:: wikimiki.org ::
| Zulun Kieli |
Zulun kieliZulu eli isiZulu on Etelä-Afrikan tasavallan puhutuin kieli ja yksi virallisista kielistä. Sitä puhuu äidinkielenään noin 9 000 000 ihmistä, pääosin zulu-kansan jäsentä. Yli 95 % puhujista elävät Etelä-Afrikan tasavallasta. Loput asuvat pääasiassa Malawissa, Mosambikissa sekä Swazimaassa.
Zulu kuuluu nigeriläiskongolaisten kielten ryhmään. Se on läheistä sukua muun muassa xhosan kanssa. Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.
Zulunkielisiä fraaseja
- "Sawubona" ("Päivää" yhdelle henkilölle)
- "Sanibonani" ("Päivää" useammalle henkilölle)
- "Unjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" yhdelle))
- "Ninjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" useammalle)
- "Ngiyaphila" ("Hyvin/hyvää", vastaus edellisiin)
- "Ngiyabonga" ("Kiitän sinua")
- "Siyabonga" ("Kiitämme sinua")
- "Isikhathi sithini?" ("Paljonko kello on?")
Luokka:Etelä-Afrikan kielet
ja:ズールー語
Etelä-Afrikan tasavalta:Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Etelä-Afrikka on myös maantieteellinen alue.
Etelä-Afrikka on tasavalta aivan Afrikan mantereen eteläisimmässä kärjessä.
Maan nimet ja kielellinen monimuotoisuus
Etelä-Afrikalla on yksitoista virallista kieltä. Maata voidaan kutsua nimillä:
Republiek van Suid-Afrika (afrikaans), Republic of South Africa (englanti), IRiphabliki yeSewula Afrika (ndebele), IRiphabliki yaseMzantsi Afrika (xhosa), IRiphabliki yaseNingizimu Afrika (zulu), Rephaboliki ya Afrika-Borwa (sepedi), Rephaboliki ya Afrika Borwa (sesotho), Rephaboliki ya Aforika Borwa (setswana), IRiphabhulikhi yeNingizimu Afrika (swati), Riphabuḽiki ya Afurika Tshipembe (tshivenda) ja Riphabliki ra Afrika Dzonga (xitsonga). Maassa on myös kahdeksan epävirallista kieltä: fanagalo, lobedu, pohjois-ndebele, phuthi, khoe, nama, san ja viittomakieli. Jotkut eteläafrikkalaiset suosivat nimeä Azania, koska he katsovat nimen Etelä-Afrikka viittaavaan kolonialistisiin juuriin.
Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Etelä-Afrikassa äidinkielenä puhuttujen kielten osuudet väestöstä olivat:
# isiZulu 23,8 %
# isiXhosa 17,6 %
# afrikaans 13,3 %
# sePedi 9,4 %
# englanti 8,2 %
# seTswana 8,2 %
# seSotho 7,9 %
# muut kielet kukin alle 5 %
Historia
seSotho
Kapmaan eteläisiä osia lukuun ottamatta Etelä-Afrikkaa asuttivat hottentotit, busmannit, xhosat, zulut ja muut heimot ennen ensimmäisten hollantilaisten siirtolaisten saapumista 1652. Siirtokunnat kuuluivat Hollannille aina neljänteen englantilais-hollantilaseen sotaan asti, jolloin britit miehittivät buurien asuttaman Kapmaan siirtokunnan 1795, joka liitti sen imperiumiin 1805. Alueesta sodittiin kaksi buurisotaa (1880-1881 ja 1899-1902) ja sota Britannian ja Alankomaiden välillä. Vuonna 1910 neljä tasavaltaa – Kapmaa (engl. Cape Colony) ja Natal (engl. Natal Colony) sekä sodan hävinneet Etelä-Afrikan tasavalta (afr. Zuid-Afrikaansche Republiek) ja Oranjen vapaavaltio (afr. Oranje Vrystaat) yhdistyivät Etelä-Afrikan unioniksi. Etelä-Afrikasta tuli itsenäinen Britannian kruunun alainen dominio vuonna 1931. Vuonna 1961 maasta tuli tasavalta, jolloin maan nimi muutettiin Etelä-Afrikan tasavallaksi.
