:: wikimiki.org ::
| 1742 |
17421741 <--> 1743 / 18ma yar-cento
----
Eventi
- Sud-Amerika – Juan Santos prenas nomo Atahualpa 2ma ed agitas Indiani di Peru a revolto kontra Hispana administranti. La revolto falios.
Naski
Morti
Category:1740a yari
ko:1742년
17411740 <--> 1742 / 18ma yar-cento
----
Eventi
- Europa –
- Yelizaveta 1ma divenas caro di Rusia (til 1761). Rusia e Suedia militas, e Rusia okupas Finlando (la Mikra Iraco) (til 1743).
Naski
Morti
- Jethro Tull, Angla inventisto (naskis ye 1674). Il inventis semanta mashino.
Category:1740a yari
ko:1741년
17431742 <--> 1744 / 18ma yar-cento
----
Eventi
- Europa –
- En Finlando la Mikra Iraco (okupo da Rusia) finas (depos 1741).
Naski
Morti
- Kardinalo Fleury, chef-ministro di Francia (depos 1726).
Category:1740a yari
ko:1743년
AmerikaLa kontinento di Amerika dividesas en tri: Nordala, Centrala e Sudala parto. Altralatere ulafoye on parolas nur pri Nord- e Sud-Amerika, e tatempe
Centr-Amerika esas konsiderata kom parto di Nord-Amerika. Anke Karibeo od Antili (Granda Antili e Mikra Antili) esas konsiderata kom aparta areo.
Image:Amerika-Pos.png
Segun la linguala stando en Amerika, on parolas pri Angla Amerika, Quebec (Franca), Hispana Amerika e Portugala Amerika.
Nord-Amerika
Stati
Kanada | Mexikia | Usa
----
Altra loki
Alaska | Aleuti | Grenlando | St Pierre e Mikelon
----
Fluvii
Mississippi
----
Monti
Monto Mc Kinley | Monto Whitney | Monto Elbert | Monto Waddington
Centr-Amerika
Stati
Bahama | Barbados | Belize | Dominika | Dominga Republiko | Grenada | Guatemala | Haiti | Honduras | Jamaika | Kosta Rika | Kuba | Nikaragua | Panama | Salvadoria | St Lucia | St Vincent e Grenadini
----
Altra loki
Antili | Bermudi | Guadelupe | Hispaniola | Kayman-Insuli | Martinik | Montserrat | Panama-kanalo | Porto-Riko | St Kitts-Nevis | Virgin-Insuli Britana | Virgin-Insuli Usana
----
Mari
Karibeana Maro
----
Monti
Citlatepetl
Sud-Amerika
Stati
Arjentinia | Bolivia | Brazil | Chili | Equador | Guayana | Kolumbia | | Paraguay | Peru | Surinam | Trinidad e Tobago | Uruguay | Venezuela
----
Altra loki
Falklandi | Franca Guayana | Galapagi | Patagonia
----
Fluvii
Amazon | Uruguay
----
Monti e montari
Ancohuma | Aconcagua | Chimborazo
ja:アメリカ州
ko:아메리카
nb:Amerika
simple:The Americas
zh-min-nan:Bí-chiu
Category:1740a yariCategory:18ma yar-cento
Karjalan työkansan kommuunithumb
Karjalan Työkansan Kommuuni perustettiin 8. kesäkuuta 1920 Koko-Venäjän toimeenpanevan keskuskomitean asetuksella. Kansankommuunin vallankumouskomitean puhemies oli Edvard Gylling, joka oli paennut Suomen sisällissodan jälkeen Neuvostoliittoon. KTK:lla ei ollut aluksi perustuslakia tai lippua, vaan Neuvosto-Venäjän lakeja käytettiin.
Ennen työkansankommuunin (autonomisen alueen) kokousta Karjalassa järjestettiin kansanäänestys, jossa 88,3 % halusi jäädä Venäjän yhteyteen; 10,8 % toivoi itsenäisyyttä ja vain 0,9 % halusi karjalaiskuntien liittymistä Suomeen. Työtätekevien Karjalaisten Koko-Karjalainen edustajakokous järjestettiin 1.–3. heinäkuuta 1920 Petroskoissa. Karjalan alueeksi määriteltiin 21 Aunuksen läänin Aunuksen, Petroskoin ja Poventsan kihlakunnan kuntaa ja 20 Arkangelin läänin Kemin kihlakunnan kuntaa sekä Petroskoin, Kemin ja Aunuksen kaupungit. Alueella asui 144393 henkeä, joista 60 % oli karjalaisia ja 37 % venäläisiä. Alueen pinta-ala oli 115 186 km².
Karjalan autonomisen hallinnon takaaminen oli osa bolševikkien julistusta, joka myönsi kaikille Venäjän kansoille tasavertaisuuden ja suvereenisuuden. Suomalaisia punaisia oli paennut Neuvostoliittoon yli 5000, joista monet nousivat johtaville paikoille Karjalan työkansan kommuunissa. Edvard Gyllingin lisäksi Jaakko Mäki sekä karjalainen Vasili Kudžijev olivat perustamassa Kommuunia.
