vaatimuksen on alueen merkitys luonnonmukaisen kehityksen turvaamiselle, tieteelliselle tutkimukselle tai opetukselle.
Luonnonpuistoissa liikkuminen on sallittu vain merkittyjä reittejä pitkin.
Katso myös: Luettelo Suomen luonnonpuistoista
Muu luonnonsuojelualue
Suomessa on myös Lehtojensuojelualueita, soidensuojelualueita ja vanhojen metsien suojelualueita. Pohjoiseen Lappiin on perustettu erämaalailla 12 erämaa-aluetta. Erämaa-alueet eivät ole varsinaisia luonnosuojelualueita vaikka niiden tarkoituksena on alueensa erämaaluonteen säilyttäminen.
Muita luonnonsuojelualueita voidaan perustaa kunnan, yhteisön ja yksityisen omistamalle maalle maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella ympäristökeskusten päätöksellä.
Katso myös: Suomen erämaa-alueet
Luonnonsuojelutoiminta
Lainsäädäntö asettaa yhteiskunnalle ja yritystoiminnalle vaatimuksia päästörajoitusten, maankäytön ja ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyn suhteen. Pääosiltaan tämä lasketaan ympäristönsuojelun piiriin.
Julkishallinnon lisäksi luonnonsuojeluun osallistuu suuri määrä järjestöjä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä.
Luonnonsuojelun historiaa
Usein ajatellaan, että luonnonkansat ovat pitkään eläneet luonnon kanssa tasapainossa siten, etteivät luonnonvaroja ole riistetty eikä luonto juuri muuttunut. Nykyihminen tosin on jo varhain aikaansaanut metsäpaloja ja metsästänyt monet jättimäiset nisäkäslajit eli megafaunan sukupuuttoon. Luonnonkansojen elämäntyyli ei kuitenkaan ole luonnonsuojelua sanan pääasiallisessa merkityksessä, sillä elämäntapa ei rasita juurikaan luontoa, eikä luonto siis ole vaarassa. Luonnonsuojelu on luontoa rasittavien toimintojen rajoittamista ja vastatoimintaa.
1800-luvulla alkoi moderni luonnonsuojeluaate. Britanniassa oli eläinsuojeluyhdistyksiä ja luontoharrastusta. Suomessa Punkaharju suojeltiin 1802.
Natsi-saksa oli edelläkävijä eläinsuojelukysymyksissä. Otettiin käyttöön ensimmäiset eläinsuojelulait. Tuskan tuottamisesta eläimelle määrättiin rangaistus sen mukaan, miten monimutkaiseksi eläin oli luokiteltu. Pelätty ja vihattu petoeläin susi rauhoitettiin ensi kertaa länsimaissa.
1960-luvulla länsimaissa alettiin kiinnittää huomiota tuholaismyrkkyjen, kuten DDT:n vaarallisuuteen. DDT:n käytöstä länsimaissa luovuttiin hiljalleen, mutta edelleen joissain kehitysmaissa DDT:n käyttö on yleistä.
1970-luvulla energiakriisi sai aikaan huomion kohdistumisen energiavarojen riittävyyteen. Monet luonnonsuojeluyhdistykset kannattivat ydinvoimaa.
1970- ja 1980-lukujen vaihde oli metsäaktivismin kiihkeintä aikaa Suomessa. Vanhoja metsiä ja vesistöjä suojeltiin asettumalla niitä uhkaavien toimien tielle. Usein esimerkiksi kahliuduttiin puihin. Media oli usein paikalla, kun poliisit kantoivat luontoaktivisteja pois.
1980-luvun aikana pelko maailmanlaajuisia ympäristöongelmia kuten kasvihuoneilmiötä ja saastumista kohtaan laajeni. Monien luonnonsuojelijoiden kanta ydinvoimaa kohtaan muuttui silti kielteiseksi; eräänä syynä tähän oli Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Alettiin kannattaa uusiutuvia energianlänhteitä.
1990-luvulla Greenpeace käytti kansainvälisesti mediajulkisuutta hyväkseen muun muassa valaiden suojelussa.
1990-luvulla Suomessa luonnonsuojeluliike näivettyi lähinnä suuren laman vuoksi. Kierrätystä ja kestävää kehitystä ylläpitävää elintapaa alettiin suosia. Aktivistien määrä laski, mutta nämä muuttuivat ammattimaisemmiksi. Mediaa pyrittiin hyödyntämään aina kun mahdollista suuremman julkisuuden aikaansaamiseksi. Kansainväliset luonnonsuojeluyhdistykset kuten Greenpeace alkoivat toimia aktiivisemmin Suomessa. Greenpeace levitti maailmalla kuvaa Suomesta maana, jossa vanhat metsät hävitetään. 2000-luvulla Greenpeace on lopettanut Suomen toimintojaan.