Toisen maailmansodan jälkeen valkoinen vähemmistö piti valtaansa yllä Apartheidin, tiukan rotuerottelun ja -syrjinnän avulla. Etelä-Afrikan kansallispuolue piti valtaa vuodesta 1948 vuoteen 1994. Maa joutui kauppasaartoon rotusyrjintäpolitiikkansa vuoksi. Vuonna 1990 puolue salli Afrikan kansalliskongressi -puolueen (ANC) ja vapautti mustien kansalaisoikeustaistelija Nelson Mandelan 27-vuoden vankeudesta. Afrikan kansalliskongressi on hallinnut vuodesta 1994 ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen ja Nelson Mandela valittiin presidentiksi 1994–1999.
Huolimatta apatheidin päättymisesta miljoonat elävät edelleen köyhyydessä ja virallinen työttömyysprosentti on 40.
Osat
1994
Etelä-Afrikassa on yhdeksän provinssia: Eastern Cape, Free State, Gauteng, KwaZulu-Natal, Mpumalanga, Limpopo, Northern Cape, North West ja Western Cape.
Väestö
1994
79 % eteläafrikkalaista on negridejä, jotka jakautuvat useisiin eri heimoihin. Euripidejä on 9 %, he ovat hollantilaisten, ranskalaisten, saksalaisten ja brittien siirtolaisten jälkeläisiä. 9 % luokiteltiin värillisiksi ennen rotuerottelun päättämistä. Aasialaissukuiset ovat intialaisten sokeriplanteeseille tuotujen työläisten jälkeläisiä, heitä on 3 % lähinnä KwaZulu-Natalin provinssissa. Pieni japanilainen vähemmistö luokiteltiin apartheidin alla valkoisiksi.
68 % kristittyjä (suurin osa valkoisista ja värillisistä, 60 % mustista), 2 % muslimeja, 1,5 % hinduja (60 % intialaisista), paikallisuskontoja ja animistija 28,5 %.
Etelä-Afrikan lippu
Etelä-Afrikan lipun värit ovat keltainen, musta, punainen, sininen, valkoinen ja vihreä. Siinä on vaakasuoraan käännetty vihreä "Y-kirjain" joka "avautuu" lipputangon suuntaan siten että sinne jää keltareunuksinen musta kolmio. Lipun ylälaitaan jäävä kiilamainen nelikulmainen tila on valkoisella rajattuna punainen, ja vastaava tila alareunassa myöskin valkoisella rajattuna sininen.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kulta
- kromi
- kivihiili
- timantit
- platina
- rautamalmi
- nikkeli
- fosfaatti
- maakaasu
Merkittävimmät vientituotteet
- kulta
- timantit
zh-min-nan:Lâm-hui
ms:Afrika Selatan
ja:南アフリカ
simple:South Africa
Luokka:Etelä-Afrikka
Zulut
Zulut on yksi Etelä-Afrikan monista etnisistä ryhmistä, lukumäärältään kaikkein suurin. Zuluja on noin 10,6 miljoonaa (tieto vuodelta 2001), joista suurin osa asuu Etelä-Afrikan KwaZulu-Natal -nimisessä provinssissa.
Historiaa
Zulujen kuningaskunta
Shaka Zulu (s. arviolta 1787) oli zulujen johtajan Senzangakonan poika. Senzagakona karkoitti Shakan ja hänen äitinsä Nandin, jotka päätyivät mthethwa -heimon luo ja Shaka taisteli mhetwojen johjajan Dingiswayon joukoissa. Senzangakonan kuoltua Dingiswayo auttoi Shakaa hänen pyrkimyksessään tulla zulujen johtajaksi. Nämä kaksi heimojohtajaa liittoutuivat ja ndwandwe -heimon kuninkaan Zwiden tapettua Dingiswayon mthetwat liittyivät zuluihin.
Shaka laajensi zulujen aluetta valloituksin luoden Zulujen kuningaskunnan. Osa tähän laajenemiseen liittyvistä konflikteista kuuluvat jo zulujen sisällissotaan. Zulut olivat tuolloin mahtava kansa Tugela -joen ja Pongola -joen välimaastossa.
