Yritys

Yritys on lainsäädännöllinen olento (selvästi luonnollisesta henkilöstä erottuva), jolla on usein samankaltaisia oikeuksia ja vastuita kuin luonnollisella henkilöllä. Yrityksien oikeudet liittyvät erityisesti oikeuteen omistaa, ostaa, myydä, solmia sopimuksia ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, kun taas esimerkiksi äänioikeus valtion vaaleissa on useimmiten annettu vain luonnollisille henkilöille. Yrityksen määrittely lainsäädännössä mahdollistaa tärkeimpänä useampien luonnollisten henkilöiden toimimisen yhdessä siten kuin he olisivat yksi. Oikeisjärjestelmät voivat viitata yrityksiin "moraalisina henkilöinä", anonyymeinä yhteiskuntina tai samankaltaisilla nimillä kielestä riippuen. Jokapäiväisessä käytössä yritys useimmiten viittaa lainsäädännön puitteissa luotuun liiketoiminnalliseen olentoon. Monissa maissa sillä voidaan viitata myös muunkaltaisiin olentoihin, kuten yhdistykset tai kaupungit. Suomen lainsäädännössä määriteltyjä yritysmuotoja ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta ja eurooppayhtiö.

Lainsäädäntö

Yleiset piirteet

Omistus ja valta

Ihmiset ja muut lainsäädännölliset olennot (kuten luottohenkilöt ja muut yritykset) voivat omistaa osakkeita. Kun osakkeenomistajia ei ole olemassa, yritys voi olla olemassa "osakkeettomana yrityksenä", "jäsenyysyrityksenä" tai näiden kaltaisena - erityisesti voittoa tekemättömät yritykset ovat usein tälläisiä. Yritys määrittelee useimmiten osakkeidensa omistajille oikeuksia kuten äänioikeus yritystä koskevissa asioissa. Yleensä osakkeenomistajien valitsema johtokunta hallitsee yritystä osakkeenomistajien puolesta. Sillä on usein lainsäädännössä määritelty velvollisuss toimia osakkeenomistajien parhaimman edun eteen. Varsinaista toimeenpanovaltaa käyttää esimerkiksi johtokunnan valitsema toimitusjohtaja, talousjohtaja ja muu johto.

Muodostus

Nimeäminen

Kiistanalaisia kysymyksiä

Yksityisyrittäjyys

Yksityisyrittäjä harjoittaa yrittäjyyttä yksin toiminimellä. Hänellä on yleensä joku tietty taito, jolla hän haluaa tienata rahaa sen sijaan, että olisi jonkun toisen palkallisena. Esimerkkejä yksityisyrittäjistä ovat lakimies, siivooja ja parturikampaaja. Yksityisyrittäjä voi järjestellä vapaasti työpäivänsä ja työtapansa, tietysti silti ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet sekä lait ja asetukset. Yrittäjä voi vähentää verotuksessa kaikenlaisia työhön liittyviä kuluja, kuten tietokoneen, puhelinlaskut, joukkoliikenteen liput ym. Yrittällä on vastapainona huonompi työttömyysturva (jos haluaa työttömyysturvaa, yritys täytyy sulkea kokonaan), kirjanpitovelvollisuus ja YEL-maksut. Yrittäjän täytyy myös hankkia itselleen vastuu- ja tapaturmavakuutukset. Yrittäjyydessä on myös riski siitä, että myyty tuote tai palvelu ei mene kaupaksi asiakkaille. Luokka:Taloustiede

Liiketoiminta

Liiketoiminta tarkoittaa ammattimaista kaupallista tai teollista toimintaa, jonka tarkoituksena on joko luoda pääomaa ja voittoa tai vain ylläpitää omaa toimintaansa. Kaupallista toimintaa varten perustetaan yrityksiä ja teollista toimintaa varten taas tehtaita. Voittoa tavoittelematon liiketoiminta kattaa muun muassa julkishallinnon alaiset laitokset sekä tietyt yleishyödylliset järjestöt. Kapitalismissa liiketoiminnalla on suuri merkitys ja myös vapaus yhteiskunnassa, mutta yleensä valtio rajoittaa ja tarkkailee jossain määrin yritysten ja teollisuuden toimintaa.

