:: wikimiki.org ::

Sellisti

Sellisti

:Sello voi tarkoittaa myös kauppakeskus Selloa. Sello on jousisoitin, joka muistuttaa jossakin määrin viulua. Sello on kuitenkin paljon suurempi, ja toisin kuin viulua, sitä soitetaan pystyasennossa istuvan soittajan jalkojen välissä. Sello tuetaan maahan sen pohjassa olevan metallisen piikin avulla. Sellisti liikuttaa joustaan vaakatasossa kielten päällä. Sellonuotit on yleensä kirjoitettu basso- eli F-avaimelle, mutta korkeimmille äänille käytetään myös tenoriavainta tai jopa G-avainta. Sellossa on neljä kvintin välein viritettyä kieltä: C (matalin), G, D ja A. Selloa käytetään lähinnä länsimaisessa taidemusiikissa. Se on osa sinfoniaorkesteria ja jousikvartettia sekä useita kamarimusiikkiryhmiä. Sellolle on sävelletty lukuisia konserttoja ja sonaatteja. Populaarimusiikissa sello on harvinaisempi; vaikka se saattaa olla mukana yhtyeen levyllä on harvinaista, että sello kuuluisi yhtyeen tavalliseen kokoonpanoon. Poikkeus tästä on Apocalyptica, nelihenkinen suomalainen sellistiryhmä, joka tunnetaan parhaiten kuuluisien heavy metal -kappaleiden versioinneistaan.

Tunnettuja sellosävellyksiä

- Bachin sellosarjat Luokka:Jousisoittimet ko:첼로 ja:チェロ

Sello (kauppakeskus)

Kauppakeskus Sello on Espoon Leppävaarassa oleva suurkauppakeskus. Se on Suomen ja samalla pohjoismaiden kolmanneksi suurin kauppakeskus Helsingin Itäkeskuksen ja Vantaan Jumbon jälkeen. Keskeisellä paikalla olevan valtavan rakennushankkeen ensimmäinen vaihe avattiin käyttöön helmikuussa 2003 ja toinen vaihe on avattu 14. syyskuuta 2005. Toisen vaiheen valmistumisen myötä lännen suurimmaksi kehuttuun kauppakeskukseen tuli yli 160 kauppaa ja palveluyritystä. Sellossa on myös julkisia palveluita, kuten kirjasto, musiikkiopisto, yhteispalvelupiste ja Sellosali. Sellon laajennusosa sijaitsee paikalla, jonne rakennettiin Suomen ensimmäinen hypermarket Maxi. Sellon yhteyteen on suunnitteilla elokuva- ja vapaa-ajankeskus.

Tiedot

- Kerroksia: 4
- Liikkeitä: 160
- Yhteispinta-ala: 97 000 m2
- Parkkipaikkoja: 2 500
- Arkkitehtisuunnittelu: Helin & Co Arkkitehdit Aivan vieressä on Leppävaaran juna- ja bussiasema sekä Leppävaaran uusi liikenneterminaali. Sellossa on mm. Citymarket, Prisma, Alko, Anttila, kirjasto...

Liikkeet kategorioittain

- julkiset palvelut, pankki, vakuutus: 19 kpl
- kahvilat, ravintolat, pikaruoka: 17 kpl
- kauneus, terveys, hyvinvointi: 16 kpl
- muoti ja pukeutuminen: 49 kpl
- sisustus, lahjatavarat, kukat, kulta: 21 kpl
- tavaratalot ja päivittäistavarat: 9 kpl
- vapaa-aika: 25 kpl
- muut: 6 kpl

Kulkuyhteydet

- Lähijunat: A, E, L, S, U ja Y
- Seutubussit: 106,110T,205,231-270,510,512,514,522,550,
- Espoon sisäiset bussit: 3,5,20-29,35,52,57 ja 96H sekä leppävaaran palvelulinjat
- U-liikenteenbussit: 290 ja 540

Aiheesta muualla

- [http://www.sello.fi Kauppakeskus Sello]
- [http://www.ytv.fi/aikataulut Aikataulut] Luokka: Espoo Luokka: Kauppakeskukset

Viulu

Viulu on jousisoitinperheen korkeaäänisin instrumentti. Viulussa on neljä kieltä, jotka viritetään kvintin välein: G–D–A–E (matalaäänisimmästä kielestä korkeimpaan). Alttoviulu on rakenteeltaan samanlainen kuin viulu, mutta kooltaan isompi ja viritykseltään matalampi; siitä puuttuu viulussa oleva korkein kieli E, ja sen matalin kieli on C.