Shakan murhautti hänen velipuolensa Dingane.
Zulut ja valkoiset kohtaavat
Vuonna 1838 Dinganen joukot kärsivät murskatappion taistelussa 470 valkoista uudisraivaajaa vastaan.
Myöhemmin, vuonna 1879, zulut päätyivät sotimaan keskenään (kts. engl. "Anglo-Zulu war"). Osa zuluista taisteli Cetshwayon ja toinen osa brittien joukoissa. Britit hallitsivat Zulujen kuningaskunnan rajalla sijaitsevaa Natalaa (Natal). Vaikka zulut voittivatkin britit Isandlawanassa tammikuun 22:na, hävisivät he sodan briteille Ulundin taistelussa heinäkuun neljäntenä. Cetshwayon täytyi paeta ja britit uudelleenorganisoivat zulujen aristokratoan pakkokeinoin.
Apartheidin aikana iso osa zuluista pakotettiin asumaan Zulumaassa, nykyisessä KwaZulu-Natalissa. Zulut luokiteltiin virallisesti "mustiksi" ja näin ollen heitä syrjittiin voimakkaasti.
Nykyaika
Kielet
Zulujen oma kieli on zulun kieli, mutta nykyään heidän joukossaan on myös englannin- ja afrikaansinkielisiä sekä Etelä-Afrikan kahdeksan muun virallisen kielen puhujia.
Maaseudun zulut
Maaseudun zulut asuvat kylissä savitiilistä ja halvoista, nykaikaisista materiaaleista rakennetuissa taloissa, usein ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Zuluaristokraatilla on vieläkin tapana olla tärkeässä asemassa maaseudun zulujen johtamisessa. Paikalliset amaKhosit (johtajat)tapaavat jossain määrin hallita alueensa asukkaita. Jotkut maalaiszulut ansaitsevat elantonsa myymällä koreja ja helmitöitä turisteille ja kaupunkilaisille. Jotkut myös konkreettisesti pitävät maatilaa, joskin huomattavampi kehityssuunta on yhden perheenjäsenen lähtö kaupunkiin töihin, jolloin hänen tulollaan tuetaan muuta perhettä.
Kaupunkien zulut
Köyhemmät kaupunkilaiszulut asuvat mustien omilla alueilla (townships), jotka syntyivät apartheidin seurauksena. Nykyään kuitenkin iso osa zuluja kuuluu keskiluokkaan, asuen lähiöiden omakotitaloissa ja käyden tavanomaisissa, länsimaisissa keskiluokan töissä. Osa zuluista on bisnesmiehiä ja -naisia sekä parlamentaarikkoja.
Zulujen musiikki
Zulujen ja heidän ngunitaustansa laulutyylit ovat erityismaininnan arvoisia. Kuten isossa osassa Afrikkaa, musiikkia arvostetaan. Se mahdollistaa sellaisista tunteista ja tilanteista kommunikoimisen, joille ei ole puheessa ilmaisuja. Zulujen musiikissa yhdistyy rytmi, melodia ja harmonia - jälkimmäinen on usein voimakkain ja sitä kutsutaan nimellä isigubudu.
Zulumusiikkia on myös viety ulkomaille, usein valkoisten muusikoiden toimesta, jotka käyttävät zulutaustalaulajia tai esittävät zulusäveltäjien kappaleita. Esimerkkejä edellisistä ovat Paul Simon ja eteläafrikkalainen Johnny Clegg. Esimerkkejä kappaleista ja zuluvaikutteista ovat laulu "Winoweh" ja monet sävelet Bow Wow Wowin ensialbumilta. Sekä Bow Wow Wowin että vähemmän tunnetun "Winowehin" tapauksissa alkuperäiset zulumuusikoita eivät saaneet juurikaan tunnustusta tai korvauksia valkoisilta muusikoilta.
Katso myös
- Apartheid
- Etelä-Afrikka
- Zulun kieli
Luokka:Afrikan kansat
Luokka:Etelä-Afrikka
Malawi
Malawi on pienehkö sisämaavaltio Itä-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sambia, Tansania ja Mosambik.