Liiketoiminnan tyyppejä

- Valmistajat tekevät fyysisiä tuotteita, joita ne myyvät voitolla joko suoraan kuluttajille tai jälleenmyyntiin. Tuotteet ovat yleensä joko valmiita tai sellaisenaan käyttökelpoisia jonkin toisen tuotteen osana.
- Palvelujen toimittajat veloittavat ihmistä tai yritystä tälle tehdystä työstä tai tarjotusta palvelusta. Palveluja ovat esimerkiksi talonmaalaus tai konsultointi.
- Jälleemyynti, jakelu ja maahantuonti toimivat välikäsinä tavaran toimittamisessa valmistajalta ostajalle, ja veloittavat osan tuotteen hinnasta tarjoamistaan myynti- tai jakelupalveluista.
- Maatalous ja kaivostoiminta tuottavat raakamateriaalia, kuten kasveja tai mineraalia, joka yleensä päätyy valmistajan käsiteltäväksi tai suoraan jälleenmyyntiin.
- Finanssi- eli rahoitustoiminta käsittää lähinnä pankit, jotka ansaitsevat rahaa uudelleensijoittamalla ja hallitsemalla asiakkaidensa varoja.
- Informaatioliiketoiminta luo voittoa pääasiassa tieteellisten ja taiteellisten teosten jälleenmyynnistä. Esimerkkejä ovat elokuvastudiot, erilaiset julkaisijat ja ohjelmistoyritykset.
- Yleishyödylliset laitokset toimittavat julkisia palveluja, kuten sähkön- ja lämmönsiirtoa, ja ne toimivat usein valtion alaisuudessa.
- Kiinteistöliiketoiminta hankkii voittonsa kiinteistöjen, kuten kotien ja liiketilojen myynnistä, vuokrauksesta ja kehittämisestä.
- Liikenneyhtiöt vievät maksusta ihmisiä ja tuotteita paikasta toiseen.

Käsitteitä

- Bruttokansantuote
- Raha
- Rahanpesu
- Roskapankki
- Pankkikriisi
- Julkistalous

Katso myös

- Luettelo suomalaisista pörssiyhtiöistä
- Suomen rahajärjestelmän historia Luokka:Liiketalous

Yhdistys

Yhdistys on luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama organisaatio. Yhdistymisvapaus kuuluu Suomen perustuslaissa turvattuihin poliittisiin perusoikeuksiin. Yhdistys voi olla rekisteröity, rekisteröimätön tai laissa tai asetuksessa erikseen määritelty yhdistys. Laissa erikseen määritelty yhdistys on esimerkiksi Suomen Punainen Risti (laki Suomen Punaisesta Rististä). Vain rekisteröity tai lain erikseen määrittelemä muu yhdistys on itsenäinen oikeushenkilö. Yhdistyslaki määrää yhdistyksistä.