2000-luvulla on Suomessa kuntia ja yrityksiä on alettu yhä enemmän velvoittaa kierrätykseen. Tutkimuksissa nuorison myönteisyys ympäristönsuojelua kohtaan on kasvanut, vaikka varsinaisten aktivistien määrä nousee vain hitaasti.
Katso myös
- Suomen luonnonsuojelualueet
Luokka:Luonnonsuojelu
KaavoitusKaavoituksella tarkoitetaan maankäytön suunnittelua. Kaavoitus on lakisääteistä aluesuunnittelua, jolla määritellään maa-alueiden käyttötarkoitus. Kaavoituksessa tavoitteena on tuottaa hyvää ja toimivaa ympäristöä.
Kaavoitus on monitasoinen prosessi. Se pitää sisällään useita eri tasoja valtakunnallisista tavoitteista aina yksittäisen talon sijoittamiseen. Kullakin kaavatasolla on kuitenkin oma tehtävänsä. Periaatteena on, että suunnittelun tarkentuessa suunniteltava alue pienenee.
Ympäristöministeriön laatimat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaavoitusta valtakunnallisella tasolla. Maakuntatasolla ohjauksesta vastaavat maakuntaliitot, joiden vastuulla on kunkin maakunnan maakuntakaavan (aiemmin seutukaava) laatiminen. Maakuntakaavalla ratkaistaan koko maakuntaa koskevat yleispiirteiset kysymykset, kuten tielinjaukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavat toimivat lähtökohtana kuntatason kaavoitukselle. Kaavoitusta ohjaa lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaki.
Kunnat huolehtivat alueensa yksityiskohtaisemmasta maankäytön suunnittelusta. Kuntatason kaavamuodot ovat yleiskaava, asemakaava ja ranta-asemakaava. Kuntien kaavoitusta ohjaavat ja valvovat Suomen ympäristökeskuksen lisäksi alueelliset ympäristökeskukset. Kaavat määrittävät kunnan alueiden eri käyttötarkoitukset, kuten asumisen, työn, liikenneväylät ja puistot.
Yleiskaavalla määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Yleiskaava voidaan tarpeen mukaan laatia joko koko kunnan kattavaksi yleiskaavaksi tai tiettyä osa-aluetta koskevaksi osayleiskaavaksi.
Asemakaavalla puolestaan määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista. Asemakaavassa esitetään esimerkiksi rakennusten, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti tontilla, rakennusten korkeus ja kerrosala sekä kohteesta riippuen jopa kattomuoto, räystäslinjan tarkka korkeusasema ja julkisivumateriaali. Keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa voi olla satojakin asemakaavoja laadittuna.
Ranta-asemakaava ohjaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Kuntakeskusten ulkopuolisten ranta-alueiden asemakaavoitusta koskevat muusta asemakaavoituksesta poikkeavat säädökset ja käytännöt.
Lainsäädäntö edellyttää, että kaavoja laadittaessa niillä henkilöillä, joita kaavaratkaisu koskee, on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen mm. tekemällä aloitteita, osallistumalla keskusteluun, kertomalla mielipiteensä tai jättämällä muistutuksen kaavan ollessa nähtävillä.
Luokka:Aluesuunnittelu
KansanedustajaKansanedustaja on kansalaisten valitsema asiamies, joka ajaa heidän asiaansa eduskunnassa. Suomessa kansanedustajia on 200. Kansanedustajan kausi on normaalisti neljä vuotta. Muiden maiden vastaavasta tehtävästä käytetään yleensä nimitystä parlamentin jäsen.
Kansanedustajat valitaan eduskuntavaaleilla. Vaaleja varten Suomi on jaettu 15:een vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valitaan edustajia vaalipiirin asukasluvun mukaisesti. Vaalipiireistä valitaan edustajia vaalipiirin väkiluvun mukainen määrä ja ennen vaaleja paikkaluvusta tehdään asetus.
Kansanedustajat valitaan suhteellisella listavaalilla. Ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja vähintään 100-jäseniset valitsijayhdistykset. Pienemmät puolueet ja sitoutumattomat ehdokkaat yhdistyvät yleensä vaaliliitoksi parantaakseen läpipääsyn mahdollisuuksiaan.
Eduskunnan vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Vallan kolmijako -opin mukaisessa jaottelussa kansanedustajat käyttävät lainsäädäntövaltaa. Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa eduskunnan puhemies, joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.
Pääosan työstään kansanedustajat tekevät valiokunnissa, joissa lakiesitysten ja valtion talousarvioesitysten käsittely käytännössä tapahtuu. Valiokuntatyöskentelyn ohella koko eduskunta kokoontuu neljä kertaa viikossa täysistuntoihin, joissa lakiehdotuksia voidaan hyväksyä, hylätä, muuttaa tai palauttaa valiokuntaan valmisteltavaksi. Viime vuosina kansanedustajien työ on muuttunut aiempaa kansainvälisemmäksi, ja työhön kuuluu paljon matkoja erilaisten kansainvälisten järjestöjen kokouksiin.