Rakenne ja äänen syntyminen

Viulut rakennetaan kymmenistä eri osista, jotka liimataan yhteen. Tavallisesti kaikukopan kansi on kuusesta ja pohja ja muu runko vaahteraa. Otelauta on eebenpuuta. Soitettaessa koko viulun runko värähtelee korkeidenkin äänien kohdalla, toisin kuin esimerkiksi kitarassa. Kansi on ohut, noin 2–4 mm, ja sen kaivertaminen ja lakkaus vaikuttavat oleellisesti viulun ääneen. Viuluja on eri kokoisia. Viulun koko valitaan soittajan koon mukaan. Suurikokoisinta viulua kutsutaan kokoviuluksi. Se soveltuu aikuisille ja nuorille soittajille. Pienemmille soittajille rakennetaan pienempiä viuluja. Kokoviulun lisäksi on seuraavia kokoja: 1/32, 1/16, 1/8, 1/4, 1/2 ja 3/4. Kokoluokkien suhteet eivät ole suoraan verrannollisia kokoviuluun. Viulun jousi koostuu puuosasta ja jouhista, jotka perinteisesti on tehty hevosenhännästä mutta nykyään usein myös synteettisistä materiaaleista. Synteettiset jouhet tosin saattavat olla helposti katkeilevia, eikä niillä välttämättä saa aikaan yhtä kaunista ääntä kuin hevosenhäntäjouhilla. Jouhiin laitetaan myös hartsia äänen purevuuden parantamiseksi. Jousella saa kauniipaa ääntä, jos siinä on sopivasti hartsia. Sitä ei kuitenkaan saa laittaa liikaa, muuten äänestä tulee jauhoinen.

Viulunsoittoharrastus

Suositeltava aloitusikä viulun soitolle on 4–7 vuotta. Ensimmäisen viulun koko on yleensä 1/8 tai 1/4. Sopivan kokoinen soitinpaketti maksaa Suomessa 300 eurosta 4 000 euroon. Orkesterissa soittamisen aloitetaan yleensä aikaisintaan kolmantena soittovuotena.

Historia

Viulu kehittyi tiettävästi alun perin 1500-luvulla Italiassa, kun muusikot alkoivat soittaa luuttua eräänlaisella jousella. Tunnetuimmat italialaiset viulunvalmistajasuvut olivat Amati, Guarneri ja Stradivari. Viulun soittotekniikka kehittyi nykyiseen muotoonsa Paganinin toimesta. Hän kehitti yläasemat,oktaavisoiton, vasemman käden pizzicaton yms. Luokka:Jousisoittimet ko:바이올린 ja:ヴァイオリン