Aatteellinen yhdistys

Aatteellisen yhdistyksen tarkoitus on yleishyödyllinen: se ei pyri tuottamaan voittoa jäsenilleen, vaan se pyrkii toteuttamaan aatettaan. Sellainen voi toimia rekisteröitynä tai rekisteröimättömänä. Rekisteröidyt yhdistykset (ry:t) ovat oikeuskelpoisia. Sen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. On kuitenkin huomattava, että rekisteröidynkin yhdistyksen hallituksen jäsenillä on tilivelvollisuus yhdistystä kohtaan. Mikäli yhdistys kärsii hallituksen jäsenten tahallisten tai törkeän tuottamuksellisten laiminlyöntien tai virheiden seurauksena tappioita, yhdistyksellä (tai sen konkurssipesällä) on oikeus vaatia hallituksen jäseniltä korvausta aiheutetusta vahingosta. Sen sijaan oikeutta korvaukseen ei ole, jos vahingot aiheutuvat huolellisesta taloudenhoidosta huolimatta. Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeuskelpoinen. Sen toiminnasta kantavat vastuun ne, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kulloisenkin oikeustoimen suorittajat vastaavat tekemästään oikeustoimesta itse. Yhdistyslaki ei säätele rekisteröimättömiä yhdistyksiä muutoin kuin eräissä erikoistapauksissa: myös rekisteröimättömän yhdistyksen toiminta voidaan kieltää, jos se on lainvastaista. Esimerkiksi sotilaallista tai rikollista toimintaa harjoittava rekisteröimätön yhdistys on laiton. On huomattava, että rekisteröimättömänkin yhdistyksen on pidettävä jäsenluetteloa. Uskonnollista toimintaa voidaan Suomessa harjoittaa joko yhdistyksissä tai uskonnollisissa yhdyskunnissa. Valittu toimintamuoto riippuu toiminnan harjoittajien uskonnollisista näkemyksistä. Esimerkiksi Vanhoillislestadiolaiset toimivat Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry:n piirissä, sillä he katsovat kuuluvansa evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Sen sijaan vanhoilliset luterilaiset ovat perustaneet oman uskonnollisen yhteisönsä Suomen luterilaisen tunnustuskirkon, koska he nimenomaisesti kieltävät kansankirkon olevan Pyhän Hengen johdatuksen piirissä.

Yhdistysrekisteri

Patentti- ja rekisterihallitus pitää yhdistysrekisteriä. Siellä käsitellään yhdistysten perus-, muutos- ja purkautumisilmoitukset sekä tehdään yhdistyksen sääntöjen ja sääntömuutosten ennakkotarkastukset. Yhdistysrekisteriin merkitään aatteelliset yhdistykset. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan "sellainen on useiden henkilöiden tai oikeuskelpoisten yhteisöjen perustama pysyväksi aiottu yhteenliittymä yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistyslain tarkoittama aatteellinen yhdistys eroaa taloudellisesta yhteisöstä siten, että sen tarkoitus ei tähtää voiton tai taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä sen toiminta voi olla pääasiassa taloudellista. Toiminnan painopisteen tulee olla aatteellisessa työssä." Käytännössä lain käyttämä aatteen käsite on laajempi kuin arkikielessä. Yhdistyksen pohjana oleva aate voi olla esimerkiksi kulttuuritoiminta, urheilu, tieteellinen tutkimus tai vaikkapa tällaisen toiminnan tukeminen. Ainoat rajoitukset yhdistymisvapauteen ovat valtion turvallisuuden alalla. Yhdistys, jonka toiminta sisältää aseiden käyttöä (esim. ampumaseura), voidaan rekisteröidä vasta sen saatua luvan lääninhallitukselta. Kokonaan tai osittain sotilaalliset yhdistykset ovat aina kiellettyjä.