Alueet
Malawi jakautuu 27 alueeseen (district). Ne ovat:
- Balakan alue
- Blantyren alue
- Chikwawan alue
- Chiradzulun alue
- Chitipan alue
- Dedzan alue
- Dowan alue
- Karongan alue
- Kasungun alue
- Likoman alue
- Lilongwen alue
- Machingan alue
- Mangochin alue
- Mchinjin alue
- Mulanjen alue
- Mwanzan alue
- Mzimban alue
- Ntcheun alue
- Nkhata Bayn alue
- Nkhotakotan alue
- Nsanjen alue
- Ntchisin alue
- Phalomben alue
- Rumphin alue
- Saliman alue
- Thyolon alue
- Zomban alue
Maantiede
Zomban alue
Zomban alue
Merkittävimmät luonnonvarat
- kalkkikivi
- uraani
- kivihiili
- bauksiitti
Merkittävimmät vientituotteet
- tupakka
Luokka:Malawi
ms:Malawi
zh-min-nan:Malaŵi
ko:말라위
ja:マラウイ
Swazimaa
Swazimaa on valtio eteläisessä Afrikassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä.
Historia
Pääartikkeli: Swazimaan historia
Politiikka
Pääartikkeli: Swazimaan politiikka
Hallinnollinen jako
Swazimaa jakautuu hallinnollisesti neljään alueeseen (district):
- Hhohho
- Lubombo
- Manzini
- Shishelweni
Maantiede
Swazimaan maantiede
Swazimaan maantiede
Talous
Pääartikkeli: Swazimaan talous
Väestö
Pääartikkeli: Swazimaan väestö
Swazimaassa on yksi Afrikan korkeimmista hiv-sairastuneisuuksista, 38,8 prosenttia, mikä voi myöhemmin johtaa radikaaliin köyhtymiseen kun paljon aikuisia kuolee ja lapset jäävät orvoiksi.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Swazimaan kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- asbesti
- kivihiili
- tinakivi
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- sokeri
- puuvilla
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Swazimaa
ms:Swaziland
zh-min-nan:Swazi-tē
ko:스와질란드
ja:スワジランド
Nigeriläiskongolaiset kieletNigeriläis-kongolaisten kielten (yhteensä yli 1000 kieltä) asema kielikuntana on kiistanalainen: tiedeyhteisössä ei vallitse yhteisymmärrystä siitä, ovatko siihen mukaan lasketut kielet polveutuneet yhteisestä edeltäjästä, eikä kielten polveutumiskuvioista ole selkeää käsitystä. Kyseisiin kieliin lukeutuu hyvin suuri osa afrikkalaisista kielistä, ja onkin mahdollista, että havaitut yhteneväisyydet johtuvat pikemminkin pitkäaikaisista kielikontakteista kuin yhteisestä edeltäjästä.
- benue-kongolaiset kielet
- bantukielet (esim. swahili, ruanda, luganda, kongo, xhosa, zulu)
- kwanilaiset kielet (esim. joruba, ibo, akan)
- voltalaiset kielet (esim. mossi)
- atlanttiset kielet (esim. fulani)
- niililäis-saharalaiset kielet (n. 100 kieltä) (esim. nuubia). Tämän kieliryhmän asema on yhä epäselvä: se saattaa olla erillinen kielikunta.
- Khoi-sanilaiset kielet (50 kieltä) (esim. san, khoi, nama). Myös tämä luokitus on epäselvä, ja se katsotaan yleensä omaksi kielikunnakseen. Khoisan-kielet ovat tunnettuja ns. maiskausäänteistään, ks. busmannit.
----
Ks. Wikipedia [http://sw.wikipedia.org suahiliksi], [http://xh.wikipedia.org xhosaksi], [http://zu.wikipedia.org zuluksi]
Luokka:Kielikunnat
Xhosan kieliXhosa eli isiXhosa on yksi Etelä-Afrikan tasavallan virallisista kielistä. Se kuuluu nigeriläiskongolaisten kielten ryhmään. Xhosaa puhuu äidinkielenään arviolta noin 7 900 000 ihmistä (noin 18 % Etelä-Afrikan tasavallan väestöstä). Heistä suurin osa ovat xhosa-kansan jäseniä.