Katso myös
- Luettelo kansanedustajista
- Luettelo nykyisistä kansanedustajista
Luokka:Politiikka
Luokka:Suomi
Luokka:ValiokunnatValiokuntia käsitteleviä artikkeleita.
Luokka:Politiikka Franz-Kafka-GesellschaftNach dem Schriftsteller Franz Kafka nennen sich weltweit mehrere literarische Gesellschaften:
Prag
Die Franz-Kafka-Gesellschaft in Prag (Spolecnost Franze Kafky, Franz Kafka Society of Prague) ist eine unabhängige, gemeinnützige Organisation. Sie wurde im November 1989 gegründet und hat ca. 800 Mitglieder in aller Welt.
Der Name Franz Kafka soll dabei symbolhaft für die Tradition der Prager deutschen Literatur stehen, die auch geprägt war von kultureller Pluralität, von Toleranz, Humanismus und Demokratie, und die hiermit wiederbelebt werden soll. Die Gesellschaft widmet sich auch Kafkas Vermächtnis und bemüht sich unter anderem um eine vollständige Übersetzung seines Gesamtwerks ins Tschechische.
Sie verleiht seit 2001 jährlich den Franz-Kafka-Literaturpreis.
Klosterneuburg
Die österreichische Franz Kafka-Gesellschaft hat ihren Sitz in Klosterneuburg.
Sie verleiht alle zwei Jahre zusammen mit der Stadt Klosterneuburg den Franz-Kafka-Preis.
New York
Die Kafka Society of America wurde 1975 in San Francisco gegründet und hat seit 2000 ihren Sitz in New York City.
Sie ist hauptsächlich eine wissenschaftliche Gesellschaft, die sich Kafka-Projekten, -Recherchen, und Kafka-Primär- und -Sekundär-Bibliographien widmet.
Utrecht
Der niederländische Franz Kafka-Kreis ist eine Stiftung (Nederlandse Franz Kafka-Kring, Dutch Franz Kafka Circle) mit Sitz in Utrecht.
Sie hat sich zum Ziel gesetzt: "Die Förderung des Studiums in den Niederlanden und Flandern des Werkes, des Lebens und der Zeit Franz Kafkas".
Deutschland
Die Deutsche Kafka-Gesellschaft widmet sich als eine deutschsprachige literarische Gesellschaft der Person Franz Kafka sowie seiner Werke und dem historischen Hintergrund seiner Schaffenszeit.
Weblinks
- http://www.franzkafka-soc.cz
- http://www.kafkasocietyofamerica.org
- http://www.kafka-kring.nl
- http://www.kafka-gesellschaft.de
Kategorie:Literarische Gesellschaft
pociel disco polo diety Pozycjonowanie zakady bukmacherskie
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Cesaria Evora
Cesária Évora je pjevačica rođena u lučkom gradu Mindelu na zelenortskom otoku São Vicente. Poznata je kao bosonoga diva zato što se obično pojavljuje na pozornici bosonoga u znak potpore beskućnicima i siromasima u svojoj zemlji. Njezin Zelenortski blues često govori o dugotrajnoj izolaciji njezine zemlje i trgovini robljem, također je česta teme i
|
Žalgiris
Košarkaški klub iz Kaunasa (Kovna), Litva.
Godina osnivanja:
Klupske boje: zelena
Klupsko sjedište:
Klupski uspjesi:
Najpoznatiji igrači i treneri:
Treneri: Vladas Garastas
Igrači: Arvydas Sabonis, Valdemaras Chomičius, Rimas Kur
|
Hubbleov svemirski teleskop
Svemirski teleskop Hubble (HST) je projekt nastao suradnjom NASA-e i Europske svemirske agencije. Teleskop se nalazi u orbiti oko Zemlje i snima 5 puta kvalitetnije slike svemirskih tijela i pojava, kao i mnoštvo znanstvenih informacija. Promatranja se mogu izvoditi u vidljivom, infracrvenom i ultraljubičastom dijelu asteroid u Glavnom asteroidnom pojasu, promjera izmedju 3468 i 530 km. Dimenzije Veste u kombinaciji sa njenom neobično svijetlom površinom čine Vestu najsvijetlijim asteroidom. Vesta je, ujedno, jedini asteroid koji se (povremeno) može, uz zenitnu graničnu magnitudu od 6.5, golim okom vidjeti sa Zemlje.
Otkriće
|
Km/s
Metar u sekundi (oznaka m/s, m s-1) je SI izvedena jedinica za brzinu. Definira se kao brzina pri kojoj se 1 metar prijeđe u vremenu od 1 sekunde.
Primjeri manjih i većih jedinica su mm/s, cm/s, km/s itd.
| |