Yhdistyksen hallinto

Yhdistyksen toimintaa ohjataan sen säännöillä. Näissä määritellään yhdistyksen toimiala ja sille sallittu taloudellinen toiminta sekä eräitä muita laissa säädettyjä toiminnan perussääntöjä. Vaikka jälkimmäinen seikka yleensä ilmaistaan yleisellä fraasilla: "Yhdistys saa tarkoitusperiensä toteuttamiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja", on mahdollista, että yhdistyksen perustajat saattavat haluta aatteellisista syistä kieltää yhdistykseltä jotkin sopimattomiksi katsotut taloudellisen toiminnan alat. Yhdistyksen perustana ovat sen jäsenet, jotka voivat olla joko luonnollisia tai oikeushenkilöitä. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jos säännöissä ei toisin määrätä. Jäsenistä on pidettävä luetteloa. Valtiollisiin asioihin vaikuttavan yhdistyksen jäseninä saa olla vain Suomen kansalaisia tai maassa vakinaisesti asuvia ulkomaalaisia tai yhdistyksiä, joiden kaikki jäsenet ovat tällaisia. Yhdistyksen jäsenyydestä voi erota koska hyvänsä. Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä määrätyllä perusteella. Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät sen jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Suuremmissa yhdistyksissä päätösvalta voidaan kuitenkin delegoida valtuustolle. Yhdistyksen päätökseen tyytymätön voi nostaa käräjäoikeudessa päätöstä vastaan moitekanteen, mikäli päätös on syntynyt sääntöjen tai lain vastaisesti. Yhdistyksen toimintaa hoitaa hallitus, jossa on vähintään kolme jäsentä. Hallituksen toimialaan kuuluvat ne asiat, jotka eivät kuulu yhdistyksen kokouksen päätettäviksi. Hallitus on velvollinen tekemään yhdistyksen kokouksellle vuosittain toimintakertomuksen ja tilit, joita tarkastamassa on yksi tilintarkastaja. Yhdistyksen merkitseminen yhdistysrekisteriin edellyttää, että toiminta on tarkoitettu jatkuvaksi. Kun yhdistys kuitenkin katsotaan tarpeettomaksi, se voidaan purkaa. Yhdistyksen omaisuus ei tällöin päädy jäsenille, vaan se on luovutettava säännöissä määrättyyn tarkoitukseen tai, mikäli tämä on mahdotonta, valtiolle. Lain, hyvien tapojen tai omien sääntöjensä vastaisesti toimiva yhdistys voidaan myös lakkauttaa, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista.

Aiheesta muualla

- [http://www.prh.fi Patentti- ja rekisterihallitus]
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503 Yhdistyslaki] Luokka:Yhdistykset

Toiminimi

Elinkeinoharjoittaja on yhden henkilön yhtiö. Elinkeinonharjoittaja myy omia palveluitaan tai tuotteitaan. Perustaminen on muihin yhtiömuotoihin verrattuna helppoa, eikä vaadi vähimmäispääomaa. Yrittäjä päättää ja vastaa kaikesta itse. Luokka:yhtiömuodot

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö on henkilöyhtiö, jolla on vähintään yksi vastuullinen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Vastuullinen yhtiömies vastaa yrityksen veloista koko omaisuudellaan, mutta päättää yrityksen toiminnasta. Äänetön yhtiömies vastaa vain sijoittamallaan pääomalla. Katso myös Avoin yhtiö. Luokka:Yhtiömuodot

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on suomalainen yhtiömuoto. Osakeyhtiöitä säädellään osakeyhtiölaissa, jonka muuttaminen ja tulkitseminen kuuluu oikeudenalojen systematiikassa kauppaoikeuden alle. Osakeyhtiön osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiönsä veloista. Käytännössä varsinkin pienten osakeyhtiöiden omistajaosakkaat joutuvat takaamaan yhtiönsä lainoja, eikä yhtiön perustamisvaiheessa yhtiömuodon valitsemista ole syytä perustaa vastuukysymyksille. Osakeyhtiön hallintoelimiä voivat olla hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Osakeyhtiön perustaminen edellyttää sen merkitsemistä kaupparekisteriin, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Normaalisti yhtiö pyrkii tuottamaan voittoa, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös, että yhtiö ei tavoittele voittoa. Osakeyhtiöt on jaettu julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin.

Yksityinen osakeyhtiö (oy)

Osakeyhtiön perustaminen vaatii osakepääomaa, jota yksityisen osakeyhtiön kohdalla pitää olla vähintään 8 000 euroa. Yksityinen osakeyhtiö on huomattavasti yleisempi kuin julkinen osakeyhtiö. Se ei voi listautua pörssiin muuttumatta ensin julkiseksi osakeyhtiöksi, eikä sitä koske samat tiedonanto- ja muut velvollisuudet kuin julkista osakeyhtiötä. Lyhenne oy on englanniksi ltd ja ruotsiksi ab.