Kieli

:Tämä sivu käsittelee luonnollisia kieliä, muut kielet, katso: kieli (täsmennyssivu) ---- kieli (täsmennyssivu) vuodelta 1407.]] "Kielellä tarkoitetaan ensisijaisesti ihmisten käyttämiä luonnollisia kieliä, jotka tavallisesti toteutuvat puheviestintänä. Yksittäiset kielet ovat mahdollisia, olemassa, ihmislajin kielikyvyn ansiosta. Puhetta myötäilee ja tukee sanaton viestintä. Luonnolliset kielet ovat symbolisia ja niissä on useita osajärjestelmiä. Kielissä on rakenne, joka palvelee tai täyttää ihmiselle tärkeitä funktioita, ja tämä toteutuu kielenkäyttöprosessina. Kielen rakenne ei ole staattinen järjestelmä, vaan sallii paljon vaihtelua esimerkiksi maantieteellisesti, sosiaalisesti ja käyttötilanteen mukaan. Kieli on keskeisimpiä ihmisyyttä luovia tekijöitä. Kieltä on tarkasteltava monesta näkökulmasta. Toisaalta se on autonominen järjestelmä, toisaalta sosiaalinen, kulttuurinen, mentaalinen, biologinen ja kognitiivinen ilmiö. On erilaisia käsityksiä autonomisen kielijärjestelmän suhteesta muihin mainittuihin ulottuvuuksiin, eli kielen rakenteen, tehtävien ja kielenkäyttöprosessien keskinäisistä suhteista." -Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (Yliopistopaino 1998) ---- Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia. Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla. Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Kielen syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja teknologian syntyyn. Eläinten ja hyönteisten viestintä tapahtuu myös kemiallisen "kielen" välityksellä, esimerkkinä reviirin rajojen merkitseminen hajuilla. Kemiallisella kielellä on merkitystä myös ihmisten viestinnässä. Ihmisellä on esim. kyky tunnistaa jollain merkitystä omaavalla tasolla vastakkainen sukupuoli, jolla on mahdollisimman erilainen immuunijärjestelmä. Evoluution kannalta tämä takaa jälkeläisille mahdollisimman monipuolisen immuunijärjestelmän, siis eloonjäännin.

Kielten tutkimus

Kielitiede tutkii kieliä.

Ihmisen kielet

Luonnollisen kielen piirteitä ovat seuraavat:
- Se on kehittynyt vuosituhansien aikana jossakin ihmisyhteisössä.
- Se on jonkun yksilön ensikieli eli äidinkieli, jonka hän on lapsena omaksunut (ei opiskellut tietoisesti).
- Sitä käytetään erilaisissa tilanteissa yhteydenpitovälineenä ja maailman hahmotustapana.

Ihmisen kielten historia ja kehitys

Kielten luokittelu ja kielikunnat

Maailmassa on tuhansia kieliä. Tavallisesti arvio liikkuu 6 000 kielen paikkeilla. Se vaihtelee kuitenkin tuhansilla puoleen ja toiseen, koska kielen ja murteen välille on mahdotonta vetää selkeää rajaa. Luonnolliset kielet luokitellaan
- typologisesti tyyppeihin (kielitypologia)
- genealogisesti kielikuntiin (historiallis-komparatiivinen tutkimus).

Keinotekoiset kielet

- Kansainväliset apukielet. Tunnetuimpia apukieliä ovat muun muassa
- volapük (1880)
- esperanto (1887)
- ido (1907)
- interlingua (1951)
- lingua franca nova (1965)
- Muut keinotekoiset kielet
- klingon

Eläinten kielet

Formaaliset kielet

Formaaliset kielet, esim. tietokoneen ohjelmointikielet

Katso myös

- Luettelo kielistä
- Luettelo kielistä puhujamäärän perusteella
- Luettelo hokemista
- Kieli ja aivot
- Sodankäynnin kehitys ja kieli Luokka:Harrastukset Luokka:Kielitiede ja:言語 ms:Bahasa simple:Language ko:언어

Kvintti

Kvintti (intervalli 5) on intervalli, jonka sävelten väli on viisi sävelaskelta. Se on diatonisen asteikon viides sävel ja myös viulun korkeimman sävelen nimitys. Luokka:Musiikin teoria ja:完全五度

Jousikvartetti

Jousikvartetto on eräs yleisimmistä kamarimusiikin muodoista. Jousikvartetot on perinteisesti sävelletty kahdelle viululle, alttoviululle ja sellolle. Klassismin tai romantiikan ajan jousikvartetossa on yleensä 3-4 osaa ja ainakin sen ensimmäinen osa on sonaattimuodossa. Jousikvartetto syntyi 1700-luvun puolivälissä. Suosituimmillaan se oli sävellysmuotona 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Eräänä merkittävimmistä jousikvartettosäveltäjistä voidaan pitää muun muassa Joseph Haydnia. Kaikkien aikojen tuotteliain jousikvarttetojen säveltäjä lienee ollut 91 jousikvartettoa kirjoittanut Luigi Boccherini. Jousikvarteton esittävää yhtyettä kutsutaan jousikvartetiksi. Luokka:Taidemusiikin muodot ja:弦楽四重奏