Xhosa on läheistä sukua zulun sekä eräiden muiden bantukielten kanssa. Lisäksi kielellä on lukuisia eri murteita. Xhosaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Muun muassa Etelä-Afrikan kansallislaulun sanoituksista osa on xhosan kielellä.
Luokka:Etelä-Afrikan kielet
Latinalaiset aakkosetLatinalainen aakkosto tai roomalaiset kirjaimet on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä. Se kehittyi kreikkalaisesta etruskien aakkoston (vanha italia) kautta Apenniinien niemimaalla 700-luvulla eaa.
- Ensimmäinen I tarkoitti kreikan Zeta-kirjainta
- C:tä käytettiin G:n ja K:n sijaan
- Toinen I vastasi kirjaimia I ja J
- R kirjoitettiin yleensä P:nä
- V vastasi kirjaimia U, V ja W.
Myöhemmin Zeta korvattiin G:llä ja kreikan valloituksen jälkeen 100-luvulla eaa Y ja Z omaksuttiin kreikasta. Kirjaimet J, U ja W lisättiin keskiajalla. Roomalaisten käytössä aakkostossa oli vain isot kirjaimet, pienet kirjaimet muodostuivat kursiivista keskiajalla.
Nykyiset kirjaimet
Isot kirjaimet
Pienet kirjaimet
Kaikki länsieurooppalaiset kielet käyttävät nykyisin latinalaista aakkostoa ja se on levinnyt myös muiden alueiden kielien kirjoitusjärjestelmäksi, jossain tapauksissa syrjäyttäen vanhemman järjestelmän, esimerkiksi turkissa ja vietnamissa. Tarpeen vaatiessa kirjaimistoon on lisätty uusia kirjaimia tai tarkkeita olemassaoleviin kirjaimiin. Tällaisia ovat:
- Treema, eli kirjaimen yläpuoliset pisteet: ü, ä, ö
- Sedilji (koukku): ç, ş
- Ogonek (häntä): ą, ę
- Akuutti: á, í, é
- Gravis: à, è
- Caron (hattu): š, ž, č
- Sirkumfleksi: ô, ê
- Tilde: ã, õ, ñ
- Macron (pituusmerkki): ā, ē, ī
- Breve (Lyhyysmerkki): ă, ĕ, ğ
- Yläpuolinen ympyrä ja pisteet, alapuolinen pilkku ja poikkiviiva: Å, Ŀ, Ț, Ł
Joihinkin kieliin on jäänyt kirjaimia aikaisemmista kirjoitusjärjestelmistä, kuten islannin thorn (Þ, þ) tai muinaisenglannin ja keskienglannin wynn (Ƿ, ƿ). Jotkin kirjaimet ovat syntyneet kahden aikaisemman kirjaimen yhdistelminä, kuten Œ œ, Æ æ ja saksan ß.
Katso myös
- Ääntämistä osoittavat eli diakriittiset merkit
luokka:kirjoitusjärjestelmät
als:Lateinisches Alphabet
zh-min-nan:Lô-má-jī
ko:로마 문자
ja:ラテン文字
th:อักษรละติน
KhanbaliqKhanbaliq or Cambuluc ("great residence of the khan") is the ancient Mongol name for city at the present location of Beijing, the current capital of the People's Republic of China. As the capital city of the Mongolian Empire under Kublai Khan, it was founded during the Yuan Dynasty. It was known in the Chinese language as Dadu (大都), meaning "great metropolitan" or "great capital". It was later rebuilt by the Ming and renamed Shuntian (順天), and later Beijing. Marco Polo stayed in the city in the late 1200s. Remains of parts of the ancient walls, which lie slightly to the north of the later Ming Dynasty walls, are still extant in modern-day Beijing and are known as Tucheng (土城 'earth wall').
category:History of Beijing
category:Yuan Dynasty
alojamientos en edimburgo tablice wagi elektroniczne sluby Casino
|
|
|
|
|