Julkinen osakeyhtiö (oyj)

Julkinen osakeyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osakkeilla saa käydä julkisesti kauppaa yleisölle. Julkisen osakeyhtiön tulee julkaista osavuosi- ja vuosikatsaukset. Sen osakepääoman tulee olla vähintään 80 000 euroa. Sillä pitää olla toimitusjohtaja ja ainakin 3 hallituksen jäsentä. Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt ovat julkisia osakeyhtiöitä. Julkisen osakeyhtiön lyhenne on englanniksi Plc (Public Limited Company). On myös julkisia osakeyhtiöitä, jotka eivät ole pörssissä kaupankäynnin kohteena.

Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiö on voittoa tuottamaton asuntojen omistamiseen erikoistunut yhtiömuoto. Kukin osakkeen omistaja saa hallintaansa yhtiöjärjestyksessä määrätyt huoneistot. Hallintaoikeuden ulkopuolelle jäävästä yhtiön omaisuudesta(esim. piha ja rappukäytävät) osakkaat vastaavat yhdessä. Osakkailta kerätään yhtiövastiketta kulujen katteeksi.

Linkit

- [http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/lainsaadanto/oyl.html Osakeyhtiölaki]
- [http://www.prh.fi Patentti- ja rekisterihallitus] Luokka:Yhtiömuodot

Eurooppayhtiö

Eurooppayhtiö (SE, latinaa Societas Europaea) on kansainvälisiä suuryrityksiä varten luotu yhtiömuoto. Se käytännössä vastaa julkista osakeyhtiötä, mutta siinä on huomioitu suuryritysten erityistarpeet. Eurooppayhtiö on tarkoitettu korvaamaan suurten monikansallisten yritysten olemassaoleva konsernirakenne, mitä kuvastaa vaadittava minimipääoma (120 000 euroa) ja vaatimus että vähintään kahden perustajan on oltava oikeushenkilöitä. Eurooppayhtiöllä kotipaikka on aina jossain yhteisövaltiossa, jonka lainsäädäntöä siihen ensisijaisesti sovelletaan. Luokka:Yhtiömuodot

Osake

Osake on osakeyhtiö-muotoisen yrityksen liikkelle laskema (emissio), tavallisesti jälkimarkkinakelpoinen rahoitusinstrumentti. Laskemalla liikkeelle osakkeita yritys kerää sijoittajilta oman pääoman ehtoista rahoitusta. Vastineeksi sijoittajalta saamastaan rahasta yhtiö luovuttaa tälle osakkeen. Osake antaa osakkeenomistajalle oikeuden yhtiön voitonjakoon ja päätöksentekoon. Osakepääomalle voidaan maksaa tuottoa vasta jos vieraan pääoman (laina) ehdoilla saadulle rahoitukselle on ensin maksettu korvaus, korko. Osakkeenomistajille maksettavaa korvausta kutsutaan osingoksi. Yhtiöllä voi olla useampia osakesarjoja, joilla voi olla erilaiset oikeudet voitonjakoon tai päätöksentekoon. Osakkeiden ostamista, myymistä ja hallinnointia kutsutaan sijoittamiseksi. Julkisen osakeyhtiön (Oyj) osakkeet voivat olla kaupankäynnin kohteina arvopaperipörssissä. Katso myös
- Arvopaperi Luokka:Sijoittaminen Luokka:Rahoitus ms:Saham ko:주식 ja:株式

Luokka:Taloustiede

Luokka:Tiede Luokka:Talous

Categorie:Decedaţi în 1766

Decedaţi în 1766 au fost: 1766, Decedaţi în

praca House Online Casino free poker poker

:: RELATED NEWS ::

بازیگران بزرگ تاریخ سینما
= ایرانی =
- رضا کیانیان
- پرویز پرستویی
- عزت‌الله انتظامی
- بهروز وثوقی
-