Kamarimusiikki

Kamarimusiikki on yksi klassisen musiikin tyylilajeista. Se tarkoittaa musiikkia, joka on sävelletty sinfoniaorkesteria pienemmälle yhtyeelle. Kamarimusiikissa on aina vähintään kaksi muusikkoa. Tarkkaa ylärajaa muusikoiden määrälle ei ole määritelty. Luokka:Taidemusiikin muodot ja:重奏

Konsertto

Konsertto on soitinsolistille ja orkesterille sävelletty teos, joka syntyi barokin ajan Italiassa 1600-luvulla. Konsertolle vakiintui kolmiosainen muoto wieniläisklassisella aikakaudella 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäinen osa on yleensä sonaattimuotoinen ja nopeahko, toinen osa hidas ja kolmas osa nopea finaali. Solistin ja orkesterin suhteellinen painoarvo vaihtelee eri teoksissa, mutta solistilla on konsertissa aina hyvin merkittävä osa, ja usein konsertoissa säveltäjä pyrkii ottamaan mahdollisimman paljon irti soolosoittimen mahdollisuuksista. Tunnetuimpia ovat pianokonsertot ja tämän jälkeen viulukonsertot. Konserttoja on kuitenkin sävelletty melkein kaikille orkesterin soittimille. Konserttot sisältävät usein kadensseja, solistin yksin esittämiä taiturillisia osia. Toisinaan nämä kadenssit ovat konserton säveltäjän tekemiä, mutta ne voivat olla myös solistin omia luomuksia (mahdollisesti improvisaatioita), tai jonkun toisen säveltäjän säveltämiä.

Historia

Concertato-tyyli (tai stile concertato) kehittyi myöhäisrenessanssin ja varhaisbarokin aikana sävellystyyliksi, jossa soitinryhmät soittivat samaa melodiaa, usein imitaatioissa, yleensä basso continuo-ryhmän luoman harmonisen pohjan päälle. Keskeisimpänä vaikuttajana oli Venetsian pyhän Markuksen kirkon kuoronjohtajina toimineet Andrea ja Giovanni Gabrieli, jotka joutuivat kehittämään uusia sävellysmenetelmiä kirkon omalaatuisen akustiikan vuoksi. Kirkossa eri soitinryhmät ja kuorot sijoittuivat eri paikkoihin ja kaiun aiheuttamien viiveiden takia tämä teki täydellisen yhteissoitin vaikeaksi. Ongelma ratkaistiin säveltämällä teokset niin useat kuorot lauloivat vuorotellen kirkon eri osista aikaansaaden lähes stereofonisen vaikutelman samalla, kun instrumentit ja urut oli sijoitettu kirkkoon siten, että kaikki kuorot kuulivat ne yhtä hyvin. Concertato-tyyli levisi nopeasti myös Italian ulkopuolelle ja siitä tuli suosittu sävellystyyli varhaisbarokin aikana. 1600-luvulla tyylinmukaisesti sävellettyjä teoksia alettiin nimettää konsertoiksi. Antonio Vivaldi sävelsi yli 500 konserttoa ja teoksillaan vakiinnutti konserttojen ritornello-muodon, jossa, yleensä konserton ensimmäisessä osassa, noudatettiin säännöllistä soolo- ja tutti-osien rakennetta. Mozartia pidetään usein merkittävimpänä konserttojen säveltäjänä. Hän sävelti 27 pianokonserttoa, sekä joukon konserttoja muille soittimille. Sinfoniaa radikaalisti uudistanut Beethoven ei muuttanut konserttoa niin rajusti. Hän lähinnä vei teemoja hieman sinfonioille tyypilliseen suuntaan, ja jätti joskus tauon pois konserton osien välistä. Konserton kolmiosaista muotoa rikkoivat 1800-luvulla esimerkiksi Franz Lisztin ja Johannes Brahmsin pianokonsertot, jotka olivat neliosaisia. Lisztin konsertot olivat myös verrattaen lyhyitä (20 minuuttisia) ja osilla oli yhteiset teemat. Tämän jälkeenkin monet tunnetut konserttosäveltäjät, kuten Sergei Rahmaninov, käyttivät perinteistä kaavaa.