Aunuksen lääni lakkautettiin pian, ja Kommuuniin liitettiin lisäalueita, Arkangelin läänistä ja Puudosin kihlakunnasta. Kesällä 1923 sen alue oli 144 600 km² ja asukkaita yli 200 000. Venäläisalueiden liittämisen jälkeen venäläisistä tuli alueen enemmistö. Gyllingin hallitus pyrki kuitenkin tietoisesti juurruttamaan suomen kieltä Karjalaan. Koska karjalan kirjakieltä ei ollut, vaihtoehtona oli venäläistäminen.
Karjalasta muodostettiin Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 25. heinäkuuta 1923 neljännessä Koko-Karjalan neuvostojen kokouksessa. 1924 Karjalaan liitettiin Lotinapellon kihlakunnan Latvan kunta ja osa Soutjärven kunnasta. Näissä oli 12 000 asukasta, joista 9 000 vepsäläisiä. Karjalan ASNT:n hallitus toimi aluksi neljä kuukautta junanvaunussa.
Karjalan taloudellinen ja poliittinen itsenäisyys lopetettiin 1933. Gyllingia ja Kustaa Roviota syytettiin suomalaisten suosimisesta ja nationalistisesta šovinismista ja heidät syrjäytettiin syksyllä 1935. Tilalle otettiin Moskovan mielisiä johtajia. Edvard Gylling siirrettiin Moskovaan Maailmantalouden ja -politiikan instituuttiin. Hänet tuomittiin oikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin 1938.
Karjalan ASNT korotettiin Karjalais-Suomalaiseksi Neuvostotasavallaksi (Карело-Финская ССР) 31. maaliskuuta 1940, Neuvostoliiton osavaltioksi. Siihen liitettiin entisen Karjalan ASNT:n alueet ja Suomelta valloitetut alueen, lukuun ottamatta Karjalankannasta, joka liitettiin Leningradin oblastiin. Kooltaan tämä tasavalta ei ollut aivan samaa kaliiberia kuin muut neuvostotasavallat.
Jatkosodan aikana, suurimman osan Karjalaa ollessa suomalaisten miehittämänä venäläisasukkaita siirrettiin keskitysleireille. Väestö jakautui ja suomalaisvastaisuus nousi, Moskovassa suunniteltiin karjalaisten pakkosiirtoa, mutta sitä ei toteutettu.
Inkerinsuomalaisten muutto Karjalaan sallittiin 1940-luvun lopulla, siten että suomea puhuvien lukumäärä kaksinkertaistui 30 000:een.
16. heinäkuuta 1956 Karjalan SNT alennettiin Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, joka liitettiin Venäjän SFNT:aan. Kliment Vorošilovin mukaan tämä tehtiin Suomen ylimmän valtionjohdon toivomuksesta ja valtioiden ystävällisten suhteiden kehittämiseksi.
Vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua tasavallan nimi muutettiin Karjalan tasavallaksi.
Luokka:Autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat
Luokka:Karjala
Luokka:Karjalan tasavalta
edinburgh hotel konsultant slubny mieszne gry BIELIZNA programy
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
Nachtzwaluw
Nachtzwaluwen (Caprimulgidae) zijn een familie van vogels uit de orde nachtzwaluwachtigen. Het zijn nachtdieren. Maar anders dan hun naam doet vermoeden zijn ze niet verwant met de zwaluw of de gierzwaluw.
De nachtzwaluw staat onder veel namen bekend. De meest gebruikte naam die ook in veel andere talen voorkomt is de "geitenmelker". In werkelijk
|
Columbian Exchange
De Columbiaanse uitwisseling is een van de grootste gebeurtenissen geweest in geschiedenis van de ecologie, landbouw, en cultuur van onze wereld. De uitdrukking wordt gebruikt om de enorme uitwisseling van landbouwrassen, ziekten en culturen tussen de Oude Wereld en de Nieuwe Wereld na de ontdekking van Amerika
|
Holocephali
De Zeekatten (onderklasse Holocephali) met daarbij de Draakvissen hebben een skelet van kraakbeen en horen daarom bij de kraakbeenvissen, net zoals haaien en roggen.
De bekendste zeekatten zijn:
- Zeekat
- Draakvis
- Ploegneus-zeekat
|
Megapodidae
Grootpoothoenders (Megapodiidae) zijn een familie van hoendervogels die onder andere de thermometervogel en de boskalkoen bevat.
De thermometervogel kan met zijn snavel de temperatuur meten van de nesthoop, om zo te zorgen dat het nest precies op temperatuur blijft.
Soorten
- Familie: Megapodiidae
- Geslacht: Aepyodius
|
|
Alexandra Colen-Beliën
Dr. Alexandra Colen (Dublin (Ierland), 9 juli 1955 - ) is een Belgisch kamerlid voor het Vlaams Belang (voorheen Vlaams Blok).
Zij studeerde aan de Universiteit Gent en de University of Reading (VK). Zij is
|
Poeciliidae
De levendbarende tandkarpers (Poeciliidae) zijn een familie van ovovivipare zoetwatervissen. Bekende visjes van deze familie zijn onder meer de guppy, de molly, de platy en de zwaarddrager.
Taxonomie
- Familie: Poeciliidaea
- Geslacht: Poecilia
- Geslacht: Xiphoporus
Read More... |
|