Tunnetuimpia konserttoja

- Johann Sebastian Bach: brandenburgkonsertot ("konsertot monille soittimille"), viulukonsertot
- Ludwig van Beethoven: pianokonsertot 4 ja 5 sekä viulukonsertto
- Johannes Brahms: pianokonsertot 1 & 2 sekä viulukonsertto
- Frederic Chopin: pianokonsertot 1 & 2
- Felix Mendelssohn: viulukonsertto
- Wolfgang Amadeus Mozart: pianokonsertot 20-27, viulukonsertot, klarinettikonsertto, käyrätorvikonsertot, konsertto harpulle ja huilulle sekä sinfoniakonsertto
- Franz Liszt: pianokonsertot 1 & 2
- Niccolo Paganini: viulukonsertot
- Sergei Rahmaninov: pianokonsertot 2 & 3
- Jean Sibelius: viulukonserttto
- Robert Schumann: pianokonsertto
- Camille Saint-Saëns: pianokonsertto 2
- Pjotr Tšaikovski: pianokonsertto 1 sekä viulukonsertto
- Antonio Vivaldin neljä viulukonserttoa opus 8, jotka tunnetaan paremmin nimellä Neljä vuodenaikaa Luokka:Taidemusiikin muodot ko:협주곡 ja:協奏曲

Populaarimusiikki

Populaarimusiikilla tarkoitetaan laajan käsityksen mukaan kaikkea sellaista musiikkia, joka omana aikanaan on ollut suuren yleisön suosiossa. Esimerkiksi suuri osa taidemusiikista oli ilmestyessään populaarimusiikkia. Suppeamman käsityksen mukaan populaarimusiikki on nykyaikana suosittua, suuren yleisön kuuntelemaa ja levylistoilla näkyvää musiikkia, kuten poppia ja rockia. Tässä jälkimmäisessä määritelmässä ei klassista musiikkia eikä myöskään yleensä jazzia, bluesia ja etnistä musiikkia lasketa populaarimusiikkiin kuuluvaksi. Hieman marginaalisemmatkin rock- ja pop-musiikista erkaantuneet tyylit, kuten vaikka metallimusiikki äärimmäisine muotoineen, lasketaan kuitenkin populaarimusiikiksi. Populaarimusiikin synty voidaan ajoittaa 1800-luvun puoliväliin, kun teollistumisen seurauksena ihmiset hylkäsivät kotiseutunsa (ja samalla kansanmusiikin) muuttaessaan kaupunkeihin. Taidemusiikin ja kansanmusiikin väliin syntyi vähitellen oma tyylisuuntansa, joka vastasi aluksi lähinnä nykyistä viihdemusiikkia. Se levisi nopeasti aluksi nuottien ja myöhemmin äänitteiden sekä medioiden mukana. 1950-luvulla syntyneen rock and roll -musiikin myötä populaarimusiikki kytkeytyi vahvasti nuorisokulttuuriin. Populaarimusiikilla, ainakin sen tavanomaisimmilla tyyleillä, on nykyään varsin arvostettu asema yhteiskunnassa, joskin monet taidemusiikin ja jazzin parissa toimivat ihmiset pitävät sitä selvästi toisarvoisena. Populaarimusiikilla on Suomessa nykyään myös koulujen musiikinopetuksessa usein hallitseva asema, ja sitä opetetaan harrastelijoille ja ammattilaisille omissa oppilaitoksissaan (jazz -musiikkia voidaan opettaa samassa laitoksessa).

Tyylilajeja (suppean tulkinnan mukaan)

- Country
- Elektroninen populaarimusiikki
- Ambient
- Dance
- Syntikkapop
- Tekno
- Etnopop
- Folkmusiikki
- Gospelmusiikki
- Intialainen elokuvamusiikki
- Laulelmamusiikki
- Popmusiikki
- Rai
- Reggae
- Rock
- Rhythm and blues -traditio
- Soul
- Funk
- Hip hop -musiikki
- Työväenmusiikki
- Viihdemusiikki Luokka:Musiikki ja:ポピュラー音楽

Yhtye

Yhtye on musiikkia esittävä kokoonpano. Tavallisesti yhtyeessä on laulaja ja eri soittimien soittajia. Pelkkien laulajien yhtyitä nimitetään kuoroiksi ja ainoastaan soittimia sisältäviä yhtyeitä ns. instumental-yhtyeiksi. Yhtyeestä käytetään myös nimitystä orkesteri tai arkikielessä bändi.

Katso myös

- Luettelo yhtyeistä
- Luettelo yhtyeistä laulukielen mukaan
- Comeback Luokka:Musiikki Luokka:Yhtyeet ja:バンド (音楽)

Apocalyptica

ssa, 2003]] Apocalyptica on helsinkiläinen heavy metal -yhtye, joka tuli tunnetuksi soittamalla Metallican kappaleita selloilla. Jo toisella albumilla oli kuitenkin myös yhtyeen omia kappaleita ja siitä eteenpäin cover-biisien osuus on vähentynyt. Kolmannella Cult-levyllä mukana oli muutamissa kappaleissa rummut. Samalta albumilta otettu Path julkaistiin singlenä Sandra Nasicin (Guano Apes) laulamana. Tämän jälkeen myös Hope (laulu: Matthias Sayer), Faraway (Linda) sekä Seeman (Nina Hagen) on levytetty laulettuna. Yhtyeen nykyiset jäsenet ovat: Paavo Lötjönen, Eicca Toppinen sekä Perttu Kivilaakso, mutta aiemmin bändissä ovat soittaneet myös Max Lilja sekä Antero Manninen.

Diskografia

Albumit

- Plays Metallica by four cellos (1996)
- : 1. Enter Sandman 2. Master Of Puppets 3. Harvester Of Sorrow 4. The Unforgiven 5. Sad But True 6. Creeping Death 7. Wherever I May Roam 8. Welcome Home (Sanitarium)
- Inquisition symphony (1998)
- : 1. Harmageddon 2. From Out Of Nowhere 3. For Whom The Bell Tolls 4. Nothing Else Matters 5. Refuse/Resist 6. M.B. 7. Inquisition Symphony 8. Fade To Black 9. Domination 10. Toreador 11. One
- Cult (2000)
- : 1. Path 2. Struggle 3. Romance 4. Pray 5. In Memoriam 6. Hyperventalation 7. Beyond Time 8. Hope 9. Kaamos 10. Coma 11. Hall Of The Mountain King 12. Until It Sleeps 13. Fight Fire With Fire
- Cult Special Edition (2001) :: CD1: 1. Path 2. Struggle 3. Romance 4. Pray 5. In Memoriam 6. Hyperventalation 7. Beyond Time 8. Hope 9. Kaamos 10. Coma 11. Hall Of The Mountain King 12. Until It Sleeps 13. Fight Fire With Fire :: CD2: 1. Path Vol.2 feat. Sandra Nasic 2. Hope Vol.2 feat. Matthias Sayer 3. Nothing Else Matters (live in München, Oktober 2000) 4. Harmageddon (live in München, Oktober 2000) 5. Inquisition Symphony (live in München, Oktober 2000)
- Reflections (10. helmikuuta 2003)
- : 1. Prologue (Apprehension) 2. No Education 3. Faraway 4. Somewhere Around Nothing 5. Drive 6. Cohkka 7. Conclusion 8. Resurrection 9. Heat 10. Cortège 11. Pandemonium 12. Toreador II 13. Epilogue (Relief)
- Reflection Viny Edition (2 LP:tä, 3. maaliskuuta 2003)
- : 1. Prologue (Apprehension) 2. No Education 3. Faraway 4. Somewhere Around Nothing 5. Drive 6. Cohkka 7. Conclusion 8. Resurrection 9. Heat 10. Cortège 11. Pandemonium 12. Leave Me Alone 13. Delusion 14. Toreador II 15. Epilogue (Relief)
- Reflections revised (17. marraskuuta 2003, albumi + dvd)
- Apocalyptica (24. tammikuuta 2005)
- : 1. Life Burns 2. Quutamo 3. Distraction 4. Bittersweet 5. Misconstruction 6. Fisheye 7. Farewell 8. Fatal Error 9. Betrayal/Forgiveness 10. Ruska 11. Deathzone 12. En Vie

Muut

- Apocalyptica (1996, single)
- Harmageddon (1998, single)
- Path vol. 2 (2001, single)
- Live (2001, DVD)
- Best of Apocalyptica (2002, albumi, julkaistu vain Japanissa)
- Hope, vol. 2 (2002, single)
- Faraway, vol. 2 (2003, single)
- Seeman feat. Nina Hagen (2003, single)
- Bittersweet (2004, single)
- Life burns (2005, single)

Aiheesta muualla

- [http://www.apocalyptica.com/ Yhtyeen viralliset kotisivut] Luokka:Suomalaiset heavy metal -yhtyeet Luokka:Suomalaiset rockyhtyeet

Luokka:Jousisoittimet

Pääartikkeli: jousisoitin Luokka:Soittimet

永恆大殿

永恆大殿 Timeless Halls，是一如·伊露維塔的居住地，意即天堂。永恆大殿不包含在一亞之內，而人類死亡之後也不會到達永恆大殿，唯一知道人類的歸宿就只有伊露維塔，維拉也不知道人類死亡之後會怎樣。

參見

- 精靈寶鑽 Category:托爾金作品

gry sportowe best online casino Malaga accommodation ebay �mieszne gry

:: RELATED NEWS ::

Henrik Ehrenberg
Henrik G Ehrenberg (Ove Henrik Gustafsson Ehrenberg), chefredaktör för tidningen Kristdemokraten sedan 1999. Född 1973 och uppvuxen i Kalmar. Hette som ogift endast Henrik Gustafsson, men bytte i samband med giftermål med hustrun Tanja år 2001 till dennes efternamn Ehrenberg. Har tillsammans två barn, Ida Ehrenberg

University of Bradford
University of Bradford har sin bakgrund i Bradford Technical College, bildat 1882. Bradford Insitute of Technology bildades 1957 av de mer avancerade delarna och fick universitetsstatus 18 oktober 1966 under det nuvarande namnet. Bradford and Airedale College of Health blev en del av universitetet Read More...

Pumping Iron
Lyfta skrot, amerikansk dokumentärfilm från 1977. I denna dokumentärfilm om bodybuilding får man följa bland andra Arnold Schwarzenegger, Mike Katz och Lou Ferrigno.

Extern länk

- [http://www.imdb.com/title/tt00

Vadhållning
Vadslagning är att satsa pengar på utfallet av en framtida händelse eller på en redan inträffad men okänd händelse. Att satsa på en viss händelse kallas också för att ingå ett vad. Vad kan träffas för nöjes skull mellan två privatpersoner, men det finns också kommersiella vadslagsningsfirmor, bookmakers, som lever på att låta kunder ingå vad mot dem. Vilka vinster som betalas ut vid de olika utfallen styrs av deras uppsatta odds. <

Ehrenberg
Henrik G Ehrenberg (Ove Henrik Gustafsson Ehrenberg), chefredaktör för tidningen Kristdemokraten sedan 1999. Född 1973 och uppvuxen i Kalmar. Hette som ogift endast Henrik Gustafsson, men bytte i samband med giftermål med hustrun Tanja år 2001 till dennes efternamn Ehrenberg. Har tillsammans två barn, Ida Ehrenberg

Rysk roulett
Rysk roulette, spel med livet som insats. Inför spelet laddas en revolver med en patron, och trumman roteras ett antal varv så att ingen vet var patronen finns. Därefter turas spelarna om att trycka av revolvern med pipan mot tinningen. Gjordes känt genom filmen Deer Hunter från 1978. Har sedan dess figurerat i mängder av filmer och TV-serier. Syntes